KIRKKO. Korjaustyöt {eri vaiheet v.1953-lj69).

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "KIRKKO. Korjaustyöt {eri vaiheet v.1953-lj69)."

Mari Oksanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HIIiIB~l:ll KIRKKO. ' ' Seurakunnan nykyinen puinen kirkko rakennettii v.1685:1686 (rak-meat.joae! Svensson Turusta). Malliltaan on rietikirkko,jonka ristikeakukaeasa kohoaa keakuaneliön laajuinen,korkeanpuoleinen torn1.täseä rakennuaoeaaea on matala,p11k.ki1n päättyvä telttakatto.ristivareien aumatut katot ~tjvät keekuatornin seiniin.kuorieakaran vieressä on matala aakarietorakennua. Sakaroiden aialikatteena on laakeat puuholvit ja keskuksessa taaakatto.kirkon rakenteita kangistaa edelleen pituus- ja poik.kiauuntaan korkeat,rietivareien poikki rakennetut sideparrut. V tehtiin ikkuni~ ja karmeja. V tehtiin aaarnaa tuoli. V.1733 maalattiin saarnastuoli. V.1746 tehtiin 2 ikkunaa. V.1760 tehtiin uudet penkit (Iaak Olin). V.1820 purettiin kuoriaitaus. V. vuorattiin kirkko sisältä taeaponttilaudoilla pystyyn.(1863) V.1889 ostettiin urut ja holvi koroitettiin urkulehterin kohdalla sekä tehtiin kannatupylvää lehterin alle. Korjauksia: -,1914,1923 ja Korjaustyöt {eri vaiheet v.1953-lj69). Vuonna 1953 heinäkuun 26 pnä. kävi M.T:n Hist.oeaeton johtaja tri.hila Cleve,Nyk.valtionarkaologi)kirkkoa tarkastamassa ja toteei että kirkkoa on maalattu ulkoa kesällä 1952 M.T:n antamien ohjeiden mukaisesti. Tarkastuekä111ti koski pääaaialliseati kirkon eähkövalaistueta. Todettiin että 2 euurta,keakikäytävän kohdalla riippuvaa,kattokruunuj a voidaan sähköistää ja tavittavat lisävalaisimet asennetaan seinille,joita tarvitaan 8 kpl.kuoria valaistaan kohdevalaisimilla,joita asennetaan vetoparrun alttarinpuoleelle. Lähivuosina seurakunnalla on tarkoitus korjata kirkon sisältä. Koska kirkon aieuatua on eäilynyt,jotakuinkin,alkuperäisessä asussaan niin kysymykseen tulee vain pienempia rak.tekn.töitä ja maalauat~n entiaöiminan. Helmiponntilaudoitue poistetaan holviata,saarnastuolin jalustasta ja alttarille päin oletasta penkkifaaadista. Penkit korjataan siten että niissä on parempi ietua.etc

2 2. Xoeka seurakunta kuuluu Suomen "khyhiin aaar1etoaeurakunt11n" lupautui M.T.,rak.koneervaattorin auoetumukaella,hoitaa t7öt kirkoaea T1rkat7Bnli. Kirkon Keakuarahaato antanee myös avuatukaen. Tästä M.T:n lupauksen johdosta kivin kikoasa ja laadin korjaueauunnitel.m.an, joka koeki,valaiatusta,lämmityetä,holvin ja penkkien korjausta. Käsittelin kirkon llmpöeriatlilmiatä ja ulko"tuorauksen mahd.uueimiata etc Maalauatöia~ä laadin erillinen t7öaeloatua kuetannuaarvioineen. Suunnitelma lähetettiin aaurakunnalle marraskuun 19 pnä Kului vuoai - kului montakin Kesällä 1966 tuli alonmerkki ja kävin kirkoeaa. Totesin att~ aähköiat7et76t oli tehty,euurin piirtein,niin kuin auunnitelmaeaani oli aanottu.lämminilmaay~teemi oli myös asennettu kirkkoon. Kirkon ulkotuoraua oli kesällä ajankohtainen. Koska 1953 laadittu korjaueauunnitelma oli oaiitain "vanhentunut" niin laadin "uusittu painoa" ,joka oli yksityiskohtaisempi kuin edellinen. Uusittu ty~auunnitelmaa kädeeaä lähtivät isännät asioita eteenpäin viemään. Kaksi vuotta myöhemmin eli kesällä 1968 kirkkoa vuorattiin ulkoa ja maalattiin punaiseksi,val.koiain listoin.katto maalattiin mustaksi.työ tehtiin paikaieella työvoimalla. Kun kirkko ulkoa oli eelvä oli eiaäkorjaua "tapetilla". Kirkon aiaäkorjaukaen loppuvalmistelut aloitettiin kesällä 1968 ja töihin päästiin talvella Paikkak:untalaiaet suorittivat puutyöt. Sakari Vuejolainen "poikineen" auoritti aaalauatyöt. Fjala.r Hermanaaon suoritti maalausten reataur innin ja häntä avustivat Kallen porukka". ~h.lindquiat käti muutaman kerran kirkoaaa,t7ön aikana,poikia tervehtimä ja totesi että,.hyvin menee. Hiitiaten kirkon eieäkorjaus on niit~ laajimpia reatauroimistöitä, prosentuaalisesti kataottuna,mitä Suomessa viime vuosina on tehty. Kiinteä siauatua nk.penkit,parv.kaiteet,aaarnastuoli etc on "puhtaastimreetauroitu ja väripaikkauksia on erittäin vähän. Holvi,eeinät,ikkunat ja ovet on uudeataanmaalatut ja niissä on alkuperäiaet _Täriaävyt. Koska seinien vuoraua on v.1863 niin ei Toida puhua "puhtaaeta" 1600-luv.aauata.Väritya edustaa plulaaiallieeeti 1700-lukua.

3 .,. Sieäväritrkset luv. Holvi. Alkuaan holvi oli maalaamaton ja kattolieta punainen V.186~ holvi maalattiin valkoisella liimavärillä ja keakineliöön maalattiin keltainen,2,5 m kokoinen,aurinko. Holvi maalattiin mytihemmin sinisellä "troeeimarmoroinnilla" valk. pohjalle.aurinkoa ei maalattu uudestaan vaan korjattiin. V.1914 holvi vuorattiin helmiponttipaneelilla ja maalattiin valkoisella Hljyvärillä. V.1969 helmiponttilaudoitus poistettiin ja vanha l~udoitus,9 12" leveä,maalattiin_ valkoiseksi wxeslineliön aurinko"uusittiin. Seinät. l.maala&maton hirsieeinä. 2.harmaanvalkoinen (tasapon)tilaudoitus). 3.sininen "troseima.rmorointi"harmaan valkoiselle pohjalle. 4.vaal.harmaa. 5,harmaan valkoinen (1969). ~4ft~apaneli kuoriesa. l.marmorointia mustalla ja vihreällä vaal.harmaalle pohjalle. 2.tammipuunjäljennöe (harm.ruekea). 3.tammipuunjäljennöa (kellertävä). 4.vaihe 1 uusittuna (1969). Ikkunat. Vanhin todettu väri on helmenharmaa ja 1969 uusittiin sama Ovet. Vanhin värieävy on helmenharmaa ja 1969 uusittiin sama väri -24. Lattia. On ollut ja on edelleen maal~amattomana. Jotta lattian puhdistua olisi helpompi niin se kuullotettiin öljylasuurilla Penkit. Xuoriesa olevat fasadit on maalaamalla jaettu kenttiin ja kentissä on,harmain värein,tyyliteltyä kaatiornamenttia.kenttien ympäri on 5em lev.mu..eta viiva.kenttien välit ovat n.20em lev ja markeeraa fasadin kehystä. Selkänojat ja ietuimmet ovat maala~mattomat. V.1733 penkkifa.eadit,käytävisaä,on t4hty taaaponttilaudoista ja maalattu,pä...likinäpuuta muistuttavaa,puunjäljittelyllä.samoin penkkien päädyt. Penkki-ovien peilit ovat einieen vibreät,peilien kehyslietat oransinpunaiaet.peilien yläpuolella,ovikehykaeen,on maalattu penkin

4 4. \ nuj11ero,jot~a oikea järje&tya kirkoeea aäilyiai. Sok.keliliata on tumman einivihreä. Selkänojat,kirJ&h7llyt ja iatuimmet ovat maalaamattomat. Vuonna 1820 kun kuoriaitausta ma~aloitiin ja vuorattiin makaavalla laudoitukaella maalattiin se vaal.harmaakei.tälle vaal. harmaalle pohjalle ~ehtiin ma.rmorointia mustalla ja vireällä värillä. v.1914 penkit maalattiin een ajan,ihannevärillä,tai!l.dlipuunaotraukeella. Selkänojat peittomaalattiin harma.a.nruakeiks1. V.1969 penkit reatauroitiin,jolloin ne kokonsiauud~sea saivat alkuperäinen aaunea. Parv.kai teet. l.länsiparveke on vanhin ja aii~ä on sama väritysvaihe kuin l:nen vaihe kuorissa olet&s8& penkkifa.aadiasa.1680-luvulta. 2.V.1733 maalattiin kaide aamoin kuin penkkifaeadit.silloin peileihin maalattiin pyhimyskuvat ainiaella pohjalle,joita on 7 kpl. S.Thåmas,S.Mathaua,S.Jaoob den mindre,s.simån,s.mathiae,s.phillippua,s.judas d e d a(i)e. Peilien välissä on maalattu pilasteri,jonka pohjaväri on valkoinen Ja Tarjostettu b.armaalla ja mustalla.pilasterin tausta on vihreä.peilejä ke~atää,~aalaklllalla,oranesipunaieet listat.kaiteen kehysosa on ruskea.ylin profiililista on pun.ru.skea ja alin lista pitsi-leikkauksineen on sininen. Saman aikaisesti kuin pohjoie=rietisakaraan tehtiin parveke,niin läneiparvekkeen kaide maalattiin,jolloin pyhimyekuvat maalattiin yli. Molemmissa kaiteissa tehtiin peilijakoa.länsikaide on jaettu värein ja pohj.kaide puulistoin 10 peiliin. Peilin pohja on tumman sininen ja peiliä kehystävä lista oranssipunainen.kehäosa on ruskea (puunjäljennöa).ylälieta on ruskea ja molemmissa reunoissa on sininen viiva.alin liata pitsi-reunoineen on tum.aininen. V.1914 maalattiin kaiteet samoin kuin (tammipuunootraus). V.1969 reatalrlroitiin kaiteet ja näin saatiin pyhimyakuvat näkyviin JI länaikaiteeesa ja siniset peilit pohj.kaiteesea. Molemmat kaiteet _ovat,"oma ika.nsä",eneimäiseesä väriasusaaan. Saarnastuqli. V.maalattiin saarnastuoli. Pä.äväri on ruakea,tummin juovin,eli voimakkaasti stilisoitua pähkinäpuunjäljennöatä. Peilejä on 6 kpl.ja niissä on maalatut pyhimyekuvat harmaalle pohjalle~kristus,lukaa,johannea,petrua,markue ja Bartalomaue.

5 5 Korin kapeiaea lietakentlaaä on oranaeitllrieet ja eammaltihrelt lehtiornamentit.puolipylväät otat haraaan-muetat ja niiden 7li-ja alapällael on maalatut enkelinpäät. Jalusta on muurattu kivestä ja rapattu. V.1914 maalattiin saarnastuoli valkoieekai e1n1ein peilein ja prof111111atat kultabronssilla. V.1969 saarnastuoli reatauroitiin alkuperäiseen asuunsa. Kuori-1.kkuniaaa on "laaimaalaukset" 1920-luvulta joille ei teht7 mitään.ei hjvä1l eikä pahaa. Tätä selitystä voi~aan jatkaa,mutta kun tytl kirkoaea valmistui jo kesäkuun lopulla 196~ niin on minunkin lopetettava ja lähdettävä muihin hommiin.

Samankaltaiset tiedostot

Kivijärven kirkko. Väritutkimusraportti

Kivijärven kirkko. Väritutkimusraportti Kivijärven kirkko Väritutkimusraportti 18.11.1999 Kivijärven kirkon väritutkimus 30.10.-8.11.1999 Kivijärven kirkon sisäpuolen osittainen väritutkimus tehtiin loka-marraskuussa 1999. Tutkimuksessa keskityttiin