TOIMINTAKERTOMUS JA VUOSIRAPORTTI 2010

TOIMINTAKERTOMUS JA VUOSIRAPORTTI 2010 Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

1. YLEISTÄ Oulujärvi LEADER ry on yhdistys, joka aktivoi ja tukee maaseudun asukkaita toimimaan oman asuinalueensa hyväksi. Tavoitteena on alueen elinvoimaisuus, viihtyisyys, taloudellisen toiminnan ja yhteistyön lisääminen sekä yritysten ja työpaikkojen syntyminen. Toiminta-alueena on Kainuu. Yhdessä nimistä kehittämisohjelmaansa yhdistys toteuttaa Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnissa sekä Kajaanin kaupungin maaseutualueilla vuosien 2007 2013 ajan. Ohjelman toteuttamiseen on käytettävissä 5,25 miljoonaa euroa. Tällä toivotaan voitavan rahoittaa noin 200 hanketta. Vuoden 2010 loppuun mennessä virallisen myönteisen hankepäätöksen on saanut 72 hanketta. Oulujärvi Leaderin hallinnoimaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelmaa toteutetaan nimensä mukaisesti sekä Kainuussa että Koillismaalla ainakin vuoden 2011 loppuun saakka. Kalaleader ohjelman toteuttamiseen on julkista rahaa käytettävissä 228 000 euroa vuodessa. Oulujärvi LEADER voi toimia kehittäjänä myös hakemalla itse rahoitusta eri rahoituslähteistä omien ohjelmiensa ulkopuolelta. Yhdistyksellä onkin meneillään yksi hanke, jolle on saatu rahoitus Maaseuturahastosta ELY keskuksen kautta. Tämä hanke on nimeltään Maaseutuohjelmat tutuiksi ja sitä on toteutettu yhdessä Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY keskuksen kanssa. 2. YHDISTYS 2.1. Yleinen kokous Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 31.3. Paltamossa. Kokouksessa oli 18 osanottajaa ja sen puheenjohtajana toimi Seppo Rajala Puolangalta. Yleinen kokous hyväksyy tilinpäätökset ja toimintakertomukset, talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä valitsee yhdistykselle hallituksen. 2.2. Jäsenistö Vuoden 2010 aikana yhdistykseen liittyi yksi uusi yhteisöjäsen ja neljä uutta henkilöjäsentä. Vuoden 2010 lopussa jäseniä oli yhteensä 119. Kaikki neljä toiminta-alueen kuntaa ovat yhdistyksen jäseniä. Kuntien lisäksi muita erilaisia yhteisöjä on jäseninä 40 ja henkilöjäseniä on 77. Henkilöjäsenistä on miehiä 49 ja naisia 26, alle 25 vuotiaita jäsenissä ei ole. 2.3. Hallitus Jäsenmaksu oli yksityishenkilöille 10 euroa, yhteisöille 20 euroa ja kunnille 100 euroa. Jäsenistölle lähetettiin neljä tiedotetta, joissa kerrottiin ajankohtaisista asioista ja tuetuista hankkeista. Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sekä käsittelee hankehakemukset päättäen niiden puoltamisesta rahoitettavaksi tai puoltamatta jättämisestä. Hallituksessa on jokaisen toiminta-alueen kunnan alueelta kunnan edustaja, yhdistystahon edustaja ja yksityinen henkilö sekä kaikilla kolmella samaa tahoa edustava henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja toimikausia voi olla korkeintaan kolme peräkkäin. Hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2010: Kajaani: Jukka Heikkinen Seppo Viirret Sari Laukkanen Paltamo: Päivi Korhonen Markku Ronkainen, pj. Ritva Nieminen Puolanka: Timo Kananen Tuomo Seppänen Matti Veijola, varapj. Vaala: Veijo Rautiainen Markku Rikula Arja Mustaniemi (varalla Airi Heikkinen) (Jouni Haataja) (Hanna Linjala) (Pentti Keränen) (Vesa Aho) (Merja Leinonen) (Jouni Heikkinen) (Simo Kemppainen) (Kyösti Karvonen) (Vuokko Karjalainen) (Samuli Leinonen) (Ritva Anttonen) Vuonna 2010 hallituksen varsinaisista jäsenistä kaksi ja varajäsenistä neljä oli uusia. Uudet jäsenet ja varajäsenet on kirjoitettu kokoonpanoon kursiivilla. Toukokuussa pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä järjestettiin tutustumis- ja perehdyttämistuokio uusille jäsenille nopeuttamaan sisäänpääsyä toimintaan. Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Kokoukset järjestettiin totuttuun tapaan vuorotellen eri kunnissa. Myös hallituksen varajäsenet saivat kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Osa heistä käytti mahdollisuutta osallistua kokouksiin, vaikka varsinainenkin jäsen oli paikalla. Aktiivisuudesta kertoo se, että alueen pitkistä välimatkoista huolimatta hallituksen kokousten osallistumisen keskiarvo oli 12 henkilöä kokousta kohden. Hallituksen kokouksista yksi oli strategiakokous, jossa muun muassa käytiin läpi oman kehittämisohjelman toteutumistilannetta. Hallitus myös päätti aktivointitoimista luonnontuotteisiin liittyvien hankehakemusten saamiseksi sekä toteuttaa nuorten pienhankehaun yhdistyksen omilla varoilla. Yhdeksi yhdistyksen tiedotuskanavaksi päätettiin ottaa sosiaalinen media yhdessä Elävä Kainuu Leaderin kanssa. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä on osallistunut kokousten lisäksi erilaisiin koulutuspäiviin, tapaamisiin ja kumppanuusmatkalle Unkariin. Hallituksen jäsenille ja varajäsenille on tilattu MaaseutuPlus lehti. 2.4. Johtoryhmä Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja muodostavat johtoryhmän, joka toimii työntekijöiden tukena yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamisessa, harkitsee mitkä niistä on tarkoituksenmukaista viedä hallituskäsittelyyn, valmistelee asioita hallitukselle sekä tekee hallitukselle yhdistyksen toimintaa edistäviä aloitteita. Vuoden 2010 aikana johtoryhmä ei kokoontunut, asioita hoidettiin sähköpostitse.

2.5. Henkilöstö Yhdistyksellä on kaksi vakinaista työntekijää, toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen ja hankeneuvoja Päivi Koivula. Molemmat on palkattu toimintarahalla. Lisäksi on kaksi määräaikaista, hankerahoituksella palkattua työntekijää: aktivaattori Teuvo Hatva toteuttaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelmaa ja maaseuturahoitukseen liittyvästä tiedottamisesta huolehtii Marjo Nousiainen. Projektiopintoja suorittanut Hannu Riekkinen tutustui Oulujärvi Leaderin hanketoimintaan reilun parin kuukauden harjoittelujaksolla kevättalvella. Toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja suorittivat loppuun edellisenä vuonna alkaneen ELY keskuksen järjestämän yritysneuvoja -valmennusohjelman. Lisäksi on osallistuttu MMM:n, Mavin ja verkostoyksikön Leader ryhmille suuntaamiin koulutuksiin ja tapahtumiin. 2.6. Toimitilat Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kajaanissa ELY keskuksen ja muiden valtion virastojen yhteydessä. Toimistotilat ovat vierekkäin Elävä Kainuu LEADER ry:n kanssa, joka mahdollistaa päivittäisen kanssakäymisen ja ajatusten vaihdon. Sijainnissa ELY keskuksen kanssa samassa paikassa on hyvät ja huonot puolensa. Huonoa on se, että toimijat välillä mieltävät Leaderin ELY keskuksen osaksi, joka voi nostaa kynnystä ottaa yhteyttä. Hyvää puolestaan on mahdollisuus tiiviiseen ja monimuotoiseen yhteistyöhön. Tällä voidaan poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa resurssien yhteensovitusta, joka lopulta koituu myös alueen toimijoiden hyödyksi. Nykyiset tilat eivät kuitenkaan mahdollista yhdistyksen toiminnan kasvua, joten uusiin tiloihin muutto on mietinnässä. 2.7. Tilintarkastajat Yhdistyksen tilintarkastajana toimii Eero Huusko Ernst&Young Oy:stä ja varatilintarkastajana Maija Huusko Ernst&Young Oy:stä. 2.8. Jäsenyydet muissa yhdistyksissä Oulujärvi LEADER ry on Suomen Kylätoiminta ry:n, Kainuun Nuotta ry:n, Kainuun Kalatalouskeskus ry:n ja ELARD:in (eurooppalainen Leader järjestö) jäsen. 3. TOIMINTA VUONNA 2010 Vuodelle 2010 Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Oulujärvi LEADER ry:lle 843 300 euroa hankkeiden tukemiseen. Keväällä summaan lisättiin vuonna 2009 käyttämättä jääneet varat, noin 518 000 euroa. Jokaisen tuettavan hankkeen on osaltaan toteutettava yhdistyksen kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmalla on viisi painopistettä, jotka ovat Luonnosta nouseva tuotanto Luonto elämysten lähteenä Kehittyvä tietotyö Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä Elinvoimaiset yhteisöt, osaavat ihmiset Yritystukea voidaan myöntää aloittaville yrityksille sekä jo olemassa oleville, korkeintaan 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Hanketukea voivat saada esimerkiksi yhdistykset ja kunnat erilaisiin kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointeihin. Vuoden 2010 loppuun mennessä virallisen päätöksen saaneille hankkeille oli myönnetty yhteensä 2 347 897 euroa. Rahaa on käyttämättä 327 826 euroa. Osa tästä ra-

hasta on kuitenkin jo sidottu Leader hallituksen puoltopäätöksillä, mutta ne eivät ehtineet saada viranomaispäätöstä vuoden 2010 puolella. Ohjelman toteutuminen sujuu melko hyvin. Ainoastaan Luonnosta nouseva tuotanto painopiste, joka sisältää erilaisten luonnontuotteiden hyödyntämisen, on toteutunut suunniteltua heikommin. Kansainvälistyminen on käynnistynyt hitaasti, mutta eteni selvästi vuoden 2010 aikana. JULKISEN TUEN JAKAUTUMINEN LEADER-OHJELMAN PAINOPISTEIT- TÄIN Toteuma Toteuma 2007-2013 Taulukkoon sisältyvät 31.12.2010 mennessä virallisen päätöksen saaneet hankkeet 2007-2013 Luonnosta nouseva tuotanto 8 % 219 698 13 % 700 000 Luonto elämysten lähteenä 18 % 511 604 16 % 840 000 Kehittyvä tietotyö 2 % 71 523 6 % 315 000 Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä 35 % 1 003 756 16 % 840 000 Elinvoimaiset yhteisöt, osaavat ihmiset 14 % 408 681 26 % 1 338 700 Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet 5 % 132 635 6,5 % 350 000 Toiminta 18 % 528 400 16,5 % 866 300 Yhteensä 100 % 2 876 297 100 % 5 250 000 Hanketukien myöntämisen lisäksi Oulujärvi LEADER toteuttaa kehittämisohjelmaansa omilla hankkeilla ja muilla omilla kehittämistoimenpiteillä. 3.1. Tuettujen hankkeitten keskeinen sisältö toimenpide 411: Yksi koulutushankehakemus, joka sai rahoituksen. toimenpide 412: ei hankkeita toimenpide 413: Yhteensä 27 hakemusta. Hallitus puolsi 22 hakemusta, joista seitsemän yritystukia ja 15 yleishyödyllisiä hankkeita. Yritystuet ovat investointi- ja käynnistystukia. Yleishyödyllisistä hankkeista kolme on elinkeinojen kehittämishankkeita, kahdeksan yleishyödyllisiä investointeja, koulutushankkeita on kaksi, samoin kehittämishankkeita. Puolletuista hankkeista kolme yrityshanketta peruttiin hakijan toimesta muun muassa työkyvyttömyyteen johtuneet tapaturman ja kustannusarviota huomattavasti suuremmiksi kasvaneiden rakentamiskustannusten vuoksi. Kolme hakemusta sai hallitukselta kielteisen lausunnon. Kahteen hankkeeseen pyydettiin lisäselvityksiä ja nämä hakemukset käsitellään uudelleen vuoden 2011 puolella. toimenpide 421: Kaksi hakemusta, joista toista ei puollettu. Yksi kansainvälinen esiselvityshanke sai rahoituksen. toimenpide 431: Toimintarahan toteutusaika on 24.10.2007 30.6.2011. Käytettävissä on 528 400 euroa. Vuoden 2010 aikana toimintarahaa käytettiin 137 571 euroa. Toimintarahalla ylläpidetään toimistoa, palkataan toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja sekä huolehditaan hallituksen toimintakuluista. Toimintarahalla tehdään perustiedottamista ja aktivointitoimenpiteitä sekä sidosryhmäyhteistyötä. Tärkeimmän tehtävän muodostavat hankeneuvonta ja hankkeiden käsittely. Jokainen hankehakemus vaatii useita neuvontatilanteita ennen jättämistä ja neuvonta jatkuu hankkeiden toteutusai-

kana. Vuoden 2010 aikana hallituksen käsittelyyn valmistui 30 hankehakemusta, joista puollettiin 24 ja kielteisen lausunnon sai neljä hakemusta. Hakijat peruivat kolme hakemusta ja kahden hankkeen käsittely siirtyi vuoden 2011 puolelle hallituksen pyydettyä niihin täydennyksiä. Esimerkkejä puolletuista ja virallisen päätöksen saaneista hankkeista: Yleishyödyllisiä hankkeita Metsänainen -hankkeessa tarjotaan metsäasioista kiinnostuneille naisille koulutusta ja tutustumista metsätalouden käytännön toimintaan. Hankkeen avulla naiset saavat lisää valmiuksia oman metsänsä hoitoon ja metsää omistavien organisaatioiden, esimerkiksi kuntien ja seurakuntien, luottamustehtävissä toimimiseen. Kymmenen iltaa käsittävät koulutuskokonaisuudet järjestetään Vaalassa, Paltamossa, Puolangalla, Kajaanissa ja Kajaanin Vuolijoella. Hankkeen toteuttaja on Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi ja aloite siihen tuli yksityisiltä metsää omistavilta naisilta. Vallattomasti villasta on elinkeinojen kehittämishanke, jonka tarkoituksena on lisätä kainuulaisen villan käyttöä sekä lisätä lampurien, käsityöyrittäjien, käsityöharrastajien ja kotikutojien osaamista villan käsittelytekniikoihin ja tuotesuunnitteluun liittyen. Hankkeessa tehdään myös koemarkkinointia. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu kotikutojaverkoston vahvistaminen uusia kutojia etsimällä ja kouluttamalla sekä alueella valmistettujen käsitöiden saatavuuden lisääminen matkailukohteissa. Hankkeen toteuttaja on Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry / Taito Kainuu. Paltamon Harrastajateatteri-yhdistys ry:n hankkeessa rakennetaan kesäteatterin katsomoon katto sekä uusitaan näyttämö, näyttelijöiden pukeutumis- ja sosiaalitilat sekä yleisövessat. Katsomon kattamisen jälkeen esityksiä voi seurata hyvissä olosuhteissa myös sadesäällä ja tämän odotetaan lisäävän katsojamääriä. Tilojen kunnostamisen myötä odotetaan uusia harrastajia mukaan teatteritoimintaan. Hanke lisää alueen muuta käyttöä, voidaan järjestää ulkoilmakonsertteja, laulu- ja runoiltoja ja muita yleisötapahtumia myös normaalikauden ulkopuolella. Teatterin rakenteet ovat myös muiden käyttäjien kuin hakijayhdistyksen käytettävissä. Petpolis - Paltamon koira- ja hevoskylän esiselvityshankkeessa Paltamon kunta tavoittelee muutaman talon muodostamaa hevosharrastajien asuinyksikköä sekä tutkii edellytyksiä laajemman hevos- ja koiratoimintaan painottuvan asuin- ja harrastusympäristön toteuttamiseen. Hanke sisältää muun muassa sijaintipaikkatarkastelun ja havainnekuvat valmiista alueesta. Hankeidea on lähtöisin Paltamon kunnan asumistyöryhmältä, joka koostuu lähinnä eri järjestöjen edustajista. Hankkeen toteutuksessa on aktiivisesti mukana sekä koira- ja hevosharrastusyhdistyksiä että alan yrityksiä. Vaalan kunta käynnistää melontakeskustoiminnan ns. Uiton alueella Vaalan Sahanrannassa. Hankkeen toimenpiteisiin sisältyy elokuussa järjestettävä melonta- ja retkeilyviikko. Hanke toteutetaan yhteistyössä siitä aloitteen tehneen Oulujärven Melojat ry:n kanssa. Melontakeskukseen liittyvässä investointihankkeessa Vaalan kunta hankkii erityyppisiä kanootteja ja melontavarusteita lainaamotoiminnan aloittamiseksi. Investointi antaa harrastajille tai melontaharrastuksesta kiinnostuneille mahdollisuuden kokeilla ja etsiä itselle sopivaa kanoottityyppiä ennen oman kanootin hankintaa. Puolangan Moottorikerho ry on rakentamassa jokamiesluokan moottorirataa yhdistyksen omin varoin, ilman tukea. Leader tuella tehdään rataan liittyviä rakenteita, kuten katsomo, lippupistekatoksia ja pysäköintialue.

Riihipiha-museon säätiö Kajaanin Vuolijoelta täydentää museoaluetta siirtämällä sinne vanhan rakennuksen, johon sijoitetaan Suojeluskunta-, Lotta- ja Säästöpankkiaiheiset esinekokoelmat. Hankkeen avulla säilytetään alueen kulttuuriperintöä. Kainuun Kennelpiiri omistaa Kajaanissa entisen Mainuan koulun, jota käytetään piirin oman toiminnan lisäksi kylätalona. Kyläyhdistyksellä ja kyläläisillä on korvaukseton käyttöoikeus tiloihin. Rakennuksen käyttöaste on korkea: kävijöitä on vuosittain yli 1000. Tuen avulla rakennuksen öljylämmitysjärjestelmä muutettiin maalämmölle. Maalämpöön siirtymisellä vähennetään kiinteistön vuotuisia lämmityskustannuksia sekä pienennetään ympäristöpäästöjä. Paltamolaisen Kainuun Opiston kansainvälisessä esiselvityshankkeessa etsitään yhteistyökumppaneita sekä Italiasta että Kainuusta ikäihmisten uudenlaiseen aktivoimiseen. Hankkeen toteuttajakumppanina on Vanhain Ystävät ry. Opiskelun ja uuteen kulttuuriin tutustumisen avulla tuetaan vireyttä ja löydetään uusia väyliä yhteiseen tekemiseen. Yrityshankkeita T:mi Voitto Manniselle Puolangalta myönnettiin investointitukea liuskekivien jatkojalostuskoneiden hankintaan sekä käynnistystukea ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen. Kalatuotteita tapahtumissa ja toreilla myyvä Vexin Herkku Oy palkkaa yrityksen käynnistystuen turvin ensimmäisen vakituisen työntekijän. Vaalan Konetarvikkeen hankkeessa hankitaan uusi maksujärjestelmä, jolla turvataan polttoöljyn myynnin jatkuminen Vaalassa. 3.2. Viestintä- ja koulutustoimet ohjelman edistämiseksi Toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja huolehtivat perusviestinnästä. Omia nettisivuja päivitettiin säännöllisesti, paikallislehdissä julkaistiin muutama hakuilmoitus, jokaisen hallituksen kokouksen jälkeen lähetettiin paikallislehdille valmis juttu tehdyistä hankepuoltopäätöksistä, tilaisuuksia järjestettiin itse sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja Leader asiaa käytiin kertomassa muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Tukimahdollisuuksista on kerrottu muun muassa kulttuurialan toimijoille, Paltamon nuorisotoimijoille, kyläympäristöjen kunnostamisesta kiinnostuneille, karjatalouden aikuisopiskelijoille, yrityksen perustamista suunnitteleville, Kainuun järjestötoimijoille, Kainuun TE toimistojen henkilöstölle ja kylätoimijoille. Omat ja muiden kanssa järjestetyt koulutustilaisuudet Sopimuksellisuustilaisuus 20.1. Osuuskuntapäivä 1.3. Maahanmuuttaja maaseudun voimavaraksi seminaari 3.5. Metsästysseurainfo 6.5. Kylämaisemat kuntoon 5.10. Hyvät rakennussuunnitelmat sujuva tukihaku 23.11. Perusviestinnän lisäksi on viestintätoimia tehty Maaseutuohjelmat tutuiksi hankkeen toimesta sekä kv asioihin liittyen Lisävirtaa yhteistyöstä hankkeen puitteissa. Näistä hankkeista kerrotaan tarkemmin luvussa 3.4. 3.3. Arviointitoimet Varsinaista itsearviointia tai ulkoista arviointia ei ole tehty. Toiminnassa on kuitenkin otettu huomioon hanketoimijoilta saatua palautetta ja pyritty parantamaan toimintatapoja sen pohjalta. Ohjelman toteutumista arvioitiin hallituksen strategiakokouksessa.

3.4. Yhdistyksen omat hankkeet ja muu toiminta Maaseutuohjelmat tutuiksi -hanke Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY keskuksen maaseutu ja energia yksikön yhteisen Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshankkeen toteutus jatkui. Hanketta hallinnoi Oulujärvi LEADER ja ohjelmatiedottajana toimii Marjo Nousiainen. Hankkeeseen liittyen tehtiin kaksi yhteistä Vekkari lehteä, jotka jaettiin jokaiseen kainuulaiseen talouteen. Lehdet postitettiin myös kaikkiin muihin Leader ryhmiin, ELY keskuksiin, MMM:öön, Maviin ja muille vastaaville sidosryhmille. Yhteisiä sähköisiä Vekkari tiedotteita julkaistiin vuoden aikana seitsemän. Ohjelmatiedottaja on lähettänyt tiedotusvälineille juttuvinkkejä ja kirjoittanut itse hankkeita esitteleviä valmiita lehtijuttuja muun muassa Kainuun Sanomiin, paikallislehtiin ja MaaseutuPlussaan. Myös Maaseutu.fi sivustolla julkaistiin juttu kahdesta entisestä paperimiehestä, jotka ovat siirtyneet yrittäjiksi ja saaneet yritystensä perustamiseen Oulujärvi Leader tukea. Tiedotusvälineille ja keskeisille sidosryhmille järjestettiin elokuussa Maaseutukierros, jossa tutustuttiin muun muassa rakenteilla olevaan navettainvestointiin, vasta-avattuun taide- ja kurssikeskukseen, Paljakan matkailukeskuksen kehittämishankkeisiin sekä perinnebiotooppikohteeseen. Elokuussa järjestettiin tiedotustilaisuus yritysryhmän kehittämistuesta yritysneuvojille, elinkeino- ja maaseutuasiamiehille sekä muille yritysten kehittämistyötä tekeville. Kokemuksia yritysryhmähankkeista kertoi Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Aiheesta lähetettiin sähköpostitiedotteita yrittäjille sekä tehtiin juttuja paikallislehtiin. Syyskuussa järjestettiin Hanketreffit teemalla Arkipäivän luovuus. Aamupäivällä virittäydyttiin teemaan kuuntelemalla Mato Valtosen luento, joka oli avoin yleisölle. Luento veti 260 kuulijaa. Iltapäivällä Maaseuturahastosta rahoitettujen hankkeiden vetäjät miettivät maaseudun mahdollisuuksia ja uusia ideoita. Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksiä esitteli neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen. Hankkeiden viestintäosaamista on lisätty toteuttamalla neljä viestintäinfoa eri aiheista. Infoista kaksi käsitteli valokuvaamista ja kuvien käsittelyä, lisäksi teemoina olivat tiedottaminen ja vuorovaikutus. Lisävirtaa yhteistyöstä -hanke Kansainvälistyminen on olennainen osa Leader toimintaa, mutta ilman näihin asioihin paneutuvaa henkilöä Leader ohjelmien kv osiot ja tavoitteet eivät toteudu. Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteisen Lisävirtaa yhteistyöstä hankkeen tarkoitus on edistää kainuulaisten maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja kansainvälistymistä. Ryhmien yhteisenä kv koordinaattorina toimii unkarilainen, mutta kainuulaistunut Monika Kokkonen. Hanketta hallinnoi Elävä Kainuu Leader. Pienten toimijoiden kansainvälistyminen vaatii paljon aktivointia ja asiasta tiedottamista sekä lisäksi konkreettista apua ideoitten hiomiseen, kumppaneiden etsimiseen, yhteistyösopimusten luomiseen ja kaikkeen muuhunkin hankkeisiin liittyvään toimintaan. Maaliskuussa järjestettiin Maaseudulta maailmalle koulutustilaisuus kansainvälisen Leader hankkeen suunnittelusta. Iltapäivän ryhmätöissä osanottajat työstivät hankeaihioita eri teemoilla. Kylätalojen kehittäminen oli yksi teemoista ja aiheen tiimoilta järjestettiin myös teematreffit toukokuussa.

Kainuun Opiston Pala palalta Italiaa esiselvityshankkeessa saatiin kontaktit kahteen italialaiseen toimintaryhmään, joiden kanssa käytävät yhteistyöneuvottelut edellyttivät myös Leader henkilöstön läsnäoloa. Opiston ja Vanhain ystävien edustuksen lisäksi kv koordinaattori ja toiminnanjohtaja osallistuivat marraskuiselle matkalle Maremman ja Picenon Leader ryhmien vieraaksi. Hankeideoita on hiottu ja molemmat italialaiset ryhmät tulevat jatkoneuvotteluihin Kainuuseen helmikuussa 2011. Verkostoyksikön matkalla kv koordinaattorille syntyi yhteys unkarilaisen 36 Jo Paloc toimintaryhmän kanssa. Ryhmä on halukas tekemään yhteistyötä kainuulaisten kanssa. 19 kainuulaisen toimijan ryhmä kävi Unkarissa kumppanuusmatkalla joulukuussa. Matkan osanottajat olivat kylä-, kulttuuri- ja hevosalan toimijoita. Unkariyhteistyöstä kiinnostuneita etsittiin avoimella haulla Vekkarilehden ilmoituksella. Hakijoiden piti perustella kiinnostuksensa ja osoittaa, miksi juuri heidät kannattaa valita matkalle. Tämä osoittautui hyväksi käytännöksi ja matka on johtamassa jatkotoimenpiteisiin. Matkalle osallistui myös Päijänne Leaderin vasta valittu kv-koordinaattori, jolle matka oli opintomatka vastaavien matkojen järjestämiseksi. Unkarilaiset ovat saaneet omalta ministeriöltään rahoituksen Kainuuseen suuntautuvaa vastavierailua varten. Vierailu toteutuu helmi maaliskuun vaihteessa 2011. Kalaleader Oulujärvi Leader hallinnoi Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelmaa, jonka toteuttajia ovat myös Elävä Kainuu Leader ja Myötäle. Ohjelmasta on rahoitettu Kalaleader käytäntöön aktivointihanke, jota myös hallinnoi Oulujärvi Leader. Kalaleader aktivaattorina toimii Teuvo Hatva. Aktivaattori on tehnyt yrityskohtaisia kehittämissuunnitelmia ja auttanut yrityksiä rahoituksen hankkimisessa. Lisäksi on tehty useita muita yritysten tarpeista nousseita kehittämistoimenpiteitä. Toukokuussa joukko Kainuun ja Koillismaan kalastajia tutustui Perämeren kalastukseen ja alueen kalastustapojen soveltuvuuteen sisävesille. Tutustumismatkan seurauksena kalastajat ovat ostaneet hylkeitä kestämättömiä merirysiä sisävesikalastukseen. Kalastajien ryhmä vieraili myös Uudenkaupungin ammattikalastajamessuilla elokuussa. Samalla matkalla tutustuttiin Pirkanmaan ammattikalastukseen ja ravustukseen. Yksi kalankasvattaja ja aktivaattori osallistuivat syyskuissa pidettyihin Pohjoismaisiin kalankasvatuspäiviin Tanskassa. Päiviltä haettiin tietoa ja käyttäjäkokemuksia elävän kalan pumppaukseen tarkoitetuista kalapumpuista. Saadut tiedot välitettiin kalanviljelijöille. Ryhmä alueen kalanjalostajia kävi aktivaattorin kanssa tukkusektorikierroksella Helsingissä marraskuussa. Matkan tuloksena oli useita kiinnostuneita tukkukontakteja. Ainakin yksi tukkuliike on ottamassa kainuulaiset kalatuotteet valikoimiinsa. Jatkoneuvottelut käydään tammikuussa Kajaanissa. Kitkan viisaalle haettiin EU:n alkuperänimisuojaa syksyllä 2010. Hakemus on julkaistu Suomessa joulukuussa ja menee sen jälkeen EU:n laajuiseen julkaisumenettelyyn. Nimisuoja myönnetään kuulemisten jälkeen, joka on aikaisintaan syksyllä 2011. Kainuun ja Koillismaan Kalaleader ohjelman toteutus on edennyt hyvin. Liikkeelle on saatu monenlaisia alalle uusia toimintoja ja toimintatapoja. Koska kalataloustoimintaryhmät ovat uutta koko Euroopassa, edistyneimpien ryhmien toiminta kiinnostaa. Kalatalousjaoston puheenjohtaja ja aktivaattori osallistuivat kutsuttuina puhujina

Liettuan kalatalousryhmien koulutuspäiville lokakuussa. Koulutuspäivien jälkeen kolme liettualaista kalatalousyrittäjää kävi opintomatkalla Kainuussa tammikuussa 2011. Leader toimintatapa Venäjälle I ja II pilottihankkeet Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteisissä pilottihankkeissa on välitetty valmiuksia Leader toimintamallin käyttöönottamiseksi Karjalan tasavallassa. Hankkeiden rahoitus on tullut Maa- ja metsätalousministeriön Lähialueyhteistyövaroista ja Rajaseutuliitosta. Hankkeiden hallinnoijana toimi Elävä Kainuu Leader ja hankevastaavana entinen ProAgria Kainuun johtaja Tapani Karjalainen. Hankkeen käytännön toimenpiteet on tehty pääosin Oulujärvi Leaderin toimesta yhdessä hankevastaavan kanssa. Oulujärvi Leaderin edustajat kävivät kolme kertaa Karjalassa kertomassa toiminnasta sekä paikallisen ministeriön edustajille ja muille viranomaisille että kylien asukkaille. Karjalasta vieraili kaksi ryhmää Kainuussa tutustumassa kylätoimintaan ja Leader hankkeisiin. Venäläisille on pidetty esityksiä Leader toimintaperiaatteista, hallituksen ja työntekijöiden rooleista ja tehtävistä, eri hankemuodoista, hankesuunnittelusta ja budjetin laatimisesta. Hankeneuvoja on osallistunut myös venäläisten ja maaseutuneuvos Eero Uusitalon väliseen tapaamiseen Helsingissä. Uusitalo osallistui myös Petroskoissa pidettyyn ensimmäisen pilottivaiheen loppuseminaariin. Hankkeen venäläisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Karjalan elintarvike-, maatalous- ja kalastusministeriö, Karjalan kuntaliitto, Karjalan Osuuskuntien Liitto sekä Leader toiminnasta kiinnostuneet kylät Zhuja, Vilga ja Läskelä. Pilotti II päättyi vuoden 2010 lopussa. Jatkotoimenpiteet ovat hyvin pitkälle riippuvaisia Venäjän keskushallinnon suhtautumisesta, myöntääkö se kokeilurahoitusta Karjalan tasavallalle. Ilman sitä Karjalan tasavalta ei voine aloittaa Leader toimintatavan toteutusta, vaikka onkin hyväksynyt sen käyttöönoton 27.9.2010. Karjalan kylissä on mielenkiintoa ja halukkuutta Leader toimintaan ja ainakin yksi kylistä (vastaa suomalaista kuntaa) on jo varannut vuoden 2011 budjettiinsa 5 000 euroa vastaavan summan Leader toiminnan aloittamiseen. Heidän budjetissaan kyse on huomattavasta summasta. Pätäkkä - nuorten pienhankeraha Yhdistyksen omilla varoilla päätettiin toteuttaa pienhankehaku nuorille. Hankkeisiin käytetään yhteensä enintään 5 000 euroa. Tuki on 100 500 euroa hanketta kohden. Haku avattiin lokakuussa ja päättyy helmikuun 2011 alkupuolella. Kehittäjäkumppanuus / Asiantuntijana toimiminen Erilaisiin kehittämistyöryhmiin osallistuminen on antanut mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi eri kehittämisohjelmien ja suunnitelmien sisältöihin. Samalla oma osaaminen on kasvanut ja työssä tarvittavat yhteistyöverkostot laajentuneet. Vuoden 2010 aikana on osallistuttu seuraaviin työryhmiin: Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä Paltamon kunnan asumistyöryhmä YTR:n alainen maaseutuasumisen teemaryhmä Kajaanin yliopistokeskuksen hallinnoiman Kainuun kyläteemaohjelman ohjausryhmä Oulu Kajaani kehittämisvyöhykkeeseen liittyvän Rokua Oulujärvi matkailun master plan hankkeen hanketyöryhmä Kainuun maaseuturyhmä Kainuun strategiaryhmä Suomen Kylätoiminta ry:n Leader jaosto ja Leader asiamieshankkeen ohjausryhmä Kainuun perinnebiotoopit 2010 hankkeen tukiryhmä Kainuulainen Lähiruoka hankkeen kehittämistyöryhmä

Euracademy Assosiation: 9th Summer Academy Yhdeksäs eurooppalainen maaseudun tutkijoiden ja kehittäjien Kesäakatemia pidettiin kesä-heinäkuun vaihteessa Suomussalmella. Järjestäjinä olivat Oulun yliopiston Lönnrot Instituutti, Elävä Kainuu Leader ja Oulujärvi Leader. Kesäakatemiaan sisältyvistä kaksipäiväisistä opintoretkistä kaksi suuntautui Oulujärvi Leaderin alueelle, toinen Paltamoon ja toinen Kajaanin Vuolijoelle. Paltamossa tutustuttiin Työvoimataloon, nuorten toimintaan, lukioon ja yläasteeseen sekä Vaarankylään. Otanmäessä perehdyttiin entisen kaivosyhteisön muutokseen ja vierailukohteina olivat muun muassa Transtechin vaunutehdas, kylän kerrostalot ja palvelut, Onnelan matkailutila ja Riihipiha museo. Sekä Paltamossa että Otanmäessä paikalliset asukkaat ja yhdistystoimijat osallistuivat kiitettävän aktiivisesti opintomatkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kesäakatemian yli 30 osanottajaa tulivat useista eri maista, esimerkiksi Sloveniasta, Kreikasta, Unkarista, Norjasta ja Skotlannista. Hanketoimijan käsikirjan muutostyöt Maaseutuverkostoyksikön nettisivuilla oleva Hanketoimijan käsikirja Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 2013 rahoitettaville hankkeille oli saanut palautetta ja toiveita sen asiakasystävällisyyden parantamisesta. Käsikirjassa oli myös vanhentunutta tietoa. Verkostoyksikkö tilasi käsikirjan muutostyöt ostopalveluna Oulujärvi Leaderilta. Muutostyö tehtiin hankeneuvojan, ohjelmatiedottajan ja toiminnanjohtajan tiimityönä vuonna 2009 ja viimeisteltiin 2010 muun muassa huomioimalla hankeasetuksen muutokset. Uusittu käsikirja julkaistiin joulukuussa. 4. OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISIA JA ONGELMIA Molempien Leader ryhmien ja TE keskuksen maaseutupuolen yhteinen tiedonvälityshanke kuuluu onnistumisiin myös vuonna 2010. Sillä on saatu lisättyä ja monipuolistettua kaikkien tiedottamista ja näkyvyyttä. Lisäksi hanke on rahoitettu oman ohjelman ulkopuolisin varoin; Maaseuturahastosta TE keskuksen kautta. Myös toimintarahalla tehdyllä tiedottamistyöllä on saatu runsaasti näkyvyyttä. Tästä kertoo se, että alueen lehdet kirjoittivat 25 juttua, joissa esiteltiin joku rahoitettu hanke ja Oulujärvi Leaderin omasta toiminnasta julkaistiin peräti 32 juttua. Kalaleader ohjelma aktivointihankkeineen etenee hyvin. Kansainvälisiä kontakteja on löytynyt, samoin kv -hankeaihioita, joita jatkotyöstetään. Yhteistyö ELY keskuksen kanssa toimii hyvin. Esimerkiksi maksatuspäätöksiä tulee noin viikon sisällä siitä, kun ne on toimitettu meiltä ELY keskukseen ja hankepäätöksiäkin saadaan nopeimmillaan muutamassa viikossa. Yhteistyö eri tahojen kanssa on entisestään lisääntynyt. Verkostoyksikön tilaama Hanketoimijan käsikirja viimeisteltiin keväällä ja julkaistiin joulukuussa. Käsikirjasta on tullut hyvää palautetta, sitä on pidetty käytännöllisenä ja hyödyllisenä. Varsinaisia ongelmia ei ole ollut. Linjalle 2 ei ole tullut hankkeita, eikä kansainvälisiä yhteishankkeita ole vielä syntynyt yhtä esiselvitystä lukuun ottamatta, mutta nämä asiat ehtivät korjaantua ohjelmakauden aikana. Yrityshankkeiden määrä romahti aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään Oulujärvi Leaderin ongelma vaan näkyy myös muiden kainuulaisten rahoittajatahojen kohdalla. Erityisesti

maaseudun pienillä yrityksillä on pulaa omasta pääomasta. Tällöin ei pystytä tekemään aina edes jokapäiväisen toiminnan kannalta tarpeellisia investointeja, kasvuun tähtäävistä toimenpiteistä puhumattakaan. Leader toimintatapa Linjalla 2 Hankkeita ei ole ollut, vaikka niitä on yritetty aktivoida muun muassa lehtijutuilla paikallislehdissä ja Vekkarissa, esittelemällä tukimahdollisuutta Tukinetti hankkeen järjestämässä maisematukien tiedotuspäivässä, Kylämaisemat kuntoon tilaisuudessa ja puolankalaisille metsästysseuroille. Omilta nettisivuiltamme löytyy tietoa yhdistysten mahdollisuuksista hyödyntää ympäristötukia. Lisäksi on osallistuttu Kainuun ELY keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen Kainuun perinnebiotoopit 2010 hankkeen tukiryhmään. 4.1. Leader valtakunnallisesti Palautetta keskushallinnolle ja verkostoyksikölle Toimintaryhmien rahoituskehyksiin ja toimintarahoihin tuli lisävaroja sitä hakeneille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Linjan 4 ulkopuolelta. Tämä oli tervetullut asia ja helpotti erityisesti pienimpien ryhmien tilannetta. Byrokratian purkuun liittyvät parannukset (mm. kilpailutusrajojen nosto, kustannuslajien sitovuuden poistaminen, yritystukihakemuslomakkeen muutos, liitteiden väheneminen) olivat hyviä ja tarpeellisia. Sen sijaan hankejärjestelmästä löytyy vieläkin ongelmia. Esimerkki: asetuksen mukaan hakija voi saada 20 % ennakkoa myönnetystä tuesta. Jos hankkeessa on useampi tuettava kohde, esimerkiksi rakentamista ja kalustohankintoja, hankejärjestelmä sallii ennakon maksamisen vain yhdestä kohteesta. Hakija ei siis saa 20 %:n ennakkoa myönnetystä tuesta, järjestelmä ei ole asetuksen mukainen. Edelliseen ohjelmakauteen verrattuna ryhmille suunnatut koulutukset ovat lähinnä pelkästään hanketeknisiä, tulevaisuuteen suuntaavat katsaukset ja näköalat puuttuvat. Niitä kuitenkin tarvittaisiin, samoin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Leader toimintatavan toteutumisen kokonaistarkastelua. Koulutuspäivien yhteyteen sijoitetut MMM:n ajankohtaisasiat toimintaryhmille ovat hyviä tilaisuuksia, mutta ajallisesti lyhyitä. 5. NÄKYMIÄ VUODELLE 2011 Uutena viestintä- ja osallistamismuotona otetaan käyttöön sosiaalinen media. Kalaleader ohjelman ja Maaseutuohjelmat tutuksi tiedonvälityshankkeen toteuttaminen jatkuu koko vuoden. Maaseutuohjelmat tutuksi hankkeessa painotetaan erityisesti aktivointitoimenpiteitä yritysryhmän kehittämishankkeiden syntymiseksi. Naapuriryhmän kanssa yhteinen Lisävirtaa yhteistyöstä aktivointihanke päättyy kesällä, mutta sille on rakennettava jatkohanke, koska kansainvälisen yhteistyön luominen eri tahojen välille vie aikaa ja vaatii kokonaisen henkilötyöpanoksen. Löydettyjä kv kontakteja ja potentiaalisia kumppaneita ei pidä hukata resurssipulaan. 6. PÄIVÄYKSET JA ALLEKIRJOITUKSET Kajaanissa 17.2.2011 Markku Ronkainen puheenjohtaja Pirjo Oikarinen toiminnanjohtaja