.\V\P\NVLl MD YDVWDXNVLD ODPSDLGHQ MD 76(LVWl

0(0 Bryssel 7 marraskuu 001.\V\P\NVLl MD YDVWDXNVLD ODPSDLGHQ MD 76(LVWl YXRKLHQ 0LWlRYDWWDUWWXYDWVSRQJLIRUPLVHWHQNHIDORSDWLDW76(W" TSE:t ovat ihmisessä ja eläimissä esiintyviä tauteja, joille on ominaista aivokudoksen rappeutuminen ja muuttuminen sienimäiseksi. Tautiperheeseen kuuluvat esimerkiksi ihmisissä esiintyvä Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD), naudan spongiformi enkefalopatia (BSE) sekä lampaiden kutkatauti (skrapie). BSE on tunnistettu vasta melko hiljattain, mutta skrapie on tunnettu jo vuosisatoja, ja käytettävissä olevien tietojen perusteella katsotaan, että sen ei pitäisi tarttua ihmisiin eikä aiheuttaa riskiä ihmisille. BSE:n leviämistä ja tarttumista estävää EU:n lainsäädäntöä kuitenkin sovelletaan myös lampaisiin ja vuohiin varotoimenpiteenä (esim. erikseen määritellyn riskiaineksen kuten aivojen ja selkäytimen poistaminen vuodesta 000 lähtien, kielto ruokkia märehtijöitä nisäkkäistä peräisin olevalla lihaluujauholla vuodesta 1994 lähtien). QNR WRGLVWHLWD WDL V\\Wl HSlLOOl HWWl %6( YRLVL WDUWWXD P\ V ODPSDLVLLQ MD YXRKLLQ" BSE:tä ei ole ikinä havaittu laiduntavilla lampailla. On kuitenkin tiedossa, että 1980- luvulla ja 1990-luvun alkupuolella Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla lampaita ruokittiin osittain rehulla, joka sisälsi samantyyppistä saastunutta lihaluujauhoa kuin mikä aiheutti BSE:n leviämisen karjaan. Tämän vuoksi tutkijat ovat pohtineet, olisiko BSE voinut tarttua myös pienmärehtijäpopulaatioon. Lihaluujauhon antaminen märehtijöille on ollut kielletty EU:ssa vuodesta 1994 lähtien, ja täydellinen kielto lihaluujauhon antamisesta tuotantoeläimille on ollut voimassa tammikuusta 001. Lihaluujauhon katsotaan olevan BSE:n tartuntareitti, jos se on saatu tartunnan saaneista eläimistä. Jonkin aikaa on myös tiedetty, että BSE:n kaltaisia tauteja voidaan kokeellisesti tartuttaa lampaisiin ruokkimalla niitä BSE-tartunnan saaneiden nautojen aivoista saadulla aineksella. Tätä tutkimusolosuhteissa keinotekoisesti tuotettua tautia ei voida erottaa skrapiesta tarkastelemalla kliinisiä oireita tai aivojen pikatesteillä. Se voidaan varmuudella erottaa skrapiesta vain hiirillä suoritettavalla biologisella määrityksellä, josta tulokset saatetaan saada vasta kahden vuoden kuluttua. Luonnollisille skrapietapauksille on tehty hiirillä suoritettavia biologisia määrityksiä vain vähän, eikä niissä tähän mennessä ole tullut esiin BSE:n kaltaista kantaa eikä ole todisteita BSE:n esiintymisestä lampaissa ja vuohissa luonnollisissa olosuhteissa. EU:n tiedekomiteat tutkivat jatkuvasti uutta todistusaineistoa. 1

$<OHLVWlWLHWRDODPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LVWl 0LWHQSLWNllQODPSDDWMDYXRKHWHOlYlW" Lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä, joilla on useimmiten lyhyt elinkaari. Useimmat lampaat teurastetaan, kun ne ovat 3 kuukaudesta 1 vuoteen ikäisiä, riippuen markkinoista, joille ne on tarkoitettu; muutaman viikon ikäisiä karitsoja tarjotaan markkinoilla rajoitetusti. Uuhet ja kutut pannaan teuraaksi keskimäärin 6 7 vuoden ikäisinä, jolloin niiden ruhot käytetään yleensä ihmisravinnoksi tarkoitettuihin lihatuotteisiin tai lemmikkieläinten ruokaan. 0LWHQODPSDLWDMDYXRKLDUXRNLWDDQ" Maidontuotantoa varten pidetyille lampaille ja vuohille annetaan tavallisesti tiivistettyjä rehuannoksia, joita yleisesti annetaan myös imettäville uuhille joidenkin viikkojen ajan karitsoinnin jälkeen. Yleistä on myös varhain syntyneiden karitsojen ruokkiminen erittäin maukkaalla rehulla käyttäen ruokintajärjestelmää, jossa vain karitsat eivätkä vanhemmat eläimet saavat rehuannoksen. Lampaiden ja vuohien kasvatuksessa käytetään tiivistettyä rehua kuitenkin vähemmän kuin karjan kasvatuksessa. 0LWlVNUDSLHVWDWLHGHWllQ" Skrapie on lampaisiin ja vuohiin vaikuttava tarttuva spongiforminen enkefalopatia, joka on tunnettu lähes kolmensadan vuoden ajan. Skrapie voi tarttua horisontaalisesti eläimestä toiseen tai ympäristön kautta taikka vertikaalisesti emästä karitsaan. Alle kahdentoista kuukauden ikäiset karitsat voivat saada skrapien, mutta ehdottomasti yleisimpiä kliiniset oireet ovat 5-vuotiailla eläimillä. Kliinisiä oireita ovat ruumiin jatkuva hankaaminen, muutokset käytöksessä kuten depressiivisyys, hermostuneisuus tai aggressiivisuus, sekä eläimen asennon ja liikehdinnän muutokset kuten vapina ja kompastelu, jotka lopulta johtavat kuolemaan. YDWNRNDLNNLODPSDDWMDYXRKHW\KWlDOWWLLWD76(LOOH" Eivät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkin lampaan genotyypeistä ovat vastustuskykyisiä ja jotkin taas melko alttiita skrapielle. Ja näiden välissä on joukko genotyyppejä, joiden vastustuskyky taudille vaihtelee. Vastustuskykyisten ja tartunnalle alttiiden genotyyppien suhde vaihtelee eri rotujen välillä. Tutkimukset ovat myös osoittaneet lampaissa samanlaisen vastustuskyvyn kokeellisesti tuotettua BSE:tä vastaan. Vuohien genotyypeistä ja vastustuskyvystä ei ole juurikaan tutkimustietoa. 0LVVlPDLVVDODPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LWlHVLLQW\\WlOOlKHWNHOOl" Skrapieta esiintyy useimmissa jäsenvaltioissa ja useimmilla mantereilla. Kymmenen jäsenvaltion (Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan) viranomaisille on tehty ilmoituksia skrapiesta. Luxemburgissa, Portugalissa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa ei ole ollut lainkaan ilmoitettuja skrapietapauksia viiteen vuoteen. Skrapietapauksista on ilmoitettu myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa, mutta sitä ei tiedetä esiintyneen Australiassa tai Uudessa Seelannissa, jotka kumpikin ovat suuria lampaantuottajamaita.

Skrapien esiintyvyys on kuitenkin erittäin alhainen. Vuonna 000 yhteisön lammasja vuohipopulaatiossa, joka käsittää yli 100 miljoonaa eläintä, esiintyi alle 1 000 tapausta. Vaikka todellinen esiintyvyys olisikin korkeampi eikä kaikista tapauksista ilmoitettaisi, on selvää, että skrapie on harvinainen tauti. Ks. taulukko tautitapauksista jäsenvaltiota kohti liitteessä 1. 0LWHQSDOMRQODPSDLWDMDYXRKLDRQ(8VVDMDNXVVDNLQMlVHQYDOWLRVVD" Eläinten ja niiden jälkeläisten lukumäärä vaihtelee vuodenajan mukaan (enemmän keväällä karitsoinnin jälkeen), ja sen vuoksi tarkkoja lukuja on vaikea antaa. Arvioiden mukaan EU:ssa on yhteensä 95 miljoonaa lammasta ja 1 miljoonaa vuohta. Eurostatin lukujen perusteella EU:ssa oli vuonna 000 noin 68 miljoonaa uuhta ja 9 miljoonaa kuttua. Yksittäisiä jäsenvaltioita koskevat luvut jos sellaisia oli saatavilla esitetään seuraavassa taulukossa: Belgia -DORVWXVXXKHW Tanska 80 000 Saksa 1 590 000 -DORVWXVNXWXW Kreikka 6 173 000 4 07 000 Espanja 18 363 000 1 985 000 Ranska 7 306 000 9 000 Irlanti 4 013 900 Italia 8 334 000 1 175 000 Luxemburg 6 160 Alankomaat 1 040 000 Itävalta 17 809 Portugali 436 000 454 000 Suomi 49 600 5 100 Ruotsi 194 000 Yhdistynyt kuningaskunta 18 51 961 38 511 3

%/DPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LWlNRVNHYLDWLHWHHOOLVLlWLHWRMD 0LWlWLHWHHOOLVLlWLHWRMDNRPLVVLROODRQODPSDLVVDHVLLQW\YlVWl%6(VWl" Tieteellisen ohjauskomitean BSE:tä pienissä märehtijöissä käsittelevä tuorein lausunto annettiin lokakuussa 001 (http://europa.eu.int/comm/food/fs/sc/ssc/out34_en.pdf), ja sillä saatetaan ajan tasalle aiemmat lausunnot: helmikuussa 001 annettu lausunto (http://europa.eu.int/comm/food/fs/sc/ssc/out170_en.html) ja syyskuussa 1998 annettu lausunto (http://europa.eu.int/comm/food/fs/sc/ssc/out4_en.html). Siinä todetaan, että BSE:n tarttumista lammaspopulaation ei voida sulkea pois mutta että sitä ei ole todistetusti esiintynyt lampaissa luonnollisissa olosuhteissa. Uusien tieteellisten tietojen puuttuessa tutkijat kehottavat edelleen poistamaan tietyt erikseen määritellyt riskiainekset elintarvikeketjusta varotoimenpiteenä kuluttajien suojelemiseksi. He myös suosittelevat lisätoimenpiteitä kuten lampaiden parempaa tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää, lisätutkimusta luonnollista skrapiekantaa edustavien tapausten tunnistamiseksi ja järjestelmällistä TSE-testausta. Testauksen yhteydessä olisi määritettävä testattujen eläinten genotyyppi, jotta voitaisiin selvittää, ovatko jotkin lajit geneettisesti vastustuskykyisiä TSE:ille. 0LWl76(LWlNRVNHYDDWXWNLPXVWRLPLQWDD(8VVDRQNl\QQLVVl" Huhtikuussa 001 julkaistiin luettelo kansallisista TSE:itä koskevista tutkimustoimista Euroopassa. Luettelo oli vastaus marraskuussa 000 kokoontuneiden tutkimuksesta vastaavien ministerien pyyntöön. Luettelossa on yksityiskohtaisia tietoja monenlaisista TSE:ihin liittyvistä tutkimustoimista, joita on käynnissä useimmissa jäsenvaltioissa. Mukana on ainakin yhdeksän yhteisön rahoittamaa tutkimushanketta, joissa käsitellään lampaissa esiintyviä TSE:itä. Hankkeiden tulokset toimitetaan tilapäiselle TSE-työryhmälle, joka hyödyntää niitä laatiessaan tieteellisiä ohjeita komissiolle. Komissio on julkaissut TSE-tutkimusta koskevan ehdotuspyynnön, jonka määräaika päättyy 18. lokakuuta. Yhtenä sen keskeisenä aiheena on in vivo -testien kehittäminen esikliiniseen diagnoosiin, lampaissa esiintyvän BSE:n tutkiminen ja BSE:n erottaminen skrapiesta. &/DPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LWlNRVNHYDODLQVllGlQW 0LWNlODLQVllGlQW WRLPHWNRVNHYDWODPSDLVVDMDYXRKLVVDHVLLQW\Yll%6(Wl" Siitä huolimatta, ettei ole todisteita BSE:n esiintymisestä lampaissa luonnollisissa olosuhteissa, suurta osaa nautojen BSE:tä koskevasta lainsäädännöstä sovelletaan myös lampaisiin. Kyseessä on varotoimenpide, koska BSE:n esiintymisestä lampaissa ei ole varmuutta. Näin ollen esimerkiksi lihaluujauhon käyttökieltoa, erikseen määritellyn riskiaineksen poistamista, tapauksista ilmoittamista, valvontatoimenpiteitä ja kauppasääntöjä koskevalla lainsäädännöllä tarjotaan suoja myös lammaspopulaatiossa mahdollisesti esiintyvää BSE:tä vastaan. 4

Tärkeimmät lainsäädäntötoimet ovat seuraavat: - kielto ruokkia märehtijöitä, myös lampaita ja vuohia, nisäkkäistä peräisin olevalla lihaluujauholla, 1994; vahvistettu kiellolla ruokkia mitään tuotantoeläimiä lihaluujauholla, tammikuu 001 - lampaista ja vuohista peräisin oleva jäte hävitettävä muuhun eläinjätteeseen sovellettavien standardien mukaisesti (133 C / 3 baaria / 0 minuuttia ellei kyseessä esim. matalariskinen jäte, joka on tarkoitettu lemmikkieläinten ruokien valmistukseen) - erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen, lokakuu 000; elintarvikeketjusta on poistettava kaikkien lampaiden ja vuohien pernat sekä niiden lampaiden ja vuohien, jotka ovat yli 1 kuukauden ikäisiä tai joiden ikenistä on puhjennut pysyvä etuhammas, kallo (myös aivot ja silmät), tonsillat ja selkäydin, ja ne on hävitettävä erikseen määriteltynä riskiaineksena - lampaiden ja vuohien luista ei saa valmistaa luulihaa - toimenpiteet, joilla varmistetaan, että tuotu liha ja lihatuotteet ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia (esim. erikseen määritellyn riskiaineksen poistaminen) - skrapietartunnan saaneet lampaat ja vuohet poistetaan elintarvike- ja rehuketjusta. 0LOOlWRLPHQSLWHLOOlS\ULWllQHKNlLVHPllQVNUDSLHQOHYLlPLVWl" Tarttuvista spongiformisista enkefalopatioista annetussa asetuksessa (EY) N:o 999/001 vahvistetaan säännöt yhteisön sisäistä lampaiden ja vuohien kauppaa varten. Jalostuslampaiden ja -vuohien on oltava peräisin tilalta, joka kuuluu säännöllisten virallisten eläinlääkärintarkastusten piiriin, jolla ei ole vähintään kolmeen vuoteen todettu scrapie-tapausta ja jolla tarkastetaan teurastettavaksi tarkoitetut vanhat naaraseläimet. Tuontiin sovelletaan vastaavia sääntöjä. Asetuksessa säädetään myös vahvistetuista valvontasäännöistä, jotka tulevat voimaan 1. tammikuuta 00 (ks. jäljempänä). Neuvoston direktiivissä 9/10/ETY edellytetään, että alkuperätilalta lähtevät lampaat ja vuohet on merkittävä korvamerkein ja tatuoinnein, jotta niiden alkuperä voidaan jäljittää. Sama vaatimus koskee jäsenvaltion sisäistä siirtoa. Direktiivissä vaaditaan myös, että tilalla olevista eläimistä ja niiden siirroista on pidettävä ajan tasalla olevaa rekisteriä. Joissakin jäsenvaltioissa on yhteisön lainsäädäntöä tiukemmat vaatimukset, ja niissä (Ranskassa ja Irlannissa) edellytetään, että käytössä on lampaiden yksilökohtainen tunnistusjärjestelmä. Merkki voidaan vaihtaa ainoastaan silloin, kun eläin siirtyy jäsenvaltiosta toiseen, jolloin merkin vaihto vanhasta uuteen on kirjattava rekisteriin. 0LWlWDSDKWXXVNUDSLHQVDDQHLOOHODPSDLOOHMDYXRKLOOH" EU:n lainsäädännössä edellytetään, että skrapien saaneet lampaat ja vuohet eivät voi päätyä elintarvike- tai rehuketjuun. Niiden eläinten ruhot, joilla on vahvistettu skrapie, on hävitettävä polttamalla tai hautaamalla tarttuvuuden poistavan kuumarenderoinnin jälkeen. Joidenkin jäsenvaltioiden skrapienvalvontaohjelmien puitteissa edellytetään, että myös muut saman tilan eläimet hävitetään. 5

0LWl\KWHLV QWDVROODRQWHKW\VNUDSLHQKlYLWWlPLVHNVL" Jäsenvaltioiden skrapienhävittämisohjelmille voidaan myöntää yhteisön osarahoitusta neuvoston päätöksen 90/44/ETY nojalla. Ensimmäistä kansallista hävittämisohjelmaa tuettiin vuonna 1998. Komissio ehdottaa, että se osallistuu vuonna 00 jäsenvaltioille seurannasta, teurastuksesta ja genotyyppejä koskevista toimista aiheutuviin kustannuksiin yli 4 miljoonalla eurolla. '/DPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LGHQVHXUDQWDMDWHVWDXV 6HXUDWDDQNRODPSDLGHQMDYXRKLHQ76(LWlMlUMHVWHOPlOOLVHVWL" Kyllä. Yhteisö on edellyttänyt lammas- ja vuohipopulaatioiden valvontaa ja passiivista seurantaa skrapien esiintymisen varalta vuodesta 1998. Skrapie on ollut ilmoitusvelvollisuuden alainen eläintauti vuodesta 1993. Kasvattajien on ilmoitettava kaikista epäillyistä TSE-tapauksista jäsenvaltioiden viranomaisille. Skrapiesta tai muusta TSE:stä epäillyn lampaan tai vuohen kudokset on tutkittava laboratoriossa. TSE-asetuksessa edellytetään jäsenvaltioiden varmistavan, että eläinlääkärit, kasvattajat ja muut asiaan liittyvät henkilöt tunnistavat TSE:iden kliiniset oireet ja epidemiologian ja että testit tekevä laboratoriohenkilöstö on pätevää tulkitsemaan TSE:ihin liittyviä löydöksiä. Eläinlääkärin on tehtävä kaikille lampaille ante mortem -tarkastus ennen teurastusta. Aktiivinen valvonta BSE-pikatestejä käyttämällä on pakollista tammikuusta 00 lähtien. Tähän mennessä koko EU:n testiohjelmassa on tehty yhteensä 164 000 testiä, mutta joissakin jäsenvaltiossa aiotaan testata suurempiakin määriä. Valvonta keskitetään terveisiin, sairastuneisiin ja kliinisen epäilyn kohteena oleviin eläimiin, jotka ovat yli 18 kuukauden ikäisiä. Siinä käytetään samoja testejä kuin karjan BSEtestaukseen, koska niillä voidaan tunnistaa TSE:t (eli näin myös skrapie). QNRWHVWLlMROODVNUDSLHMD%6(YRLWDLVLLQHURWWDDWRLVLVWDDQ" Käytössä ei ole pikatestiä, jolla voitaisiin erottaa lampaissa ja vuohissa esiintyvä BSE skrapiesta. Hiirillä suoritettava biologinen määritys on tällä hetkellä ainoa testi, jolla nämä kaksi voidaan erottaa, mutta sen tekeminen kestää kaksi vuotta. EU jatkaa kuitenkin edelleen pyrkimyksiä kehittää validoituja pikatestejä, joilla lampaissa ja vuohissa esiintyvä skrapie voidaan erottaa BSE:stä. 6

Liite 1 6NUDSLHWDSDXVWHQOXNXPllUlMlVHQYDOWLRLVVD -lvhqydowlr 1,( 1-9 UDSRUWLW,( -9 UDSRUWLW,( 1-9 UDSRUWLW,( 1-9 UDSRUWLW,( 1-9 UDSRUWL W Belgia 0-0 - 0 8 0 11() 0 0 Tanska 0-0 - 0 0 0 0 0 0 Saksa (4) - 1 (1) - (1) 1 (1) 0 0 Kreikka - - (1) - 0 8 (6) 54(11) 4(10) 0 80 (11) Espanja 0-0 - 0 0 0 0 5(3) 5 (4) Ranska - - 5-45 44 56 53 53 - Irlanti 10 (10) - 13 (13) - 74(9) 73 100(5) 110 66(14) 15 Italia 3 () - 14 (19) - 35(9) 90 (9) 70(14) 118 15(15) - Luxemburg 0-0 - 0 0 0 0 0 0 Alankomaat 0-11 - 16 16 1(1) 16 0(1) - Itävalta 0-0 - 0 0 0 0 5 Portugali 0-0 - 0 0 0 0 0 0 Suomi 0-0 - 0 0 0 0 0 0 Ruotsi 0-0 - 0 0 0 0 0 0 Yhdistynyt kuningaskunta 17 (10) - 40(13) - 465 485 594 (18) 59 571(158 ) 575 OIE = kansainvälinen eläintautivirasto JV-raportit = jäsenvaltioiden vuosiraportit Taudin tartuttamat eläimet (sairaat eläimet + tautiin kuolleet eläimet). Suluissa olevat luvut esittävät tartunnan saaneiden laumojen lukumäärää. Positiiviset valvonnassa ja testauksessa. Suluissa olevat luvut esittävät tartunnan saaneiden laumojen lukumäärää.