PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014

PIRKANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2011 2014 Esitys 15.6.2010

2

SISÄLTÖ 1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS 5 2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA 6 Väestö 6 Työllisyys ja työssäkäynti 6 Aluetalous ja yritykset 7 Koulutus ja tutkimus 7 Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät 8 3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN 2007 2010 TOTEUTUMISESTA 11 4. PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET 12 4.1. TOIMINTALINJA 1: UUDISTUVAT OSAAMIS- JA ELINKEINORAKENTEET 12 Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä 13 Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä 14 Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin 15 4.2. TOIMINTALINJA 2: VAHVISTUVA JA EHEYTYVÄ INFRASTRUKTUURI 16 Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden ja kunnon 17 Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta 19 4.3. TOIMINTALINJA 3: PITO- JA VETOVOIMAISET TOIMINTAYMPÄRISTÖT 20 Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä 20 Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita 21 Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi 22 5. MAAKUNTAOHJELMAN 2011 2014 RAHOITUSSUUNNITELMA 24 LIITTEET 25 Liite 1. Maakuntaohjelman valmistelu 25 Liite 2. Tiivistelmä ympäristöselostuksesta 26 Liite 3. Keskeisten toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja strategioiden sisältöjen yhtymäkohdat Pirkanmaan maakuntaohjelmaan 29 Liite 4. Nuorten aluekehittäjien ideoita Pirkanmaan kehittämiseksi 38 3

4

1. MAAKUNTAOHJELMAN TARKOITUS Pirkanmaan maakuntaohjelmalla toteutetaan syksyllä 2009 hyväksytyn maakuntasuunnitelman kehittämistavoitteita ja strategiaa. Maakuntasuunnitelman vision mukaan: Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla arvostetaan omaehtoisuutta ja monikulttuurisuutta. Yhtenäinen Pirkanmaa toimii ihmiskeskeisesti, kansainvälisesti, yhteistyöhakuisesti ja ympäristövastuullisesti. Tämä tavoitetila on purettu neljään kehittämiskokonaisuuteen: Elinkeinot ja yrittäminen Uudistetaan Pirkanmaan tuotantorakenteet, jotta säilytämme maakunnan elinkeinoelämän kilpailukykyisenä Osaaminen ja työvoima Uudistetaan maakunnan koulutusrakenteet jotta voimme vastata tulevaisuuden työelämän osaamisvaatimuksiin Infrastruktuuri Pidetään tekniset järjestelmät kunnossa ja ajan tasalla taataksemme tuottavan toiminnan kehittymisen ja ihmisten viihtymisen Pirkanmaalla Asuminen, elinympäristö ja palvelut Tarjotaan pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt, niin että ihmiset voivat toteuttaa elämänsuunnitelmansa Pirkanmaalla Maakuntaohjelma kuvaa miten näitä tavoitteita kohti pyritään lähivuosien toimin. Siinä asetetaan järjestykseen kehittämistyön painopisteet ja kuvataan keskeiset toimenpiteet. Maakuntaohjelmassa tehdään näkyväksi maakunnan kehittämisen moninaiset välineet ja voimavarat. Ohjelmalla vaikutetaan lisäksi valtion talousarvioon, jonka määrärahoille se osoittaa käyttökohteita. Maakuntaohjelman ajallinen tarkastelujänne ulottuu noin 4 5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Ohjelman toimenpiteiden alueellisen kohdentamisen painopiste on Tampereen keskusseudulla ja seutukeskuksissa, mutta maakunnan maaseutumaisille alueille kohdennetaan omia kehittämistoimia. Pirkanmaa on muodostumassa yhdeksi työssäkäyntialueeksi, ja voimakkaita kahtiajakoja on siksi syytä välttää: maakunnan sisäinen verkottuminen on tärkeää, ja irtautuminen aluejakopohjaisesta kehittämisestä tulee ajankohtaiseksi. Teemakohtaiseen kehittämiseen siirtyminen aiheuttaa tarpeen arvioida myös kehittämistoiminnan rakenteita. Pirkanmaan tulevaisuutta tehdään pirkanmaalaisten omilla valinnoilla. Maakuntaohjelma on näiden valintojen tekemisen ja kaikkien pirkanmaalaisten yhteinen työväline. 5

2. PIRKANMAAN ALUEELLISIA TUNNUSPIIRTEITÄ JA KEHITYSNÄKÖALOJA Pirkanmaata kohtaa voimakas uudistumistarve; pelkästään vanhojen ja vakiintuneiden menestystekijöiden varassa maakuntaa uhkaa taantuminen. Uudistumisessa auttavat pirkanmaalainen, ennakkoluuloton ja aktiivinen tapa toimia, tehdä yhteistyötä, suhtautua haasteisiin ja hakea kilpailuetua. Pirkanmaalla on runsaasti menestymiseen tarvittavia ominaisuuksia, mutta myös suuria, ratkaistavia haasteita. Väestö Pirkanmaa on maan harvoja kasvumaakuntia. 1.1.2010 pirkanmaalaisia oli 484 436, ja heidän osuutensa koko maan väestöstä oli 9,1 %. Viime vuosina väestönkasvu on ollut noin neljä tuhatta henkeä vuodessa, ja puolen miljoonan pirkanmaalaisen rajan rikkoutuminen on odotettavissa vuonna 2013. Muuttoliikkeeseen perustuva kasvu kuitenkin hidastunee. Ulkomaalaisten osuus maakunnan väestöstä on kasvanut vähitellen, mutta on edelleen vain 2,2 %. Väestön ikääntyminen jatkuu Pirkanmaallakin matemaattisella vääjäämättömyydellä. Nyt yli 65- vuotiaiden osuus väestöstä on 17,1 % ja alle 15-vuotiaiden osuus 16,4 %, mutta vuonna 2020 lasketaan 65 vuotta täyttäneitä olevan jo 21,9 % maakunnan väestöstä. Heitä olisi silloin 116 342, kun alle 15-vuotiaita olisi 90 007. Huoltosuhde on maakunnassa maan keskiarvoa epäedullisempi Tampereen seutukuntaa lukuun ottamatta. Siellä muuttoliike pitää ikärakenteen nuorekkaana. Haja-asutusalueilla asuu enää noin 13 % maakunnan väestöstä, ja monien maaseutualueiden autioituminen etenee. Ei ole näkyvissä, että keskittävä suuntaus erityisesti heikkenisi, ja näissä oloissa alueellisesti nykyistä tasaisemman kehityksen aikaansaaminen on kova haaste. Määrältään kasvava väestö on kuitenkin arvokas voimavara. Työllisyys ja työssäkäynti Globaali kehitys kulkee kohti yhä kovempaa kilpailua, ja Pirkanmaallakin on pelkona maakunnalle tärkeän teollisuuden rakennemuutoksen vauhdin kiihtyminen ja työpaikkakadon jatkuminen. Pirkanmaalla työttömyyden vuosikeskiarvo 2009 oli 11,9 %, kun se koko maassa oli selvästi alempi, 10,3 %. Erot kuntien välillä ovat kuitenkin huomattavan suuria (6,1 14,5 %). Pirkanmaalla sekä pitkäaikaistyöttömyys että alle 25-vuotiaiden työttömyys ovat kohonneet taantuman seurauksena hieman valtakunnallisia keskiarvoja korkeammiksi. Naisten työttömyysaste on samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Työllisyyden kasvun arvioidaan hidastuvan vuoden 2010 jälkeen, eikä työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 75 %:iin vuoteen 2020 mennessä näytä realistiselta näköpiirissä olevan talouskasvun turvin. Keskeinen ratkaisuja odottava ongelma on kasvava tarve osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Vaikka kauppaan, palveluihin ja elämystalouteen kohdistuu suuria odotuksia talouden vetureina teollisuusviennin hiljaisempina aikoina, kansantaloutta vahvistava kasvuvoima on haettava vientitoimialoista. Näiden työllistämiskyky jatkossa on kysymysmerkki, ja siksi uusia kasvualoja tarvitaan kipeästi. 6

Tampereen seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut korkea, ja työssäkäyntiliikenne seutukuntaan on vilkastunut jatkuvasti. Maakunnan muissa osissa työpaikkaomavaraisuus on ollut laskusuunnassa. Tärkeimmät maakunnan ulkopuoliset työssäkäynnin vaihtoalueet vaihdon suuruuden mukaisessa järjestyksessä ovat Uusimaa (2,4 %), Kanta-Häme (1,0 %) ja Satakunta (0,8 %). Kasvavan maakunnan ylimaakunnallinen työssäkäynti ja asiointi ovat yhtäältä perustelu infrastruktuuri-investointien tarpeelle ja toisaalta mahdollisuus maakuntien rajoilla olevien alueiden dynaamisemmalle kehitykselle. Aluetalous ja yritykset Pirkanmaa on Suomen teollisuuden ydinalueita, ja viime vuosiin asti sen kehitys on kulkenut maan kärkivauhdilla. Pirkanmaan bruttoarvonlisäys oli vuonna 2007 noin 13,5 miljardia euroa, ja osuus koko maan arvonlisäyksestä 8,6 %. Asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli 28 251 /as (koko maassa 29 603 /as.) Arvonlisäyksestä jo lähes 80 % syntyy nykyisessä Tampereen seutukunnassa. Pirkanmaan yritysrakenteen tunnusmerkkejä ovat alle viiden henkilön yritysten yleisyys sekä suurten yritysten tytäryksiköt. Henkilöstömäärältään suurimpia työllistäjiä maakunnassa ovat olleet tukku- ja vähittäiskaupan sekä elektroniikka- ja koneteollisuuden toimialat. Suurin osa pirkanmaalaisten yritysten kokonaisliikevaihdosta tulee näiltä aloilta (yhteensä 44 %). Kymmenen suurinta pirkanmaalaista yritystä tarjoaa noin seitsemän prosenttia koko maakunnan työpaikoista (14 248 työpaikkaa). Viime vuosina uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti liike-elämää palvelevassa toiminnassa, rakentamisessa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, kun vientivetoiset alat ovat kärsineet taloustaantumasta. Maakunnan pien- ja perheyritysten suuri määrä on omiaan tasoittamaan globaaleja suhdanteita, ja näiden menestymisen edellytyksiä on vahvistettava. Taantuman aiheuttama yritysten työllistämis- ja tulonmuodostuskyvyn heikentyminen heijastuu voimakkaasti maakunnan julkistalouteen. Sen selvä kiristyminen verotulojen alenemisen seurauksena kaventaa sekä kunta- että valtiosektorin kykyä kantaa osansa alueen kehittämistoimista. Julkisen toiminnan tehostamisvaatimukset jatkuvat voimakkaina, ja totuttujen palvelujen turvaaminen alkaa monin paikoin olla työn takana. Koulutus ja tutkimus Aluekehityksen osaamisvetoisuus pysyy tulevaisuudessakin vahvana. Koulutettu työvoima on ratkaisevan tärkeä kilpailutekijä, ja osaavan työvoiman saatavuus Pirkanmaankin menestyksen elinehto. Pirkanmaa on profiloitunut korkeatasoisen koulutuksen, tasokkaan tutkimuksen ja korkean teknologian sovellusten maakuntana. Pirkanmaan väestön koulutustason nousu on ollut jatkuvaa; tutkintoja suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2008 oli jo 67,5 % (koko maassa 65,5 %). Ikäluokkien pienetessä kilpailu koulutettavista kuitenkin kasvaa voimakkaasti ja samalla seudullisen eriarvoistumisen vaara lisääntyy. Koulutuksen ja osaavien tekijöiden alueellinen saatavuus on aluekehityksen keskeinen voimavara, ja näiden turvaaminen on keskeinen tehtävä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat Pirkanmaalla kansallista tasoa korkeampia. Vuonna 2008 maakunnan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan menot olivat 1,1 miljardia euroa (16 % koko maan 7

panostuksista ja t&k -henkilöstön määrä lähes 11 000 henkilöä (14 %). Henkilöstöön suhteutettuna tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 102 030 euroa/työntekijä (koko maassa 86 660 euroa/työntekijä). Vain Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla panostettiin tutkimustoimintaan Pirkanmaata voimakkaammin suhteutettuna henkilöstöön. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta keskittyy lähes kokonaan Tampereen seutukuntaan. Viime vuosina Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta on valmistunut noin 12 prosenttia maan tohtoreista (v. 2009 127 tohtoria TaY:sta ja 84 TTY:lta). Väkilukuun suhteutettuna Pirkanmaalla on maan kolmanneksi eniten tohtoreita. Koulutus- ja tutkimuslaitosten kilpailukyky ja rahoitus sekä tutkimushankkeiden soveltaminen ja kaupallistuminen ovat maakunnan tulevan menestyksen olennaista perustaa, ja ne on kaikissa oloissa turvattava. Yhdyskuntarakenne, liikenneyhteydet ja tekniset järjestelmät Pirkanmaalla on selväpiirteinen alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka ylläpitämisessä on kuitenkin tekemistä. Infrastruktuurin uudistamis-, kehittämis- ja ylläpitotarpeet maakunnassa ovat mittavia, ja mm. eri liikennemuotojen välttämätön yhteensovittaminen ja uuden teknologian mahdollistaman älykkään infran rakentaminen kysyvät paljon resursseja. Investoinneissa nousevat yhä keskeisemmiksi olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito, elinympäristön laatu sekä ympäristön ja palvelujen saatavuuden turvaaminen ja tuottaminen taloudellisesti. Pirkanmaa on koostunut vuoden 2009 alusta lähtien 24 kunnasta, joissa on 14 kaupunkitason palveluja tarjoavaa keskusta. Pirkanmaalla asuu keskimäärin 38,9 asukasta yhtä kokonaispinta-alan neliökilometriä kohti (koko maassa 17,6). Tiheimmin asutaan Tampereella (403 hlöä/km 2 ), Pirkkalassa (203) ja Akaassa (139), väljimmin Kuhmalahdella ja Kihniössä (noin 6 hlöä/ km 2 ). Väestön keskittyminen on nostanut taajama-asukkaiden osuuden jo 87,3 %:iin kaikista pirkanmaalaisista. Taajamien tiivistämiseen kohdistuu painetta yhdyskuntahuollon ja energiatehokkuuden turvaamiseksi; tämän kehityksen ei kuitenkaan saisi antaa heikentää elämisen edellytyksiä syrjäisemmillä seuduilla. Pirkanmaan vetovoimaisuuden yksi tärkeimmistä peruspilareista on ollut sen kansallisesti edullinen sijainti Suomen pääliikenneväylien risteyspisteessä. Pirkanmaalle ulottuu etelästä Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhyke, joka on Suomen ainoa eurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infrastruktuurin keskittymä. Tähän liittyy poikittainen Turusta Tampereen kautta Jyväskylään ja edelleen Kuopioon ulottuva yliopistokaupunkien muodostama vyöhyke. Liikenteen ja logistiikan merkitys tulevan kehityksen mahdollistajina pysyy jatkossakin suurena, ja niiden kehittämisessä tulisi päästä kokonaisvaltaiseen, eri liikennemuodot ja niiden vaatiman maankäytön yhdistävään liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakunnan päätiet ovat vielä melko hyvässä kunnossa. Pirkanmaan laajaa seututieverkkoa on perusparannettu vuosikymmenien ajan, mutta ilman merkittävää lisäresursointia seututiestöä uhkaa rappeutuminen. Tällä on mittaamaton merkitys maaseudun elin- ja vetovoimaisuudelle. Voimakkaasti kasvavalla Tampereen seudulla teiden välityskyky puolestaan on paikoitellen äärirajoillaan. Joukkoliikenteen hyödyntämiseen kohdistuu kasvavia odotuksia mm. ympäristösyistä, ja erityisesti raideliikenteessä ja pääradan kasvuvyöhykkeessä on selvää kehittämispotentiaalia. Lentoliikenne ja Tampere-Pirkkalan lentoasema puolestaan nähdään välttämättöminä edellytyksinä kansainvälisesti toimivien yritysten ja osaajien juurruttamisessa alueelle. 8

Pirkanmaa on yritysten ja yhdyskuntien energiahuollon kannalta edullista aluetta, sillä Pirkanmaalla on mahdollisuus valita useista erilaisista energialähteistä. Tärkein tuontipolttoaine Pirkanmaalla on maakaasu. Energian saatavuuden ja hinnan kehitykseen liittyy silti huolestuttavia näköaloja, ja ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hidastaminen edellyttävät mm. energiatehokkuuden parantamista sekä kotimaisten polttoaineiden, erityisesti puun ja bioenergian mutta myös jätteiden energiakäytön lisäämistä. Mahdollisuuksien oivaltaminen ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä voi luoda uusia kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä. Kartta Pirkanmaan toiminnallinen rakenne (sivulla 10) Kartta kuvaa Pirkanmaan olemassa olevaa aluerakennetta asutustihentymineen ja väyläverkostoineen. Karttaan on kuvattu myös maakunnan kuntien keskeiset toiminnalliset yhteistyösuhteet ja maakunnan merkittävimmät ulkoiset vuorovaikutussuunnat, joilla voi olla merkitystä kehityskäytävien muodostumisessa tai vahvistumisessa. Kehittämistoiminnassa vuorovaikutus tapahtuu erityisesti merkittävämpien seutukaupunkien roolia tukemalla. 9

10

3. ARVIO MAAKUNTAOHJELMAN 2007 2010 TOTEUTUMISESTA Maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuutta on vaikea arvioida, koska kehittämistoiminta on pitkäjänteistä työtä ja sen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Lisäksi esimerkiksi hanketoiminnan välittömiä työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa muista samalle alueelle kohdistuneista ohjelmista ja tukimuodoista sekä talouden yleisen kehityksen vaikutuksista. Juuri tämän vuoksi edellisessä maakuntaohjelmassa 2007 2010 ei asetettu määrällisiä tavoitteita. Sen sijaan ohjelma sisälsi kehittämishaasteita, joiden tavoitetasot laadittiin pikemminkin sanallisesti ja laadullisesti. Ohjelmakaudella maakunnallisessa hanketyöryhmässä puolletut 205 kehittämishanketta kohdentuivat ohjelman neljään toimintalinjaan seuraavasti 1) yritystoiminta ja tutkimus 23,1 % 2) tekijät ja osaaminen (inhimilliset voimavarat) 40,1 % 3) aluerakenne, yhteydet ja energia 23,1 % 4) vetovoima, imago ja identiteetti 13,7 % Ohjelmassa erityisesti priorisoituihin kehittämishaasteisiin kohdentui ajatellun mukaisesti eniten kehittämishankkeita lukuun ottamatta paria tapausta, joissa kehittäminen ei pääsääntöisesti tapahdu hanketoimintana (hyvien ja turvallisten liikenneyhteyksien kehittäminen, hyvinvointipalvelujen tuottaminen). Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010 ulkopuolinen arviointi valmistui vuoden 2009 lopussa ja se toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen Allianssin maakuntien kanssa. Arvioinnin toimeksiannossa korostettiin mm. aluekehityksen vaikuttavuuden, strategian ja teemavalintojen osuvuuden näkökulmaa. Pirkanmaa oli arvioinnin aikaan tunnuslukujensa osalta vertailumaakunnista parhaassa kehitysvauhdissa ja myös maakuntaohjelmaan kirjatut tavoitteet olivat Pirkanmaalla toteutuneet parhaiten. Talouskriisin vaikutukset ovat kuitenkin nopeasti heikentäneet maakunnan näkymiä. Keskeiset johtopäätökset ja suositukset Pirkanmaan maakuntaohjelmatyöstä korostavat maakuntaohjelman tiivistämistä ja priorisoimista sekä sisältöalueittaisen seurannan tehostamista, maakunta keskusseutu -jännitteen huomioon ottamista sekä kehittämishengen virittämistä. Aluekeskusohjelmaa (AKO) toteutettiin vuoden 2009 loppuun asti Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnissa, ja alueellisen maaseutuosion (AMO) toteuttaminen vuoden 2008 alusta vuoden 2009 loppuun toi erityisohjelmatyön piiriin myös loput Pirkanmaan seutukunnat. Ohjelmilla on kehitetty lähinnä kuntien keskinäistä yhteistyötä melko vaatimattomin budjetein. Näin ollen mitään kovin mittavia vaikutuksia ei ole ollut realistista odottaa. Joitakin pysyviä uudistuksia toimintakäytäntöihin on niiden kautta onnistuttu tekemään. Tampereen seudulla osaamiskeskusohjelman (OSKE) toteutus on jatkunut seitsemän osaamisalaa kattavana. Toiminta on periaatteessa ollut tuloksekasta, mutta nykyisen ohjelmakauden ylialueellisen yhteistyön lisäarvo teknologisesti vahvalla Tampereen seudulla on jäänyt vähäiseksi. Samalla on alkanut vahvistua käsitys OSKE-tyyppisen toiminnan luonnollisen elinkaaren kääntymisestä loppuaan kohti. 11

4. PIRKANMAAN KEHITTÄMISEN TOIMINTALINJAT JA TOIMENPITEET Maakuntaohjelmassa kehittämisen toimintalinjat on johdettu Pirkanmaan maakuntasuunnitelmassa 2025 tunnistetuista kehittämiskokonaisuuksista. Toimintalinjat eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemmin toisiinsa tiiviisti nivoutuvia ja toisiaan täydentäviä. Kuhunkin toimintalinjaan on kirjattu keskeisimmät kehittämistehtävät ja kärkihankeaihiot, joihin ohjelmakaudella tulee kiinnittää huomiota. Kehittämistehtäviä on avattu tarkempiin toimenpide-ehdotuksiin sekä niiden tavoitetiloihin ja seurantamittareihin. Läpileikkaavina teemoina kaikissa toimintalinjoissa ovat kansainvälisyys ja kestävän kehityksen ulottuvuudet. Osana kaikkea kehitystoimintaa korostetaan voimakkaasti uudistumisen tarvetta. Erityisesti on nähtävä ikärakenteeltaan vanhenevien alueiden erityispiirteet ja niitä kohtaavat kehittämistarpeet. Talouden taantuma on kiihdyttänyt maakunnan rakennemuutosta ja maakunnan kehittämiseen tarvitaan uutta lähestymistapaa. Koko ohjelman tasolla peräänkuulutetaan uusia mahdollisuuksia ennakoivaa ja niihin reagoivaa, joustavaa toimintatapaa ja -kulttuuria sekä tiiviimpää poliittista yhteistyötä. Kehittämistyössä on haettava jatkuvuutta ja prosessuaalisuutta yksittäisen hanketoiminnan sijaan. Sen toteutus tapahtuu olemassa olevia yhteistyöverkostoja hyödyntämällä. 4.1. Toimintalinja 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet Mitä toimintalinjan 1 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa innovaatioiden synnylle, omaksumiselle ja käyttöönotolle otollisen toimintaympäristön ja ilmapiirin, jotka takaavat yritysten jatkuvan uudistumisen ja liiketoiminnan kehittymisen. Panostukset innovaatioympäristöön ja huippututkimukseen ovat runsaat ja teknologiansiirto yrityksiin toimii notkeasti. Pirkanmaan elinkeinoelämä ennakoi tehokkaasti teknologisia, tuotannollisia ja markkinamuutoksia. Vientisuuntautuneet ja kotimaan kysyntään tukeutuvat yritykset toimivat kilpailukykyisesti, kannattavasti ja palvelu- ja asiakaslähtöisesti. Pirkanmaan koulutus- ja tutkimusorganisaatiot ovat vetovoimaisia, keskenään ja kansainvälisesti verkottuneita. Koulutus perustuu kaikilla tasoilla osaamistarpeiden ennakointiin sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koulutus on laadultaan korkeaa ja järjestämistavoiltaan tehokasta. Ammattitaitoisen työvoiman saanti ja juurruttaminen yritysten ja työelämän muihin tehtäviin toteutuu koko maakunnassa. Osaajien kansainvälistä liikkuvuutta hyödynnetään määrätietoisesti ja osaamisen hallinta ja työhyvinvointi työorganisaatioissa ovat korkealla tasolla. Esimerkkejä kärkihankkeista: - Koneenrakennusklusterin hankkeet yritystoiminnan säilyttämiseksi Suomessa ja tuotannon säilyttämiseksi Pirkanmaalla T&K- ja yritysvetoisesti - Bio- ja hyvinvointialan kehittäminen painopisteinä kantasolututkimus, biomateriaalit, signaalinkäsittely sekä rokotetutkimus, MediTech yliopistomaailman yhteiseksi innovaatioympäristöksi - ICT: uusi tehdas -konsepti (Demola, Protomo ) avoimen innovaatiomallin soveltamiseksi - Seudullisia kärkiä esim. luonnonkomposiitit (Sastamala), muovit (Virrat), komposiitit (Mänttä-Vilppula), automaatio ja käynnissäpito (Valkeakoski) - Oppilaitosten koulutusvienti - Maakuntakorkeakoulutoiminta - Työhyvinvointikeskus HyWin 12

Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Tuemme uuden liiketoiminnan tutkimus- ja osaamislähtöistä synnyttämistä Mitä teemme? Varmistetaan riittävä tutkimuksen taso valituilla vahvuus- ja huippualoilla rakentamalla ja resursoimalla korkeatasoisia ja houkuttelevia tutkimus- ja koulutuskeskittymiä ja -ohjelmia sekä tiivistämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä (Unipoli-yhteistyö) niiden kansainväliseksi profiloitumiseksi ja kansallisen ja kansainvälisen tason osaajien houkuttelemiseksi Tiivistetään tutkimus- ja opetusalan toimijoiden strategista yhteistyötä sekä niiden yhteyksiä alueen yrityksiin ja julkiseen sektoriin. Panostetaan yritysten, teknologiakeskusten ja tutkimuslaitosten yhteiseen T&K -toimintaan mm. luomalla fyysiset ja organisatoriset puitteet monitieteisten innovaatioverstaiden toiminnalle. Rakennetaan ja etsitään aktiivisesti konkreettisia alustoja, verkostoja ja hankkeita osaajien törmäyttämiseksi. Tuodaan yritysten ja elinkeinoelämän näkemykset osaksi koulutusta ja edistetään akateemisen tutkimustiedon jalkauttamista alueen elinkeinoelämään Kehitetään innovaatioherkkää toimintaympäristöä tuottamalla rakenteita, alustoja ja palvelukonsepteja, joiden avulla innovaatioaihioita voidaan mahdollistaa ja toteuttaa joustavasti. Painotetaan erityisesti osaamis- ja tietointensiivisten palvelujen toimintaympäristöjä sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden tuote- ja palvelukonseptien kehittämistä. Houkutellaan investointeja alueelle Vahvistetaan tiedepohjaista innovaatiotoimintaa sekä tuetaan uusien avauksien tuotteistamista ja kaupallistamista ja teknologian siirtoa. Otetaan rohkeammin riskejä innovaatioiden kaupallistamisvaiheessa ja tehostetaan riskirahoitus- ja bisnesenkelitoimintaa yritysten alkuvaiheessa. Tehostetaan ulkopuolisten vaikutteiden hakemista muilta alueilta asioissa joissa ne ovat Pirkanmaata parempia (kuten kaupallistamisessa, verkostoitumisessa ja viestinnässä). Aktivoidaan käytännön kehittämistyön ja tutkimuksen välisiä yhteyksiä ja myös ammattiosaajien käytäntölähtöisten innovaatioiden hyödyntämistä Pirkanmaan innovaatiostrategia Mitä tehdään? Tavoitteena on yritysten ja organisaatioiden innovaatio- ja uudistumiskyvykkyyden kohottaminen ja vahvan tiedepohjaisen kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistaminen siten, että niiden synerginen vuorovaikutus edistää sujuvaa siirtymistä palvelupainotteiseen tuotantorakenteeseen ja integroitumista voimallisesti kansainvälisiin arvo- ja innovaatioverkostoihin sekä mahdollistaa yritysten arvontuottokyvyn kasvattamisen ja hyvän työllisyyden edellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Tampereen yliopiston muutos 2010 2015: Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja yhä arvostetumpi opiskelu-, opetus- ja tutkimusyhteisö Tampereen yliopiston keskeinen tehtävä on kasvattaa opiskelijoista kansainvälisesti toimintakykyisiä, vastuuntuntoisia akateemisia vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010 2013: TTY on tunnettu tasokkaasta tekniikan tutkimuksesta, jolla on tiiviit yhteydet teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani teollisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä vahva innovaatioiden ja tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja 13

Kenellä on päävastuu alueella? Tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritysten tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset), yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, rahoittajilla Mikä on tavoitetilamme? Maakunnallisen innovaatiostrategian keskeiset toimet ovat toteutuksessa ja seurannassa Miten seuraamme onnistumista? Innovaatiostrategian seurannan mittarit (mm. uusien yritysten nettolisäys, korkeakoulujen spin-off -yritysten määrä, korkean koulutustason toimialojen osuus tuotannosta, kärkitoimialojen kasvu), patenttien määrä Vahvistamme yritysten osaamisen tasoa ja uudistumiskykyä Mitä teemme? Tehostetaan alueittaista yritysten erikoistumista hyödyntämällä täysipainoisesti maakunnan eri osissa olevat kehittämisalustat ja teknologiansiirtomekanismit. Tuetaan yritysten erikoistumista joustavaan ja muuntautumiskykyiseen piensarjatuotantoon alihankinnan lähtökohtana sekä ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden tuotantotapojen käyttöön. Hyödynnetään kestävästi maakunnan uusiutuvia luonnonvaroja yritystoiminnassa, erityisesti puuraaka-aineen jalostusastetta nostamalla ja puutuotteiden vientiä tehostamalla Uudistetaan yritysten liiketoimintaa, syvennetään niiden liiketoimintaosaamista ja parannetaan niiden tuottavuutta kehittämällä tunnistettujen Pirkanmaan osaamisklusterien sekä kokemus- ja taitointensiivisten (pk-)yritysten uudistumiskykyä niille räätälöidyillä hanke-, tutkimus-, koulutus-, ja palvelukonsepteilla, ennakointi- ja skenaariotyöskentelyä tehostamalla, vahvistamalla käyttäjälähtöistä innovaatioiden syntyä sekä edistämällä innovaatio-osaamisen tuotteistamista ja jalostamista vientituotteiksi. Lisätään työn tuottavuutta esim. yleiskäyttöisten teknologioiden (Internet, ICT) hyödyntämisellä yrityksissä Lisätään yritysten liiketoiminnan kansainvälistymisvalmiuksia houkuttelemalla kansainvälistä osaamista ja kokemusta alueen yritysten operatiiviseen toimintaan (linjatasolle ja hallituksiin). Tunnistetaan kansainvälistymisvalmiit yritykset ja tuetaan niiden markkinoiden laajentamista. Edistetään kansainvälistä matkailua alueelle Uudistetaan yrityspalvelujärjestelmää käyttäjä- ja asiakaslähtöiseksi järjestämällä yrityspalvelut yhden luukun -periaatteella koko yrityksen elinkaari huomioiden. Edistetään yksityisten bisnespalvelujen kehittymistä. Suoraviivaistetaan kehittämistoimenpiteitä ja karsitaan ylimääräistä byrokratiaa. Kehitetään vaikuttavampia innovaatio- ja uusyrittäjyyspalveluita, täydennyskoulutusta ja tutkimuspalveluita ja varmistetaan niiden alueellinen saatavuus Edistetään maaseudun yritystoiminnan monipuolistumista ja elinvoimaisuutta mm. parantamalla savutettavuutta ja varmistamalla sujuvat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet maakunnan kattavasti. Tuetaan monialaisten maatilojen kehittymistä. Vahvistetaan erityisesti energia-alan 14

osaamista maaseudun kasvualana ja metsätalouden ja bioenergian roolia sen elinvoimaisuudessa. Tiivistetään maaseutukehittämisen ja yleisen elinkeino- ja aluekehittämisen yhteyksiä. Hyödynnetään maaseudun yritysten potentiaali mm. uusiutuvissa luonnonvaroissa ja luonnontuotteissa, palvelualoilla ja matkailussa luomalla yhteistyöalustoja, tuotteistamalla palveluja, yhteismarkkinoinnilla ja verkottamalla alan yrityksiä Kenellä on päävastuu alueella? Yrityksillä ja niiden tukiorganisaatioilla (ml. teknologiakeskukset ja viranomaiset), tutkimus- ja oppilaitoksilla, yritys- ja työelämän järjestöillä, rahoittajilla Mikä on tavoitetilamme? Pirkanmaa on maan ykkösmaakunta korkean koulutustason toimialojen työllistävyyden/liikevaihdon kasvussa Miten seuraamme onnistumista? T&K-panostukset, korkean koulutustason toimialoilla toimivien yritysten määrä, tuottavuus ja liikevaihto Vastaamme työelämän muutokseen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin Mitä teemme? Lisätään alueen oppi-, koulutus- ja tutkimuslaitosten kansainvälistymisvalmiuksia edistämällä pirkanmaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden, opettajien, kehittäjien ja yritysten asiantuntijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälisiä yhteishankkeita sekä rekrytoimalla ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia sekä kansainvälisen tason tutkijoita Varmistetaan opetuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuus koko maakunnassa sekä tehostetaan maakunnan eri osien vahvuusaloja tukevaa koulutusta parantamalla niiden oppimis- ja opetusympäristöjä, kehittämällä opetussisältöjä, tehostamalla koulutusasteiden välistä yhteistyötä sekä kiirehtimällä koulutuksen järjestäjäverkon alueellista kokoamista. Tehostetaan yrittäjyyskasvatusta ja työelämäosaamista tuomalla nämä osaksi nuorten opetusta (ml. opinnäytetyöt, oppimistehtävät ja muu vuorovaikutus työelämän kanssa) ja tukemalla yrittäjyysmyönteistä asenneilmapiiriä maakunnassa Parannetaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista vahvistamalla ammatillisen aikuiskoulutuksen, kuten oppisopimuskoulutuksen roolia työelämän muutoksiin vastaamisessa. Varmistetaan toimiva maakunnallinen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja ylläpitojärjestelmä. Edistetään elinikäistä oppimista ja monitaitoisuutta sekä varmistetaan koulutusketjujen saumattomuus ja ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. Kehitetään maakunnan työ- ja toimintaympäristöjen vetovoimaa uusien osaajien houkuttelemiseksi. Panostetaan työpaikkojen johtamisjärjestelmien kehittämiseen ja muuhun myönteistä työnantajakuvaa tukevaan toimintaan. Suunnataan toimenpiteitä erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyyn, uusio- ja jatkokoulutukseen, uraohjaukseen ja rekrytointipalveluihin muuttuneen talouskehityksen aiheuttamaan työllisyyskehitykseen vastaamiseksi. Jaetaan ja ote- 15

taan käyttöön toimiviksi osoittautuneita malleja. Tehostetaan ennakointitoimintaa ja rakennemuutoksiin nopeasti vastaavaa koulutusta, selvitetään nuorten työelämään liittyviä arvostuksia ja toiveita Varaudutaan työperusteisen maahanmuuton ja monikulttuuristen yhteisöjen kasvuun koko maakunnan alueella kotouttaen, kouluttaen ja työllistäen maahanmuuttajat, integroimalla heidät osaksi sosiaalisia ja ammatillisia yhteisöjä, hyödyntämällä maahanmuuttajien osaamis- ja kokemuspohjaa ja kouluttautumismotivaatiota sekä vahvistamalla ulkomaalaismyönteistä asenneilmapiiriä ja toimintakulttuuria Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma 2008: Pirkanmaan on globaaleilla työmarkkinoilla tunnettu työvoimaa kiinnostavana alueena, missä monikulttuurisuus tunnistetaan taloutta ja työelämää dynamisoivana tekijänä. Alueen kunnat ovat tunnistaneet vastuunsa edellytysten luojina. Alueellinen työnjako maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa on järjestetty tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti saumattomalla työnjaolla yksityisen sektorin, viranomaisten ja kolmannen sektorin kesken. Kenellä on päävastuu alueella? Työelämän järjestöillä ja työmarkkinaosapuolilla, tutkimus- ja oppilaitoksilla, yrityksillä ja niiden etujärjestöillä, viranomaisilla, kunnilla ja kansalaisjärjestöillä Mikä on tavoitetilamme? Osaajapula on vältetty keskeisillä aloilla Työllisyyskehitys on kasvu-uralla Miten seuraamme onnistumista? Työllisyys- ja työttömyysaste, avoimien työpaikkojen ja työttömänä olevien suhde, opiskelijoiden työllistyminen aloittain, opintojen keskeyttäminen, ulkomaisten opiskelijoiden sekä opettaja- ja tutkijavaihdon määrä, keskimääräinen eläköitymisikä, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus työvoimasta, työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen 4.2. Toimintalinja 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri Mitä toimintalinjan 2 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaan edullinen asema kehityskäytävien solmualueena on tehokkaasti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Eri liikennemuotojen yhdistäminen (multimodaalisuus) on toteutettu onnistuneesti. Tehokkaat ja taloudelliset maankäytön ratkaisut, liikenneverkon hyvä kunto, joukkoliikenteen sujuvuus ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien oivaltaminen turvaavat yhdyskuntien rakenteen tehostumisen, eheytymisen ja kasvun mahdollisuudet. Tämä mahdollistaa monimuotoisten, vaativienkin toimintojen sijoittumisen maakuntaan. Toimiva, maakunnan suorat kansainväliset yhteydet mahdollistava lentoliikenne sekä yhteydet satamiin tukevat tätä kokonaisuutta. Energia-, vesi-, jätehuolto on järjestetty tarkoituksenmukaisesti sekä ympäristön ja huoltovarmuudenkin kannalta kestävästi koko maakunnassa. Erityisesti uusiutuvan, kotimaisen bio- ja lähienergian mahdollisuudet on hyödynnetty laajasti. 16

Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Varmistamme liikenneinfrastruktuurin toimivuuden, turvallisuuden ja kunnon Mitä teemme? Liikennejärjestelmätyö ja siihen liittyvä maankäytön suunnittelu: Kehitetään neliporrasmallin mukaista (liikenteen kysyntään vaikuttaminen ja olemassa olevan infrastruktuurin käytön tehostaminen ennen uusia investointeja)kokonaisvaltaista liikennejärjestelmää kaikki liikennemuodot, ml. kevyt liikenne huomioon ottaen. Selvitetään maakunnan logistinen kokonaistilanne Vahvistetaan erityisesti joukkoliikennettä, sen houkuttelevuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. joukkoliikennemuotojen yhteensovittaminen, yhdistelmälipputuotteet, informaatiojärjestelmien tehostaminen) Kehitetään älykkään logistiikan ratkaisuja Etsitään uusia rahoitusratkaisuja infrastruktuurin kunnossapitoon ja kehittämiseen Toiminnan keskeiset linjaukset liikenneverkkojen kehittämisessä ovat: Toimiva ja turvallinen liikenneverkko, liikenneverkon kunnon varmistaminen ja ympäristöhaittojen minimointi Edellä mainitut tavoitteet pyritään varmistamaan päätieverkolla painottaen kaupunkiseudun ja muiden vilkkaasti liikennöityjen väylien toimivuutta sekä varmistaen muulla verkolla peruspalvelutaso Ohjelmakauden (2011 2014) keskeiset infrastruktuurin kehittämiskohteet Pirkanmaalla: Valtatie 12: Tampereen rantaväylän kehittäminen Valtatie 3: Hämeenkyrön ohitustie Pääradan lisäraiteet välille Tampere Toijala Muut väylähankkeet: Tampereen lähiliikennejärjestelyt, etenkin Tampere Riihimäki, Tampere Pori ja Mänttä Vilppula -rataosa Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edistävät teemahankkeet valtatiellä 3 (yhteysvälillä Tampere Vaasa), vt 9:llä (yhteysvälillä Tampere Orivesi), vt 11:llä (yhteysvälillä Nokia Ulvila) ja vt 12:llä (useilla yhteysväleillä) Tampere Pori -radan peruskorjaus Perustienpidon rahoitus, alueelliset investoinnit ja siltainvestoinnit, puunhuollon kuljetukset turvaava tienpidon rahoitus (edellyttää rahoitusvajeen 10 miljoonaa euroa/vuosi kattamista sekä alueellisten investointien lisärahoitusta 5 10 miljoonaa euroa/vuosi ) Joukkoliikenne: Tampereen rantaväylän kehittäminen (mainittu edellä) sisältää Paasikiventien ja Teiskontien joukkoliikennekaistojen toteuttamisen Suurten kaupunkien ja haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tuki Tampereen kaupunkiseudun raitioliikenne 17

Rautatieliikenne: Parkanon raakapuu- ja bioenergiaterminaalin rakentaminen Kaukojunaliikenteen vuorotarjonnan lisääminen ja matka-aikojen nopeuttaminen Lentoliikenne: Parannetaan ja kehitetään Tampere - Pirkkalan lentoaseman palvelutasoa ja lentoliikennettä sekä sen yritysaluetta ja liikenneyhteyksiä Tietoliikenne: Laajennetaan tehokkaat tietoliikenneyhteydet koko maakuntaan ja kytketään palveluinnovaatiot niiden vetureiksi Seuraavan (2015 2018) ohjelmakauden merkittävät väylänsuunnittelutarpeet Pirkanmaalla: Liikenneväylät: Valtatie 3 välillä Marjamäki Puskiainen Pirkkala Valtatie 12 välillä Alasjärvi Kangasala Pääradan lisäraiteet välille Tampere Seinäjoki Merkittävät pitkän tähtäyksen maankäytön suunnittelutarpeet: Tampereen läntinen oikorata Tampereen järjestelyratapihan siirto Tampere - Pirkkalan lentoaseman toinen kiitotie Pirkanmaan maakunnallinen laajakaistarakentamisen hankeohjelma 2009: Yhä enemmän on kysymys kaiken työn ja tiedon viemisestä verkkoon. Pirkanmaalla uskotaan uuteen teknologiaan ja tietoon talouskasvun lähteenä. Tietotyön automaatio ja internetin tehokäyttö vaativat satsauksia toimivaan, nopeaan ja turvalliseen tietoliikenneinfrastruktuuriin. Kenellä on päävastuu alueella? Viranomaisilla, kunnilla, alueen edunvalvojilla, infra-alan yrityksillä Mikä on tavoitetilamme? Kokonaisvaltainen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu on käynnissä 99 % maakunnan asukkaista on 100 mb/s laajakaistayhteyden saavutettavissa (max 2 km etäisyys) Miten seuraamme onnistumista? Valtion budjetin väyläinvestointien määrä ja alueellinen kohdentuminen, keskimääräinen vuorokausiliikenne pääväylillä, huonokuntoisiksi luokiteltujen teiden määrän muutos (km), liikenneonnettomuuksien määrä, joukkoliikenteen matkustajamäärät ja ajokilometrit, laajakaistahankkeiden toteutuma, laajakaistapeitto 18

Parannamme teknisen huollon toimivuutta ja lisäämme maakunnan energiaomavaraisuutta Mitä teemme? Parannetaan energiantuotannon ja -siirron infrastruktuuria hyödyntämällä mm. älykkäiden energiaverkkojen kehittämiseksi tehtyä työtä ja kehittämällä energiahuollon logistisia ratkaisuja Ennaltaehkäistään jätteiden syntyä sekä tehostetaan materiaalin kierrätystä ja hyödykkeiden uusiokäyttöä mm. tehostamalla teollisuuden prosesseja, vähentämällä biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamista ja kehittämällä sen hyödyntämistä ja käsittelyä, laajentamalla kierrätysjärjestelmiä, tukemalla paikallisia jäte- ja vesihuoltoa kehittäviä hankkeita sekä lisäämällä tietoisuutta ja osaamista ja kehittämällä kannustimia Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta ja edistetään pienten lähienergiaa toimittavien yritysten markkinoille pääsyä edistämällä paikallisia lähienergiantuotannon ratkaisuja kuten puu-, bio-, peltoenergia- ja turvetuotantoa (myös jätteenpoltto). Tehostetaan energiainnovaatioiden tuotteistamista ja jakelua yritys- ja kotiasiakkaille Vahvistetaan maakunnan energia- ja ympäristöalan koulutusta sekä lisätään energiatehokkuutta panostamalla ympäristö- ja energiateknologian tutkimus- ja kehitystoimintaan ja tuotteistamiseen, puu- ja korjausrakentamisen osaamiseen sekä etsimällä energiatehokkaita ratkaisuja asumiseen, teollisuuden prosesseihin ja koneisiin ja laitteisiin Keskeiset vesi- ja jätehuollon kehittämiskohteet: Aitoo Pälkäne -yhdysvesijohto Sastamala Punkalaidun Huittinen -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Hämeenkyrö Nokia -syöttövesijohto ja siirtoviemäri Hämeenlinna Akaa -yhdysvesijohto ja siirtoviemäri Tampereen (seudun) jätevedenpuhdistamo Tampereen seudun tekopohjavesihanke Kenellä on päävastuu alueella? Infra- ja energia-alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja teknologiakeskuksilla, kunnilla, viranomaisilla Mikä on tavoitetilamme? Teknisen huollon rakenteet ovat asuin- ja yritysalueiden rakentumisen edellyttämällä tasolla Valtakunnalliset päästötavoitteet on maakunnan osalta saavutettu Miten seuraamme onnistumista? Vesihuoltohankkeiden toteutuma, uusiutuvien/paikallisten energialähteiden käytön kehitys, energia-alan yritysten työllistävyys, tuotanto ja liikevaihto, maakunnan energiantuotannon suhde maakunnassa käytettyyn energiaan, päästötavoitteiden mukaiset päästöt 19

4.3. Toimintalinja 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Mitä toimintalinjan 3 toimenpiteillä haluamme saavuttaa? Pirkanmaa tarjoaa asukkailleen korkealuokkaisen, esteettömän elinympäristön, joka mahdollistaa viihtyisän ja laadukkaan asumisen sekä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisöllisyyden. Laadukas ja kattava peruspalveluiden verkosto on turvattu koko maakunnassa, osin liikkuvien palveluiden avulla. Keskusta-alueita kehitetään monipuolisesti kaupan ja vapaa-ajan palvelujen alueina. Pirkanmaan kulttuurinen identiteetti, vahva vetovoima ja kansainvälinen näkyvyys antavat maakunnalle erottuvan, myönteisen imagon, joka on myös määrätietoisesti hyödynnetty kehittämistoiminnassa, mm. matkailussa. Luonnonympäristö nähdään sekä itseisarvoisena että ihmisten viihtymisessä olennaisena tekijänä. Esimerkkejä kärkihankkeista: - Tampereen palveluinnovaatiokeskus TamSI - Peli-, 3D-animaatio- ja elokuvateollisuuden toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittäminen - Tampereen keskusareena - Pirkanmaan kulttuuriympäristöohjelman valmistelu ja toteutus Mihin erityisesti suuntaamme huomiomme ja voimavaramme? Tarjoamme viihtyisiä ja kestäviä asuin-, elin- ja luonnonympäristöjä Mitä teemme? Vahvistetaan kevyen ja joukkoliikenteen edellytyksiä ja eheytetään yhdyskuntarakennetta kehittämällä keskusta-alueita ja tiivistämällä kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maankäytössä ja asuntopolitiikassa erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Kehitetään ja hyödynnetään kokonaisvaltaista liikenne- ja maankäyttösuunnittelua tukemaan etenkin joukkoliikennekäytäviä sekä jalankulkua ja pyöräilyä Kehitetään monipuolisia, viihtyisiä ja turvallisia asuin- ja virkistysalueita huomioimalla elinkaariajattelu jokapäiväisessä elinympäristössä, tekemällä olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvaa toimintojen täydentävää sijoittelua sekä hyödyntämällä alueiden ominaispiirteitä asumisessa (esim. pikkukaupunkimaisuus, vesistöjen läheisyys, kyläasuminen). Joustavoitetaan maankäytön suunnittelua. Hyödynnetään vapaa-ajan asumisen ja puurakentamisen potentiaali, kehitetään osallistavaa asuinalueiden suunnittelua ja kyläkaavoitusta sekä edistetään energiatehokasta ja terveellistä rakentamista ja asuinympäristöjen siisteyttä Ohjataan resursseja luonnon- ja kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon sekä ympäristökasvatukseen panostamalla ympäristöhankkeisiin ja varmistamalla että ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa. Edistetään maatalous- ja puutarhatuotannon kuormitusta vähentäviä toimia sekä hiilen sidontaa lisääviä toimia metsätaloudessa ja puun jatkojalostuksessa. Estetään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä Tiivistetään maaseudun ja kaupunkikeskusten toiminnallista vuorovaikutusta mm. tukemalla paikallistuotantoa ja kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistamalla paikallistuotannon elintarvikeketjuja 20

ja metsätalouden ketjuja sekä edistämällä luonnon ja kulttuurimaisemien virkistyskäyttöä ( maaseutumaiseman potentiaali ) Aktivoidaan pirkanmaalaista identiteettiä ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa syventämällä maakunnan sisäistä vuorovaikutusta ja toiminnallista yhteistyötä. Tuetaan kylätoiminnan mahdollisuuksia niin asumisessa kuin palveluissakin. Nähdään yhteisöllisyys syrjäytymistä ehkäisevänä voimavarana ja maaseudun elinvoimaisuuden lähteenä Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden yhteistyöelimillä, viranomaisilla, kansalais- ja asukasjärjestöillä (esim. paikalliset toimintaryhmät) Mikä on tavoitetilamme? Pirkanmaa on maan halutuin asuin- ja muuttokohde Miten seuraamme onnistumista? Asukasluku, imagomittaukset, ympäristöhallinnon tietojärjestelmän tiedot: esim. asuinympäristöjen rakenne ja rakentaminen, luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden lukumäärät/pinta-alat Uudistamme julkista palvelutuotantoa ja sen rakenteita Mitä teemme? Lisätään kuntien keskinäistä sekä kuntien ja yksityisten palveluntarjoajien välistä yhteistyötä hankintajärjestelmissä ja palvelutuotannossa. Edistetään kuntien yhteisten palvelustrategioiden valmistelua sekä vahvistetaan kuntien hankintaosaamista ja palvelujen monituottajamallien käyttöä (mm. maakunnallisin ja tarvittaessa ylimaakunnallisin ratkaisuin). Lisätään julkisten palvelujen tuottavuutta ja sen kustannusten ennakoitavuutta sekä kevennetään palveluhallintoa. Hyödynnetään korkeakoulujen osaamista julkisen hallinnon ja sen palvelujen kehittämisessä Luodaan edellytyksiä yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymiselle tekemällä tilaa palveluja hyvinvointiyrittäjyydelle sekä omaehtoisen paikallistoiminnan (kolmas sektori) roolin vahvistumiselle palvelutuotannossa. Arvioidaan tehtyjä palvelu-uudistuksia ja valmistellaan uusia Kehitetään uusia sähköisiä ja mobiileja palvelukokonaisuuksia (myös matkailijoille) tehostamaan palvelujen tuottavuutta ja turvaamaan niiden säilyminen Varmistetaan kaupallisten palvelujen alueellisesti tasapainoinen kehittäminen ja tasaarvoinen saatavuus mm. hyödyntämällä määrätietoisesti palvelukeskusverkkoa maankäytön suunnittelussa ja etsimällä keinoja syrjäisempien seutujen palvelukadon pysäyttämiseksi Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja kuntayhtymillä, hyvinvointi- ja palvelualan yrityksillä ja järjestöillä, viranomaisilla, oppi- ja tutkimuslaitoksilla sekä teknologiakehittäjillä 21

Mikä on tavoitetilamme? Palvelutuotannolle on löydetty kunkin kunnan oloissa toimivat ja vastuusuhteiltaan selvät, tarpeisiin vastaavat ja taloudellisesti kestävät mallit Miten seuraamme onnistumista? Kuntien peruspalvelubudjettien kehitys (palvelujen ostojen suhde henkilöstökuluihin), palvelualan työpaikkojen kehitys, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön määrä, terveydenhuollon tarvevakioidut menotiedot (THL) Valjastamme kulttuurin ja elämystalouden pirkanmaalaisten hyvinvoinnin lähteeksi Mitä teemme? Tiivistetään Pirkanmaan kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyötä (myös kansainvälisesti) ja yhteistä tuotekonseptointia sekä matkailu- ja kulttuurihankkeiden/ -tapahtumien koordinoitua kokoamista ja markkinointia. Järjestetään tapahtumakokonaisuuksia ajallisten päällekkäisyyksien poistamiseksi ja vetovoiman lisäämiseksi. Tehdään virkistysmatkailua edistävien reitistöjen suunnittelua ja toteutusta. Tunnistetaan ja hyödynnetään myös ala- ja mikrokulttuurit maakuntaa dynamisoivana vetovoimatekijänä Panostetaan kulttuuritapahtumien kansainväliseen markkinointiin ja kulttuurivientiin mm. kehittämällä matkailun tieto- ja tilausjärjestelmiä, tuottamalla kansainvälisesti kiinnostavia suurtapahtumia (esim. Ratinassa), tekemällä ulkomaisten asiakkaiden tarvekartoituksia ja hyödyntämällä halpalentoyhtiöiden asiakasvirrat Vahvistetaan pirkanmaalaista kulttuuria ja taidetta asukkaiden elämänlaadun ja viihtyvyyden yhtenä peruselementtinä. Kehitetään systemaattisesti toimintoja kulttuurin, matkailun ja hyvinvoinnin rajapinnoilla. Tunnistetaan taiteen rooli myös yhteiskunnan kehittämisen suunnista käytävässä keskustelussa ja yksilön ja yhteisöjen kasvattajana ja kehittäjänä. Estetään kuntien kulttuuriresurssien kuihtuminen. Kohdennetaan kehittämistoimia myös kulttuurin alalajeihin, esimerkiksi liikunta- ja ruokakulttuuriin sekä arkkitehtuuriin. Vaalitaan, jalostetaan ja hyödynnetään kestävästi Pirkanmaan arvokkaita kulttuuri- ja luonnonympäristöjä ja -kohteita paikallisessa kehittämistoiminnassa ja pirkanmaalaisten virkistyskäytössä kehittämällä mm. viheralueita, kulttuurimiljöitä, vesistöreittejä sekä luonto- ja hyvinvointimatkailukohteita vetovoimatekijöinä ja viihtyvyyden perustekijöinä. Kartoitetaan kulttuurimatkailukohteiden potentiaali Tuetaan ja vahvistetaan maaseudun luovien alojen osaamiskeskittymiä paikallisia vahvuuksia hyödyntäen ja esim. paikallista tapahtumatuotantoa vahvistamalla ja markkinoimalla sekä olemassa olevia kulttuuritiloja monipuolisesti hyödyntämällä Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategian visio 2020: Pirkanmaan elämystalous on kannattavasti kasvava, kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu toimialaklusteri. Sen vetovoima ja kilpailukyky perustuvat alueen hyvään saavutettavuuteen, vahvoihin kärkiyrityksiin, omaleimaiseen tarjontaan, yhteistyöhön ja liiketoimintamallien aktiiviseen uudistamiseen. 22

Kenellä on päävastuu alueella? Kunnilla ja niiden omistamilla kehittämisyhtiöillä, elämysalan yrityksillä ja järjestöillä, taide- ja kulttuurialan toimijoilla, alueen edunvalvojilla Mikä on tavoitetilamme? Maakunnallisen elämystalouden strategia on toteutuksessa ja seurannassa Pirkanmaan kulttuurielämä ja -ympäristöt ovat aktiivisen kehittämisen kohteina Miten seuraamme onnistumista? Elämystalouden strategiaseurannan mittarit (mm. elämysklusterin liikevaihto, matkailijamäärät, asiakaskyselyjen tulokset), kulttuurin ja taiteen resursointi 23

5. MAAKUNTAOHJELMAN 2011-2014 RAHOITUSSUUNNITELMA Ohjelman rahoitus toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain (valtio ja EU): TL:t yhteensä milj. 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 2011-2014 SM OPM 6,553 6,543 6,611 6,611 0,499 0,490 0,507 0,507 1,803 1,866 1,877 1,877 8,855 8,899 8,995 8,995 35,744 MMM 9,709 9,919 10,119 9,253 5,244 6,909 9,219 9,493 3,199 3,199 3,199 2,033 18,152 20,027 22,537 20,779 81,495 LVM 43,778 43,325 43,334 43,334 43,778 43,325 43,334 43,334 173,771 TEM 72,552 70,356 70,717 71,017 0,866 0,888 0,894 0,894 2,690 2,587 2,601 2,601 76,108 73,831 74,212 74,512 298,663 STM 1,470 1,662 1,862 2,062 1,470 1,662 1,862 2,062 7,056 YM 0,661 0,644 0,649 0,649 3,383 4,344 6,221 12,646 4,044 4,988 6,870 13,295 29,197 Yhteensä 90,284 88,480 89,309 88,943 51,048 52,256 54,603 54,877 11,075 11,996 13,898 19,157 152,407 152,732 157,810 162,977 625,926 Rahoituslähteittäin: EU-rahoitus 11,331 10,990 11,058 10,525 2,366 2,269 2,284 1,751 3,481 3,440 3,454 2,921 17,178 16,699 16,796 15,197 65,870 Valtio 78,953 77,490 78,251 78,418 48,682 49,987 52,319 53,126 7,594 8,556 10,444 16,236 135,229 136,033 141,014 147,780 560,056 Kunnat* 11,176 10,579 10,659 10,681 5,367 5,314 5,555 5,641 1,451 1,529 1,724 2,308 17,994 17,422 17,938 18,630 71,984 Julkinen rahoitus yht. 101,460 99,059 99,968 99,624 56,415 57,570 60,158 60,518 12,526 13,525 15,622 21,465 170,401 170,154 175,748 181,607 697,910 Yksityinen rahoitus* 30,541 29,322 29,648 28,650 18,593 18,913 19,639 18,834 5,930 6,204 6,791 7,481 55,064 54,439 56,078 54,965 220,546 Yhteensä 132,001 128,381 129,616 128,274 75,008 76,483 79,797 79,352 18,456 19,729 22,413 28,946 225,465 224,593 231,826 236,572 918,456 * arvio TL 1: Uudistuvat osaamis- ja elinkeinorakenteet TL 2: Vahvistuva ja eheytyvä infrastruktuuri TL 3: Pito- ja vetovoimaiset toimintaympäristöt Tiedot: Pirkanmaan maakunnan yhteistyöasiakirja 2010-2011, Pirkanmaan EU-rahoituksen kehykset 2007-2013, Pirkanmaan ELY-keskuksen substanssimäärärahat, aluehallintovirastojen substanssimäärärahat, maakunnan kehittämisraha. Rahoitussuunnitelma on suuntaa-antava ja tarkentuu vuosittain TOTSU:ssa ja MYAK:ssa. Rahoitustaulukossa on huomioitu em. rahoituslähteiden osalta vain ohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset kehittämis- ja investointityyppiset varat. Valtion rahoitus: ELY-keskuksen määrärahat ja valtuudet, muu kansallinen rahoitus (maakunnan kehittämisraha), valtion vastinraha EU-rahoitteisissa hankkeissa, aluehallintoviraston määrärahat EU-rahoitus: EAKR, ESR (valtakunnallinen osio ja L-S suuralueosio), EMR, EKTR Kunta- ja yksityisen rahoituksen taso on arvioitu rahoituslähteittäin toteutuneiden tietojen ja yhteistyöasiakirjassa 2010-2011 esitettyjen kerryttämistavoitteiden pohjalta. Yhteensä 24