KUOPION TUOMIOKIRKKO S ~:c-l>~s T U S V-~I T Y S S U U N N I T E L M A S T A....,., Tämä selonteko liittyy oheiseen värityssuu.."1ilitelmaan ja pyrkii selvittämään värityssuunnitelman lähtökohtia. ~ -..:'' 1 AIKAISEMMAT MAALAUSTYÖT Kuopion tuomiokirkon. aikaisemmat maalaustyöt on suoritettu seu~aavasti: - 1.1 Maalaustyöt rakentamisen yhteydessä vuosina 1814-.1816. Maaleina on käytetty katon ja seinien osalta kal5~ kimaalia. Erityisesti kirkkosalin seinien osalta on todettava, että ne olivat tässä vaiheessa periaatteessa samanlai.set kuin kirkon ulkopinnat nykyisin. - Toisin sanoen kivet ulottuivat sisäpintaan. Siitä, oli.v.atko kivet maalattuja vai oliko ainoas- taan kiviyäli t (läastiosuus) maalattu,- ei ole tie- - toa. Puupinnoissa käytettiin pääasiassa ( ov~t, -ikkunat, periki t) öljymaaleja ja kattopinnoissa lis-äksi ainakin os1ttain liimamaaleja. Lattia oli ilmeisest käsittelemätön tai vernissattu. _ Työt tehtiin vuosin 1812-14 työtä johtaneen ltn Granstedtin -suunn.itelman ja ohjeitten mukaan. 1.2.Seuraava täysmaalaus suoritettiin v. 1895~ Tässä yhteydessä teh~iin merkittäviä uudistustöitä. Mm. kirkkosalin sisäseinät oikaistiin ja rapattiin, varsinaisen kirkkosalin penkit uusittiin ja saliin teh- tiin kaminalämmitys. Maalityypit kuten edellä. _ 1.3 : Seuraava täysmaalaus tehtiin v. 1910, maalityypit -- kuten edellä. 1.4. Seuraav a täysmaalaus tehtiin muutostöihin lii "ttyen v. 1925. Maaleina seinien osalta käytettiin öljymaaleja. _ Muut mac.li tyypit kuten edellä. Summi t- - telijana. arkkitehti Kauno -J. Kallio.
1 1.5 Viimeisin täysmaalaus tehtiin pe:ruskorjaukseen liit tyvänä v-.- 1961-,- suwm-i tterijana- arkki tehtrtoimisto Ström-Tuomista sekä ept isöinti töiden o~ai ta ( al ttariportaali ja saarnastuoli):-. lfonservaattori Thorvald _Lindqvist. Todettakoon, että tässä yhtejdessä tehtiin lähes ko ko kirkkosalin osalle kattoon asbestilaastirappaus. Ensimmäinen maalauskerta liimamaalilla (Aqvanol) ep~ onnistui. Katto on myöhemmin (1975) maalattu "Winterolilla '' Maalityyppeinä käytettiin pääasiassa lateksimaaleja sekä ikkunoiden, ovien ja penkkien osal±a lakkamapleja. Salin puulattia uusittiin ja lakattiin. Etei.seen ja älttariosaan sekä sakasti- ja kappelitiloihi tehtiin vahattu tiililattia. Edellä esitettyjen täysmaalausten lisäksi on luonnol lisesti suoritettu eri vaiheissa- vähäisempiä kunnostusmaalauksia~ 1. 6 Nyt suuriniteltu. maalaustyö on osoittautunut tarpeelliseksi pintojen heikohkon kunnon vuoksi. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet arkkitehti Matti Höyhtyä, konservaattori. Pauli Hietanen ja maalarimestari Väinö Jääskeläinen. 2. SÄVYTYKSET: Selvitysten perusteella on voitu todeta seuraavaa: - Katto on kaikissa eri vaiheissa ollut kalkinvalkea. Kattolista on -alill1:pitäen.. ollut kalkinvalkea, v. 1895 maalallksen yhteydessä siihen on :tullut vaaleahko marmorointi, _jota on tummennettu v. 1910.maalauksen yhteydessä. V. 1925 maalauksessa kattolista sai voimakkaan harmaan kuviosävytyksen. V. 1961 maalauksessa kattolistan väri palautui valkeaksi. Seinät:. ~lkuperäisestä seinäväristä ei ole tietoja,. ilmeisesti se oli kalkinvalkea (huom. epätasainen pinta,_ ks. ed.); v. 1895 maalauksessa seiniin tuli vaaleahko keltainen, hieman vihreällä taitettu sävytys ~ Ikkunc5nryygit_. olivat kuitenkin.ilmeisesti kalkinvalkeat.
2 Seinien alaosat ikkunapenkistä alaspäin maalattiin ---------~--- hieman tummeiimlal1a seinavåtilla.-v-:-- 1910 ja 1925 maalauksissa tw::unennuserot lisääntyivät kerta kerral ta. - V. 1961 maalauksessa."seiniin tuli harmaa, vaaleahko sävy ja ikkunasmyygit ja seinien alaosat maalattiin kauttaaltaan seinävärillä. Aputilojen (eteiset, sakasti; kappeli, sosiaalitilat) seinät maalattiin valkeiksi..j. Ovet ja ikkunat: Ovet ja ikkunat ovat alunpitäen olleet sävyltään " umbraa 11, v. 1895, 1910 ja 1925 maalauksissa rusehtavia, ootrattuja siten, että tummuus lisääntyi kerta kerralta. V. 1923 maala~essa kijnnjttyy huomio erityisesti siihen," että ovil±stoitus on osassa ov;la tehty valkealla maalaten, vaikka runko-osissa on käytetty - eräänlaista ootrausta (kuv"i.omaalausta). V. 1961 maalauksessa ovet maalattiin tllm.man harrriaiksi uusittuja alttariovia lukuunottamatta. Alttariovet maalattiin seinäväriin. Kirkkosalin yleisöosan :Uµrunat maalattiin valkeiksi, samoin.kaikki i:kkunat ulkopuolelta. Alttariosan ja aputilojen ikkunat maalattiin tumman harmaiksi kut en.ovet. Penkit on alunpitäen maalattu punaruskeiksi kuten vielä säilyneistä alkuperäisistä parvipenkistä voidaan to.deta. -V. 1895, 1910 ja 1925 maalauksen yhteydessä penkit t.._t.... 1.. oo ral, iin, pei_iosa hi eman va al eampi. k uin.. r.unko -osa. Vuoden 1920-luvun lopusaa ne maalattiin punaruskeiksi.. öljyvärillä korostaen listoituksia ja peilejä J.?_säksi vaaleammalla keskiosalla. ja valkeilla listoilla. V. 1961 maalauksessa penkit. maalatt;;n verraten tummalla harmaalla, istuinosa tummempi kuin runko-osa. Parvipilarit i a salin takaosan nuuseinät: Pilastereissa on alunpitäen ollut vähäisiä sävyeroja kuten nyt esitettävässä väritysohjelmassa. Taustaseinässä tois- tuu samantapairien perussävy kuin pilareissa ja pilastereissa.
- - - ~~ :~~~~~... Alttarinortaali: Alttariportaali on al.unpitäen ol- 1ufaJlie8sit-t-a.ll-ku.J±att~V~ 1895.ja 19f5 maalauksissa se on marmoroitu. V.. 1925 on.rakenne uusittu ja kuvi.omaalattu. V. 1961 rakenne on palautettu al- - kuperäiseksi ja maalattu 'val.kealla ~a osittain ku.1- b.ttu. - Saarnastuoli.on v. 1961 maalauksessa palautettu alku- peräiseen asuun ja maalattu valkeaksi- ja osittain kul lattu. V. 1925 rakenne muutettiin koristeellisem.mak.- si ja.kuviomaalattiin. 3 ESITETTÄVÄ SÄVYTYSSUUNNITELMA, LÄHTÖKOHDA!l'.: Aputilojen (eteiset, sakasti, kappeli ja sosiaalitilat) osalta on tarkoitus säilyttää v. 1961 valkeaharmaasävytys.. Kirkkosalin osalta katto noudattaa " ka1 ki nval.kea: "- linjaa kuten se on ollut.aina. Seinien osalta säilyte tään vuoden. 1961 'käsi ttelytapa ja tum.mennusaste siuä muutoksella~ että ikkunasmyygit maalataan " ka1kinvalkeiksi " kuten alunperin ja ilmeisesti v;._ 1895. Seinän. perusväri palautetaan iruoden 1895 kelta-vih- reä taittoväriin, kts. v~imalli. Kattolista maalataan alkuperäisen ja v. 1961 lllaalaus- - tavan mukaisesti " ka] ki nval.keaksi ". -~ Puiset taustaseinåt ia nilasterit maalataan alkuperäi~- sen mallin mukaisesti, kts. värimallit. Terässäleiköissä sisäänkäyntien yhteydessä ja puuportaissa kaiteineen säilytetään vuoden 1961 harmaasävytys. --- Parvien vaaleampi kuviolaudan väri taitetaan alkupe- räiseen taustaseinävär:iil suuntaan, tosin olennaisesti _vaaleampana, taustaväri kuten parvien takaseinissä~ Penkki.värinä kirkossa on punaruskea alkuperäisväri~ siten, ettei listoituksia ja peilejä korosteta... Ootrausta on myöskin harkittu, mutta siitä on luovuttu siksi, ettei vastaavia työtapoja kirkossa muutoin esiin-.ny. -. Rakennus:b..istoriallisesti on merkilleyanta-vaa, että lat.tiataso.n penkkien punaruskea sävytys kesti alkuperäisenä ilmeise:sti: vv. 1816-1895 sekä' nykyisten v. 1895 uusittujen penkkien peittoniaalaus punaruskeaksi
20-luvun lopusta vuoteen 1961. ------------~" - Ootrausvaiheet-"--v.-1-8-Sl5~1-920-iuvun loppupuoli ja nykyinen" harmaakausi "v. 1961 alkaen.ovat siis kirkkosalissa tältä osin ofennaisesti kestoltaan lyhyempiä kuin punaruskea- sävytteis~t kaudet. V. 1925 mallin mukaista sävytystä ei voida täysin määritellä siitä syystä, että penkit v. 1961 maalauksen. yhteydessä polttokaavittiin. Oheinen värima1ji (kts. penldd.väriselvitys) peru.stuu maalarimestareitten Väinö ja Veikko Jaäskeläisen sekä kirkon vahtimestari Heikki Väätäisen muistikuviin. - Ikkunat 4a ovet palautetaru:i alkuperäiseen " umbra"-. sävytkseen kuit~nkin siten, että alttariovet säilyt.etään v. 1961 måalaustavan mukaisesti seinäväreissä ja pääovien metalliheloissa tois~etaan v. 1961 tumma harmaasävytys. Parvet: Sivuparvilla säilyneet alkuperäiset penkit palautetaan alkuperäiseen sävyynsä. Puulattiat, jot-. ka nykyisin ovat tumman harmaita, palautetaan puna-. ruskeaan sävyyn,. joka niissä on ollut vallitseva sen ajan, jolloin. ne ovat olleet maalatut~ Portaiden askelm:issa, puukaiteissa ja ikkunoiden teräk.sisissä suojaritilöissä säilytetään v. 1961 tumma harmaa sävytys. Alttarinortaalin. alttari.kaiteen ~a saarnastuolin väritys säilytetään nykyise llään v. 1961 maalauksen _mukaisena. Tämä maalaustapa vastaa alkuperä±stä maalaustapaa. 4. :... Väriselityksen laadintaan on ollu~ vaikutusta seuraavilla seikoilla: - Seurakuntalaisten ja seurakuntien _ työntekijöiden puolelta on toistuvasti _esitetty voimakkaita vetoomuksia, jotta nyt aikaansaatava.sävytys olisi ~ykyistä kodik- _kaampi ja lämpimämpi kuten se aikaisemminkin on ollut. Erityisesti seinän ja puupintojen " perusharmaisiin" sävyihin on oltu tyytymättömiä. Sävytyks~ssä on pyritty palauttamaan kirkkosalin ilme mahdollisim:nan lähelle alkuperäistä, siten~ että seura-.kuntalaisten toivomus 'lämpimästä kodikkaasta sakraalitilasta toteutuisi.
- 4 5 Koska rakennus on kokenut historiansa ai.kana monia. ~~~~~~~~-;--~~~~ muutoksia, ei ailtupera.isilmeeseen ole mahdollista kauttaaltaan päästä.. Nyt esitettävä suunnitelma pe~stuu kirkkosalifte~ru~ ta v. 1895 perussävytykseen, katon ja taustaseinien puupintojen osalta v. 1814-16 ~ävytykseen, ikkunoitten ja ovien osalta v. 1814-16 sävytykseen, penkkien osalta v. 1814-16.sävytykseen. V. 1961 maalaustapa esiintyy eteisissä, sakastissa,.kappelissa ja sosiaalitiloissa sekä eri tilojen me-. tallirakenteissa (suojakaiteet, käsijohteet, iv-ritilät jne.) ja puuporteissa. Erityisesti on vielä todettava, että kirkkosalin seinien tumnuusaste ja käsittelytapa (yhtenäin en sävytys)kattolistasta lattiaan) nqudattaa v. 1961 maalaus-. tapaa, samoin l:..attolistan sävytys. Nyt esitettävässä värityssuunnitelmassa ei siis peri- aatteessa tuoda varsinaisesti mitääri uusia sävytyl:...siä eri pintoihin, vaan sävytykset pohjautuvat aikaisempiin eri vaiheissa käytettyihin sävyihin siten, että seu=-akuntaväen toivomukset tulevat' huomioidu.iy...si ja kokonaisuus on sävyltään mahdollisimman yhteensopiva. Kuopio 22.6.1981.J (~~~ --- Matti Höyhtyä. arkkitehti