Sekaviemäreistä luopumisen vaikeus kokemuksia sekaviemäriverkoston eriyttämisen yleissuunnittelusta Vesihuoltopäivät 2016 Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko, Aulanko sali, klo 11:00 11:20 Pertti Leppänen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Timo Nikulainen, SITO Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Taustaa HSY:n strategisia päämääriä vuosille 2015 2020 ovat mm. Ympäristön tila on parantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n strategisiin tavoitteisiin on kirjattu kaudelle 2016 2018 tavoitteeksi Sekaviemäröidyn verkon jätevesiylivuotojen määrä pienenee 5 % vuoden 2012 tasosta Nykyisten sekaviemäreiden eriyttäminen (jätevesiviemäriksi ja hulevesiviemäriksi) on keskeisessä roolissa näiden tavoitteen saavuttamisessa 2 18.4.2016 1
Lähtötilanne 1070 km jätevesiviemäreitä, joista sekavesiviemäreitä n. 220 km. Sekaviemäröinnistä aiheutuvat toiminnalliset ongelmat Tähän asti sekaviemäreiden eriyttämistä on lähestytty yksittäisten saneerausprojektien kautta, esimerkkinä Eteläranta 3 Eteläranta Suunnittelualueella sijaitsee yksi merkittävimmistä sekaviemäriverkoston ylivuotokaivoista Vuonna 2015 Etelärannasta ylivuotoja yhteensä 36 916 m³, joka on 26% kaikista ylivuodoista Vuonna 2015 Etelärannan kuormitusosuus oli 68% kaikista ylivuodoista Suunnittelun yhteydessä toteutettiin ensimmäinen yleissuunnitelmatasoinen tarkastelu Kasarmitorin valuma alueen hulevesien eriyttämiseksi ja johtamiseksi mereen. Yleissuunnitelman laati Ramboll. Saneerauksen yhteydessä tullaan toteuttamaan Eteläisen ja Pohjoisen Makasiininkadun hulevesireitit ja purku mereen Luo valmiuden Kasarmitorin vaiheittaiselle hulevesien eriyttämiselle Etelärannan projektin pohjalta lähdettiin edistämään Helsingin sekaviemäriverkoston eriyttämistä koko järjestelmän mittakaavassa 4 4 2
Hulevesien eriyttäminen Viemäriverkostoa uusitaan ja saneerataan erilaisten kadunrakennus, vesihuoltosaneeraus ja johtosiirtohankkeiden yhteydessä. Saneerausten yhteydessä on mahdollista rakentaa erillinen hulevesiviemäri ja eriyttää hulevedet jätevesistä. Tarvitaan eriyttämisen yleissuunnitelma koko sekaviemäröidyltä alueelta, jossa esitetty: Valuma alueet Päävirtausreitit ja johtaminen vesistöön Mitoitus (alustavasti) 5 Eriyttämisen reunaehtoja Eriyttämisen vaiheittaisen toteutuksen (saneerausten yhteydessä) vuoksi eriytettäessä rakennetaan uusi hulevesiviemäri nykyisen sekavesiviemärin rinnalle. Vaiheittainen toteuttaminen viivästyttää positiivisten vaikutusten toteutumista. Hyötyjä saavutetaan vasta kun valtaosa alueen hulevesistä pystytään ohjaamaan uutta reittiä pitkin purkuvesistöön. Tulevien vesistöön johtavien purkupisteiden sijoittelu ja valinta 6 3
Luontaiset vedenjakajat ja virtausreitit MML:n 2x2m aineistosta tehty valuma aluejako ja pintavalunnan reitit jatkosuunnittelua varten 7 Sekaviereistä luopumisen vaikeus Purkupaikkojen määrittäminen Nykyiset purkupaikat Hulevesipurkupaikat Sekaviemäriverkoston ylivuotojen purkupaikat Jätevesipumppaamoiden ylivuotojen purkupaikat Uudet purkupaikat 8 4
Hulevesien virtausreittien määrittäminen Seurataan nykyistä sekaviemäriä, kunnes vastaan tulee Liitos jätevesitunneliin Jätevesipumppaamo Tai muu este joka estää nykyisen sekaviemärin reitin seuraamisen Uuden hulevesireitin etsiminen ja vesistöön johtavan purkupaikan määrittely 9 Hulevesiviemäreiden alustava mitoitus Purkupistekohtaisille osa alueille eli valuma alueille on määritetty HSY:n oman peitteisyyttä kuvaavan paikkatietoaineiston perusteella keskimääräiset pintavaluntakertoimet. Valuma aluekohtaisesti on määritelty yläpuolisen valumaalueen laajuus, jota eri putkikokojen viemärit voivat palvella Valuma alueen pinta ala, jota viemärin mitoitus riittää palvelemaan Pintavaluntakerroin 300B 400B 500B 600B 800B 1000B 1200B 1400B 1600B 2000B [ ] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] [ha] 0,32 < 1,5 < 3,2 < 5,8 < 14 < 45 < 147 < 296 002N 001N 0,41 < 1,2 < 2,4 < 4,5 < 9,0 < 29 < 77 < 189 /01P 003N 0,46 < 1,0 < 2,2 < 4,0 < 8,1 < 26 < 70 < 170 < 311 004N 0,29 < 1,7 < 3,5 < 8,1 < 15 < 50 < 162 005N 0,29 < 1,7 < 3,5 < 8,2 < 15 < 50 < 163 006N 0,54 < 0,9 < 1,9 < 3,4 < 5,5 < 17 < 49 < 145 < 265 007N 0,44 < 1,1 < 2,3 < 4,2 < 8,4 < 27 < 72 < 176 02P 0,44 < 1,1 < 2,3 < 4,2 < 8,5 < 27 < 73 < 178 05P 0,39 < 1,2 < 2,6 < 4,8 < 9,7 < 31 < 94 < 246 04P 0,42 < 1,1 < 2,4 < 4,4 < 9,0 < 29 < 77 < 187 03P 0,50 < 1,0 < 2,0 < 3,7 < 5,9 < 24 < 54 < 158 < 288 012N 0,63 < 0,8 < 1,6 < 2,9 < 4,6 < 14 < 42 < 95 < 185 06P 0,57 < 0,8 < 1,8 < 3,3 < 5,2 < 16 < 47 < 138 < 251 013N 0,48 < 1,0 < 2,1 < 3,9 < 7,9 < 25 < 67 < 165 < 301 014N 0,24 < 2,0 < 4,1 < 9,6 < 18 < 71 < 192 022N/10P 0,60 < 0,8 < 1,7 < 3,1 < 4,9 < 15 < 45 < 101 < 196 022N/07P 0,44 < 1,1 < 2,3 < 4,2 < 8,5 < 27 < 73 < 177 021N 0,39 < 1,2 < 2,6 < 4,7 < 9,6 < 31 < 93 < 243 015N 0,52 < 0,9 < 1,9 < 3,6 < 5,6 < 18 < 51 < 150 < 274 020U 0,48 < 1,0 < 2,1 < 3,9 < 7,8 < 25 < 67 < 164 < 299 Oletus: hulevesiviemärin viettokaltevuus on 3 10 5
Uusien hulevesiviemäreiden mahtuminen katutilaan Tarkasteltu DN600 viemärit ja sitä suuremmat Väistelytarkastelu: Raitiovaunukiskot, istutetut puurivistöt Mahtuminen katutilaan (huomioidaan kaikki katutilan maanalaiset rakenteet) Risteämiset: Vesijohdot yli DN300 Kaasujohdot yli DN300 Korkeajännitteiset sähkökaapeli, 110 kv Kaukolämpö ja kaukokylmälinjat, yli DN300 Esimerkkikuvat Aleksis Kiven kadun ja Fleminginkadun kulmauksesta, (lähde: Google Street View) 11 Vaihtoehtoiset reitit Vaihtoehtoinen reitti on esitetty jos olosuhteet sallivat: Uusi viemäri ei mahdu katutilaan Vaihtoehtoinen reitti löytyy Hulevesiviemärin eriyttämisessä yläpuoliselle valuma alueelle uusi vesistöön johtava reitti. Valuma alueiden rajauksen muututtua myös viemäreiden mitoitusta tarkistetaan. 12 6
Eriyttämisen toteutettavuus Helsingistä löytyy useita alueita, joilla eriyttäminen olisi mahdollista ilman merkittäviä teknisiä esteitä. 13 Haastavia alueita Case Töölönlahti Töölönlahti on maanpinnan muotojen perusteella erittäin keskeinen purkuvesistö kantakaupungin alueella. Nykyisellään Töölönlahden luontaiselta valuma alueelta (n. 4 km²) kulkeutuu kuitenkin vain vähän hulevesiä vesistöön. Purkuvesistön suhteen vaihtoehtoisia ratkaisuja erittäin vaikea löytää ilman kustannusten karkaamista. Tässä suunnitelmassa Töölönlahti on huomioitu mahdollisena purkuvesistönä hulevesille. 14 7
Yleissuunnitelma lukuina Eriytettävän alueen laajuus yhteensä n. 1941 ha Yleissuunnitelman mukaisesti eriyttäminen edellyttää uusia hulevesiviemäreitä yhteensä 185 km Alueelta muodostuu arviolta 7,5 miljoonaa m³ hulevesiä vuosittain. KA 20 000 m³ / vrk Max > 350 000 m³ / vrk 15 Lopuksi Eriyttäminen on osa jätevesihuollon laajempaa kehittämistä. Tehtävä on laaja ja sen vaiheittaiseen toteutumiseen kuluu vuosikymmeniä. Eriyttämisen toteutettavuus vaihtelee alueittain. Hulevesien eriyttämisen ratkaisuja tulee täydentää luonnonmukaisilla hallintaratkaisuilla Vaikka saavutettavat hyödyt toteutuvat hitaasti ja viiveellä on eriyttämisen prosessi syytä käynnistää, jotta puhdistamolle johdettavien hulevesien määrää saadaan vähennettyä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. 16 8