- s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee "Räihälänselän": tulisi lukea Räihänselan

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PERTTI LEMETTINEN 12.8.1997 Pos.iva Oy Osmo Kurki Fax 09-2280 3719 ÄÄNEKOSKEN ALUEKUVAUSRAPORTIN VIRHEITÄ Viitaten käymääsi puhelinkeskusteluun kanssani lähetän oheiset kommentit raportista: - s. 10 toiseksi viimeinen rivi, jossa lukee "Räihälänselän": tulisi lukea Räihänselan - s. 17 kappaleen ~oma-asutuksen sijoittuminen, jossa lukee. "Ruuttujärven 11 i tulisi lukea Ruuttulammen - samalla sivulla seuraavalla rivillä lukee "Konneveden Lintulahden": tulisi lukea Konginkankaan Lintulahden - s. 26, jossa sanotaan: " Konginkankaalla on lis~ksi 8-paikkainen kehitysvammaisten asuntola ja 30-paikkaloen k.ehitysvarrunäisten toimintakeskus;" Mainitut yksiköt ovat olemassa, mutta sijaitsevat Äanekosken kantakaupungin alueella-.- - samalla sivulj.a puhutaan myös peruskoulun alaaste~den maäristä; niistä kaksi sijaitsee Konginkankanlln. - s. 27 puhutaan maatilamatkailukohteista; entisen Konginkankaan alueella sijaitsee myös Lepistön ti1a Havusalmen ja Hiekkalan tilojen lisäksi. - Tuntuu, että raporttia olisi kannattanut ~uonnosvaiheessa luettaa joillakin paikallisilla henkilöillä. Postiosoite PL24 441 01 Äänekoski Katuosoita Hallintokatu 4 441 00 Äänekoski Puhelin (014) 529 711 vaihde Telefax (014) 522 392

Työ ra po rtti-97-1 3 Aänekosken aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719

Ty ö r a p o r t t i - 9 7-1 3 II Aänekosken aluekuvaus Taina Ollikainen Anni Rimpiläinen Suunnittelukeskus Oy Kesäkuu 1997

TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suunnittelukeskus Oy PL68 Opastinsilta 6 00520 HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A 00100 HELSINKI TILAUSNUMERO: 9534/97/JMA TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: /)vflv,j_t}a FM Jf ana Avolahti Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FM Taina Ollikainen Suunnittelukeskus Oy TYÖRAPORTTI-97-13 ÄÄNEKOSKENALUEKUVAUS TEKIJÄT: ~ Taina 0 llikainen tutkija, FM ~~r~ Anni Rimpiläinen ympäristösuunnittelija, FM TARKASTAJA:

Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

ÄÄNEKOSKEN ALUEKUVAUS TIIVISTELMÄ Äänekosken aluekuvauksessa tarkastellaan yhdyskuntarakenteen nykytilaa ja kehitystä. Tutkimusalueena on Kivetty, joka sijaitsee Äänekosken kaupungin pohjoisosassa entisen Konginkankaan kunnan alueella. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Äänekoskella on vajaat 14000 asukasta. Viime vuosikymmeninä väestömäärä on hieman kasvanut. Väestömäärän ennustetaan edelleen kasvavan 2000-luvun alussa, mutta kääntyvän sen jälkeen vähitellen laskuun, kuten koko maassa. Äänekoski on suurteollisuuspaikkakunta, joten teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät normaalia selvemmin kaupungin työpaikka- ja väestökehityksessä. Työpaikkojen määrä lisääntyi jonkin verran 1980-luvulla, mutta väheni voimakkaasti 1990-luvun alussa. Työllisyystilanne on Äänekoskella ollut jo pitkään keskimääräistä heikompi. Työttömyyden huippu oli vuoden 1994 lopulla, jolloiri työttömyysaste oli lähes 30 %. Vuoden 1997 alussa työttömyysaste oli runsaat 20 %. Äänekosken elinkeinorakenteen perustan muodostaa suurteollisuus. Teollisuudella on työllistäjänä huomattavasti suurempi merkitys kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti palveluelinkeinojen sekä maa- ja metsätalouden merkitys on keskimääräistä vähäisempi. Äänekosken teollisuuden perustan muodostavat paperiteollisuus ja kemiallinen puunjalostusteollisuus. Niiden rinnalle on nousemassa elektroniikkateollisuus, jonka työpaikkamäärä on viime vuosina voimakkaasti kasvanut. Palvelualalla suurimmat työllistäjät ovat kaupunki, terveyspalvelut ja ammatillinen koulutus. Maa- ja metsätaloudessa päätuotantosuuntia ovat viljanviljely ja maidontuotanto. Kivetty ja sen lähiympäristö ovat asumatonta metsä- ja suoaluetta. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä. Taajamista Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee noin 7 kilometriä Kivetystä kaakkoon ja Äänekosken keskusta noin 25 kilometriä Kivetystä etelään. Kivettyä lähimmät loma-asunnot sijaitsevat runsaan 2 kilometrin päässä Iso Kalliojärven rannalla. Kivetyn alueella ei ole yksityiskohtaisia kaavoja. Lähimmät rantakaavat ovat Iisjärven rannoilla. Kivetyn tutkimusalueen lähiympäristössä on useita luonnonsuojelualueita ja Natura 2000 -ohjelman kohteita. Myös tutkimusalueen sisällä on Natura 2000 -ohjelmaan sisältyviä lampia. A vainsanat: aluekehitys, väestö, työpaikat, palvelut, maankäyttö, ympäristövaikutusten arviointi, sosiaalisten vaikutusten arviointi

ÄÄNEKOSKI SPATIAL DESCRIPTION ABSTRACT The Äänekoski spatial description views the present state and development of the settlement structure. The study area is Kivetty, situated in the northern part of the city of Äänekoski in the area ofthe former Konginkangas municipality. The spatial description is part ofthe environmental impact assessment programme ofthe project for the final disposal of spent nuclear fuel and primarily contains information for the assessment of social impact. The information in the spatial description has been compiled from existing research, statistics, maps and other sources. There are just under 14000 inhabitants in Äänekoski. In the last few decades the population has slightly increased. The population is expected to continue to increase in the beginning of the 2000s, but then slowly begin to decrease, as in the whole country. Äänekoski is a largescale industry locality, and so the economic trends of the industries are more visible in the employment and population development. The amount of jobs increased slightly in the 1980s, but decreased dramatically in the beginning of the 1990s. In Äänekoski the employment situation has long been poorer than average. The unemployment peak was at the end of 1994, when the rate was at nearly 30%. At the beginnning of 1997 the rate was just over 20%. The foundations ofthe Äänekoski economic structure are in large-scale industry. The industry has a significantly greater employment effect in Äänekoski than elsewhere in the country on average. Consequently, the service sector and agriculture and forestry have a lesser significance. The base of the industries in Äänekoski is formed by the paper industry and chemical wood processing industry. The eleetronies industry is coming up, with a significant increase in jobs during the past few years. In the services industry the greatest employers are the City, health services and professional training. In the agriculture and forestry sector the main production is in grain and dairy production. Kivetty and its surroundings are uninhabited forest and swamp areas. The closest buildings lie some 3 kilometres away. Of the densely populated areas, Konginkangas lies some 7 kilometres southeast and the Äänekoskicitycentre some 25 kilometres south ofkivetty. The summer cottages nearest to Kivetty lie some 2 kilometres away on the shores oflake Iso-Kalliojärvi. There are no detailed plans of the Kivetty area. The closest shore plans are on the shores of Lake Iisjärvi. There are several nature conservation areas and Nature 2000 programme targets in the vicinity ofkivetty. There are also ponds included in the Nature 2000 programme in the study area. Key words: region development, population, jobs, services, land use, environmental impact assessment, social impact assessment

SISÄLLYSLUETTELO NIMIÖSIVU TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 2 3 1 JOHDANTO 6 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke 6 1.2 Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi 6 1. 3 Tehtävän määrittely 8 2 SIJAINTI 9 2.1 Tutkimusalueen sijainti Äänekoskella 9 2.2 Äänekoski osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata 10 2.3 Liikenteellinen sijainti 10 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 11 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne 11 3.2 Väestön muuttoliike 14 3. 3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne 15 3. 4 Uudet asuntoalueet 16 3.5 Loma-asutus 16 4 TYÖVOlldA 17 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne 17 4.2 Työssäkäynti 19 4. 3 Työllisyystilanne 20 5 EL~INOT 20 5.1 Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne 20 5. 2 Yritysten määrä 22 5.3 Elinkeinojen harjoittaminen 22 6 PALVELUT 25 6.1 Palvelurakenne 25 6.2 Palvelutarjonta 25 7 MAANKÄYTTÖ JAKAA VOITUS 27 7.1 Nykyinen maankäyttö 27 7.2 Kaavoitustilanne 27 7.3 Maankäyttösuunnitelmat 29 8 YMPÄRISTÖ JAKULTTUURlliiSTORIA 29 8.1 Suojelualueet ja -kohteet 30 8.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja maiseman erityiskohteet 31 9 KANSALAISTOIMINTA 32 10 YHTEENVETO 32 LÄHDELUETTELO 33 Liite 1 Ote Äänekosken kohdalta Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaavasta 35

6 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun lopulta. Suomen lainsäädännön mukaan ydinenergian tuottajat, Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy ovat vastuussa voimalaitostensa tuottamien ydinjätteiden huollosta. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoon liittyvää tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyötä on tehty Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1983 tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen ja vuonna 1991 tehdyn kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva Oy 1996a): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen, loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna 2020. Kapselointilaitos ja loppusijoitustilat Käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen välisistä kuiluista. Kapselointilaitokseen suoranaisesti liittyvien rakennusten lisäksi alueella sijaitsee mm. loppusijoitustiloihin johtavat kuilut, murskaamo, läjitysalue louhintamassoille, bentoniittilaitos, vierailukeskus sekä yleiset rakennukset kuten konepaja, lämpökeskus, paloasema ja vesilaitos. (Posiva Oy 1996b ). Kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilan perusratkaisu on esitetty kuvassa 1. 1.2 Loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn purun. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen. Tämän lisäksi YV A toimii apuna arvioitaessa ja verrattaessa tutkimusalueiden soveltuvuutta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Tutkimusalueita ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. (Posiva Oy 1996a). Tutkimusalueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.

7 Louhintamassojen läjitysalue Kuva 1. Käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen perusratkaisu (Lähde: Posiva Oy 1996bj._ Posiva Oy laatii vuoden 1997 aikana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Ohjelma on suunnitelma siitä, mitä selvityksiä laaditaan ja miten arviointimenettely järjestetään. Tehtävien selvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot loppusijoitushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio sen ympäristövaikutuksista. Käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin sisältö on jaettu viiteen aihealueeseen: luontoon kohdistuvat vaikutukset, terveysvaikutukset, taloudelliset vaikutukset, sosiaaliset vaikutukset sekä tiedotus ja viestintä. (Posiva Oy 1996a)

8 Kuhmo Remuvaara Eurajoki Olkiluoto Loviisa Hästholmen Kuva 2. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen vaihtoehtoiset sijaintipaikat (Lähde: Posiva Oy 1996a). 1.3 Tehtävän määrittely Tässä työssä tehtävänä on laatia kuvaus Äänekosken yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja sen odotettavissa olevasta kehityksestä. Aluekuvaus liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman tekemiseen ja sisältää pääasiassa sosiaalisten vaikutusten arviointia varten tarvittavia tietoja. Aluekuvauksessa esitetyt tiedot on koottu pääosin olemassa olevista tutkimus-, tilasto-, kartta- ym. lähteistä. Työssä on katsottu tarpeelliseksi käyttää erilaisia aluerajauksia riippuen siitä, onko tarkasteltava asia merkittävä paikallisella, kunnallisella, seudullisella vai maakunnallisella tasolla. Joitakin tietoja, esim. väestö- ja työpaikkakehitystä on kuvattu Äänekoskea laajemmalta alueelta eli myös Äänekosken naapurikunnista, joitakin tietoja koko Keski-Suomesta.

9 2 SIJAINTI 2.1 Tutkimusalueen sijainti Äänekoskella Tutkimusalueena on Kivetty, joka sijaitsee Äänekosken kaupungin pohjoisosassa entisen Konginkankaan kunnan alueella. Konginkankaan kirkonkylä sijaitsee n. 7 kilometriä Kivetystä kaakkoon, Äänekosken keskustan. 25 kilometriä Kivetystä etelään, Saarijärven keskustan. 30 kilometriä Kivetystä lounaaseen, Kannonkosken keskusta n. 3 0 kilometriä Kivetystä luoteeseen ja Viitasaaren keskustan. 30 kilometriä Kivetystä pohjoiseen. Kuva 3. Kivetyn alue Aänekoskella (Copyright Karttakeskus Oy Lupa L1795/97).

10 2.2 Äänekoski osana seutukuntaa, maakuntaa ja koko maata Äänekosken kaupunki sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylästä pohjoiseen. Kaupunki kuuluu Keski-Suomenmaakuntaanja Keski-Suomen lääniin, joiden keskus on Jyväskylä. Syyskuun 1997 alussa voimaan tulevan uuden läänijaon myötä Äänekoski kuuluu Länsi-Suomen lääniin, jonka pääkaupunki on Turku. Äänekosken kaupunki muodostaa yhdessä Konneveden ja Sumiaisten kuntien sekä Suolahden kaupungin kanssa Äänekosken seutukunnan, joka on varsin yhtenäinen työssäkäyntialue. Konnevesi, Sumiainen ja Suolahti sijaitsevat Äänekosken itäpuolella. Etelässä Äänekosken naapureitaovat Laukaan ja Uuraistenkunnat, lännessä Saarijärvenkaupunki sekä pohjoisessa Kannonkosken kunta ja Viitasaaren kaupunki. Lisäksi Äänekosken naapurina on idässä Vesannon kunta, joka kuuluu Kuopion lääniin. 2.3 Liikenteellinen sijainti Tieliikenne Valtatie 4 eli Eurooppatie E75 kulkee pohjois-eteläsuunnassa Äänekosken kaupungin halki. Kivetyn alue sijaitsee valtatien 4 länsipuolella noin 25 kilometriä Äänekosken keskustasta pohjoiseen. Valtatieltä on Kivettyyn noin 5 kilometriä yksityistietä. Naapurikuntien keskuksiin on Kivetystä maanteitse matkaa seuraavasti: Viitasaarelle noin 35 km, Kannonkaskelle noin 40 km, Saarijärvelle noin 30 km, Uuraisiin noin 50 km, Suolahdelle noin 40 km, Sumiaisiin noin 25 km ja Konnevedelle noin 70 km. Jyväskylään Kivetystä on matkaa vajaat 70 km. Rautatieliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välinen tavaraliikennerata kulkee Äänekosken keskustan kautta, jossa on Kivettyä lähin tavaraliikenneasema. Henkilöliikenne lakkasi Äänekosken ja Jyväskylän välillä syksyllä 1987, joten lähin henkilöliikenteen asema on tällä hetkellä Jyväsky Iässä. Lentoliikenne Jyväskylän lentokenttä on Jyväskylän maalaiskunnassa Tikkakaskeila noin 25 km:n päässä Äänekoskenkeskustasta ja vajaan 60 km:n päässä Kivetystä. Seutukaavassa on varaus myös pienkonekentälle Vii tasaarella. Vesiliikenne Lähimmät satamapaikat ovat Konginkankaalla ja Lintulahdessa. Konginkankaalle johtaa Keitele -järveltä2,4 m syvä väylä. Keitele on yhdistetty kanavilla Rautalammin reitinjärviin ja Päijänteeseen. Keitele-kanavan Kapeenkosken sulku sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella. Keski-Suomen seutukaavassa on alustava vesiliikennereittivaraus, mikäli Kymijoen kanavahanke toteutuu. Pyyrinlahden ja Räihänselän väliin Konginkankaan kirkonkylään on myös olemassa kanavasuunnitelma, joka tuskin lähivuosina toteutuu.

11 yli 100 000 asukasta 8 50 000-1 00 000 asukasta e alle50000 asukasta - valtatie - kantatie rautatie 0 50 100 km Kuva 4. Aänekosken liikenteellinen sijainti sekä päätie-ja rautatieverkko (Leskinen ym. 1996). 3 VÄESTÖ JA ASUTUS 3.1 Väestömäärä ja väestörakenne Väestömäärä Äänekosken väkiluku oli vuoden 1995 lopussa 13750. Vuodenvaihteessa 1996/97 Äänekoskella oli 13753 asukasta (Väestörekisterikeskus 1997). Äänekosken väestökehitys on ollut 1960-luvulta lähtien hieman kasvava. Väestömäärä on kasvanut pääosin luonnollisen väestökehityksen ja muuttovoiton ansiosta. Konnevedellä ja Sumiaisissa väestökehitys on ollut koko tarkastelujakson hieman vähenevä. Suolahdella väestömäärä on kasvanut 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla, mutta kääntynyt laskuun 1990-luvun alkupuoliskolla.

Taulukko 1. Väestömäärä vuosina 1960-1995 (Tilastokeskus: 1971, 1972 ja Aluetietokanta). Alue Väestömäärä 31.12. 1960 1970 1980 1990 1995... Äänekos.ki~!.~... l3.2.15.... 12.5.21.._... 12.83.6..._... 13.:415..._... 13.15.Q... Konnevesi* 5034 4332 3541 3435 3388 Sumiainen* 2501 1766 1395 1424 1380... S.u.o1ahti~... 5..1Q6....5..6Q3..._... 62.19...-... 6222.._... 5..9.9.9.... Kannonkoski Laukaa Saarijärvi Uurainen 3583 14719 12127 3483 2747 13705 10703 3036 2201 13676 10489 2739 1947 15730 10734 2961 1857 16352 10753 3055 Vesanto 5369 4384 3572 3245 3082... Yiitasaari... l2:4d6....9..8d:4.._... 89..1Q.._... 8.6.89..._... 83.:41... Äänekosken seutu* 25856 24228 23991 24556 24517 Keski-Suomi 245014 237979 242904 252825 258078 Koko maa 4446222 4622299 4787778 4998478 5116826 12 l) Konginkankaan kunta liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993. Konginkankaan väestömäärä on lisätty Äänekosken lukuihin. Väestöeno uste Taulukko 2. Väestöennuste vuosille 2000-2030 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Väestöennuste ( trendilaskelma) 2000 2010 2020 2030 Muutos-% 1995-2030... Äänekos.ki~... l:4.0d2... 1:4.115..._... 1:4.126..._... 13..8D.l.._... 0..:4... Konnevesi* 3329 3162 3014 2852-15.8 Sumiainen* 1430 1470 1484 1457 5.6... S.uo1ahti~...5..69.8...5.3.9.D.._...5..1:43..._...:4.83.1.._...:-.1.9.. 4... Kannonkoski 1842 1762 1679 1617-12.9 Laukaa 16970 17530 17776 17573 7.5 Saarijärvi 10967 10986 10889 10609-1.3 Uurainen 3245 3425 3485 3470 13.6 Vesanto 3058 2903 2765 2639-14.4... Yiitasaari... 8.16.D... 7..7D.8..-... 73.Q1.._... 6.8.8.8.._...:-.1.7..5... Äänekosken seutu* 24459 24197 23767 22947-6.4 Keski-Suomi 260819 262820 261649 255110-1.2 Koko maa 5172121 5233104 5222494 5095169-0.4

Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Äänekosken väestömäärä lisääntyy vielä 2000-vuosituhannen alussa, mutta alkaa vähentyä 201 0-luvulla koko maan kehitysennustetta vastaavasti. Ennusteen mukaan Äänekosken väestömäärä vuonna 2030 on 13801 asukasta, joka on lähes sama kuin vuonna 1995. Väestömäärän väheneminen aiheutuu lähinnä luonnollisen väestönkasvun pysähtymisestä, sillä ennusteiden mukaan Äänekoski tulisi saamaan muuttovoittoa 2000-luvun alussa. Äänekosken seudun muissa kunnissa väestömäärän ennustetaan kasvavan Sumiaisissa ja vähenevän voimakkaasti Konnevedellä ja Suolahdessa. Äänekosken muissa naapurikunnissa Laukaata ja Uuraista lukuunottamatta väestömäärä vähenee ennusteen mukaan. 16000 13 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Kuva 5. Aänekosken seudun kuntien väestömäärä vuosina 1960-1995 ja väestöennusteet vuosille 2000-2030. Äänekosken kaupungin tavoitteena on sadan hengen vuotuinen kasvu. Väestönkasvun uskotaan luovan positiivista ilmapiiriä ja kasvupohjaa uusille työpaikoille. (Äänekosken talousarvio 1996). Väestön ikärakenne Väestön ikärakenne oli vuonna 1995 Äänekoskella hyvä. Alle 15 vuotiaita oli 19,4 %, työikäisiä 67,2% ja vanhuksia 13,3% koko väestöstä. Nuorten ja työikäisten osuudet olivat Äänekoskella suuremmat, kun taas vanhusten osuus pienempi kuin Äänekosken seudulla, Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Äänekosken väestön ikärakenne suhteessa Keski-Suomeen ja koko maahan heikkenee vuoteen 2030 mennessä. Nuorten ja työikäisten osuudet pienenevät ja vanhusten osuus kasvaa. Työikäisten osuus on ennusteen mukaan kuitenkin Äänekoskella vuonna 2030 edelleen suurempi kuin Äänekosken seudulla, Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin.

Taulukko 3. Väestön ikärakenne v. 1995 ja ennuste v. 2030 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 14 Alue Ikärakenne 31.12.1995 Ikärakenne 31.12.2030 0-14 V 15-64 V % % 65- V % 0-14 V 15-64 V % % 65- V %... Ääneko.s.ki... l.9...:4.._... 6.7..2..-... 1.3.. 3..._... 1.5...6.._... 5.9... 9..._... 24.:4... Äänekosken seutu Keski-Suomi Koko maa 18.7 19.3 19.0 66.7 66.0 66.7 14.6 14.7 14.3 15.4 16.6 16.3 58.1 59.1 59.7 26.5 24.3 23.9 Väestön sukupuolirakenne Äänekosken väestön sukupuolirakenne oli vuonna 1995 miesvaltaisempi kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Äänekosken väestöstä puolet oli naisia ja puolet miehiä. Koko Äänekosken seudulla naisten osuus koko väestöstä oli alle puolet. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan naisten osuus Äänekosken väestöstä lisääntyy niin, että naisia ennustetaan vuonna 2030 olevan 51, 1 % koko väestöstä. Koko maan tasolla naisten osuuden ennustetaan pienenevän jonkin verran. Taulukko 4. Väestön sukupuolirakenne vuosina 1980-1995 ja ennuste vuosille 2000-2030 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Naisten osuus koko väestöstä, % 1980 1990 1995 2000 2030... Ääneko.s.ki... 5.0...5... 5.0.. 2..-... 5.0.. Q.._... 5.0.. 2.._... 5.1... 1... Äänekosken seutu Keski-Suomi Koko maa 50.2 50.8 51.7 50.3 50.8 51.5 49.8 50.8 51.3 50.1 50.7 51.1 51.0 50.7 50.9 3.2 Väestön muuttoliike Keski-Suomen lääni oli 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa muuttovoittoaluetta, mikä oli seurausta lähinnä Jyväskylän seudun vetovoimasta. Vuonna 1993 nettomaassamuutto kääntyi Keski-Suomessa tappiolliseksi. Luonnollinen väestönlisäys ja nettosiirtolaisuus ovat kuitenkin pitäneet koko maakunnan väestökehityksen kasvavana. (Keski-Suomen liitto 1994). Äänekoski on vuoden 1975 jälkeen kärsinyt muuttotappioista 1970-luvun lopulla, 1980-luvun puolivälissä ja 1990-luvun alkuvuosina. Muulloin Äänekoski on ollut muuttovoittoaluetta. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Äänekoski tulee saamaan jonkin verran muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella. (Tilastokeskus: Aluetietokanta).

15 3.3 Asutuksen sijoittuminen ja asutusrakenne Äänekosken pohjoisosissa rakentaminen sijoittuu pääasiassa vesien rannoille siten, että vakituista ja loma-asutusta on rinnakkain. Kivetyn lähiympäristössä ei ole suuria väestökeskittymiä. Lähin taajama on Konginkankaan kirkonkylä, jossa asuu noin 600 henkilöä. Toinen merkittävä kylä Äänekosken pohjoisosassa on Liimattala. Laajarannan-Liimattalan alueella asuu yhteensä noin 440 henkilöä. ' Lähde: Tilastokeskus Copyright 1997 Suunnittelukeskus Oy Kuva 6. Asutuksen sijoittuminen. Väestömäärä hlö/km2 1:300 000 Qj 0-9 D 10-99 100-999 1 000-

Kivettyä lähimmät asuintalot ovat noin kolmen kilometrin päässä Myllypohjassa, Lekojärvellä ja Kalliojärvellä. Alle kahden kilometrin etäisyydellä Kivetystä ei ole asutusta. Alle viiden kilometrin etäisyydellä asuu noin 50 henkilöä ja alle 20 kilometrin etäisyydellä noin 3500 henkilöä. Äänekosken seudun väestö on keskittynyt Äänekosken keskustaan ja Suolahteen. Seudun muut kunnat Äänekoskeen liitetty Konginkangas mukaan lukien ovat asutusrakenteeltaan varsin haja-asutusvaltaisia. Vuonna 1990 taajamaväestön osuus koko väestöstä oli Äänekoskella 71,8 %, Suolahdessa 94,1 %, Konnevedellä 37,2 %ja Sumiaisissa 33,8 %. Vuoden 1996 alussa Äänekosken väestöstä asui taajamissa 73 %. (Äänekoski 1996 -taskutieto ja Keski Suomen liitto 1992). Taulukko 5. Taajamaväestön osuus koko väestöstä v. 1990 (Suomen Kuntaliitto 1996). 16 Äänekoski Konnevesi Sumiainen Suolahti 1990 71,8% 37,2% 33,8% 94,1% 3.4 Uudet asuntoalueet Rakentaminen on ollut viime vuosina melko hiljaista. Konginkankaalle on neljän viime vuoden aikana rakennettu yhteensä 5 uutta asuinrakennusta. Äänekosken asuntorakentamisessa tiivistetään olemassa olevaa rakentamista, uusia alueita ei ole tarpeen toistaiseksi kaavoittaa. Asuntotuotanto keskittyy Mämmensalmen, Römmin, Kierälahden ja Ääneniemen alueille. Lisäksi huomattava osa omakotirakentamisesta suuntautuu haja-asutusalueille. Kivetyn ympäristöön on rantayleiskaavan yhteydessä varattu muutamia rakennuspaikkoja olemassa olevan asutuksen täydennysrakentamiselle. 3.5 Loma-asutus Kesämökkien määrä Vuonna 1995 Äänekoskella oli 1257 kesämökkiä. Kesämökkien määrä on lisääntynyt tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Vuosina 1990-1995 kesämökkien määrä lisääntyi Äänekoskella 14 %. Vuonna 1995 Äänekoskelle valmistui 12 uutta kesämökkiä. (Tilastokeskus 1996b). Rantaviivan pituuteen suhteutettuna yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli Äänekoskella noin 560 metriä rantaviivaa, kun koko maassa yhtä vapaa-ajan asuntoa kohti oli noin 450 metriä rantaviivaa. Ranta-alue katsotaan rakentuneeksi, mikäli 200 metrin matkalla sijaitsee vähintään yksi rakennus. (kts. Matkailun koulutus ja tutkimuskeskus 1994). Äänekosken seudulle on rakentunut loma-asutusta noin 3100 yksikköä. Alueelle on muodostettu ranta- ja rantayleiskaavailla runsaasti uusia loma-asutuspaikkoja, joten loma-asutuksen määrä tulee jatkossa vielä huomattavasti lisääntymään. (Ääneseudun aluekehitysohjelma).

17 Taulukko 6. Kesämökkien määrä 1990 ja 1995 (Tilastokeskus 1996b ja Aluetietokanta). Alue Kesämökkien määrä 1990 1995 Muutos-% 1990-95 Äänekoski 1103 1257 14.0 Konnevesi 775 954 23.1 Sumiainen 676 797 17.9 Suolahti 76 100 31.6 Kannonkoski 526 643 22.2 Laukaa 1349 1441 6.8 Saarijärvi 928 1081 16.5 Uurainen Vesanto 481 634 528 708 9.8 11.7 Viitasaari 1407 1854 31.8 Loma-asutuksen sijoittuminen Kivetyn tutkimusalueellaei ole loma-asutusta. Lähimmät loma-asunnot (2 kpl) ovat 2,5 km:n päässä Iso-Kalliojärven rannalla. Lekojärven ja Ruuttulammen rannoilla on yhteensä yhdeksän loma-asuntoa ja varaukset seitsemälle rakennuspaikalle. Iisjärven ja Konginkankaan Lintulahden välisten kapeiden järvien ja jokien rannat ovat suosittuja lomaasuntopaikkoja. Tällä välillä on yhteensä 21 loma-asuntoa ja Konginkankaan etelä- ja länsiosan rantayleiskaavassa on varattu lisäksi seitsemän uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kaikkiaan viiden kilometrin säteellä Kivetyn tutkimusalueesta on hieman alle 40 yksittäistä loma-asuntoa. Lisäksi Lintulahdessa on asuntovaunu-ja asuntoautoalue. Ruuttulammen rannalla on varaus pienelle lomakylälle, samoin Ylä-Kivetyn ja Ala-Kivetyn välisellä kannaksella. Tämän alueen on ajateltu palvelevan valtion mailla olevien retkeilyalueiden käyttäjiä. Kivetyn kämppä on toistaiseksi vuokrattu virkistyskäyttöön. 4 TYÖVOIMA 4.1 Työvoiman määrä ja rakenne Työvoiman määrä Työvoiman kokonaismäärä on kasvanut Äänekoskella 1970- ja 1980-luvuilla sekä 1990- luvun alkuvuosina. Äänekosken seudulla työvoiman kokonaismäärä kasvoi 1970- ja 1980- luvuilla, mutta kääntyi 1990-luvun alun vuosina laman seurauksena laskuun. Vuonna 1995 työvoiman kokonaismäärä on jälleen lisääntynyt myös Äänekosken seudulla.

Taulukko 7. Työvoiman määrä (työlliset ja työttömät) vuosina 1970-1994 (Keski-Suomen liitto 1996 ja Tilastokeskus: Aluetietokanta). 18 Alue Työvoiman määrä 1970 1980 1990 1994 1995... ÄänekoBki... 5.24.5.... 5..722.._... 6:4Q.l.._... 6:461.._... 6:49.Q... Äänekosken seutu Keski-Suomi Koko maa 10448 10624 11360 11236 11334 106058 108266 118465 117132 121000 2118257 2222139 2473243 2408607 2480000 Työvoiman ikä- ja sukupuolirakenne sekä koulutusaste Vuonna 1994 Äänekosken ja Äänekosken seudun työvoima oli jonkin verran vanhempaa kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Alle 30 vuotiaita oli Äänekoskella 21,8 %ja Äänekosken seudulla 20,8% koko työvoimasta. Yli 50 vuotiaita oli Äänekoskella 18,0% ja Äänekosken seudulla 19,4% koko työvoimasta. Verrattaessa työllisen ja työttömän työvoiman ikärakennetta voidaan todeta, että niin Äänekoskella kuin koko seudullakin nuorten osuus työttömästä työvoimasta oli huomattavasti suurempi kuin työllisestä työvoimasta. Äänekosken kuten myös koko Äänekosken seudun työvoima oli vuonna 1994 selvästi miesvaltaisempaa kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Miesten osuus oli Äänekoskella 54,3% ja Äänekosken seudulla 54,4% koko työvoimasta. Verrattaessa työllisen ja työttömän työvoiman sukupuolirakennetta voidaan todeta, että työttömistä oli miehiä huomattavasti suurempi osa kuin työllisistä. Erityisen selvä ero oli Äänekosken seudulla, jossa miesten osuus työllisestä työvoimasta oli 52,9% ja työttömästä työvoimasta 58,8 %. Vuonna 1994 tutkinnon suorittaneita oli 67,9 % Äänekosken työvoimasta. Keski-asteen tutkinnon suorittaneita oli 56,7 %ja korkean asteen tutkinnon suorittaneita 11,2 % työvoimasta. Äänekosken kaupungin kehittämisstrategiassa työttömien heikko koulutustaso todetaan ongelmaksi ja sen katsotaan olevan esteenä monen työllistymiselle. Työllisen työvoiman jakautuminen toimiajoittain Taulukko 8. Työllinen työvoima toimialoittain vuonna 1993 (Tilastokeskus 1996a). Alue Työllinen työvoima 1993 Alkut. Jalostus Palvelut % % % Tuntem. % Yhteensä Äänekoski Äänekosken seutu Keski-Suomi Koko maa 6.8 40.6 50.4 10.4 34.9 52.4 10.8 27.1 60.0 8.6 25.3 63.7 2.3 4555 2.2 8031 2.1 87581 2.3 1877721

Työllisen työvoiman määrä on vähentynyt voimakkaasti 1990-luvun alkuvuosina. Toimialoittain tarkasteltuna työllisten määrä on vähentynyt eniten teollisuudessa. Viime vuosina vähenemistä on tapahtunut myös palvelusektorilla. Vuonna 1993 sai 6,8 %Äänekosken työllisestä työvoimasta toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 40,6% jalostuksesta sekä 50,4% palvelualoilta. Äänekosken seudulla maa- ja metsätaloudesta sai toimeentulonsa 10,4 %, jalostuksesta 34,9% ja palvelualoilta 52,4% työllisestä työvoimasta. Jalostuksesta toimeentulonsa saavien osuus oli sekä Äänekoskella että koko Äänekosken seudulla suurempi kuin Keski Suomessa ja koko maassa keskimäärin. 19 4.2 Työssäkäynti Vuonna 1993 Äänekoskella asuvan työllisen työvoiman kokonaismäärä oli 4555 henkilöä. Heistä 3805 henkilöä kävi töissä Äänekoskella ja 750 henkilöä kaupungin ulkopuolella. Äänekoskelaisten työssäkäynti suuntautui kaupungin ulkopuolella pääosin Suolahteen ja Jyväskylään. (Tilastokeskus 1993). Vuonna 1993 Äänekoskella oli yhteensä 4 717 työpaikkaa. Äänekoskella työssäkäyvistä oli äänekoskelaisia 3805 henkilöä. Kaupungin ulkopuolelta kävi Äänekoskella töissä 912 henkilöä. Kaupungin ulkopuolelta Äänekoskella työssäkäyvät tulivat varsin laajalta alueelta. Määrällisesti eniten käytiin Äänekoskella töissä Suolahdesta ja Jyväskylästä. Äänekosken tuloja lähtöpendelin erotus oli 162 henkilöä vuonna 1993. (Tilastokeskus 1993) Taulukko 9. Aänekosken työssäkäynnin suuntautuminen vuonna 1993 (Tilastokeskus 1993) Alue Äänekosken työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Äänekoskella työssäkäyvät asuinpaikan mukaan... Ä.änekD.s.ki... 3.8.0.5.._... 3.80.5... Helsinki 19 Jyväskylä 185 110 Jyväskylän mlk 37 72 Konnevesi 41 Kuopio 19 16 Laukaa 28 67 Saarijärvi 46 83 Sumiainen 37 Suolahti 280 250 Uurainen 48 Viitasaari 22 26... Muu1... 1.14.. -... lti2... Yhteensä 4555 4717

20 4.3 Työllisyystilanne Työministeriön (1997) työnvälitystilaston mukaan Äänekoskella oli 1445 työtöntä työnhakijaa ja Äänekosken seudulla 2443 työtöntä työnhakijaa helmikuun lopussa 1997. Äänekosken työttömyysaste, 22,2 %, oli seudun korkein. Konnevedellä työttömyysaste oli 19,5 %, Sumiaisissa 21,4 %ja Suolahdella 21,5 % helmikuun lopussa 1997. Koko Keski-Suomen työttömyysaste oli vastaavana ajankohtana 20,2 %. Äänekosken työttömistä työnhakijoista 55 %oli miehiä ja 45 % naisia. Alle 25 vuotiaita oli 14 % työttömistä työnhakijoista. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työttömiä työnhakijoita oli teollisuudessa. (Työministeriö 1997). Taulukko JO. Työttömyysaste vuosina 1981-1997 (Suomen kuntaliitto 1996 ja Työministeriö 1997). 1981 1990 1995 1997 Äänekoski 8,8 8,0 23,3 22,2 Konnevesi 6,8 5,9 20,9 19,5 Sumiainen 11,2 8,8 20,5 21,4 Suolahti 8,3 7,7 24,9 21,5 Äänekosken työttömyysaste on ainakin viimeiset 20 vuotta ollut Keski-Suomen työvoimapiirin keskiarvon yläpuolella. Äänekosken työttömyyden huippu oli vuoden 1994 lopulla, jolloin työttömyysaste oli 29,6 %. Koko vuoden 1994 keskimääräinen työttömyysaste oli 25,9 %. Äänekosken korkeaa työttömyyttä selittävät osaksi entisen Konginkankaan suuri osuus työttömyysasteesta ja osaksi muuttoliike. Esimerkiksi vuonna 1992 Äänekoskelle muutti 100 työtöntä ja Äänekoskelta muutti pois 71 työtöntä. (Äänekosken kaupungin kehittämisstrategia). Äänekoskella yksi suurimmista ongelmista työllisyyden parantamisessa on työttömien alhainen koulutustaso. Äänekosken työttömistä työhakijoista yli puolelta puuttuu kokonaan ammatillinen koulutus. Erityisesti metalli- ja elektroniikkateollisuus eivät ole saaneet riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tyypillinen äänekoskelainen työtön on noin 40-vuotias mies, joka on suorittanut ainoastaan peruskoulun/kansakoulun, ja jonka työkokemus on suoritustason teollisuustyöstä tai rakennukselta. (Äänekosken kaupungin kehittämisstrategia). 5 ELINKEINOT 5.1 Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne Työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi Äänekoskella ja Suolahdella 1970-luvulla ja jonkin verran myös 1980-luvulla. 1990-luvulla työpaikat sekä Äänekoskella että Suolahdella ovat vähentyneet voimakkaasti. Konnevedellä ja Sumiaisissa työpaikkamäärä on vähentynyt koko tarkastelujakson ajan. Pääasiallisena syynä työpaikkojen vähenemiseen ovat olleet elinkeinorakenteen muutokset ja suurteollisuuden työpaikkojen väheneminen. (kts. Keski Suomen liitto 1992)

21 Taulukko 9. Työpaikkamäärä vuosina 19 7 0-1994 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työpaikkamäärä 1970 1980 1990 1992 1994... Äänekoski~...5.1.81... 5..9.5.1.._... 6.02.1.._... 5.2.15..._...:4.814... Konnevesi* 1796 1397 1179 1014 918 Sumiainen* 593 430 374 314 312... S.u.o1ahti~... 2.6.1:4... 2.7.9.3..._... 2.80..8.._... 2.5.:49..._... 229..7... Kannonkoski Laukaa Saarijärvi 1027 4733 4310 807 5129 4573 649 5241 4074 501 4578 3500 641 4445 3482 Uurainen 1305 986 930 731 741 Vesanto 1791 1469 1201 1045 928... Yiitasaari...::l.O.l:4... 3..866..._...3.3.6.1.._... 2.83..1.._... 2.5.9..1... Äänekosken seutu* 10190 10577 10382 9092 8401 Keski-Suomi 104585 107121 107730 93995 88109 Koko maa 2111799 2208838 2332192 2014430 1893131 Äänekosken kaupungin tavoitteena on, että uusia työpaikkoja syntyy yli sata vuodessa. Tavoitteena on myös elinkeinorakenteen monipuolistaminen siten, että uusia työpaikkoja syntyy erityisesti elektroniikkateollisuuteen ja yksityisille palvelualoille. (Äänekosken talousarvio 1996). 1970 1980 1990 1994 Kuva 7. Äänekosken seudun kuntien työpaikkakehitys.

Äänekosken elinkeinorakenteen perustan muodostaa edelleen suurteollisuus, vaikka elinkeinorakenne onkin monipuolistunut viime aikoina. Vuonna 1994 teollisuuden osuus oli 36,7% kaikista työpaikoista. Jalostuksen osuus kokonaisuudessaan oli 42,2% kaikista työpaikoista, mikä oli suurempi kuin Äänekosken seudulla, Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Erityisen voimakkaasti on Äänekoskella viime vuosina kasvanut elektroniikkateollisuus. Myönteisenä kehityksenä voidaan pitää myös metsäteollisuuden investointeja paikkakunnalla. (Tilastokeskus: Aluetietokanta ja Keski-Suomen liitto 1992). Palvelutyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli Äänekoskella jonkin verran pienempi kuin Äänekosken seudulla ja selvästi pienempi kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Vuonna 1994 palvelutyöpaikkoja oli Äänekoskella 47,4% kaikista työpaikoista. Alkutuotantotyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli Äänekoskella sama kuin koko maassa keskimäärin eli 8, 1 %. Äänekosken seudulla ja Keski-Suomessa alkutuotantotyöpaikkojen osuus oli jonkin verran suurempi eli kummassakin 10,3% kaikista työpaikoista. Taulukko JO. Työpaikkojenjakautuminen toimialoittain 1994 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Alue Työpaikat 1994 Alkut. Jalostus Palvelut Tuntem. % % % %... Ä.äneko.ski... 8... 1... 42.2.._... 4.7.. 4.._... 2.3.... Äänekosken seutu 10.3 37.7 49.3 2.7 Keski-Suomi 10.3 27.9 59.2 2.6 Koko maa 8.1 26.4 62.7 2.7 5.2 Yritysten määrä Äänekoskella toimi 451 liiketoimipaikkaa vuonna 1995. Toimialoittain tarkasteltuna eniten liiketoimipaikkoja, noin neljännes kaikista, oli kaupan alalla. Sen jälkeen eniten liiketoimipaikkoja oli kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennepalveluissa, kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä teollisuudessa ja rakentamisessa. Yritysten määrä ja jakautuminen toimialoittain on esitetty taulukossa 11. 5.3 Elinkeinojen harjoittaminen Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalous työllisti vuonna 1993 Äänekoskella 308 henkilöä, joka oli 6,8% kaupungin työllisestä työvoimasta sekä Äänekosken seudulla 836 henkilöä, joka oli 10,4% seudun työllisestä työvoimasta. (Tilastokeskus 1996a). Äänekoskella on noin 200 toimivaa maatilaa. Maatiloista arviolta kolmasosa sijaitsee entisen Konginkankaan kunnan alueella. V altaosalla Äänekosken tiloista päätuotantosuunta on viljanviljely. Muita päätuotantosuuntia ovat lypsykarjatalous ja lihantuotanto. Luomutuotantoon on Äänekoskella erikoistunut seitsemän tilaa. Erikoiskasveja, erityisesti mansikkaa viljellään Äänekoskella muutamalla tilalla. Kivettyä lähimmät erikoiskasviviljelmät sijaitsevat Liimattalassa ja Räihässä. 22

Taulukko 11. Yritysten määrä ja jakautuminen toimialoittain (Tilastokeskus: Aluetietokanta). 23 Toimiala Mineraalien kaivuu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Liiketoimipaikat v. 1995 Äänekoski lkm % 0 57 12.6 3 0.7 Rakentaminen Kauppa Maj. -ja ravitsemustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta 45 114 30 80 8 10.0 25.3 6.7 17.7 1.8 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk. palv.liike-ei. 59 13. 1 Koulutus 2 0. 4 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 10 2.2... Muu1.. yht.k...ja.henk.koht_p... 43... 9... 5... Yhteensä 451 100.0 Metsätalouden merkitys maatilojen tulonlähteenä on Äänekoskella suuri. Äänekosken pohjoisosassa entisen Konginkankaan kunnan alueella metsätaloudella on vielä suurempi merkitys kuin Äänekoskella keskimäärin. Muita sivuelinkeinoja harjoitetaan Äänekoskella varsin vähän. Maatilamatkailua harjoittaa kolme tilaa. Kivettyä lähimmät toimivat maatilat ovat noin 3 kilometriä länteen Kalliojärven rannalla ja noin 5 kilometriä pohjoiseen Iisjärven rannalla. Kannonkosken kunnan puolella toimivia maatiloja on Kangasjärvellä ja Suljetunmäessä, jotka molemmat ovat noin 5 kilometrin etäisyydellä Kivetystä. Äänekosken seudulla on toimivia maatiloja noin 580 kpl. Ne muodostavat haja-asutusalueen perusrungon, minkä lisäksi maaseudulla toimii huomattava määrä toimintamuodoltaan erilaisia yrityksiä. Noin 580 toimivan maatilan tulevaisuuden näkymistä on esitetty seuraavanlainen arvio: 60 siirtyy tuotannosta asuintiloiksi, 200 jatkaa nykyisistä tuotantosuuntaa ja 300 vapautuu tekemään jotain muuta, jolloin vapautuu työvoimaa noin 500 henkeä. Äänekosken seudulla maatilojen päätuotantosuunta on maidontuotanto. Suurimpana maidonjalostusyksikkönä Valio Oy:n Äänekosken tehtaiden juustola oheispalveluineen tarjoaa noin 150 työpaikkaa. Valio Oy:n tehtaiden ympärille on muodostunut merkittävä sikatalouden harjoittajien ryhmä, joka käyttää raaka-aineenaan meijerin sivutuotteita. (Ääneseudun aluekehitysohjelma). Teollisuus Äänekoski tunnetaan suurteollisuuspaikkakuntana. Vuonna 1993 teollisuudessa työskenteli 1608 äänekoskelaista, joka oli 35,3 % kaupungin työllisestä työvoimasta. Äänekosken teollisuuden perustan muodostavat paperiteollisuus ja kemiallinen puunjalostusteollisuus.

Metsäteollisuuden rinnalle, Äänekosken toiseksi tukijalaksi on nousemassa elektroniikkateollisuus. Metsäteollisuuden hyvä tulos ja elektroniikkateollisuuden voimakas kasvu ovat heijastuneet myös muuhun yritystoimintaan myönteisesti, vaikkakin pk-yritysten määrä on edelleen varsin vähäinen ja elinkeinorakenne yksipuolinen. (Äänekosken kunnalliskertomus 1995 ja Äänekosken kaupungin kehittämisstrategia). Äänekosken suurimmat teollisuusyritykset ja niiden työpaikkamäärä ovat seuraavat (Äänekoski 1996 -taskutieto): Metsä-Serla Oy Äänekosken tehtaat (1160) Nokia Telecommunications Oy ( 430) Enviset (130) Powernet Oy (63) Valio Oy (60) Äänekosken seudulla työskenteli vuonna 1993 teollisuudessa 2356 henkilöä, joka oli 29,3% seudun työllisestä työvoimasta (Tilastokeskus 1996a). Äänekosken seudun metsä- ja puunjalostusteollisuuden keskittymä on rakentunut pääosin Äänekosken kemiallisen puunjalostuksen ja Suolahdessa toimivan vaneriteollisuuden varaan. Näiden tuotantoyksiköiden merkitys alueen työllisyyden ja talouden turvaajana on keskeinen. Tuotannollisen toiminnan ohella metsäteollisuus on tuonut laajalti työtä ja tuloja metsätalouden, puunhankinnan, kuljetuksen, seudun pkteollisuuden ja palveluyritystoiminnan piirissä. Merkittävä asema Äänekosken seudulla on myös metalliteollisuudella, jota edustavat Valmet Traktori Oy:n tehdas Suolahdessa ja elektroniikkateollisuus Äänekoskella. Äänekoskella on lisäksi elintarviketeollisuutta edustava Valio Oy:n tuotantolaitos. (Ääneseudun aluekehitysohjelma). Palveluelinkeinot Palveluelinkeinot työllistivät vuonna 1993 Äänekoskella 2296 henkilöä, mikä oli 50,4 % kaupungin työllisestä työvoimasta sekä Äänekosken seudulla 4212 henkilöä, mikä oli 52,4% seudun työllisestä työvoimasta. Kaupalliset palvelut työllistivät Äänekoskella 485 henkilöä (1 0,6 %työllisestä työvoimasta), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 253 henkilöä (5,6 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta 408 henkilöä (9,0 %) ja yhteiskunnalliset palvelut 1150 henkilöä (25,2 %). Äänekosken seudulla kaupalliset palvelut työllistivät 834 henkilöä (10,4% työllisestä työvoimasta), kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 467 henkilöä (5,8 %), rahoitus- ja vakuutustoiminta 632 henkilöä (7,8 %) ja yhteiskunnalliset palvelut 2279 henkilöä (28,4 %). (Tilastokeskus 1996a). Palvelualalla Äänekosken suurimmat työnantajat ovat Äänekosken kaupunki (610 työpaikkaa), Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä (168 työpaikkaa), Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (89 työpaikkaa), Tourusen Linjat Oy (38 työpaikkaa) ja Posti Oy (3 8 työpaikkaa). (Äänekoski 1996 -taskutieto ). Lama ja vähittäiskaupan rationalisointi vähensivät Äänekosken vähittäiskaupan työpaikkoja merkittävästi 1990-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1990 Äänekosken vähittäiskauppa työllisti 640 henkilöä, mutta vuonna 1994 enää 340 henkilöä. Vähittäiskaupan työpaikat vähenivät siten Äänekoskella 47% vuosina 1990-94, kun koko maassa menetettiin samana ajanjaksona 33 %vähittäiskaupan työpaikoista. Äänekosken kaupan koko maata pahemmat työpaikkamenetykset johtuvat pääosin raskaasta työttömyydestä, joka vähensi kotitalouksien ostovoimaa. (Vepsä 1997). 24

Matkailualueena Äänekoski ja Äänekosken seutu ovat varsin tuntemattomia. Alueelta puuttuvat tällä hetkellä vetovoimaiset matkailukohteet, joten ongelmana on saada matkailijat pysähtymään ja viipymään alueella. Äänekosken seudun sijainti keskellä Järvi-Suomea sekä alueen vesistöt ja puhdas ympäristö tarjoavat kuitenkin edellytykset esim. järvimatkailun sekä erä- ja mökkimatkailun kehittämiselle. Myös valtatiellä 4 kulkeva ohikulkuliikenne on lähes kokonaan hyödyntämättä. (Ääneseudun aluekehitysohjelma). 6 PALVELUT 6.1 Palvelurakenne 25 Verrattaessa Äänekosken palvelualojen työpaikkaosuuksia Keski-Suomen vastaaviin voidaan todeta, että Äänekoskella on maakuntaa merkittävämpi työllistävä vaikutus vain kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluilla. Muiden palvelualojen työllistävä vaikutus on vähäisempi kuin Keski-Suomessa keskimäärin. Taulukko 14. Palvelualojen työpaikat toimialoittain 1994 (Tilastokeskus: Aluetietokanta). Palvelut on jaettu seuraaviin ryhmiin: g= h= J= k= 1= m= n= o= tukku- ja vähittäiskauppa majoitus- ja ravitsemistoiminta kuljetus, varastointi ja tietoliikenne rahoitustoiminta kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut julkinen hallinto, maanpuolustus jne. koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelu muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Alue Palvelualan työpaikat (% kaikista työpaikoista) g h J k m n o Työpaikat yht. Äänekoski 7.9 2.2 4.6 1.5 6.9 4.2 6.3 10.4 3.3 4874 Äänekosken seutu 7.7 2.1 4.9 1.5 5.5 3.9 6.2 14.3 3.3 8401 Keski-Suomi 9.4 2.7 5.8 1.6 6.8 6.0 8.4 14.0 4.5 88109 Koko maa 12.0 2.6 7.5 2.7 8.4 6.2 6.6 13.0 4.9 1893131 6.2 Palvelutarjonta Sosiaali- ja terveyspalvelut Äänekosken kaupungin terveydenhuolto on järjestetty kuntayhtymien puitteissa. Perusterveydenhuollosta vastaa Ääneseudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Äänekoskella sijaitsee kansanterveystyön kuntayhtymän pääterveysasema, jossa on mm. 70-paikkainen sairaala, päivystys- ja terveyskeskuslääkärien vastaanotot, hammaslääkärien vastaanotot, äitiys- ja lastenneuvola, kotisairaanhoitopalvelut, työterveyshuolto, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä koulu ja opiskelijaterveydenhuolto. Erillisessä yksikössä sijaitsevat lisäksi elintarvike- ja vesilaboratorio, lihan- ja maidontarkastamo sekä eläinlääkäri ja pieneläinklinikka. (Äänekoski 1996- taskutieto ). Äänekosken kaupungin sosiaalitoimi tarjoaa perheneuvolapalveluja, lasten päivähoitopalveluja, päihdehuoltopalveluja, kotipalveluja sekä vanhusten palveluja vanhusten päiväkeskuksessa, palvelutaloissa ja vanhainkodissa. Päivähoitopalvelut järjestetään kaikille alle kouluikäisille joko perhepäivähoidossa tai päiväkodissa. (Äänekoski 1996-taskutieto) Konginkankaalla on sosiaalitoimistonpalvelupiste, lapsille ryhmäperhepäiväkoti(15 paikkaa) ja vanhuksille vanhainkoti/palvelukoti, jossa on 11 laitospaikkaa, 14 palveluasuntoa ja tukipalveluja sekä neljä vanhusten tukiasuntoa. (Äänekoski 1996-taskutieto ). Koulutuspalvelut Äänekosken kaupungin koululaitokseen kuuluvat peruskoulut ja lukio. Kaupungissa toimivat lisäksi kuntayhtymän kauppaoppilaitos ja ammatillinen oppilaitos, Ala-Keiteleen musiikkiopisto sekä kannatusyhdistyksen omistama Työkeskus Koskela, jossa aikuiskoulutusta antaa kansalaisopisto ja nuorisotoimintaa järjestää Koskelan Nuoret. Peruskoulun ala-asteita on kahdeksan. Niistä kaksi sijaitsee Konginkankaalla. POKSAT eli Pohjoisen Keski-Suomen aikuiskoulutus- ja tietotekniikkakeskus järjestää ammatillista aikuiskoulutusta. Ääneseudun aluekehitysohjelmassa on todettu, ettei nykyinen keskiasteen koulutustarjonta vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeita. (Äänekoski 1996 -taskutieto ja Ääneseudun aluekehitysohjelma). Kulttuuri-, matkailu- ja vapaa-ajan palvelut Äänekoskella toimii kansantanssiryhmä, jazz-yhdistys, elävänmusiikin yhdistys, 7 kuoroa, Työväen soittajat, harmonikkakerho, useita erilaisia soitin- ja lauluyhtyeitä, nuorisoteatteri, 3 harrastajateatteria,elokuvakerho, videokuvaajat, kameraseura, taiteilijaseura, radiokerho ja 2 perinnejärjestöä. Äänekoskella vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat: Ala-Keiteleen Veneilypäivät, Keitele-regatta, Keitele-Jazz, Palokuntajuhlat, Taidenäyttelyt Taidekoti-Arthausissa (Liimattala) sekä Äänekosken Teatteripäivät (Äänekoski 1996 -taskutieto ). Taideopetusta antavat Äänekoskella Ala-Keiteleen musiikkiopisto, Koskelan balettikoulu sekä Suolahden työväenopiston alainen lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kaupunginmuseo esittelee paikkakunnan asutuksen syntyä Äänekosken rannalle ja elinkeinorakenteen muutoksiaeri aikoina. Kaupunginkirjastoonkuuluvat pääkirjasto, Konginkankaan, Mämmen ja Suojoen lähikirjastot sekä kirjastoauto. (Äänekoski 1996 -taskutieto) Äänekosken keskustassa on liikuntatalo ja useita sisäurheilusaleja, uimahalli Vesivelho, liikuntapuisto sekä useita leikkikenttiä ja uimarantoja. Lisäksi Äänekoskella on laskettelurinne, keilahalli, ampumarata, maapohjahalli, yksityinen kuntosali sekä yksityinen squash- ja tennishalli. Konginkankaalla on urheilukenttä,jääkiekkokaukalo, 3 tenniskenttää, liikuntasali ja luistelualueita. Äänekosken kaupungin alueella toimii yhteensä 22 urheiluseuraa, jotka järjestävät monipuolista liikuntatoimintaa. (Äänekoski 1996 -taskutieto ). 26

Majoituspalveluja tarjoavat Äänekoskella Hotelli Hirvi, Käpykolo, Kartanokievari, Äänekosken Campingalue, Ukonlahden leirintäalue sekä SF-Caravan Keski-Suomi, joista entisen Konginkankaan alueella sijaitsevat Käpykolo Liimattalassa ja SF-Caravan Keski-Suomi Lintulahdessa. Lisäksi Äänekoskella on viisi maatilamatkailukohdetta (Havusalmen tila, Hiekkalan tila, Järvenpään talo, Lepistön tila ja Aittolahdenratsastustalli),joista Havusalmen, Hiekkalan ja Lepistön tilat sijaitsevat entisen Konginkankaan alueella. (Äänekoski 1996 - taskutieto ). Kaupalliset palvelut ja yrityspalvelut Kaupan palvelut ja erityisesti erikoistavarakauppa ovat keskittyneet Äänekosken keskustaan, kuten myös yrityspalvelut, joita tarjoavat mm. useat kirjanpito-, laki- ja mainostoimistot Tehtyjen selvitysten mukaan asukkaat ovat varsin tyytyväisiä Äänekosken keskustan kaupallisiin palveluihin, joskin erikoistavaraliikkeitä, majoitusliikkeitä ja ravintoloita toivotaan lisää (Äänekosken kaupunki 1997). Entisen Konginkankaan alueella kaupan palveluja edustavat Kirkonkylän päivittäistavarakauppa ja Liimattalan kyläkauppa. Niiden lisäksi alueella on huoltoasema Lintulahdessa. 7 MAANKÄYTTÖ JAKAA VOITUS 7.1 Nykyinen maankäyttö Äänekosken kaupunginmaapinta-ala on 600 km 2 ja vesipinta-ala 164 km 2, tästä asemakaavoitettua aluetta on 11 km 2 Rantaviivaa on Äänekoskella yhteensä noin 700 km. (Äänekosken talousarvio 1996). Kivetyn tutkimusalue on metsäistä ja soista asumatonta aluetta, kuten laajat alueet ympäristössäkin. Lähimmät asuintalot ja pellot ovat noin kolmen kilometrin päässä Myllypohjassa, Lekojärvellä ja Kallio järvellä. Myös Kivetyn kämpälle on noin kolme kilometriä. Peräpohjan kylälle ja Masoon etäisyys on viisi kilometriä ja Konginkankaan kirkonkylään seitsemän kilometriä. Kannonkosken kunnan puolella lähimmät asuinrakennukset ja pellot ovat Kangasjärvellä ja Suljetunmäessänoin viiden kilometrin etäisyydellä Kivetystä. Matkat maanteitse ovat huomattavasti pidempiä. Ote peruskartan pienennöksestä Kivetyn lähiympäristöstä on kuvassa 8. 7.2 Kaavoitustilanne Seutukaava Keski-Suomen seutukaavan viides vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.4.1996 ja alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Siinä Ylä-Kivetyn ranta-alueet on merkitty retkeilyalueeksi. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan tutkimusalue rajautuu tähän MU-merkinnällävarustettuunalueeseen. Seutukaavassa ei ole osoitettu aluetta ydinpolttoaineenloppusijoituspaikalle,mutta Keski-Suomen seutukaavan kaavaselostukseen on selvitysalue otettu mukaan. Kauppa-ja teollisuusministeriö on seutukaavasta antamassaan lausunnossa esittänyt, että aluerajaus olisi tullut merkitä myös seutukaavaan. (Keski-Suomen liitto 1996b ). 27