Vuosikirja 2012 www.oulu.chamber.fi
LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN 1 JOKAINEN KONTAKTI ON MAHDOLLISUUS Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja saat mahdollisuuksia löytää uusia asiakkaita, kumppaneita ja osaajia. 2 KEHITÄ OSAAMISTASI Voit tarjota henkilöstöllesi ajankohtaisimmat kauppakamarin koulutukset verotuksesta taloushallintoon ja johtamisesta markkinointiin. 3 HYVÄT NEUVOT EIVÄT OLE KALLIITA Saat maksutonta puhelinneuvontaa esimerkiksi laki-, yritysjuridiikka-, työsuhde-, ja verotusasioissa, sekä apua vaativiin ulkomaankaupan haasteisiin. 4 PYSY AJAN TASALLA Saat ensimmäisten joukossa lukea elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan monipuolisista julkaisuista. 5 TIETOLÄHTEET PÄIVITTÄISEEN TYÖHÖN Voit hankkia yrityksesi kirjastoon tuoreet ja luotettavat ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen kauppakamaritieto-verkkopalvelun, josta löydät aina ajantasaisen tiedon mm. työsuhde-, vero-, kirjanpito- ja palkka-asioissa. 6 NÄKYVYYTTÄ JA LISÄÄ KONTAKTEJA Kauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi -palvelussa saat arvokasta valtakunnallista näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi. Finncham-verkoston ja World Chambers Networkin kautta saat maailmanlaajuiset yhteydet. 7 ASIAKIRJOJA ULKOMAANKAUPPAAN Kauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja, saat myös 50 %:n alennuksen ATA Carnet -tulliasiakirjasta. 8 APUJA KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN Voit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan. 9 VAIKUTA ELINKEINOELÄMÄSSÄ Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti. Kauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille. 10 EDULLISEMMAT JÄSENETUHINNAT Jäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, asiantuntijatapahtumista, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.
Vuosikirja 2012 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Lesonen luottaa pohjoisen mahdollisuuksiin 12 Yrityselämän konkarit Arkadianmäellä 16 Laguna-tutkimuskeskus Pyhäjärvelle? YRITYSSIVUT 20 Uusi Oulu on kuntauudistuksen pioneeri 22 70-vuotias Hartela-Forum Oy rakentaa uusia toimitiloja vanhaa kunnioittaen 24 Tj-koulusta vauhtia kasvuun ja etenemiseen 26 E. Helaakoski Oy:ltä nostopalveluratkaisuja vuodesta 1958 28 Finavia luo yhteydet Oulusta maailmalle 30 Oulun Konttivuokraus Oy:ltä kontteja kaikenlaiseen tarpeeseen 32 Alte Oy yhdistää ihmiset, ammattitaidon ja osaamisen 34 Rahjan Huolinta Oy täysverinen satamaoperaattori 36 Oulun seudun TE-toimistosta apua yrityksille nopeasti 38 Meranti Siivouspalvelut tuntee puhtaanapidon haasteet 40 Henkilökunta ja hallitus 42 Valiokunnat 44 Oulun kauppakamarin Palvelu Oy 48 Maksuttomat neuvontapalvelut 50 Ulkomaankaupan asiakirjat 52 KHT-tarkastajat ja KHT-yhteisöt 54 HTM-tarkastajat 56 Tavarantarkastajat 58 Jäsenet 7.8.2012 72 Yrityshakemisto 82 Kauppakamarit Suomessa OULUN KAUPPAKAMARIN VUOSIKIRJA 2012 JULKAISIJA Oulun kauppakamari KUSTANTAJA Oulun Viestintätaito Oy Päätoimittaja Jaakko Okkonen TOIMITUS Oulun Viestintätaito Oy TOIMITTAJAT Kari Arokylä Hannele Lamusuo Armi Lahdenkauppi TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo 3
PUHEENJOHTAJALTA Euroopan poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinat haasteellisiksi Suomessa on yksiselitteinen mielipide siitä, että teollisuustuotantomme määrä pitää saada nousukiitoon. Hyvinvointimme perusta on aina ollut vahva ja monipuolinen vientiteollisuus, joka näyttää nyt menettävän kilpailukykyään kiihtyvällä nopeudella. Euroopan edelleen jatkuva poliittinen päättämättömyys tekee lähimarkkinamme haasteelliseksi, vaikka heikentynyt yhteisvaluutta tuo maailmalla hienoista devalvaatioetua. Emme ole kuitenkaan vielä valmiita tulemaan toimeen toisiamme palvellen rahavirtoja kotimaamme ulkopuolelta tarvitaan kipeästi. Kansakuntana emme voi muuttaa toimintaympäristöämme, ja meidän on kaikessa päätöksenteossa keskityttävä asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, ettemme saisi tehdä linjauksia tai valintoja, joilla edelleen heikennämme asemaamme suhteessa kilpailijamaihimme. Tällä alueella näytämme onnistuvan toistuvasti tekemään omia maaleja. Joskus vaikuttaa siltä, että haluamme liiaksikin profi loitua maailman pelastajana samalla ehkä unohtaen oman pienen asemamme maailmantalouden kokonaiskuvassa. Monet Euroopan valtioista asettavat koko ajan omat intressinsä muiden edelle ja tässä pelissä ei pärjätä olemalla pistesijoilla. Suomi on pääomaköyhä maa, ja meidän on pakko pärjätä taistelussa kansainvälisten sijoittajien mielenkiinnosta. Suomessa on lukuisia tekijöitä, joilla voimme lisätä houkuttelevuuttamme kansainvälisillä markkinoilla. Korkea työmoraalimme on aina ollut maailmankuulua ja meitä arvostetaan rehellisyydestämme sekä osaamisestamme. Miksemme sitten onnistu saamaan niitä paljon kaivattuja sijoitusmiljardeja? Pohjoinen Suomi on erilaisten mineraalien aarreaitta. Osa hankkeista on edennyt jouhevasti, mutta aina mahtuu projekteihin myös haasteita. Yhtenä pullonkaulana tuntuu eteen tulevan lupaprosessointi. Ministeriöt asettavat alueellisille viranomaisille rankkoja säästötavoitteita, ja lupapää- 4
Suomalaisten korkea työmoraali on maailmankuulua ja osaamistamme arvostetaan. Kipeästi kaivattuja sijoitusmiljardeja emme kuitenkaan onnistu saamaan. Puheenjohtaja Pentti Ilmasti tökset pitkittyvät useiden vuosien mittaisiksi. Olisiko maalaisjärjen käyttö sallittua? On selvää, ettei lupaviranomainen saa tehdä kompromisseja kestävän kehityksen suhteen ja esitykset on tutkittava tarkasti. Muutaman henkilötyövuoden resurssilisäys voisi kuitenkin olla kansantaloudelle erinomainen investointi. Sijoittajat haluavat dollarinsa tai euronsa tuottamaan nopeasti ja asioiden pitkittyminen saattaa kääntää rahavirrat äkkiä uuteen osoitteeseen. Arvokkaat malmit pitää saada kuljetettua jalostettaviksi. Olemme valitettavasti antaneet osan infrasta rapistua pahalla tavalla ja edelleen tie/rautatiehankkeita suunnataan poliittisin päätöksin tekemällä käsittämättömiä osaoptimointeja. Energia on yksi varma tulevaisuuden niukkuushyödyke. On erinomaista, että olemme Suomessa valinneet tulevaisuuden tien korkeampaan omavaraisuuteen. Energiassa monipuolisuuskin on hyvä tavoite. Kauppakamari on profi loitunut voimakkaasti alueemme ydinvoimahankkeessa. Monenlaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen mahdollisuus useiden vuosien mittaviin kauppoihin, kunhan niihin osataan valmistautua oikealla tavalla. Epäilenpä, ettemme kykene edes hahmottamaan tuon miljardi-investoinnin tuomaa kokonaisvaikutusta hyvässä ja pahassakin. Tässä tarvitaan laajaa yhteistyötä paikallisen hankinnan maksimoimiseksi. Tässä oli valitusosa. Lopuksi positiivisempaa. Olemme saaneet todistaa kesän korvalla Kivisydämen ensimmäiset lapionpistot vihdoinkin todeksi niin monen vuoden odottamisen jälkeen. Muutaman vuoden kuluessa meillä on Uuden Oulun keskusta, joka tulee erilaisten investointien kautta kokemaan uuden kukoistuksen. Uusi Oulu on mahdollisuus rakentaa vakavarainen ja tehokas metropoli, joka houkuttelee sekä asukkaita että investointeja. 5
TOIMITUSJOHTAJALTA Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tarvitsevat yhteistä ääntä Oulun kauppakamari on yksi Suomen 19 kauppakamarista toimialueenaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Alue on laaja ja monialainen: Perämeren rannikosta Venäjän rajalle, matkailusta perusteollisuuteen, laadukasta koulutusta maan toiseksi suurimman yliopiston, kolmen ammattikorkeakoulun ja usean toisen asteen koulutusyksikön voimin. Luonto antaa erinomaisen pohjan peruselinkeinoille, Rokuan Geoparkille, Tyrnävän peruna-alueelle, Koillismaan ja Kainuun tunturi- ja vaaramaisemien, rannikon meren ja jokisuistojen monenlaisen toiminnan kehittämiselle. Lähes puoli miljoonaa seudun asukasta saa tästä erittäin monipuolisesta elinkeinoelämästä toimeentulonsa. Viennin merkitys alueelle ja sen asukkaiden hyvinvoinnille on ratkaiseva. Viennistä lähes 90 prosenttia kulkee meren kautta maailmanmarkkinoille. Siksi jatkossa on yhä voimallisemmin pureuduttava merenkulun haasteisiin Perämerellä. Samalla on tarpeen tarkkaan seurata, mitä tapahtuu pohjoisen arktisella alueella, Norjan ja Barentsin merillä. Metsä- ja metalliteollisuus tärkeitä tukijalkoja Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa ovat vuosisatoja eläneet metsästä. Sekä mekaaninen että kemiallinen metsäteollisuus tekevät tulosta vuodesta toiseen. Haastava kansainvälinen kilpailu ja kehittyvä ympäristölainsäädäntö teettävät paljon töitä myös tällä alalla. Ajankohtaista juuri nyt on muun muassa rikkidirektiivi ja muukin merenkulkuun liittyvä kustannuspaine. Metsäteollisuus on monen muun alan lisäksi täysin riippuvainen merenkulusta ja sen ympärivuotisesta toimivuudesta. Suomen hirsitaloteollisuudesta lähes neljännes sijaitsee Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Täällä tehtyjä hirsitaloja ja -huviloita näkee ympäri maailmaa, esimerkiksi Venäjällä, Kiinassa, Japanissa ja Koreassa. Toinen alueen merkittävä tukijalka on metalli. Rautaa on osattu hyödyntää suosta nostettuna rautana ja rautaruukkeina jo vuosisatoja. Varsinainen modernimpi terästeollisuus käynnistyi puoli vuosisataa sitten Rautaruukin Raahen tehtaan perustamisen myötä. Sen seurauksena alueelle on kehittynyt merkittäviä teräsjalostajia: Otanmäen Transtech, Ylivieskan, Pulkkilan, Oulaisten ja Kalajoen konepajat ja tietysti Raahen seudun monet alihankinta- ja tuotekonepajat. Terästeollisuudelle meriliikenne on yhtä tärkeä kuin metsäteollisuudelle. Tuodaanhan Raaheen rautamalmia Kiirunasta siten, että viimeinen matkan osa tehdään proomuilla Luulajasta Raaheen. Raahen tehtaan tuotannosta menee nykyään vientiin lähes kolmeneljäsosaa. Elektroniikka-alalla positiiviset näkymät Kolmas merkittävä ja samalla nuorin teollisuuden ala on elektroniikka. Se on viimeiset kolmekymmentä vuotta kasvanut nykyisiin mittoihinsa ensin Oulun yliopiston, VTT:n, Teknologiakylän ja Nokian vetämänä. Nyt siitä on tullut huomattavan monipuolinen kansainvälinen teollisuuden ala, joka kylläkin pohjautuu takavuosina hankittuun ja kehitettyyn langattoman teknologian kovaan osaamiseen. Nykyään tätä edustaa iso joukko radioteknologiaan keskittyviä kansainvälisiä yrityksiä. Vaikka murros nyt koettelee tätäkin alaa, on tulevaisuuden näkymä positiivinen. Langattoman teknologian osaaminen ei ole häipynyt mihinkään. Sen soveltaminen on jo alkanut monilla aloilla. Tästä hyviä esimerkkejä ovat teknologian ja hyvinvoinnin rajapinnalla syntyvät ratkaisut ja ICT näkyy vähitellen entistä enemmän terveydenhoidon ja hallinnan alueella. Seutumme teollisuuden aloista myös kemianteollisuus on merkittävä. Kemira tunnetaan laajasti, ja tuoreempana esimerkkinä mainittakoon Chempolis, joka on avannut keskustelua aivan uudenlaisesta jalostuksesta eri teollisuusalojen synergiassa. Matkailussa mahdollisuuksia Matkailu on noussut erityisesti Rukan, Vuokatin, Syötteen, Kalajoen, Rokuan ja Oulun myötä merkittäväksi kasvutekijäksi. Oulun lentoaseman laajennus on mahdollistanut aivan uudenlaisen matkustajaprofi ilin sekä lähtevälle että tulevalle liikenteelle, ja samalla saavutettavuus Oulun kautta alueelle on parantunut. Myös uusia kohteita suoraan Oulusta maailmalle on avautunut ja lisäneuvotteluja käydään. Nyt Oulusta Helsinkiin on 20 lentoa päivittäin ja lisäksi meiltä on suorat yhteydet Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. 6
Kotimainen energia käyttöön Energia-alalla on etsitty avauksia EU:nkin uusiutuvan energian kasvutavoitteita varten. Fennovoiman päätös sijoittaa uusi ydinvoimalaitos Pyhäjoelle on saanut aikaan ison innostuksen aallon alueella sekä yksityisen liiketoiminnan että julkisen toiminnan piirissä. Tuulivoiman laajennus on alkanut, samoin biomassaan on alettu panostaa. Riippuvuus tuontienenergiasta on Suomessa liian korkea. Siksi on asetettu tavoitteet lisätä kotimaisten energialähteiden osuutta reippaasti. Omien luonnonvarojen käytölle on olemassa selkeät lisäämismahdollisuudet. Onhan esimerkiksi Suomen soista nykyään vain vajaa 1 prosentti turvetuotannossa. Myös puuenergian lisäämiselle on paljon mahdollisuuksia. Suomen metsiin jää joka vuosi useita kymmeniä miljoonia kuutioita biomassaa hyödyntämättä. Skandinavian mineraalivarat on jo kauan tiedetty. Talouden kasvu isoissa kehittyvissä teollisuusmaissa kuten Kiinassa on vaikuttanut niin, että näitä luonnonvaroja on nyt alettu tosissaan hyödyntää. Talvivaaran kaivos on käynnistynyt, Pyhäsalmen ja Hituran jo pitkään toimineet kaivokset ovat saaneet vauhtia. Myös uusia nikkeli-, kulta-, hopea- ja vanadiiniesiintymiä otetaan parhaillaan käyttöön Sotkamossa, Raahessa ja Taivalkoskella. Suomen lupaprosessit ovat vain luvattoman hitaita. Siksi niiden nopeuttamiseen on panostettava nopeasti sekä lainsäädäntöä kehittämällä että henkilöstön määrää lisäämällä. Lisää kauppaa Oulun kauppakamarin Lisää kauppaa -strategia vahvistettiin vuonna 2009. Sen sisältö on 5 prosentin kasvutavoitteessa. Vuonna 2009 alueen yritystoiminnan liikevaihto oli 22 Mrd. Kun tavoiteltu kasvu toteutuu, liikevaihto on 30 Mrd vuonna 2015. Oman seurannan mukaan vuoden 2011 liikevaihto oli 24,5 Mrd. Vuonna 2010 Lisää kauppaa -strategia laajeni valtakunnalliseksi, kauppakamarien yhteiseksi kampanjaksi otsikolla 150 000 uutta työpaikkaa. Oulun kauppakamarin hallitus on käsitellyt strategian sisältöä pitäen kasvutavoitteen edelleen voimassa. Sisällön otsikkotason asioiksi on muodostumassa: 1. yritysten kilpailukyvyn kehitysasiat, 2. vientitoiminnan kasvattaminen ja 3. alueen vetovoimakysymykset. Nämä kaikki aihiot pitävät sisällään koulutusasiat, liikenteen, verotuksen, omien luonnonvarojen ja eri toimialojen erityiskysymykset. Suomessa riippuvuus tuontienergiasta on aivan liian korkea. Siksi kotimaisten energialähteiden osuutta tulisi lisätä. Omien luonnonvarojen käytölle on selkeät lisäämismahdollisuudet. Toimitusjohtaja Jaakko Okkonen Valiokunnissa tehdään tärkeää työtä Valiokuntatoiminta on erityisen tärkeää kauppakamarin edunvalvonta-asioiden kokoamisessa. Oulun kauppakamarilla on 19 valiokuntaa, joista toimialavaliokuntia on 17. Valiokuntien käsittelemät asiat ovat enimmäkseen omaa toimialaa koskevia. Usein valiokunnat tekevät aloitteita suoraan toimiville viranomaisille, koulutuslaitoksille tai maan hallitukselle ja kauppakamarin hallitukselle. Viime kuukausina esillä ovat olleet etenkin ydinvoimainvestoinnista ja kaivosalasta johtuvat koulutus- ja lupakysymykset. Näihin liittyen Oulun kauppakamarin aloitteesta aloitettiin Oulun yliopistossa ydinvoimakoulutus ja nyt niin ikään kauppakamarin aloitteesta käsittelyssä on rakennusalan koulutuksen kehittäminen. Liikennekysymyksiin liittyen neuvotellaan parhaillaan meriliikenteen tutkimus- ja kehitystoiminnan aloittamisesta yhdessä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi lentoliikenneasioissa kauppakamari on sekä esittämässä uusia avauksia että tukemassa lentoliikenteen jatkuvaa kehitystä alueella. jatkuu sivulla 9 7
Yhdessä kohti yhteistä päämäärää tuloksia Prosessiautomaatio- ja informaationhallintajärjestelmät, erikoisanalysaattorit, täydelliset virtauksenohjaus- ja asset management -ratkaisut Metson automaatiotuotteiden teknologiset kulmakivet ovat tarjolla kaikille teollisuuden aloille, elinkaaren alusta loppuun saakka. Pienimmästä paperinvalimistajasta suuriin voimalaitoksiin meidän tavoitteemme on luoda tuloksia juuri sinulle, asiakkaalle. Pitääksemme huolta tulosten jatkuvuudesta, suunnittelu-, käytettävyys- ja suorituskykypalvelumme antavat sinulle työkalut, jotta voit varmistaa itsellesi maksimaalisen suorituskyvyn ja käytettävyyden sekä samanaikaisesti minimoida kustannukset ja riskit. Lyhyesti, tuloksia, joista voit olla ylpeä. www.metso.com/automation
Matkailualan valiokunta on esittämässä matkailulle tärkeitä uusia yhteyksiä Oulun lentoasemalta sekä uusia matkailun vetovoimakohteita ja tiiviimpää yhteistyötä matkailukeskusten välillä. Kauppavaliokunta on käsitellyt ja myös järjestänyt laajempaa keskustelua kaupan tulevaisuudesta ja kuluttajien tottumusten muutoksista. Pohjois-Suomen historian suurin investointi, ydinvoimala Pyhäjoelle, on iso mahdollisuus alueen yrityksille. Siksi kauppakamari on asettanut investoinnille tavoitteeksi 50 prosentin kotimaisuusasteen. Jotta tämä tavoite saavutetaan, on monia toimia tehtävä. Olemme käynnistäneet yritysverkostoja kokoavan toiminnan sekä netisssä että käytännön asiamiestoimintana. Yrityksille ydinvoimainvestoinnissa mukana olo on iso mahdollisuus varsinaisen investoinnin aikana. Se on myös kansainvälinen hanke, mikä merkitsee mukanaoleville yrityksille mahdollisuuksia olla palveluntarjoajana muissakin vastaavissa hankkeissa eri puolilla maailmaa. Aktiiviset kauppakamariosastot Oulun kauppakamarin laajan toimialueen sisällä on neljä osastoa: Kajaani, Kalajokilaakso, Koillismaa ja Raahe. Jokaisella osastolla on oma toimintasuunnitelma, joka pohjautuu osaston alueen yritysten määrittelemiin tavoitteisiin. Osastot tekevät aloitteita valiokuntien tapaan. Esimerkkeinä viime kuukausien toiminnasta mainittakoon Raahen osaston erittäin aktiivinen työ tulevan ydinvoimainvestoinnin edellytysten parantamiseksi. Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa uusi ydinvoimavaliokunta, jonka jäsenet ovat jo toimivista valiokunnista. Osastot pitävät yllä keskustelua mm. seuraavista ajankohtaisista teemoista: Kalajokilaakson osasto kunta- ja energia-asioista, Kajaani kaupan ja matkailun sekä kaivosteollisuuden kehittämisestä, Koillismaa lähialueyhteistyöstä ja matkailusta ja Raahe jo mainitusta ydinvoimainvestoinnin vaikutuksista. Oulun kauppakamarin talous on vahvalla pohjalla. Vuoden 2011 tulos oli 15.484, taseen loppusumma 1.102.039 ja omavaraisuusaste 90%. Oheinen kaavio osoittaa, että 81 prosenttia Oulun kauppakamarin jäsenyrityksistä on pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä. Siksi Oulun kauppakamari on jo pitkään ollut jäsenprofiilinsa mukaisesti kaikenkokoisten yritysten asialla. Ei ilmoitettu 1 4 työntekijää 5 9 työntekijää 10 19 työntekijää 20 49 työntekijää 50 99 työntekijää 100 199 työntekijää 200 499 työntekijää 500 999 työntekijää 1000 työntekijää Jäsenmäärän kehitys 1991 2011 1200 1000 800 600 648 580 640 648 675 750 800 820 790 809 912 911 908 955 964 Oulun kauppakamarin jäsenmäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Jäseninä on yritysten lisäksi kuntia, kuntayhtymiä ja joitakin muita julkisia toimijoita. Jäsenmäärä 400 200 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 9
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Lesonen luottaa pohjoisen Suomen mahdollisuuksiin Sarjayrittäjän tähtäimessä miljardibisnes ja uudenlainen tuotetehdas Head Invest Oy:n pääkonttorin neuvotteluhuoneeseen kantautuu vaimeaa ryskettä ja raskaiden moottorien murinaa. Ikkunoiden läpi näkyy työmaa kuorma-autoineen ja kaivinkoneineen. Pääkonttori sijaitsee Oulun toria vastapäätä, Uuden Seurahuoneen toisessa kerroksessa. Rakennuksen omistaja, Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja sarjayrittäjä Veikko Lesonen kertoo palanneensa juuri Tallinnan kautta Ivalosta. Ulos vilkaistessaan hän toteaa ohimennen, että Kivisydämen maan alle louhittavan pysäköintilaitoksen rakentaminen on näköjään alkanut. Sitten Lesonen tarttuu salkkuunsa, kaivaa esille tablettitietokoneensa, aukaisee pöydällä odottaneen läppärinsä ja virittää lopuksi videotykin. Veikko Lesosella on paljon sanottavaa sekä pohjoisen Suomen elinkeinoelämän tilanteesta että omista suunnitelmistaan. Näihin kuuluu muun muassa ainutlaatuisen tuotetehtaan pystyttäminen ja bisnesten laajentaminen liikevaihdoltaan miljardiluokkaan. Mutta aloitetaan Oulun ja Pohjois-Suomen tilanteesta ja palataan Lesosen liiketoimiin vähän myöhemmin. Ei syytä synkistellä Oulun seutua koskevat talousuutiset ovat olleet viime aikoina melko masentavia. Erityisen suurta huolta on herättänyt ennen niin vahvan matkapuhelinalan eli Nokian ja sen ympärille rakentuneen klusterin hiipuminen. Veikko Lesonen myöntää, että paljon kielteistä on tapahtunut lyhyen ajan sisällä. Ylenmääräiseen synkistelyyn ei silti ole syytä. Ouluun on Nokian ansiosta syntynyt valtavan paljon osaamista, tietoa ja taitoa, joka ei ole kadonnut minnekään. Nokia on myös luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Puhutaanhan Oulussa edelleen tervastakin, vaikka sen kukoistuskaudesta on jo melko kauan aikaa, hän hoksauttaa. Lesosen mielestä Oulun alueella ja yleensä Pohjois- Suomessa on valtavasti mahdollisuuksia. Yhden vahvan toimialan kutistuminen voi antaa enemmän tilaa muille. Nokian menestyksen vuosina päästiin ehkä liian helpolla. Hän patisteleekin nyt kasvattamaan uusia teknologioita, innovaatioita ja toimialoja. Perusteollisuutta ei pidä vähätellä Uusia tai uusvanhoja toimialoja onkin jo putkahtanut esille. Esimerkiksi kaivosteollisuus vetää pohjoiseen isoja investointeja ja työllistää paljon väkeä. Kaikkia ei järeän perusteollisuuden esiinmarssi tosin suuremmin miellytä. Joidenkin mielestä se merkitsee taantumista ja paluuta vanhaan. Veikko Lesonen ei moisia puheita sulata. Kaivosteollisuushan on mitä huipputeknisintä puuhaa. Alalla käytetään nykyaikaisia ja viimeisen päälle hienoja laitteita. Oma yrityksemmekin muun muassa valmistaa kaivoskoneiden pakokaasuja puhdistavia katalysaattoreita. Lesonen varoittaa muutenkin vähättelemästä perusteollisuutta ja sen parissa työtään tekeviä. Valittelun sijasta Pohjois-Suomen pitää Lesosen mielestä suunnata nyt täydellä höyryllä eteenpäin. Lähtötilanne on kaikesta huolimatta aika hyvä: monien toimialojen pohja on vahva, isoja investointeja on jo tullut tai on vireillä, niin 10
huipputekniikan kuin perusteollisuuden rakenne on monipuolinen, matkailussa on vielä paljon mahdollisuuksia, lupaavia uusia yrityksiä on suuri määrä. Veikko Lesonen on itse täysillä mukana pohjoisissa talkoissa. Näin päästäänkin hänen nykyiseen liiketoimintaansa. Tähtäimessä miljardibisnes Jot Automationin osakkeiden myynnistä aikoinaan saamiensa miljoonien turvin Lesonen olisi voinut mainiosti vetäytyä varhaiselle eläkkeelle, mutta lekottelu ei hänen pirtaansa sopinut. Vuonna 2000 Lesonen perusti Head Invest Oy:n, joka suuremmin itsestään ääntä pitämättä on kasvanut jo isoksi tekijäksi. Head Invest on emoyhtiö, jonka sateenvarjon alla toimivat parin mutkan kautta takaisin Lesosen omistukseen palannut Jot Automation sekä muun muassa Proventia Group ja Mediracer. Head Investin tytäryhtiöiden teollisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 82 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin vasta alkuverryttelyä, mikäli sarjayrittäjän suunnitelmat toteutuvat. Jot Automationin liikevaihdon pyrimme nostamaan kymmenen vuoden kuluessa miljardiin euroon, hän ilmoittaa ykskantaan. Lupaava toimiala Hurjat suunnitelmansa Lesonen perustaa ennen kaikkea Jot Automationin lupaavaan toimialaan. Yritys tuottaa elektroniikkateollisuudelle tuotantoautomaatio- ja testauslaitteita, joiden kysyntä paisuu valtavaa vauhtia. Toki Jot Automationin on myös pystyttävä toimimaan kilpailukykyisesti, mutta rohkaisevaa on, että se on jo noussut alansa johtavien yritysten joukkoon. Kasvua vaikkakaan ei yhtä rajua Lesonen totta kai odottaa myös pakokaasujen puhdistukseen erikoistuneelta Proventialta ja ääreishermojen sairauksien tutkimuslaitteisiin keskittyneeltä Mediracerilta. Lesonen toivoo, että yhä suurempi siivu hänen yritystensä kasvusta tapahtuu Oulun seudulla. Näin hän haluaa omalta osaltaan lisätä teollisuuden tuotantoa täällä, sillä jos tuotanto muuttaa pois, seuraa tuotekehitys vähitellen perässä. Kohta Oulussa ei olisi enää mitään. Hän luottaa siihen, että tuotanto voi Suomessa olla kannattavaa. Ei kaikkea tarvitse tehdä Kiinassa. Siellä on vaikeuksia logistiikassa ja ongelmia laadussa. Nokia on luonut hyvän pohjan jatkaa eteenpäin myös ihan uusille aloille. Veikko Lesonen Head Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tuotetehdas uudenlainen teknologiakylä Viime aikoina Lesonen on kehitellyt ajatusta tuotetehtaasta eräänlaisesta tuotannollisten yritysten teknologiakylästä. Hän uskoo, että se voisi osaltaan olla luomassa lisää tuotannollista työtä Oulun alueelle. Tuotetehtaassa useat yritykset tai niiden satelliitit tekisivät yhteistyötä saman katon alla. Mukana voisi olla myös tutkimuslaitosten tai yliopistojen henkilökuntaa. Lesosen piirustuksissa tehdas rakentuisi Jot Automationin ympärille, sillä rakennelma vaatisi toimiakseen veturiyrityksen. Kun Jot Automation sitten saa isoja tilauksia, valuttaa se töitä tuotetehtaassa toimiville muille yrityksille. Tuotetehtaan yritykset eivät olisi alihankintasuhteessa toisiinsa, vaan toimisivat tasaarvoisina kumppaneina. Veikko Lesonen uskoo, että päivittäinen yhteistyö ja yhdessäolo synnyttäisivät tehtaassa uusia tuoteideoita ja tapoja toimia. Tiloistakaan ei tulisi puutetta, sillä tyhjiä teollisuushalleja Oulun seudulla riittää. 11
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Millaiselta politiikka ja eduskunta vaikuttavat kansanedustajasta, jolla on takanaan vankka kokemus yritysmaailmasta ja yrittäjyydestä? Millaisia asioita yrityselämän parista tulleet kansanedustajat haluavat politiikassa ajaa? Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Juha Sipilä sekä kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari kertovat. Paljon puhutaan siitä, mitä yhteiskunta voi tehdä yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Juha Sipilä haluaisi, että asiaa mietittäisiin joskus myös toisinpäin. Yhteiskunnan ja yritysten välinen suhde ei näet ole yksisuuntainen. Molemmat osapuolet ovat riippuvaisia toisistaan. Yhteiskunta kaipaa menestyviä yrityksiä, mutta toisaalta yritykset tarvitsevat menestyvää ja hyvin toimivaa yhteiskuntaa. Sellaisen rakentamisessa yrityksillä on oma roolinsa. Yhteiskuntavastuun kantamisen pitäisi olla luonteva osa niiden toimintaa, hän huomauttaa. Juha Sipilä korostaakin, että viime kädessä vastuullinen toiminta koituu myös yritysten itsensä hyväksi. Yritysten merkitys ymmärretään Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri on jatkuvasti muuttunut yritystoiminnalle myötämielisemmäksi. Sipilä arvelee tämän johtuvan siitä, että yhä paremmin ymmärretään yritysten merkitys työllistäjänä. Asenteissa on tosin edelleen paljon myös korjaamista. Varsinkin suhtautuminen niin epäonnistumiseen kuin onnistumiseen kaipaisi hänen mielestään remonttia. Yhdysvalloissa konkurssin tehnyt yrittäjä on kokenut, Suomessa taas epäonnistunut. Täälläkin pitäisi hyväksyä se, että joskus yritys ei vain syystä tai toisesta pärjää. Liian usein käy vielä niin, että yrittäjä koettaa sinnitellä eteenpäin, kunnes hänen fyysinen ja henkinen kanttinsa pettää. Epäonnistuminen pitää sallia, mutta niin pitää myös onnistuminen. 12
Suomessa on Yksittäisen kansanedustajan mahdollisuus vaikuttaa eduskunnassa riippuu Juha Sipilän mielestä suurelta osin tämän omasta aktiivisuudesta. Erityisesti tämä korostuu opposition edustajien kohdalla. Sipilä itse muun muassa aloitti yhdessä Mikael Jungnerin ja Lasse Männistön kanssa eduskunnassa start up-ryhmän, joka pohtii aloittavien yritysten haasteita ja niihin vastaamista. Ryhmässä on mukana edustajia kaikista puolueista. Hallituspuolueiden edustajat ovat sitten vieneet ryhmän terveisiä hallitukselle. Omistajuus ja sukupolvenvaihdos Suomalaisessa yritysmaailmassa on pari asiaa, jotka Juha Sipilä haluaisi äkkiä kuntoon. Ensimmäinen niistä on suomalaisen omistajuuden tukeminen ja toinen yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Suomalaista omistajuutta syö Sipilän mielestä muun muassa se, että liian monet suomalaiset yritykset päätyvät liian varhain ulkomaisiin käsiin. Tähän Sipilällä olisi tarjota ratkaisu. Suomessa on tätä nykyä 70 miljardin euron edestä laiskaa yksityistä rahaa. Siitä pitäisi osa ohjata yritysten käyttöön. Totta kai riskit olisivat tässä suuremmat kuin vaikkapa asuntosijoittamisessa. Yrityksiin sijoittamista voisi kannustaa niin, että mahdolliset tappiot saisi vähentää myös muista tuloista kuin sijoitustoiminnan voitoista, hän kaavailee. Yritysten sukupolvenvaihdosten esteenä on Sipilän mukaan usein se, että yrityksen ottaminen vastaan tulee niin kalliiksi, ettei mahdollisilla jatkajilla ole siihen varaa. Hän toivoisi sellaista verotuksellista järjestelyä, joka antaisi yrittäjän perillisille tai vaikkapa yrityksen työntekijöille kannusteen jatkaa yrityksen toimintaa. Perintöverotuksen voisi esimerkiksi rakentaa siten, että veroa maksettaisiin sitä mukaa kun yritys tekee tulosta. Verot kuuluu ilman muuta maksaa, mutta maksamisen voisi järjestää uudella tavalla, linjaa Sipilä. 70 miljardin euron edestä laiskaa rahaa. Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tulolajikohtainen verotus pitäisi lopettaa. Eero Suutari Kokoomuksen kansanedustaja jatkuu sivulla 14 13
POHJOIS-SUOMI KEHITTYY Eero Suutari: Poliittinen vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä Politiikan päätöksenteon rytmi on kovin erilainen kuin yrityselämässä. Asiat tuntuvat yritystoiminnassa kannuksensa hankkineen mielestä usein etenevän mateluvauhtia. Eero Suutari sanoo kestävän aikansa, ennen kuin hoksaa, miten koneisto hallitusohjelmineen ja eduskunnan valiokuntineen oikein toimii. Päätöksenteko on moniportaista ja -vaiheista. Mutta demokratia varmaankin edellyttää tällaista. Ei tule liian äkkinäisiä käännöksiä. Suutari korostaa, että myös yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa politiikassa ja eduskunnassa, vaikka muutosten aikaansaaminen saattaa kauan kestääkin. Pitkäjänteisyyttä tämä kyllä vaatii, hän myöntää. Byrokratia kiusaa yrityksiä Kaiken kaikkiaan Suutari on kohtuullisen tyytyväinen yritysten asemaan nyky-suomessa. Suhtautuminen yritystoimintaan ja yrittäjiin on paljon myönteisempi kuin takavuosina Suutarin sanoin laitavasemmistoa myöten. Hänen mielestään hyvin laajasti ymmärretään, kuinka tärkeitä yritykset ovat työn ja hyvinvoinnin luojina. Yksi asia häntä kuitenkin harmittaa. Ihan loppuun asti yrityksiin ei luoteta. Muutaman väärin toimineen yrityksen takia lukemattomat asiansa hoitavat yritykset saavat usein kärsiä kohtuuttoman raskaan valvonnan ja byrokratian muodossa. Tukea kasvulle ja kansainvälistymiselle Keskeisiä asioita Eero Suutarin työlistalla on muun muassa yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Hän huomauttaa, että Saksassa pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat noin 70 prosentista viennistä. Suomessa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Täkäläisiä yrityksiä pitäisi kannustaa kovempaan vauhtiin ja luoda siihen rahoituksellisia edellytyksiä. Suutari aloittaisi tämän kahdella veromuutoksella. Yritysten tuloksesta pitäisi jättää verottamatta se osuus, jota ne eivät jaa osinkoina, vaan jättävät kassaansa investoidakseen. Toinen Eero Suutarille mieleinen muutos olisi, että tulolajikohtainen verotus lopetettaisiin. Tämä kannustaisi ihmisiä sijoittamaan rahojaan yrityksiin. Esimerkiksi Ruotsissa tästä on saatu hyviä kokemuksia. Valokuva: Kimmo Rauatmaa 14