URAKKARAJALIITE 28.2.2017 Sivu 1/32 Huittisten liikuntahalli URAKKARAJALIITE 28.2.2017 Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita, joista käytetään seuraavia lyhenteitä: RAKENNUSURAKKA PUTKIURAKKA ILMANVAIHTOURAKKA RAKENNUSAUTOMAATIOURAKKA SÄHKÖURAKKA RU PU IU RAU/AU SU
URAKKARAJALIITE 28.2.2017 Sivu 2/32 URAKKARAJALIITTEEN SISÄLLYSLUETTELO 1 HALLINTOJÄRJESTELYT... 4 1.1 Työmaan hallinto... 4 1.2 Informointivelvollisuudet... 4 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta... 4 1.4 Asioiden kirjaaminen... 5 1.5 Työaikataulu... 5 1.6 Suunnitelma-aikataulu... 6 1.7 Varauspiirustukset... 6 1.8 Piirustusten jakelumenettely... 7 1.9 Kokeet ja mallit... 7 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT... 8 2.1 Rakennusalue... 8 2.2 Työnaikaiset rakenteet... 8 2.3 Työnaikaiset asennukset... 9 2.4 Rakennusvälineet... 10 2.5 Telineet ja suojarakenteet... 10 2.6 Mittaukset... 10 2.7 Nostot ja siirrot... 11 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto... 11 2.9 Työmaahuolto... 11 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta... 12 2.11 Rakennusaikainen käyttö... 12 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT... 13 3.1 Rakennuskohteen kuvaus... 13 3.2 Työturvallisuus... 13 3.3 Palosuojelu... 13 3.4 Pölyn leviämisen estäminen ennen P1-vaihetta ja sen jälkeen... 14 3.5 Melu... 15 3.6 Suojaukset... 15 4 TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA... 15 4.1 Työmaan laatusuunnitelma... 15 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma... 16 4.3 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma... 16 4.4 Työmaan puhtaussuunnitelma... 18 5 VASTAANOTTO... 18 5.1 Yleistä... 18 5.2 Vastaanoton dokumentointi... 19 5.3 Vastaanoton kuvaus... 19 5.4 Toimintakokeet... 21 Tarkistusmittaukset... 23 5.5 Vastaanoton aikataulu... 23 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat... 23 6 KÄYTTÖÖNOTTO... 23 6.1 Luovutusasiakirjat... 23 6.2 Käytön opastus... 24 6.3 Häiriötön käyttö... 24
URAKKARAJALIITE 28.2.2017 Sivu 3/32 6.4 Takuuajan toimenpiteet... 24 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET... 24 7.1 Varaukset... 25 7.1.1 Reiät ja syvennykset... 25 7.1.2 Asennus- ja kuljetusaukot... 25 7.1.3 Läpivientien sovituskappaleet... 25 7.1.4 Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet... 25 7.2 Jälkipaikkaus... 26 7.3 LVISA -laitteiden merkinnät... 26 7.4 Rakennusurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista... 26 7.4.1 Yleiset velvoitteet... 26 7.4.2 Putkiurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 27 7.4.3 Ilmanvaihtourakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 28 7.4.4 Sähköurakasta aiheutuvat työt ja velvoitteet... 28 7.4.5 AV-urakasta (Sisältyy sähköurakkaan) aiheutuvat velvoitteet... 29 7.5 Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet... 29 7.5.1 Putki-, ilmanvaihto- ja rakennusautomaatiourakoitsijoiden työt ja velvoitteet... 29 7.5.2 Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet... 30 7.6 Rakennuttajan hankinnoista urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet... 31
Sivu 4/32 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE 1998 4) rakennusurakoitsija (myöhemmin tässä asiakirjassa pääurakoitsija tai rakennusurakoitsija) on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin, kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Urakoitsijoiden on oma-aloitteisesti osoitettava rakennuttajalle ao. urakoitsijan työvaiheiden suoritus ja tarvikkeiden laatu siten, että rakennuttajalla on selvä käsitys ja varmuus myös peittyvien osasuoritusten asiakirjanmukaisuudesta. Tällainen osasuoritusten toteaminen ei vapauta urakoitsijaa lopullisesta vastuusta. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestelyn mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhteyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistymiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kunkin kokouksen vastuuhenkilö toimittaa pöytäkirjan rakennuttajan nimeämille yhteyshenkilöille arkistoitaviksi.
Sivu 5/32 Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. Pääurakoitsijan työnjohto osallistuu tilaajan edustajan suorittamaan puhtaudenhallinnan laadunseurantaan. Kunkin urakoitsijan työmaahenkilöstö osallistuu tilaajan edustajan järjestämiin työmaan puhtaudenhallinta koulutuksiin. 1.4 Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaalla on pidettävä työmaapäiväkirjaa, jonka rakennustyön valvoja kuittaa. Tarkastusasiakirjaa pidetään yllä erikseen, rakennuttaja luovuttaa tarvittaessa pohjan pääurakoitsijan käyttöön. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman vaatimusten mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: aikataulussa on esitettävä alueiden sulkeminen ja käyttö vaiheittain aikataulussa suoritusten tulee olla linkitetty toisiin olennaisiin suorituksiin aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka-aikakaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä kerroksittain ja lohkoittain kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus ja työvaiheet on järjestetty siten, että tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämät rakennustöiden puhtausluokkavaatimukset saavutetaan aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle. aikataulussa on esitettävä teknisten järjestelmien koestus- ja yhteiskäyttöajankohdat sekä näiden edellyttämät säätövarat Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat hankinta-aikataulun mukaisesti hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyttämisen vaatima aika ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja -urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen taloteknisten töiden osalta
Sivu 6/32 taloteknisten järjestelmien osatarkastukset sekä yhteiskäyttö ja niiden riippuvuus säätöjaksoineen vastaanottotarkastuksesta koekäyttöön, säätöön, viritykseen, ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset malliasennusten ja -tilojen valmistuminen. Koekäyttöön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen, täydentävä aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle. Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. Työmaan yleisaikataulu, tarkemmat vaiheistusaikataulut sekä viikkoaikataulut toimitetaan rakennuttajalle ja liitetään työmaakokousten pöytäkirjoihin. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Tilaaja laatii alustavan suunnitelma-aikataulun. Urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla em. aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelmaaikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään alustavana lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden suunnitelmien, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen toimituksiin liittyvät suunnitelmakatselmukset Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan/pääurakoitsijan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista aikatauluun sidottuna, työmaalle. 1.7 Varauspiirustukset Kaikkiin näkyviin jääviin aukkoihin, syvennyksiin sekä tartuntoihin on saatava arkkitehdin hyväksyntä. Pääurakoitsijan velvoitteena on tehdä rakenteisiin yli 25 mm reiät. 25 mm ja sitä pienemmät reiät kuuluvat kunkin urakoitsijan tehtäväksi. Rakennusurakoitsija tekee myös alle 25 mm reiät, jos rakennevahvuus on yli 200 mm.
Sivu 7/32 Varauspiirustukset kierrätetään urakoitsijoilla, jotka merkitsevät niihin tarvitsemansa läpimenot ja varaukset. Kukin urakoitsija merkitsee rakenteisiin työmaalla mahdollisesti tehtävät lisäreiät paikan päällä kyseiseen rakennusosaan. Rakennesuunnittelijan on tarkastettava reikien sijainti (rakenteelliselta kannalta) ennen niiden tekemistä. Uusien rakenteiden varauspiirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsemät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan rakennesuunnittelijan laatimaa ohjetta. 1.8 Piirustusten jakelumenettely Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Tilaajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan urakoitsijan ilmoittamaan osoitteeseen seuraavasti: Suunnitelmapiirustuksista toimitetaan kopioita seuraavasti: rakennuspiirustuksia pääurakoitsija 3 sarjaa, muille urakoitsijoille 1 sarja tarpeen mukaan rakennepiirustuksia pääurakoitsija 3 sarjaa, muille urakoitsijoille 1 sarja tarpeen mukaan valmisosien tuotantopiirustukset, pääurakoitsija 3 sarjaa LVIA-piirustuksia LVIA-urakoitsijat 3 sarjaa, pääurakoitsija 3 sarjaa ja muut urakoitsijat 1 sarja tarpeen mukaan sähkö ja turvapiirustuksia sähköurakoitsija 3 sarjaa, pääurakoitsija 3 sarjaa ja muut urakoitsijat 1 sarja tarpeen mukaan Piirustusten jakelusta sovitaan vielä tarkennukset ensimmäisessä työmaakokouksessa. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijalta tulevien asennussuunnitelmat tulee toimittaa tilaajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla ja suunnitelma-aikataulun mukaisesti ja jakelu hoidetaan seuraavasti: rakennuspiirustukset rakennepiirustukset LVIA-piirustukset sähköpiirustukset suunnittelijat 3 sarjaa 3 sarjaa 3 sarjaa 3 sarjaa 1 sarja Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. 1.9 Kokeet ja mallit Rakennusselityksessä tai muissa laskenta-asiakirjoissa tehtäväksi määritellyt kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä koestuksista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta, tms., jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa.
Sivu 8/32 Teknisten järjestelmien ja erityisesti ilmanvaihtolaitoksen puhdistus ja koekäyttö sekä yhteiskäytöt on aloitettava ja saatettava valmiiksi aikatauluun merkittyjä sovittuja päivämääriä noudattaen kaikkien teknisten osien osalta ja siten, että tilat ovat näiden testausten aikana käyttövalmiudessa. Urakoitsijan mallisuoritukset: yksittäistä urakkaa koskevat mallisuoritukset on esitetty kunkin alan työselostuksessa tarvittavien mallien tekemisestä sovitaan työmaan edistymisen mukaan Mallien tarkoituksena on yhteistyössä urakoitsijan, rakennuttajan ja suunnittelijoiden kanssa tutkia ja täsmentää lopulliset asennus- ja rakenneratkaisut sekä viimeistelyt. Mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset korjaukset ja muutokset hankinnassa voidaan toteuttaa. Eri urakoitsijan yhteisiä suorituksia koskevat tiedot ks. kohta 7. Tutkimukset: suoritettavat tutkimukset ja laadunvalvontakokeet on määrätty kunkin alan työselostuksessa. 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Urakka-alue on merkitty asemapiirustukseen. Sadevesiviemäreitä uusitaan myös varsinaisen urakka-alueen ulkopuolella. Nykyinen purkuviemäri suurennetaan ja uusitaan. Lämpö-, vesi-, viemäri-, tele-, kaapeli- ja sähköliitäntöjen liitäntäpisteet sekä urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Ulkoalueen sähköistystyötä tehdään myös ARK-kuvissa määritellyn alueen ulkopuolella sähkösuunnitelman mukaan. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön tontin piirustuksen mukaisesti. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii asemapiirroksen pohjalle työmaa-alueesta työmaasuunnitelman ja toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. Pääurakoitsijalla on myös mahdollisuus sopia rakennuttajan kanssa, että työmaan sosiaali- ja varastotiloja voidaan sijoittaa varsinaisen rakentamisalueen ulkopuolelle, kaupungin omistuksessa oleville alueille. Urakoitsija vastaa ko. alueiden ennallistamisesta työmaan valmistumisen jälkeen. 2.2 Työnaikaiset rakenteet Pääurakoitsija järjestää oman ja sivu-urakoitsijoidensa toimisto- ja sosiaalitilat, tilojen kalustuksesta, siivouksesta ja jätehuollosta vastaa pääurakoitsija.
Sivu 9/32 Pääurakoitsija pystyttää tarvittavat työmaahuoltorakennukset kuten varasto- yms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista tai itse rakennuksesta sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat: riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WC-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perustana oleviin henkilömääriin Lisäksi pääurakoitsija varaa: kokoustilaa työmaakokousten pitämistä varten erillisen kalustetun toimistotilan työmaan valvojille toimistotilat kalustettuina sivu- ja aliurakoitsijoille. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden liikenimet. Työmaataulu tehdään tilaajan hyväksymän mallin mukaisesti. Pääurakoitsija rajaa työmaa-alueen metalliverkkoaidalla, eikä työmaa-alue saa levitä urakka-alueen ulkopuolelle. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta suunnitelmien mukaisesti. Erityistä huomiota aitaamisen osalta tulee kiinnittää siihen, että rakennustyömaa sijaitsee toimivan alaluokkien koulun, uimahallin, nykyisen liikuntahallin sekä urheilukentän välittömässä läheisyydessä. Rakentamisalueen järjestykseen ja tilojen käyttäjien turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 2.3 Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmityslaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: tilojen lämmittämisestä: Urakoitsijan tulee pitää rakennettavat tilat lämpimänä ja rakennuttaa väliaikainen lämpöpuhallinverkosto em. tarkoitusta varten. työmaa-alueen, mahdollisen aidatun alueen ja rakennusten yleisvalaistuksesta rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. Pistorasioita, 3-vaihe/16A, tulee olla kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Nimellisvirraltaan enintään 32 A pistorasiat, jotka on tarkoitettu kädessä pidettävien tai käytön aikana siirrettävien sähkölaitteiden liittämiseen on suojattava vikavirtakytkimillä, joiden nimellisvirta on enintään 30 ma (SFS 6000, kohta 704.471). Mikäli olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan. Sähkön kulutuksen maksaa urakoitsija. työmaa-aikaisen sähköliittymän rakentamisesta, purusta ja liittymään liittyvistä maksuista verkkoyhtiölle vastaa pääurakoitsija sähköposti- ja internetyhteydet työmaalle, kopiokoneen tietoliikenneyhteyden työmaavalvojien tilaan Pääurakoitsija vastaa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen.
Sivu 10/32 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että jokainen työhön osallistuva työntekijä käyttää asianmukaista ja riittävää suojavaatetusta. Pölyävissä töissä käytettävät laitteet ja koneet on varustettava kohdepoistolla. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Tässä hankkeessa noudatetaan Terve talo-kriteereitä, mikä tulee ottaa huomioon kaikissa suojauksissa. Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet sekä valjaiden kiinnityspaikat, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin omat siirrettävät telineet tai henkilönostimet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. Viralliset merkit, viranomaisten asettamat merkkipisteet yms. suojataan rakennustyön aikana ao. viranomaisten hyväksymällä tavalla siten, etteivät ne siirry paikaltaan tai vahingoitu ja että ne ovat tarvittaessa helposti näkyvissä. Viranomaisten asettamia merkkejä tai vastaavia ei saa siirtää ilman ao. lupaa. Kukin urakoitsija hankkii itselleen myös alle 4 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. Kukin urakoitsija huolehtii siitä, että tikkaita käytetään ainoastaan nousemista ja laskeutumista varten, ei telineenä. Rakennusurakoitsija tekee ulkoseinien ja vesikaton rakentamista varten suojateltat, jotka asennetaan ennen lämmöneristys- ja puurakennetöiden aloittamista ja pidetään paikallaan siihen saakka, kunnes kaikki vesieristysja suojapellitystyöt on tehty. Suojateltan katolta tuleva vesi tulee johtaa hallitusti syöksytorvien avulla alas maan pinnalle. Kattovesiä ei saa purkaa rakennuksen välittömästi rakennuksen viereen, vaan ne on johdettava riittävän kauas rakennuksesta kosteusvahinkojen välttämiseksi. Rakennusurakoitsija laatii suojateltasta ja työnaikaisesta vedenpoistosta suunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Pääurakoitsija toimittaa suunnittelijoille mittaustulokset, jotta nykyiset rakenteet saadaan vietyä suunnitelmiin oikeilla mitoilla.
Sivu 11/32 Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. Mikäli mittoja rakennuspaikalla merkittäessä käy ilmi, että piirustuksissa esitetyt mitat poikkeavat rakennuksen todellisista mitoista, tulee tästä välittömästi ilmoittaa valvojalle ja ao. suunnittelijalle suunnitelmien tarkistusta ja korjaamista varten. Tarkemittaukset tehdään ko. työselityksen vaatimuksien mukaisesti. 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Työmaa-alue on rajoitettu, josta johtuen tarvikkeiden pitkäaikaista varastointia tulee välttää. Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista asianmukaisille alustoille ja suojauksesta (sekä peittämisestä sadesuojin) valmistajan ohjeiden ja P1- puhtausluokan mukaisesti niin, että niiden laatu ja ominaisuudet säilyvät. Ilmanvaihtolaitteet, kanavat ja putket toimitetaan tulpattuina ja peitettyinä työmaalle. Mikäli kanavia ei ole tulpattu, ne tulee puhdistaa ja peittää työmaalla välittömästi. Asennuksessa mahdollisesti avattava kanavat tulpataan asennuspaikalla töiden keskeytyessä. Ilmanvaihtojärjestelmien puhtausluokitus on P1. Rakennusmateriaalien ja laitteiden varastointia, säilytystä ja kokoonpanoa varten varatun varaston/ tilan tulee olla kuiva ja riittävän puhdas. Ulkoalueilla olevien varaston tulee olla irti maasta ja suojattu siten, että sade- ja pintavedet eivät pääse kastelemaan rakennustarvikkeita. Ilmanvaihtokanavien osat ja tarvikkeet säilytetään katetuissa välivarastoissa hyvin suojattuina niin, että ne eivät kastu tai likaannu. Sisätiloihin ja rakenteisiin tulevat osat ja rakennustarvikkeet suojataan asianmukaisesti asennuspaikan välivarastoinnin, asennuksen aikana ja tarvittaessa asennuksen jälkeen. Urakoitsija suojaa keskeneräiset ja valmiit rakennus- ja laiteosat vahingoittumiselta työn keskeytyessä. Kuivatuotteet on varastoitava kuormalavoille, jotta lattiasta (tai maasta) ei imeydy kosteutta materiaaleihin. Materiaalit suojataan varastoinnin ajaksi suojapeitteillä. Sisätiloihin tulevien materiaalien ja laitteiden, kuten ilmanvaihdon päätelaitteiden, valaisimien ja lämpöpattereiden ja lattiapintojen suojaukset poistetaan vasta loppusiivouksen ensimmäisessä vaiheessa. Rikkoontuneet suojaukset korjataan välittömästi. Jos asennettuja valaisimia käytetään työmaa-aikana, on varmistettava, että se voidaan tehdä pölysuojukset paikallaan tai jos pölysuojukset pitää poistaa, täytyy valaisimet puhdistaa (RU) huolellisesti loppusiivouksessa. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta yhteisesti sovittavista paikoista eteenpäin.
Sivu 12/32 Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä lajittelusta, Vnp nro 295/97, keräyspisteisiin työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja -menetelmät ovat asianmukaisia kuten esim. että LVI-suunnitelmassa esitettyjen puhtausluokkaosastoitujen tilojen siivous suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Urakkaan kuuluvan nykyisten sähköasennusten purkujätteen toimittamisesta pois työmaalta sekä määräysten mukaisesta käsittelystä vastaa sähköurakoitsija. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteisiin, joista pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaaalueelta. Pääurakoitsijan velvoitteisiin kuuluu ulos sijoitettavien lavojen lisäksi järjestää sisätiloihin ja kerroksiin kunkin työvaiheen vaatima riittävä määrä jäteastioita, joiden tyhjennys irtolavoille ja kuljetus kaatopaikalle kaatopaikkamaksuineen kuuluu pääurakoitsijan velvoitteisiin. Rakennusaikaisen sähköenergian, veden ja lämmön kustannuksista koko oman urakka-ajan vastaa pääurakoitsija. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista ja asentaa työmaalle tallentavat valvontakamerat siten, että koko työmaa-aluetta voidaan valvoa. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työmaa-alueen aluevartioinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. 2.11 Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. työselostuksia sekä rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita vastuullaan edellyttäen, että: laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: lattia- ja patterilämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan. Pattereiden suojapakkaukset saa kuitenkin poistaa vasta loppusiivouksen yhteydessä. Tämä täytyy huomioida lisälämmityksen hankinnassa. ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu, puhtaustarkastukset pidetty ja puhtausluokan vaatimat osastoinnit tehty. Laitteita ei käytetä rakennusaikana. lopullisten valaisimien rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja, ilmanvaihtokoneita ei saa ottaa rakennusaikaiseen käyttöön.
Sivu 13/32 mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Lisäksi näissä tiloissa noudatetaan puhtausluokasta P1 annettuja ohjeita järjestelmäkohtaisesti Sisäilmaluokitus 2008 (RT 07-10946) mukaisesti lattiakaivoja ja lavuaareja ei saa käyttää tasoite-, maalaus- tms. välineiden pesuun Lopulliseksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. Sähköasennuksia saa ottaa työmaa-aikaiseen käyttöön tilaajan erillisellä luvalla vasta, kun niille on tehty urakoitsijan toimesta käyttöönottotarkastukset mittauksineen. LVV-urakoitsija kuvaa rakennuksen sisä- ja ulkopuoliset viemärit, ennen lattioiden valua tai ulkoalueiden päällystystöitä. Pääurakoitsija kuvaa viemärit uudelleen ko. päällysrakennetöiden jälkeen. Kuvauksien tulokset toimitetaan rakennuttajalle osana laadunvarmistusprosessia. Vastaavaa menettelyä noudatetaan piha-alueelle asennettaviin sähköputkituksiin. 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 3.1 Rakennuskohteen kuvaus Rakennushanke käsittää Huittisten liikuntahallin uudisrakennuksen ja vanhan liikuntahallin purkamisen aluetöineen.. Kohteen rakennusrunko tehdään pääsääntöisesti teräspilareilla, -palkeilla, -ristikoilla sekä ontelolaatoilla. Väestönsuoja ja alapohja tehdään paikallavaluna. Alueen nykyiset maanpinnan tasot ja alueen pohjasuhteet ilmenevät pohjatutkimusasiakirjoista. 3.2 Työturvallisuus Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa. Kohteen työturvallisuusasiat ja -tavoitteet kuvataan tarkemmin erillisessä turvallisuusasiakirjassa 3.3 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessaan niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavia tulityöohjeita. Työmaalla tulityöluvat myöntää pääurakoitsija. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulitöitä ovat mm. työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tällä työmaalla avotulen käyttö on kielletty.
Sivu 14/32 Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisen tulityöpalovartioinnin ja vähintään 2 tuntia työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. Tulityöt tehdään ennen klo 13.00. Kaasu- ja nestekaasupullojen varastointi sisätiloihin on kielletty ja niiden varastoinnista ja säilytyksestä samoin kuin palavien nesteiden varastoinnista on sovittava etukäteen. Räjähdysaineita ei saa varastoida työmaaalueella. Tupakointi on ehdottomasti kielletty rakennuksen sisätiloissa ja katolla. Työmaan välittömässä läheisyydessä on mm. koulu ja liikuntahalli, joten tupakoinnille tulee osoittaa rakennuttajan hyväksymä paikka riittävän huomaamattoman paikkaan suhteessa ko. kiinteistöihin. 3.4 Pölyn leviämisen estäminen ennen P1-vaihetta ja sen jälkeen Rakennustyössä syntyy määrätyissä työvaiheissa runsaasti pölyä. Pölyä synnyttäviä tai runsaasti pölyäviä työvaiheita ovat esim. piikkaus ja poraus sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta ja väärin menetelmin tehty siivous. Pölyävissä työvaiheissa käytetään kohdepoistolla varustettuja laitteita ja niiden toteutuksessa on kaikkien urakoitsijoiden otettava huomioon puhtausluokituksen P1 vaatimustaso sekä pölyn leviämisriski kiinteistön käytössä oleviin tiloihin. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle kaikissa pölyä synnyttävissä vaiheissa on tehokkaasti estettävä suojaseiniä käyttämällä ja tukkimalla mahdolliset läpimenot. Tilojen rajapinnoilla on tarvittaessa käytettävä alipaineistusta, mikäli pölyn leviämistä ei voida estää pelkällä suojaseinällä. Suojaseinien ja läpimenojen kunto ja tiiveys on tarkastettava säännöllisesti. Mahdolliset vuotopaikat on tukittava välittömästi. Tarkastusvälit sekä vastuuhenkilöt sovitaan yhdessä valvojan kanssa työmaan alussa. Urakoitsijan on laadittava ennen purkutyön aloittamista purkusuunnitelma. Se on hyväksytettävä rakennuttajalla, pääsuunnittelijalla sekä rakennesuunnittelijalla. Urakoitsijan tulee noudattaa työsuojelumääräyksiä ja rakennuttajan työsuojeluohjeita. Jätteen käsittelyssä, pölyn leviämisen estämisessä, pölynpoistossa työkohteesta ja siivouksessa noudatetaan työmaamääräyksiä. Jätteet poistetaan rakennuksesta katetulle lavalle umpinaista putkea pitkin tai suljetuissa astioissa nostolaitteen avulla. LVI-urakoitsija vastaa siitä, että kaikki kanavien päät pidetään tiiviisti tulpattuina asennuksen keskeytyessä ja asennuksen jälkeen. Työvaiheiden ajoituksessa huolehditaan siitä, että ilmanvaihdon asennustyöt voidaan tehdä pölyävien työvaiheiden jälkeen tai niiden välillä. Mikäli urakoitsijoiden laatimat asennusjärjestelyt ja aikataulu edellyttävät, puhtaat ilmanvaihdon asennusolosuhteet varmistetaan työnaikaisin osastoinnein. Asennusalue paineistetaan, mikäli pölyn leviämistä asennusalueelle ei voida estää osastoinnein. IV-asennusalueen on täytettävä seuraavat vaatimukset: asennusalueella ei tehdä pölyäviä työvaiheita läpimenot talotekniikka-asennuksille ovat valmiit tiloista on poistettu pölyävä jäte ja lattiapinta on pölyimuripuhdas (tarkistusimurointi päivittäin) kulkuväylillä on suojamuovit, jotka estävät pölyn leviämisen työmaaliikenteen mukana muuta työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen läpi IV-asennuksissa käytetään pölyämättömiä työmenetelmiä tai kohdepoistoa Pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä siivouksesta. Harjasiivous on työmaalla kielletty. Siivouksessa on käytettävä hienopölysuodattimella varustettua keskuspölynimuria tai korkeapaineimuria, mikäli kohde on keskuspölynimurin ulottumattomissa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä LVIsuunnitelmassa esitettyihin puhtausvaatimuksiin. Pölyn hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittauksen ja säädön aikana (P1 luokka). Ennen toimintakokeita suoritetaan laajennettu loppusiivous (vaihe 1). Tavoitteena on saavuttaa ns. pölyimuripuhtaus, joka luo edellytykset ilmanvaihdon häiriöttömälle mittaukselle ja säädölle. Loppusiivouksen
Sivu 15/32 ensimmäisen vaiheen jälkeen tilojen puhtaus tarkistetaan ja tilat merkitään P1-kyltein. Puhtausluokkaan P1- kuuluvat tilat erotetaan osastoinnein alueista, joissa tehdään pölyäviä töitä. Osastoiduille alueille johtavat ovet pidetään suljettuina eikä P1-tiloja käytetä läpikulkuun. Tilojen P1-luokituksen jälkeen suoritetaan ilmanvaihdon toimintakokeet, mittauksen ja säädöt sekä asennetaan alakattokasetit. Paikkamaalauksia voidaan tehdä rajoitetusti. Asennus- ja varustustöissä käytetään pölyämättömiä työmenetelmiä, kohdepoistolla varustettuja työvälineitä tai imuria. Pölyävä työ tehdään P1-alueen ulkopuolella. Em. vaatimuksia noudatetaan myös kalusteiden ja laitteiden asennuksen aikana. Pääurakoitsija vastaa saavutetun puhtaustason ylläpitämisestä tarkistussiivouksin. Piiloon jäävät ja suljettavat rakennusosat siivotaan vastaavaan tasoon ja ennen esim. koteloiden tai alakaton sulkemista. Lisäksi pääurakoitsija rakentaa tarvittaessa P1-luokan tilassa lohkokohtaiset Sisäilmaluokitus 2008 (RT 07 10946) vaatimat puhtausosastointiseinät, urakoitsijoiden määrittelemän työjärjestyksen ja aikataulun vaatimusten mukaisesti. Pääurakoitsija vastaa tilojen paineistamisesta, mikäli pölyn leviämistä ei voida P1 - osastoinnein estää työmaan muista osista. Pölyä synnyttävien purku-, maarakennus- yms. ulkona tehtävien töiden toteutuksessa on otettava huomioon pölyn leviämisriski. Urakoitsijat vastaavat myös maanajossa likaantuneiden päällystettyjen alueiden puhdistamisesta. 3.5 Melu Meluavat työt on suunniteltava ja toteutettava siten, että ympäristölle ja lähellä oleville käytössä olevien rakennusten toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Tarvittaessa meluavat työt on suoritettava klo 16.00-21 välisenä aikana. Mahdollista louhintaa varten urakoitsija hankkii asianomaiset luvat. 3.6 Suojaukset Pääurakoitsija huolehtii rakennusaineiden ja tarvikkeiden, keskeneräisten tai uusien rakennusosien suojaamisesta vahingoilta kaikkien urakoitsijoiden ja rakennuttajan erillisurakoitsijoiden tai -hankkijoiden suorittamien töiden osalta. Pääurakoitsijalle kuuluvat myös kaikki säilytettävien ulkopuolisten rakenteiden sekä puuston ja pensaiden työnaikaiseen suojaukseen tarvittavat toimenpiteet, myös urakka-alueen ulkopuolella. Kaikkien urakoitsijoiden tulee huolehtia siitä, ettei rakennustöiden yhteydessä tarpeettomasti vahingoiteta ympäröiviä säilytettäviä rakenteita eikä suojauksia tarpeettomasti siirretä tai jätetä palauttamatta paikoilleen asennustöiden yhteydessä. Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävistä suojauksista. Urakoitsija tekee vesikatoilla tehtäviä töitä varten suojateltan, joka pidetään paikallaan siihen saakka, kunnes kaikki vedeneristys- ja suojapellitystyöt on tehty. Urakoitsija laatii suojateltasta ja työnaikaisesta vedenpoistosta suunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. 4 TYÖMAAN LAATU- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään:
Sivu 16/32 tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi tuotannonsuunnittelu- ja -ohjaustehtävät käytettävät menettely- ja työskentelytavat kosteuden hallinta eriteltynä rakenteiden sääsuojaukset käytettävien rakennusmateriaalien suojaus tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt tiedonkulku ja kirjaukset yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen puhtaussuunnitelma rakentamisen aikana. Suunnitelma laaditaan urakkasopimuksen solmimisen yhteydessä. Laatusuunnitelmaan liittyviä yksityiskohtia on esitetty myös urakkaohjelmassa. 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma Pääurakoitsija laatii työmaan ympäristösuunnitelma. Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm: materiaali- ja energiatalouden hallinta työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely rakennusjätteiden poisto- ja uusiokäyttö pölyn ja melun torjunta vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely käytettävien kemikaalien listaus, käsittely ja varastointi yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. 4.3 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma Pääurakoitsija laatii työmaan kosteudenhallintasuunnitelman. Työmaan kosteudenhallinta-suunnitelmassa tulee käsitellä seuraavassa luettelossa esitetyt asiat. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajalla. Suunnitelman toteutumista seurataan työmaakokouksissa. Kosteusriskien selvitys: kerätään luettelo rakenteista, joiden toteutukseen ja työn lopputuloksen vaatimustenmukaisuuteen liittyy kosteusteknisiä riskejä. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi märkätilojen ja IV-konehuoneiden vedeneristysten liittymät, ontelolaattojen onteloihin jäävä vesi erityisesti onteloiden juotosvalujen välissä, vesikaton sekä sen läpivientien, ylösnostojen ja räystäsrakenteiden tekeminen, maanvaraiset lattiat, pintabetonilattiat sekä väestönsuojien yläpuolinen kevytsoratäyttö työnjohdon on kiinnitettävä erityistä huomiota näiden rakennedetaljien toteuttamiseen Betonivalujen kuivumisaika-arviot: betonivalujen kuivumisaika-arviot laaditaan julkaisun Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi (Suomen Betonitieto Oy 2002) mukaan betonin suhteellisen kosteuden raja-arvot ennen pintamateriaalin asennusta on määritelty rakennusselostuksessa
Sivu 17/32 kuivumisaikojen lyhentämiseksi suositellaan nopeasti kuivuvien betonilaatujen ja pienemmän vesisideainesuhteen käyttöä edellä mainituissa välipohjissa vesisideainesuhteen alentaminen arvoon 0,5 lyhentää kuivumisajan puoleen; veden lisääminen työmaalla betonimassaan on ehdottomasti kielletty mikäli pintalaatan päällä joudutaan käyttämään tasoitetta, on sen kuivumisaikaa pidentävä vaikutus otettava huomioon urakoitsijan on päivittäin seurattava tilojen lämpötilaa ja suhteellista kosteutta siitä lähtien, kun kuivumisaika-arvion pohjana olevat lämpötila- ja suhteellisen kosteuden arvot saavutetaan (jolloin betonin kuivumisen voidaan katsoa alkavan). Olosuhteet mitataan kahdesta kohdasta/kerros. urakoitsijan on esitettävä suunnitelma aikataulussa pysymiseksi, mikäli rakenteiden kuivumisaika muodostuu arvioitua pidemmäksi Materiaalien ja tarvikkeiden käsittely: selvitetään ennakkoon työmaalle tuleva materiaalivirta ja suunnitellaan sen vastaanotto, välivarastointi, suojaus ja siirto kohteeseen käsittelyssä noudatetaan Sisäilmaluokitus 2008 -asiakirjaa (RT 07-10946). Kastumisen estäminen: runkorakenteiden ja eristeiden kastuminen sadevesistä (ja lumesta) on estettävä ulkoseinä ja vesikatto on rakennettava sääsuojassa Vesiletkujen eheyttä on seurattava ja vuotavat letkut on vaihdettava välittömästi uusiin. Työmaalle on hankittava vesi-imuri. Vesi-imurilla poistetaan suojaustoimenpiteistä huolimatta holveille päässyt vesi. Tasoitetöissä ja muurauksissa tarvittavat vesiletkut kytketään irti vesijohdosta työajan ulkopuolella, jotta vältetään mahdolliset vesivahingot Laastiasemien (vain yksi/kerros) alusta on suojattava muovilla; urakoitsijan on tarkistettava alustan kosteus pintakosteudenosoittimella ennen pintamateriaalien asennusta. Kosteudenhallinnan organisointi: pääurakoitsijan on nimettävä henkilö, joka vastaa kosteudenhallintasuunnitelman laadinnasta ja työmaan kosteudenhallinnasta kaikille työntekijöille on kerrottava kosteudenhallinnan periaatteet Kosteusmittaussuunnitelma ja tulosten dokumentointi: urakoitsijan on laadittava ennakkoon kosteusmittaussuunnitelma; suunnitelma laaditaan julkaisujen Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi (Suomen Betonitieto Oy, 2002) ja Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007) mukaan (aikataulu, laajuus, mittauspisteiden sijainti ja mittaussyvyys) urakoitsijan on hyväksytettävä suunnitelma rakennuttajalla ennen alapohjien betonivalujen aloittamista betonin suhteellinen kosteus mitataan porareikämittauksena, mittauksia tehdään uusista alapohjista yhteensä 10 kohdasta ja välipohjista 16 kohdasta; yhdestä kohdasta tehdään kahdesta syvyydestä kummastakin kaksi mittausta lähekkäisistä rei istä (ks. RT 14-10675); mittauskohdat sovitaan erikseen pidettävässä Terve talo- palaverissa. Mittaukset suoritetaan julkaisun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007) mukaan lisäksi mitataan väestönsuojien yläpuolisen kevytsoran suhteellinen kosteus yhteensä neljästä kohdasta urakoitsijan on lisäksi mitattava betonin kosteus pintakosteudenosoittimella jokaisesta tilasta (huoneesta) vähintään neljästä kohdasta juuri ennen pintamateriaalin asennusta; tulokset merkitään pohjapiirustuksiin urakoitsija on lisäksi velvollinen mittaamaan betonin suhteellisen kosteuden porareikämittauksena kohdista, joiden epäillään kastuneen rakennustyön aikana mahdollisten vesivahinkojen vuoksi urakoitsija mittaa betonin suhteellisen kosteuden laaditun suunnitelman ja em. ohjeen mukaan ennen rakenteiden pinnoittamista rakennuttaja tekee urakoitsijan tekemien mittausten lisäksi tarkistusmittauksia rakenteiden pinnoituskelpoisuuden selvittämiseksi
Sivu 18/32 tulokset kirjataan rakenneosittain (kukin rakenne- ja päällysteyhdistelmä erikseen) päällystettävyyspäätöksen perusteeksi tehdyt kosteudenhallintatoimenpiteet ja työmaalla mahdollisesti sattuneet vesivahingot kirjataan asianmukaisesti kuivumisolosuhteiden seurantamittausten tulokset dokumentoidaan taulukko- tai graafisessa muodossa kosteudenhallintasuunnitelmasta ja mittauspöytäkirjoista (sisältää pohjapiirustukset) luovutetaan yksi kappale rakennuttajalle suositellaan käytettäväksi ulkopuolista, asiaan perehtynyttä kosteudenmittaajaa 4.4 Työmaan puhtaussuunnitelma Työmaan puhtaudenhallinnan toteutusta ohjaa Työmaan puhtaudenhallintaohje. Pääurakoitsija laatii P1-työmaalle pölynhallintasuunnitelman. Pölynhallintasuunnitelmassa otetaan huomioon VPA 26.3.2009/205 asettamat määräykset sekä kuvataan vähintään seuraavat asiat: pölyävät työvaiheet / puhtaita olosuhteita edellyttävät työvaiheet työvaiheen ajoitus pölyn vähentäminen ja leviämisen estäminen työssä käytettävät työmenetelmät työmaan osastointi ja alipaineistuksen järjestäminen miten pölyn hallinta rakentamisessa hoidetaan työmaalla Muita puhtaussuunnitelmassa kuvattavia asioita ovat: rakennustarvikkeiden kuljetus, varastointi ja suojaus jätehuolto tupakointi Noudatettaessa puhtaan rakentamisen periaatteita Sisäilmaluokitus 2008 asiakirjaa (RT 07-10946) esitetään: miten ilmanvaihdon asennustöille luodaan puhtaat asennusolosuhteet ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen työvaiheiden suunnittelulla ja/tai osastoimalla miten rakennusmateriaalit ja laitteet varastoidaan ja suojataan niin, että ne eivät likaannu, kastu tai muuten vaurioidu ennen asennusta, asennuksen aikana tai asennuksen jälkeen miten jätehuolto hoidetaan työmaalla miten työmaan siivous toteutetaan ja purkutöiden rakentamisen aikana. Huom. katso Rakennussiivous - ohje miten työmaan loppusiivous toteutetaan ennen P1-vaihetta ja ennen luovutusta. Huom. katso Rakennussiivous ohje miten pölyävät ja likaavat työvaiheet tehdään ennen ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä (P1-vaihe) miten varmistetaan, että P1-puhtaustaso säilyy ilmanvaihdon toimintakokeiden, mittausten ja säätöjen aikana kanavat puhdistetaan vasta ko. tilojen puhtaustason olleessa P1, jos puhdistustarve todetaan 5 VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso ja tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta.