VIHDIN YHTEISKOULU, LIIKUNTASALI JA KALUSTOHALLI. RAKENNUSTAPASELOSTUS

kate 2.11.2016 71 liite 10 PROJEKT KUUBIS OÜ VIHDIN YHTEISKOULU, LIIKUNTASALI JA KALUSTOHALLI. RAKENNUSTAPASELOSTUS ALUSTAVA Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Arkkitehti: Projektinjohtaja: Katrin Männik Jarmo Nikland 25.10.2016 Tatari tn 25, 10116 Tallinna, Viro +372 6 828 999 www.kuubis.ee

SISÄLLYS 1 RAKENNUSOSAT... 4 1.1 ALUEOSAT... 4 1.1.1 MAAOSAT... 4 1.1.2 Tuennat ja vahvistukset... 7 1.1.3 Päällysteet... 8 1.1.4 alueen varusteet... 10 1.1.5 alueen rakenteet... 11 1.2 talo-osat... 13 1.2.1 perustukset... 13 1.2.2 alapohjat... 13 1.2.3 runko... 14 1.2.4 julkisivut... 15 1.2.5 ulkotasot... 18 1.2.6 vesikatot... 18 1.3 tilaosat... 20 1.3.1 tilan jako-osat... 20 1.3.2 tilapinnat... 22 1.3.3 tilavarusteet... 23 1.3.4 muut tilaosat... 24 1.3.5 Tilaelementit... 24 2 tekniikkaosat... 26 2.1 putkiosat... 26 2.2 ilmanvaihto-osat... 26 2.3 sähköosat... 26 2.4 tiedonsiirto-osat... 26 2.5 laiteosat... 28 2.5.1 siirtolaitteet... 28 2.5.2 tilalaitteet... 28 2 / 29

RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT Rakennushanke Vihdin yhteiskoulu, liikuntasali ja kalustohalli. Uudisrakennukset. Liikuntasali. Salissa oheistiloina hallin märkätilat sekä ympäröivää lähiliikennealuetta palvelevia märkätiloja ja varastotiloja. Rakennuksessa sijaitsee Vihdin yhteiskoulun väestönsuojatiloja. Kalustohalli. Hallissa oheistiloina kiinteistönhoidon toimisto-, pukeutumis- märkätila sekä varastotiloja. Rakennuksen päädyssä sijaitsee avokatos. Osoite Nietoinkuja 1, 03400 Vihti Kohde Liikuntasali toimii Vihdin yhteiskoulun liikuntasalina. Laajuustiedot: Liikuntasali Kalustohalli Kokonaisala: 1472,0 brm2 129 brm2 Kerrosala: kem2 1438,0 ktm2 124 ktm2 Huoneistoala: htm2 1341,5 htm2 109 htm2 Tilavuus: 10360 m3 421 m3 Rakennuttaja Vihdin kunta/tilapalvelu Asemantie 30 C, 2. kerros, Nummela PL 67, 03101 Nummela Tilapäällikkö Mikko Hytönen +358 50 574 1913 Rakennuttajainsinööri Riitta Ilomäki- Vänttinen +358 50 570 2783 Suunnittelijat, asiatuntijat Arkkitehti- ja pääsuunnittelu Projekt Kuubis OÜ Tatari tn. 25, Tallinn Katrin Männik +372 6 828 999 +372 55 619 150 katrin.mannik@kuubis.ee 3 / 29

1 RAKENNUSOSAT 1.1 ALUEOSAT Tontilla oleva varasto/pukuhuone rakennus puretaan. Rakennusurakkaankuuluu jäävien piha-alueiden täytöt ja muotoilut tasoitussuunnitelman vaatimaan tasoon maarakenteiden mukaisesti. Tontin rakennettavat maastonkorkeudet sovitetaan urakka-alueen rajojen ulkopuolella oleviin maastonkorkeuksiin geo-suunnitelmien ja tasauspiirustuksen mukaan siten, että tontti muodostaa yhtenäisen aluekokonaisuuden niin rakenteellisesti kuin esteettisestikin. Toteutettavat rakennuksen nurkkakorkeudet esitetään asemapiirustuksissa ja piha-alueen korkeudet geo-suunnittelijan laatimassa tasaussuunnitelmassa, josta oleelliset korot ja tasausviivat on siirretty myös asemapiirustukseen. Uudet istutettavat puut, pensaat ja nurmikot on esitetty asemapiirustuksessa-/ pihasuunnitelmissa. Urakka-alueen rajat on esitetty asema- ja piha-aluepiirustuksissa. Asemapiirustuksessa näkyvät yleiset merkinnät (johdot, putket tms.) ovat siirretty suunnitelmiin kaupungin toimittamista pohjakartoista. HUOM! Kaapeleiden ja putkistojen sijainnit ovat viitteelliset, ja ne ovat ilmenevät tarkemmin erikoissuunnittelijoiden piirustuksista sekä kaapeleiden ja putkistojen haltijoilta. Urakoitsijat vastaavat huolimattomuudestaan ja piittaamattomuudestaan johtuvista putkisto- ja kaapelivaurioista, ks. urakkarajaliite. 1.1.1 MAAOSAT Tontilla tehdään pintavaaitus ja pohjatutkimus, jolla selvitetään perustamisolosuhteet. 1.1.1.1 Raivausosat Rakennusurakkaan kuuluu rakennuspaikan saattaminen rakentamiskelpoiseksi. Rakennuspaikan raivattaviin osiin kuuluu muun muassa rakennuksen paikan, pihaalueen, tiestön tms., katosten, varasto-, jäte- ja aitarakenteiden yms. rakennuspohjien raivaus suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Raivaus- ja korjuujätteiden poistaminen rakennusalueilta ja luonnontilaan jääviltä alueilta kaatopaikkamaksuineen kuuluu myös urakkaan. Rakennusurakkaan kuuluu purkutyöt tontilla ja sen maapohjassa suunnitelmaasiakirjojen mukaisesti. 4 / 29

Raivaus suoritetaan suunnitelman mukaisilla käsiteltäväksi merkityillä alueilla. Säilytettävät puut suojataan. Ruokamultaa ja päällysteitä poistetaan piha- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Toteutettavan rakennuksen rakennuspohjan, katosten sekä rakennettavan ja istutettavan alueen pintakerrosten poisto tehdään asemapiirroksessa sekä rakennesuunnitelmissa esitetyssä ja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa sekä rakennekerrosten ja rakenteiden perustamisen edellyttämään syvyyteen. LVISasennusten kaivutöistä johtuvat pintakerrosten poistot ilmenevät em. suunnitelmista. Alkutarkastuksessa määritellään käyttökelpoisin ruokamulta-aineksen varastointipaikka tontilla. Kasat eristetään aidalla, eikä niiden päällä saa liikkua tai niitä käyttää varastointialueena. Kasoihin mahdollisesti ilmaantuva kasvillisuus on poistettava välittömästi. Käyttökelvoton kaivumassa lajitellaan ja kuljetetaan viranomaisten osoittamalle kaatopaikalle. 1.1.1.2 Kaivannot Ks. em. geo-suunnittelijan lausunnot, pohjatutkimukset ja perustamistapaohjeet. Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Maankaivu toteutetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Kaivu rakennuspohjaa varten tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Kaivannot on tehtävä niin loiviksi, että sortumavaaraa ei ole. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Putkijohtoja ja kaapeleita varten tehtävät kaivut toteutetaan putki- ja sähkösuunnitelmien edellyttämällä tavalla siten, että putkien ympärille saadaan joka kohdassa tehdyksi suunnitelmien edellyttämät täytöt sekä tarvittavat siirtymäkiilat. 1.1.1.3 Kanaalit Kaapeli-, kaukolämpö-, vesi-, viemäri-, ja sade- sekä perusvesiviemärit sekä liittymäkaivannot tehdään GEO-, RAK- ja LVIS asemapiirustusten mukaisesti. Pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan aina vähintään 200mm syvyyteen, suunnitellun kaivutason alapuolelle. Maan tiiveysvaatimuksissa eri rakennetyypeissä ja täytöissä noudatetaan rakennesuunnitelmissa annettuja ohjeita. Purkutöitä koskevat tehtävät on määritelty kaupallisissa asiakirjoissa. LVIS- ja automaatiotöihin liittyvät erityispurkutyöt kts. urakkarajaliite. Uusien ja vanhojen 5 / 29

kaapeleiden, kanaaleiden, johtojen ja viemäreiden tms. liittymistä toisiinsa vastaa kukin urakoitsija erikoisalansa mukaisesti. Vesi- ja viemärijohtojen liitospaikka on kaupungin osoittamalla kohdalla. Viemärissä ei saa esiintyä pohjaveden vuotoa putken sisään. Kaapelikanaalit tehdään siten, että johtojen asennus ja peitesyvyys toteutuu sähköasemapiirustuksen ja sähkösuunnitelmien mukaisesti. Kaukolämpökanaalit salaojitetaan. 1.1.1.4 Täyttöosat Täyttö suoritetaan pihasuunnitelman, pintavesisuunnitelman, rakennepiirustusten, salaojapiirustusten sekä lämpö-, vesi, viemäri- ja sähkösuunnitelmiin liittyvien asemapiirrosten mukaan. Täytettäessä on otettava huomioon sellaiset varovaisuustoimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia estämään johtojen, eristeiden ja muiden rakennusosien vahingoittumisen. Täytöissä yleensä käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja, ei kuitenkaan silttiä eikä savea, suurin sallittu raekoko enintään 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Täytöissä ei saa olla kasveilla haitallisia aineita eikä hajoavia aineita. Pengerrettävillä tai täytettävillä alueilla säilytettävien puiden ympärillä, yli 20cm:n korkea täyttö on rakennettava kevytsorasta. Päällystettävien alueiden rakennekerrokset, kts. pohjarakennesuunnitelma ja rakennetyyppileikkaukset. Humuspitoinen pintamaa poistetaan ja pohjamoreenin isot kivet ja lohkareet poistetaan tai rikotaan vähintään 200mm syvyyteen suunnitellun kaivutason alapuolelle. Täytettävillä liikenne- ja muilla päällystetyillä piha-alueilla saa rakennekerrosten alapuoliseen täyttöön käyttää myös tiivistyskelpoisia kaivumaita, ellei suunnitelmista muuta ilmene. Täytön tiiveysvaatimus on 90%. Rakennekerrosten alle levitetään suodatinkangas KL III. Leikkivälineiden turva-alueiden täytöissä noudatetaan ao. tarvikkeen valmistajan ohjeita. 1.1.1.5 Penkereet Ulko-oleskelualueet pengerretään tarpeellisessa määrässä. Pengertävät rakenteet toteutetaan tasaussuunnitelmien sekä geo-suunnittelijan ohjeen mukaan. 1.1.1.6 Kuivatusosat Salaojat ja tarkastuskaivot suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Jätevesiviemäröinti ja pintavesiviemäröinti tehdään työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVIsuunnittelijan laatimien suunnitelmien mukaan. Salaojien ympärystäyttö suunnitelmien mukaan. Alueen viemärit perustetaan perustamissuunnitelmien mukaan. 6 / 29

1.1.1.7 Erityiset maaosat Rakentamisen yhteydessä toteutetaan radonputkistorakenteet geo-suunnittelijan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden ja suunnitelmien mukaan, ks. ao. geo- ja rakennesuunnitelmat. Putkien vienti lattiapinnasta ylöspäin. Tähän osioon myös mahdolliset hule- ja jätevesien imeytysrakenteet. 1.1.2 TUENNAT JA VAHVISTUKSET Uudisrakennus perustetaan pohjatutkimuksen perustamistapalausunnon ohjeita noudattaen. Rakennusten perustamistapaa tarkistetaan lisäpohjatutkimusten perusteella suunnittelun aikana. 1.1.2.1 Paalut Paalut tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Massanvaihtojen täytöt tehdään ennen niihin liittyvää paalutusta. Paalut, jotka ovat niin kaukana massanvaihto-kohdasta, että pohjamaan siirtymät eivät voi niitä vahingoittaa, saa lyödä ennen massanvaihtoa. Paalutustyön aikana seurataan, että jatkoskappaleet liitetään valmistajan ohjeiden mukaan. 1.1.2.2 Tuennat Tuennat tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Tuennan suunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon ympäröivien rakenteiden ja niiden toimintojen vaikutus, työnaikaiset rakenteet, kuten nosturiperustukset, sekä muut toiminnot, kuten asennusjärjestys ja asennusteiden liikenne. Kaivannon tukemistarve selvitetään maan laadun, kaivannon syvyyden, ulkopuolisen kuormituksen yms. tekijöiden perusteella. Kaivanto tuetaan, jos kaivannon pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni. Yli 1,8 m syvät kaivannot tehdään tuettuina. 1.1.2.3 Vahvistukset Pohjarakenteet tehdään rakennepiirustusten mukaan. Vahvistukset tehdään työselostuksen ja rakennesuunnitelmien mukaan. Ennen varsinaista stabilointityötä tehdään esityöt, joita ovat raivaustyöt, mahdolliset humusmaan poisto, työalueen tasaus, rakennettu työalusta ja pintakuivatus. Stabilointia mahdollisesti haittaavat rakenne- ja täyttökerrokset poistetaan tai välpätään pilaroinin edellyttämässä laajuudessa. 1.1.2.4 Erityiset tuennat ja vahvistukset Ei ole. 7 / 29

1.1.3 PÄÄLLYSTEET Rakennusalueen pintarakenteet on esitetty pihasuunnitelmassa. Kaikki päällystepinnat tehdään tasaiseen kaltevuuteen tasaussuunnitelman mukaan osoittamaan veden poisjohtamisen suuntaan. Alueiden kallistukset tulee tehdä siten, että ei synny sadevettä kerääviä painanteita. Pohjan tasauksen jälkeen tehdään liikenne- ja piha-alueille eristyskerros sekä jakava kerros rakenneleikkauksissa määritellyistä materiaaleista ja suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Jakavan kerroksen tulee ulottua myös reunarakenteiden alle. Sokkelien vierustat päällystetään kivimurskeella, alueen leveys 900. 1.1.3.1 Liikennealueiden päällysteet Pintarakenteet tehdään rakenneleikkausten ja erikseen tehtävän suunnitelman mukaan. Liikennealueet tasataan pihasuunnitelmassa ja pintavesisuunnitelmassa annettujen korkeuksien mukaan. Tiet ja piha-alueiden liikennealueiden katuluokka on 4, ks. Infraryl 2006, Liite 05. Asfalttibetoni Maarakennetyyppiä käytetään pysäköinti, pelastustie sekä huoltopiha-alueilla. Lisäksi asfalttibetoni maarakennetyyppiä on kadun puoleisella sivulla pinnoitettavaksi merkityillä tiealueilla, ks. urakka-aluerajaus. Rakennetyypin rakennekerrokset geo-suunnittelijan maarakennetyypin mukaisesti. Kivituhka Kivituhkaa MR2 käytetään pohjarakenteessa kaikilla asemapiirustuksessa merkityillä pihateillä, jotka eivät ole pelastusteitä tai raskaasti liikennöityjä huoltoväyliä. Kivituhkaa käytetään asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa esim. kevytliikennereiteillä, polkupyöräreiteillä, jalankulkuväylillä, poluilla luontoalueella, jne. Kivituhka-alueet on merkitty asemapiirustuksessa merkinnällä kt tai kivituhka. 1.1.3.2 Paikoitusalueiden päällysteet Paikoitusalue sijaitsee tontilla. Paikoitusalue on asfalttipintainen. Polkupyörien paikoitusaluetta koskevat samat pinta- ja pohjatyöohjeet. Päällysteen liittyminen kasvillisuusalueisiin niin, ettei päällyste vaurioita ympäröiviä rakenteita. Liittymiset on suunniteltava siten, että mm. ajoneuvoliikenteen vaatimat madallukset reunatuissa, vesien poisjohtaminen sekä liikkumis- ja toimimisrajoitteisten esteetön liikkuminen on otettu huomioon. Liittymiset eivät saa vaurioittaa liittymispintaa tai -rakennetta. 8 / 29

1.1.3.3 Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet Leikkialueen päällysteet ovat Suomessa voimassa olevien kansallisten tai kansalliseksi vahvistettujen standardien mukaisia. Oleskelu- ja leikkialueen päällysteeseen käytettyjen aineiden ja tuotteiden tulee täyttää käyttö- ja huoltoturvallisuuden sekä työturvallisuuden ja työterveyden vaatimukset. Pihaalueiden leikkialueiden yhteydessä paikalla valettavaa joustavaa turva-alustaa (eri värejä), muutoin asfaltti- tai kivituhkapintaa (käsitelty pölyttömäksi). Betonikivet Betonituotteiden tulee täyttää Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysrakenteena vaatimukset. Laatoitus rakennusselostuksen mukaan. Laatoissa ei saa esiintyä haitallisesti poikkeavia värieroja tai pinnan laadusta johtuvia eroja. Betonikivi on asemapiirustuksen osoittamassa laajuudessa pääsisäänkäynnin ja pääosin muiden sisäänkäyntien edustalla käytettävä rakennetyyppi. Betonikiviä käytetään reunakivinä eri ainesta olevien pintojen välillä. Esim. seulanpääkivet /nurmikko tai pensaikko/ kivituhka (kts. rakennusaikana täydennettävä istutus-/asemapiirustus ), kivet asennetaan päittäin 68mm leveäksi nauhaksi. Rajapinnoissa ei käytetä lautoja. 1.1.3.4 Kasvillisuus Viherrakentamistyöt tehdään erikseen tehtävän istutussuunnitelman mukaan. Pohjamaa lannoitetaan. Rakentamisessa käytetään nopeasti vettä läpäisevää, liettymätöntä ja tiivistymätöntä maata. Peruslannoitus viljavuusanalyysien mukaan. Kaikki pinnat, joita ei päällystetä, viheriöidään. Nurmikko tyyppiä on "käyttönurmi". Puut ja pensaat istutetaan asemapiirustuksen ja erillisen vihertyöselostuksen sekä pihapiirustusten mukaan. Puulajikkeet ja niiden määrät on esitetty piirustuksissa. 1.1.3.5 Erityisalueiden päällysteet Betoniset reunatuet Upotetut reunakivet asennetaan yläpinnaltaan samaan tasoon istutus- tai hiekkaalueen kanssa ja 50mm ylemmäksi käytävän / kulkuväylän / piha-alueen kanssa asemapiirroksen mukaisesti. Reunatukien korkeus 300mm, leveys 170mm. Pituudet paikan mukaan. Käytetään suoria ja kaarevia kiviä, esim. Lemminkäinen. Betonisia reunatukia käytetään asfalttialueen, kivetyn alueen, istutusalueen ja nurmien reuna-alueiden rakentamiseen sekä leikkialueen turva-alustan ja asfaltin / rajapinnassa niiden kohdatessa asemapiirustuksessa esitetyssä laajuudessa. Reunakivien yläpinta asennetaan yleensä 50mm korkeudelle ympäröivästä asfalttipinnasta ellei asemapiirustuksessa ole toisin esitetty. 9 / 29

1.1.4 ALUEEN VARUSTEET Rakennus sijaitsee keskellä lähiliikunta-aluetta. Ulkovarusteet sijoitetaan pihapiirustuksessa ja pohjapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin. Pihavalaistus tehdään sähkösuunnitelmien mukaan. Rakenteiden perustukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaan turvanormeja noudattaen. Pihateiden tehdasvalmisteiset liikennemerkit lisäkilpineen rakennuttajan ohjeiden mukaan. 1.1.4.1 Talovarusteet Pohjapiirustuksissa osoitetuissa paikoissa sisäänkäyntien edessä kuumasinkityt jalkasäleiköt, mitat pohjapiirustusten mukaan. Jätesäiliöt ja lipputangot, pyörätelineet sijoitetaan pihasuunnitelman mukaan. Roska-astiat sijoitetaan sisäänkäyntien, oleskelualueiden ja paikoitusalueiden läheisyyteen, sijoitus esitetty asema-/pihapiirustuksessa. Roska-astioiden paikat varmistetaan vielä ennen paikalleen asennusta käyttäjän sekä rakennuttajan edustajan kanssa. Maahan upotettavien roskakorien perustus rakennesuunnittelijan ja valmistajan ohjeen mukaan. 1.1.4.2 Oleskeluvarusteet Tontille toteutetaan oleskelua varten istuma- ja lepopaikkoja, jotka samalla toimivat istutuksia rajaavina ja suojaavina seurusteluryhminä sekä rajaavat myös laatoitusaluetta. Kalusteiden tyypit, materiaalit ja värit sekä sijoittelu on esitetty pihapiirustuksessa. TAI kirjaa tähän: Valmistaja, tyyppi, tuotenumero, lukumäärä sekä materiaali/väri, jos ei sisälly tuotenumeroon. Kalusteiden perustaminen, kiinnitykset, ja turvallisuusvaraukset tehdään tavaran toimittajan kirjallisten ohjeiden mukaisesti. 1.1.4.3 Leikkivarusteet Ei ole. 1.1.4.4 Alueopasteet Rakennuksen pääsisäänkäynnin viereen asennetaan metallirakenteinen tilaopaste. Opasteesta ilmenee rakennuksen osien sijainti, sisäänkäyntien sijainti, opastus eri rakennusosiin sekä sisäänkäyntiopastus. Opaste toteutetaan yksinkertaisen karttakuvan ja tekstien avulla. Opaste sijoitetaan erikseen esitetylle paikalle. Opastepaikka tarkennetaan yhdessä rakennuttajan/käyttäjän edustajan ja arkkitehdin kanssa. Rakennuksen seinään asennetaan opastekylttejä: RAKENNUKSEN NIMI. Nimikyltit valaistaan. Valaistus sähkösuunnitelmien mukaan. 10 / 29

1.1.4.5 Erityiset aluevarusteet Liikennealueiden varusteet liikennemerkit, kpl Valaistusrakenteet - Valaisinten paikat ja lukumäärä on esitetty sähkösuunnitelmissa, pihasuunnitelmissa sekä erikoisvalaisimet sijoitusmitoituksineen julkisivu-piirustuksissa. Autolämmityspylväät - Lämmitystolppien paikat ja lukumäärä on esitetään sähkösuunnitelmissa ja asema-/pihapiirustuksessa. 1.1.5 ALUEEN RAKENTEET 1.1.5.1 Pihavarastot Pihojen yhteyteen rakennetaan kylmät piharakennukset esim. jätevarasto. Pihavaraston perustukset suunnitellaan siten, että routa ei vaurioita tai liikuttele haitallisesti rakenteita. Perustukset erotetaan viereisen rakennuksen perustuksesta liikuntasaumalla. Kiinnitys- ja liitoskohdat suunnitellaan siten, että vesi ei pääse seinärakenteeseen. Maaston korkeuserot otetaan huomioon ja ympäristö muotoillaan siten, että pihavarasto liittyy luontevasti ympäristöön. 1.1.5.2 Pihakatokset Kaikki kylmät katosrakenteet ovat pääsääntöisesti irti rakennusmassasta. Irrotuksella varaudutaan kylmien ja lämmitettyjen rakennelmien mahdollisille erilaisille liikkumisille. Rakennuksen seinään asennetaan aina vesipelti, joka ulotetaan katoksen päälle ja joka estää veden pääsyn ulkoseinäpinnan ja katoksen välisestä liikuntaraosta. Katos kallistetaan valmistajan ohjeen ja ripustustarvikkeiden mukaan noin 1:20..25 seinään pain, ja katoksen alapuolelle, rousteilta suojaavan pellityksen alle asennetaan räystäskourut ja syöksytorvet, halkaisija 80mm. Kaikki katoksien pilarirakenteet ovat täyskiiltäviksi pintakäsiteltyjä kuumasinkittyjä teräspilareita, tai betonisilla tukirakenteella varustettuja yhdistettyjä tasanne-, ja katosrakenteita. 1.1.5.3 Aidat ja tukimuurit Ei ole. 1.1.5.4 Alueen portaat, luiskat ja terassit Rakennuksen ulkopuoliset portaat ovat paikalla valettuja porrasaskelmia. Rakennuksen sisäänkäynneille johtaa luiskat inva-mitoituksella. Luiskat ovat paikalla valettuja teräsbetoniluiskia. Katetut luiskat ovat 1:12,5, ja kattamattomat 1:20. Pinta betonikivipäällysteinen 750x750, ulko-oven edessä kuumasinkitty liukuturvaritilä upotettuna betonikiveyksen tasoon, ritilän silmäkoko 16x100 (25/3). Jalkaritilöiden syvennykset varustetaan vedenpoistolla. 11 / 29

Muut pinnat sileävalettua betonia. Pinnan luokkavaatimus 2. Muottina käytetään esim. filmipintaista vaneria (Wisa-form) tai vastaavaa. Valmiissa pinnassa ei sallita saumapurseita tai vastaavia pinnan epätasaisuuksia. Nurkkien valuvirheitä ei sallita. Valmiin pinnan värisävy on vaalea ja mahdollisimman tasainen. Muottisiteiden syvennykset jätetään näkyviin. Syvennykset siistitään. Avokaiteet ovat kuumasinkittyä terästä ja maalattuja. 1.1.5.5 Alueen pysäköintirakenteet Pysäköintipaikat sijoittuvat tontille asemapiirustuksen mukaisesti. Liikuntaesteisen pysäköintipaikan leveys on 3600 mm. Liikuntaesteisten paikat toteutetaan asemapiirustuksessa esitettyihin kohtiin sisäänkäyntiä. Kaikki uudet pysäköintipaikat varustetaan autolämmitystolpilla. Yleisperiaate lämmitystolpallisten pysäköintipaikkojen osalta on: yksi tolppa/ neljä autopaikkaa. Alueen pihalle toteutetaan saattoliikenteelle reitti, sekä busseille/ pienbusseille pysähdyt ja odotuspaikka, niitä ei varusteta lämmityspylväillä. Alueelle ei tule sähköauton latauspaikkaa. 1.1.5.6 Erityiset aluerakenteet Ei ole. 12 / 29

1.2 TALO-OSAT Rakennuksen paloluokka on P2. Rakennusmateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemä Rakennusmateriaalien päästöluokitus M1. 1.2.1 PERUSTUKSET Alustavan pohjatutkimuksen mukaan rakennus perustetaan teräsbetonisille paaluille Perusmuurit, peruspilarit ja -palkit ovat paikalla valettua teräsbetonia. 1.2.1.1 Anturat Teräsbetoni paaluanturat tehdään paikallavalettuina rakennesuunnitelmien mukaan. Pilari- ja seinäanturat ovat teräsbetonia. 1.2.1.2 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit Sokkelipalkit ovat teräsbetonisia elementtipalkkeja. Työ- ja liikuntasaumat, halkaisueristykset, vedeneristys ja salaojiin liittyvät aukot rakennesuunnitelmien mukaan. EPS-lämmöneristeet. Kaikki piiloon jäävät tai tasoitettavat pinnat saavat olla raakavalua: Näkyviin jäävät betonipinnat ovat By MUO 2 luokan mukaisia. Muotit voivat olla vaneri- tai metallipintaisia, kuitenkin yhdenmukaisesti saman-tyyppisille pinnoille. Rakennuksen ulkopuoliset rakenteet erotetaan liikuntasaumalla rakennuksen perusmuurista. 1.2.1.3 Erityiset perustukset 1.2.2 ALAPOHJAT 1.2.2.1 Alapohjalaatat Liikuntasalin lattiat tehdään kantavina teräsbetonielementeistä rakennepiirustusten ja rakennetyyppien mukaisesti huomioiden lämmön-, veden- ja kosteudeneristykset. Pintalaatassa vesikiertoinen lattialämmitys. Alustila on tuuletettu. Ryömintätilaa tulee olla min 1200mm. Tilaan koneellinen tuuletus. Ryömintätilaan kaksi huoltoluukku: Luukun koko on 8Mx8M. Luukun pitää olla ilmatiivis (kaasutiivis), asianmukaisesti eristetty ja täyttää asentamat palomääräykset (EI 60). Yleensä käytetään kaksoisluukkua, jotta hyvä lämmöneristävyys ja tiiveys saavutetaan. (Esim. Forssan Metallityöt OY Lattialuukku EI 2 60). Varsinaisena palosuojana toimii tiivisteellinen saranoitu alaluukku. Valmistettu sinkitystä teräslevystä. Pohjamaalaus jauhepolttomaalilla. Mallissa 2 on 13 / 29

lattiapinnoitteelle varaus, jonka paksuus huomioitava asennuksessa. Pintaluukku on valmistettu 3 mm paksuisesta teräslevystä. Avaamisen helpottamiseksi luukussa on nostoreikä. Kalustohallissa ja varastoissa maanvaraan rakennettu kantava reunavahvistettu laatta rakennepiirustusten mukaan. 1.2.2.2 Alapohjakanaalit Salaojitustason alapuolella ulottuvat kanavat, kaivot ja kuilut valetaan vesitiivistä betonista. Rakennuksen alapohjan alle asennetaan rakenne/ lvi-suunnitelmien osoittamassa laajuudessa ja osoittamiin paikkoihin radonputkisto. Putkisto viedään katolle ao. suunnitelmien mukaisesti. 1.2.2.3 Erityiset alapohjat 1.2.3 RUNKO Sisäänkäyntien edustalle valetaan betoniset siirtymälaatat. Sisäänkäyntien kohdissa jalkaritiläsyvennyksen, jotka viemäröidään. Radonpoistoputkisto liikuntasalin koko alatilassa, paitsi varastot. Lattiasyvennys/VSS: Väestönsuojan suojaoven kohdalle toteutetaan lattiasyvennys rakenne- ja arkkitehtisuunnitelmien mukaisesti. Syvennyksien tarvittavat peittorakenteet kevytrakenteisina, mutta tiiviinä, toteutetaan rakenne- ja rakennussuunnitelmien mukaisesti. Katettavan syvennyksen riittävästä ilmanvaihdosta ja riittävästä lämmityksestä ohjeistaa LVI-suunnittelija suunnitelmissaan. 1.2.3.1 Väestönsuojat Noudatetaan RT SM-21508 / Valtioneuvoston asetus väestönsuojista sekä RT SM- 21509 Valtioneuvoston asetus väestönsuojan laitteista ja varusteista. Koulun väestönsuoja, jotka sijoitetaan liikuntahallin rakennukseen. Suojien suojausluokka on S1, koko pinta-ala on 133 m2. Väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelman mukaisia tiloja (pukuhuoneet ja varasto). Väestönsuojan kantavat rakenteet tehdään paikallavalettuina rakennesuunnitelmien mukaan noudattaen väestönsuojia koskevia velvoittavia säädöksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä ja ohjeita. Näkyvät seinä- ja kattopinnat ovat sileävalua. Väestönsuojan rakenteisiin ei saa tehdä muita kuin piirustuksissa esitettyjä työsaumoja, aukkoja, läpivientejä, syvennyksiä ym. varauksia. Vesi- ja kosteudeneristykset rakennepiirustusten mukaan. 14 / 29

Urakoitsija hankkii ja asentaa ovet, luukut, sulkulaitteet, aukot, ilmanvaihtolaitteet kanavistoineen ja niiden suojaseinät yms. sekä asentaa putkiurakoitsijan hankkimat rakenteisiin tulevat vesi- ja viemärilaitteet. Sulkukammio varastoidaan muiden VSSlaitteiden kanssa väestönsuojaan. IV-urakkaan kuuluu jakokanaviston teko rauhan ajan käyttöä varten. 1.2.3.2 Kantavat seinät 1.2.3.3 Pilarit 1.2.3.4 Palkit Rakennuksen matalan osan kantavat seinät tehdään puurakenteisina. Pilarit ovat liimapuuta. Liikuntasalin kantava runko on liimapuinen kolminivelkehä. Palkit ovat liimapuuta. 1.2.3.5 Välipohjat Välipohjat ovat yleensä kertopuuripa tai muu puuvälipohja, osittain paikallavalettuja teräsbetonilaattoja. 1.2.3.6 Yläpohjat Liikuntahallin yläpohjan sekundäärikannattajat sekä rakennuksen matalan osan yläpohjan kantavat rakenteet ovat teräspoimulevyä. 1.2.3.7 Runkoportaat Ei ole. 1.2.3.8 Erityiset runkorakenteet Pystykuilurakenteet rakennesuunnitelman mukaan. 1.2.4 JULKISIVUT 1.2.4.1 Ulkoseinät Julkisivut tehdään teräs/villa-sandwich-elementeistä (paroc elementit tai vastaavat), joiden vahvuus on 240 mm. Julkisivupinnan verhous- vaakasuuntaiset ulkoverhouspaneelit ja metallikasetit. Levyprofiilit kiinnitetään käyttäen levyvalmistajan kiinnitys- ja erikoiskappaleita. Lasiseinät ovat teräs-lasirakenteita, teräsprofiilit kylmäkatkaistuja kokoteräsprofiileja. Lasitus kaksinkertainen umpiolasi, argon-täyte, lasit turvalasia. Sokkeleissa luokan A betonivalupinta. 15 / 29

1.2.4.2 Ikkunat Ikkunat ovat kiinteitä MEK-tyyppisiä puu-alumiini-ikkunoita. Tuuletusikkunat ovat tyyppiä SE. Alumiiniosat polttomaalataan arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Puuosat maalattua mäntyä, laatu V RT 41-10431 mukaisesti. Ikkunat ovat tehtaalla valmiiksi lasitettuja (ensimmäisen luokan float-lasia): Lasipaksuudet RT 38-10316 mukaisesti. Ikkunat ja sisäikkunat, joiden ikkunapenkki on matalampi kuin 700mm, ovat turvalasia. Sisimmässä lasissa selektiivikalvo. Liikuntasalin suurikokoiset ikkunat tehdään kiinteinä itsepuhdistuvalla turvalasilla. Sisimmässä lasissa selektiivikalvo. Ikkunoiden U-arvon tulee olla pienempi kuin 1,0 W/m2K Ikkunoiden vesipellitys RT 80-10632/4.1 "Peltikaistakiinnitys" mukaan maalatusta, sinkitystä teräspellistä, pellin vahvuus 0.6mm. Pellillä yhtenäinen aluspelti. Alumiinirakenteiset ulkoikkunat ja lasiseinät. Ikkunoiden karmit ovat kylmäkatkolla varustettua lyöntilistallista alumiiniprofiilijärjestelmää. Ikkunoiden U-arvo enint. 0,8 W/m²K koko ikkunarakenteella. Lasiseiniin liittyy avattavia alumiiniprofiili-ikkunoita, jotka ovat järjestelmään sopivia (sisään aukeavat tuuletusikkunat, ulos aukeavat savunpoistoikkunat). Lasiseinärakenteisiin liittyy myös ovia, joiden runko on lämpökatkaistua alumiiniprofiilia. Pintakäsittely: polyesteripulverimaalaus polttomaalattuna, pohjakäsittely kromatointi, alumiiniosissa jauhepolttomaalaus sävyyn. Kiinnikkeet maalataan lasiprofiilien sävyyn. 3K-lasitus, argon-kaasu ja selektiivipinnoite, U-arvo vähintään 0,6 W/m2K, välilistat TPS. Lasiseiniin liittyy julkisivulasiosia. Näissä lasina käytetään laminoitua 3+3 mm lasia. Lasin taustalle asennetaan pieniaaltoinen profiilipelti. Välitilan tuuletus varmistettava riittävillä raoilla ylhäällä ja alhaalla. umpiolasien asennuksessa ja tiivistyksessä noudatetaan ikkunatoimittajan kirjallisia ohjeita ja RT 41-10279 soveltuvin osin. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. Teräs-lasiseinät ks. kohta 1241. Sisäikkunat ks. kohta 1311. Savunpoistoikkunat. 16 / 29

Ulosaukeavat savunpoistoikkunat ja luukut ovat kaukolaukaistavia. varustetaan automaattisella savunpoistomekanismilla. Jokaisessa ikkunassa ja luukussa myös sulkupainikkeet sekä tuuletuspainikkeet. Aulatilojen ja liikuntasalin savunpoisto toteutetaan savunpoistoluukuilla. 1.2.4.3 Ulko-ovet Ovet ovat teräs-lasirakenteita, teräsprofiilit kylmäkatkaistuja kokoteräsprofiileja, lasit turvalasia, laseissa turvamerkinnät. Ovien u-arvo tulee olla pienempi kuin 1.0 W/m2K. Ovet varustetaan kulunvalvonnalla ja sähkölukituksella. Pääsisäänkäynnin ovi varustetaan avausautomatiikalla. Pääsisäänkäyntiväylillä kynnyskorkeudet max. 20 mm. Kynnys ruostumatonta terästä, kynnys luiskataan molemmin puolin siten, ettei siihen jää vaikeasti ylitettävää jyrkkää kulmaa. Kaikissa ovissa RST-potkupelti, ovensuljin, oven aukipitokoukku ja maahan kiinnitettävä oven aukipitotappi Oviin Abloy lukkorungot ja iloq-lukkopesät tai vastaava. Sarjoitus koulun ohjeiden mukaan. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Lasitus 3-kertainen umpiolasielementti, umpiolasielementin uloimmat lasit karkaistuja tai laminoituja ovikaavion mukaan. Lasituslistat valmistajan vakioratkaisun mukaan. Lasitus ja huomiomerkinnät ruutukoon ja RakMK F2 turvamääräysten mukaan. väriin. Ovien ulko- ja sisäpuolelle yhtenäiset pulverimaalatut alumiinipeitelistat oven Tiivisteet ulko-ovissa silikonikumia. 1.2.4.4 Julkisivuvarusteet Talotikkaat ovat kuumasinkittyä, maalattua terästä. Ulkotikkaat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan kuumasinkittyä terästä. Talotikkaiden sivujohteiden vapaa sisäpuolinen väli on vähintään 400 mm. Metallisten tikkaiden puolien väli on enintään 300 mm ja enintään kaksikerroksisen rakennuksen puisten tikkaiden puolien väli 400 mm keskeltä keskelle. Tikkaiden kiinnitysetäisyys seinästä tai seinän ulkonemasta on vähintään 200 mm. Alin puola sijoitetaan yleensä 1000...1200 mm:n korkeudelle maanpinnasta. Talotikkaat, joiden nousukorkeus on vähintään kahdeksan metriä, varustetaan jäätymistä vastaan suojatulla turvavyön kiinnityskiskolla tai selkäsuojuksella. 17 / 29

1.2.4.5 Erityiset julkisivurakenteet Ei ole. 1.2.5 ULKOTASOT 1.2.5.1 Parvekkeet Ei ole. 1.2.5.2 Katokset Sade- ja sisäänkäyntikatokset Runko maalattua terästä, vesikaton rakenteet lisäksi puuta. Bitumikermikate. Katosten alapinta verhoiltu läpivärjätyllä ja maalatulla kuitusementtilevyllä. Jätekatos Rakennetaan kylmä jätevarasto. Piharakennusten alapohjana maanvarainen betonilaatta. Rakennusten runko kuumasinkittyä terästä, tehdasmaalattu. Ulkoseinät verhottu kuitusementtilevy tai peittomaalattu pystylautaverhous. Katon runko kertopuurakenteinen. Katon alapinta verhoillaan näkyviltä osiltaan läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä. Ulkoportaat Ulkoportaat teräsbetonielementtejä, askelmapinnat, lepo- ja kerrostasot puuhierrettyä betonia. Sinkityt teräspinnakaiteet, pinnat lattaterästä. Käsijohteet lattaterästä. Pääsisäänkäyntioville rakennetaan ulkoluiskat ja sisäänkäyntitasot. Luiskien kaltevuus 1:20. Luiskat paikalla valettua betonia, puuhierto. Kynnyskorkeudet max. 20 mm. Kaiteet kuumasinkittyä lattaterästä. Kaikki ulkopuoliset teräsrakenteet ovat kuumasinkittyjä (ei rst) 1.2.5.3 Erityiset ulkotasot Pääsisäänkäynnin edus muotoillaan ovea kohti nousevaksi luiskamaiseksi betonikivipintaiseksi tasoksi pohjapiirustuksen mukaan. Sisäänkäynnin edustalla sähkölämmitys (SU) 1.2.6 VESIKATOT 1.2.6.1 Vesikattorakenteet Vesikaton kantavat alusrakenteet ovat teräspoimulevyä ja puuta. 18 / 29

Lämmöneristys ja vedeneristys rakennesuunnitelmien mukaan. Vesikatteen kantava runko puurakenteinen, vesikatteen alusta vedenkestävää vaneria. 1.2.6.2 Räystäsrakenteet Räystäät tehdään puurakenteisina. Räystäiden alapinnat verhoiltu läpivärjätyllä kuitusementtilevyllä. 1.2.6.3 Vesikatteet Vesikatteet rakennesuunnitelmien, muovipinnoitettu kuumasinkitty konesaumattu teräsprofiilipelti, joka varustetaan aluskatteella. Räystäät ja ulkopuolinen vedenpoisto. 1.2.6.4 Vesikattovarusteet Yläpohjavarusteet tehdään RakMK, F2:n turvallisuusmääräysten mukaisesti. Tarvittavat talotikkaat, hoitosillat, kaiteet ja lumiesteet ovat kuumasinkittyä pulveripolttomaalattua terästä, väri kuten vesikatteessa. Sijainti ja laajuus LVIsuunnitelman ja ARK vesikattopiirustuksen mukaan. Noudatetaan myös RT 85-10862. Puhaltimien jalustat pellitetään 0.7 mm vahvuisella kuumasinkityllä, muovipinnoitetulla teräspellillä PVDF-HB pinnoite. Räystäskouru 2-kertaiset puolipyöreä muovipinnoitettu (PVDF HB pinnoite), kuumasinkittyä teräspeltiä 0.8 mm, RT 85-11020, kuva 3 soveltaen, ulkopuoliset kannakkeet väri julkisivupiirustuksen mukaan; räystäskourun kiinnitys RT 85-11020 mukaan. Päärakennuksen siipien pitkien lappeiden räystäillä kourujen halkaisija 200 mm ja syöksytorvien 150mm, muualla kourut 150mm ja syöksytorvet 120mm. Kiinnitystarvikkeet kuumasinkittyjä tai ruostumatonta terästä. Syöksytorvet pvdfpinnoitettua teräspeltiä, alaosa kuumasinkittyä ja maalattua 2,5 mm teräsputkea. Syöksytorvet johdetaan suoraan sadevesiviemäriin. Syöksytorviin asennetaan saattolämmityskaapelit. Tarkastus-/huoltoluukku syöksytorvien alapäähän. Vesikatto varustetaan kattopollarein ja tarvittavilta osiltaan teräskulkusilloin. Pollarit ja kulkusillat kuumasinkittyä terästä ja maalattu katon sävyyn. Kattoluukut ja läpiviennit tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle harjaa, alalappeelle sijoittuvien läpivientien yläpuolelle tulee asentaa lumieste. Vesikaton varusteiden tulee olla katteeseen soveltuvia malleja. 1.2.6.5 Lasikattorakenteet Ei ole. 1.2.6.6 Kattoikkunat ja-luukut Liikuntasalin savunpoisto toteutetaan kattoon sijoitetuilla savunpoistoikkunoilla. Iv-konehuoneesta lämmöneristetty luukku katolle (varapoistumistie) + tikkaat. 19 / 29

1.2.6.7 Erityiset vesikattorakenteet Ei ole. 1.3 TILAOSAT 1.3.1 TILAN JAKO-OSAT 1.3.1.1 Väliseinät Märkätilojen väliseinät ovat yleensä kevytsorabetonisia elementtirakenteita, muut kevyet väliseinät pääosin levyrakenteisiaseiniä. Levyrakenteisten seinien runkona puuranka. Levytyksenä kuitusementtilevy 13 mm. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään pääosin kiviaineisina. Kaikkien käytettävien tasoitus-, vedeneristys-, kiinnitys- yms. materiaalien tulee olla keskenään yhteensopivia ja saman valmistajan tuotesarjaa. Kaikkia materiaaleja käytettäessä noudatetaan materiaalitoimittajan antamia ohjeita, ellei tässä työselosteessa mainita muuta. Väliseiniin rakennetaan tarvittavat vahvistukset laitteita, varusteita ja kalusteita varten. Aulojen, käytävien ja yhteisten oleskelutilojen ulkonurkissa kulmasuojat ruostumatonta terästä alakattoon saakka, ellei suunnitelmissa erikseen muuta mainita. Kulmasuojien reunat tehdään siten, ettei niistä muodostu teräviä reunoja joihin voisi viiltää itsensä. Laatoitettaviin pintoihin kosteussulkusively. Ääneneristys WC- sekä pesutilojen seiniin. Väestönsuojan väliseinät ovat betonirakenteisia. 1.3.1.2 Lasiväliseinät Puurakenteiset lasiväliseinät: Aulan ja liikuntasalin väliset lasiväliseinät ovineen ovat puurunkoisia, modulimitoitettuja elementtilasiseiniä. Vakiorakenteinen lasiseinäjärjestelmä, runko 30x130 mm puuviilutettua mdf-profiilia. Lasit laminoituja turvalaseja RakMk F2:n mukaan, välissä ääneneristyskalvo. Lasien ääneneristävyys R w 40 db. Tehdasmaalaus arkkitehdin värisuunnitelman mukaan. Ovet järjestelmän mukaisia, huullettuja, maalattuja puu-lasiovia, ääniluokka 30 db. Lasipinnoissa turvaraidat. Ovissa laskeutuvat tiivistekynnykset. Teräsrakenteiset lasiväliseinät: Runko 50x20 mm maalattua teräsputkea. Lasit laminoituja turvalaseja RakMk F2:n mukaan, välissä ääneneristyskalvo. Lasien ääneneristävyys R w 40 db. Osa 20 / 29

paloluokiteltuja, tyyppihyväksyttyjä E30 tai EI30 luokan palorakenteita. Paloluokitellut lasit kirkasta palolasia. 1.3.1.3 Erityisväliseinät 1.3.1.4 Kaiteet Liikuntasalin jakava verho: Liikuntasalin sähköisesti ylösnouseva verkotetulla yläosalla jakoseinä (esim. Aura 200 Laskoseinä ST-Team OY). Laskosnostoseinä nousee ja laskee sähköisesti ohjattuna kytkimeltä. Umpinainen alaosa (2,5m) PVC-pinnoitettua, polyesterikudosvahvisteista kangasta ja yläosa pallosuojaverkkoa (polyamidiverkko). Asennus kattoon. Liikuntasalin päätyssa sähköisesti ylösnouseva suojava lyöntiverkko pesäpallon harjoitelua varteen. WC-tilan jakoseinä: Jakoseinä laminaattipintaista kosteuden kestävää lastulevyä, runko eloksoitua alumiiniprofiilia, ovessa WC-lukko. Ei ole. 1.3.1.5 Väliovet Ovet heloitetaan käyttötarkoituksen mukaan ja sarjoitetaan koulun ohjeiden mukaan. Oviin Abloy lukkorungot ja iloq-lukkopesät tai vastaava. Kulunvalvotut ovet varustetaan tarvittavilla ylivientisuojilla ja putkituksilla sekä kulunvalvontavarusteilla (mukaan lukien moottorilukot). Kulunvalvonnan tarkemmat määritykset sähkösuunnitelmien mukaan. Kulkureiteillä kynnysten korkeus max. 20 mm. Sisätilojen kynnykset tammea, kosteissa tiloissa RST-kynnykset. Sisäovet yleensä ovat puurakenteisia, laminaatti tai puuviilupintaisia vakiovalmisteisia huullettuja laakaovia. Puukarmit maalattuja tai viilutettuja. Kosteissa tiloissa käytetään kostean tilan ovia. Ilmastointisuunnitelmien mukaisissa ovissa ovirako. 1.3.1.6 Erityisovet Märkätilojen ovet vakiorakenteisia lujitemuoviovia. Ovissa alumiiniset säätökarmit. 1.3.1.7 Tilaportaat Iv-konehuoneen sisäportaat tehdasvalmisteisia sinkittyjä teräsritiläaskelmaportaita. 1.3.1.8 Erityiset tilajako-osat Ei ole. 21 / 29

1.3.2 TILAPINNAT Pintamateriaalien tulee täyttää Rakennustietosäätiön määrittelemä. Kaikkien pintarakenteiden ja käytettävien kiinnitysaineiden päästöluokka on pääosin M1. 1.3.2.1 Lattioiden pintarakenteet Lattioiden pintarakenteet rakennetyyppien mukaan. Ks. myös 1322. Vedeneristeet RakMK C2:n määräyksiä ja RIL 107-2000 ohjeita noudattaen. Seinien vedeneristeet ja lattiapinnoitteen seinille nostot limitetään vesitiiviisti. Märkätiloissa kaadot 1:100 ja kaivojen ympärillä 1:50. Kaikki wc-tilat ovat märkätiloja. 1.3.2.2 Lattiapinnat Lattiat yleensä SisäRYL:n korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat ja varastotilat alinta laatutasoa. Lattianpäällysteet ulotetaan kiinteiden kalusteiden alle. Liikuntasalin lattia: Liikuntasalissa urheilukäyttöön tarkoitettu massalattia. Esim. Pulastic Pro 180 Comfort liittojoustava; Jalkalistat massiivikoivua, koko n. 15x70mm Sisääntuloaula ja niihin liittyvät käytävätilat: keraaminen kuivapuristelaatta 600x600mm. Tuulikaapeissa ja sisääntuloissa lattiasyvennys + kuramatto Märkätiloissa vesieristys + keraaminen laatta. Teknisissä tiloissa muovimatto. 1.3.2.3 Sisäkattorakenteet Aula- käytävä ja pukutiloissa alaslasketut katot akustisia lasivillakattoja, ripustus T- kannatinlistajärjestelmän varaan. Märkätiloissa ripustettu akustinen lasivillalevy, pestävä, vakiovalkoinen, ripustus levyvalmistajan T-listajärjestelmän varaan. Teknisten tilojen katoista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. Huoltoluukut järjestelmän mukaisia luukkuja. 1.3.2.4 Sisäkattopinnat Kattopinnat yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Teknisten tilojen katoista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. 22 / 29

Liikuntasalin kattopinnat verhoillaan 50mm vahvuisella liimatulla akustisella lasivillalevyllä. 1.3.2.5 Seinien pintarakenteet Märkätilojen seinät laatoitettuja. 1.3.2.6 Seinäpinnat Yleensä SisäRYL:n normaalia laatutasoa, laatoitettavat pinnat korkeinta laatutasoa, tekniset aputilat alinta laatutasoa. Levyseinät yleensä tasoitettuja ja maalattuja. Liikuntasalin seinillä iskunkestavät vaimentavat levyt. Wc:t, siivoustilat: vedeneristys + keraaminen laatoitus. Teknisten tilojen seinärakenteista 50% reikäpeltipintaista teollisuusakustiikkalevyä. 1.3.2.7 Erityiset tilapinnat Liikuntasalin seinien yläosiin sijoitetaan iskunkestävät akustiset verhoukset, korkeus 2m. 1.3.3 TILAVARUSTEET Noudatetaan kalustekaavioita, pohjapiirroksia, seinäprojektioita ja huoneselostusta. Liikuntahallissa harrastetaan tavanomaisia liikuntalajeja. 1.3.3.1 Vakiokiintokalusteet Hallin varastoissa säilytyskalusteet, tyyppi Kerko Sport. Salin pukuhuoneissa lokerot. 1.3.3.2 Erityiskiintokalusteet Siivoustilan kalusteet ruostumatonta terästä ja jaloilla varustettu. 1.3.3.3 Varusteet Liikuntahallivarusteet: koripallo, lentopallo, puolapuut, peilit, pesäpallon lyöntiverho, salin jakoverho jm. Ulkoikkunoissa sälekaihtimet. Liikuntasalissa rullaverhot ovat 100 % pimentävää kangasta. WC- ja pesutiloissa peilit. Jalkasäleiköt, tuulikaappimatot. Pikapalopostikaapit (sis. jauhesammuttimet) tehdasmaalattuna ympäröivän seinän sävyyn. 23 / 29

Pesuhuoneissa ja WC-ssa käsipyyhetelineet ja pesuaineannostelijat. 1.3.3.4 Vakiolaitteet Normaalit liikuntasalin laitteet ja koneet. 1.3.3.5 Tilaopasteet Normaalit koulun opasteet. numerokilvet ja nimitekstit, opastetaulut koulun auloissa ulkoseinissä talon nimitekstit sekä ulko-opastetaulu pääsisäänkäynnin yhteydessä. Anodisoitu alumiini. Paikoitus- ja ajoalueet varustetaan liikennemerkein. 1.3.3.6 Erityiset tilavarusteet Liikuntasali varustetaan 4 m x 8 m siirrettävällä paljenäyttämöllä, 2 kpl näyttämöelementtiä. Näyttämössä on mukana koottava verhojärjestelmä. Liikuntahalliin sijoitetaan sähkötoiminen laskettava valaistusansas. Urheiluhalli varustetaan 550 katsomotuolilla jotka säilytetään kuljetusvaunuissa. 1.3.4 MUUT TILAOSAT 1.3.4.1 Hoitotasot ja kulkurakenteet Ulkotikkaat, ks. kohta 1264 Vesikattovarusteet Vesikaton kulkurakenteet, ks. kohta 1264 Vesikattovarusteet 1.3.4.2 Tulisijat ja savuhormit Ei ole. 1.3.4.3 Muut erityiset tilaosat Pysty- ja vaakahormit Näkyviin jäävät ilmanvaihto- ja viemäriputket koteloitaan, vaikka kaikkia koteloita ei arkkitehdin työpiirustuksissa olekaan erikseen huomioitu. Kotelointi tehdään yleensä kipsilevyllä puu-/metallirungon varaan. Kotelon tasoitus + maalaus ympäröivien seinien tasoon. Märkätiloissa pystyhormit muurataan umpeen lapetiilimuurauksena. Kaikki eri palo-osastojen väliset hormit osastoidaan muuraamalla tai levyttämällä vaadittuun palonsuojatasoon. 1.3.5 TILAELEMENTIT Ei ole. 24 / 29

1.3.5.1 Kylpyhuone-elementit 1.3.5.2 Kylmähuone-elementit 1.3.5.3 Saunaelementit 1.3.5.4 Talotekniikan tilaelementit 1.3.5.5 Hormielementit 1.3.5.6 Erityiset tilaelementit 25 / 29

2 TEKNIIKKAOSAT 2.1 PUTKIOSAT Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon- liikuntasalissa lämmönjako vesikiertoisen lattialämmityksen avulla, kalustohallissa lämoöpatterien avulla. Ks. LVI-selostus 2.2 ILMANVAIHTO-OSAT Ilmanvaihtojärjestelmät tehdään erillisen suunnitelman mukaan. Rakennuksissa on tulo/poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmä varustetaan lämmön talteenotolla. Ks. LVI-selostus 2.3 SÄHKÖOSAT Liikuntahalliin asennetaan sähkökäyttöinen valkokangas sekä projektori. Liikuntahalliin asennetaan sähkötoimiset pimennysverhot sekä sähkötoiminen jakoseinä. Liikuntahallin valaistusansas liitetään sähköverkkoon. Rakennus varustetaan rikosilmoitin- ja kameravalvontajärjestelmällä, keskusäänentoistojärjestelmällä, aikakellojärjestelmällä, koneellisella savunpoistojärjestelmällä sekä automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä. Rakennus varustetaan kulunvalvontajärjestelmällä. Liikuntahalli varustetaan induktiosilmukalla. Rakennuksen katolle tehdään varaukset aurinkosähköjärjestelmää varten. Rakennus varustetaan turva- ja merkkivalaistuksella. Ks. sähköselostus 2.4 TIEDONSIIRTO-OSAT Tietojärjestelmät ovat tavanomaista koulun liikuntasalintasoa. Rakennukseen asennetaan yleiskaapelointijärjestelmä ja langaton lähiverkko. Rakennus varustetaan info-tv järjestelmällä, käytävätilat varustetaan kannettavien tietokoneiden latauspaikoilla. 26 / 29

Liikuntasalin tieto- ja viestintätekniikkaan sisältyvät dataprojektorit sekä dokumenttikamera ovat rakennuttajan hankinta. Ks. sähköselostus Puhelinjärjestelmä: Yleiskaapelointijärjestelmän mukainen yhdistetty kaapelointi atk-järjestelmien kanssa Äänentoistojärjestelmä Yleinen äänentoistojärjestelmä äänenvoimakkuuden säätimillä. Tarvittavat tilat varustetaan induktiosilmukoilla (liikuntasali). Merkinantojärjestelmät: soittojohto-, sisäänpyyntö-, henkilönhaku- ja aikakellojärjestelmä. Aikakellot pukuhuoneissa, liikuntasalissa, ulkona ja käytävillä. Inva-wc:stä hälytys käytävälle. Välituntimerkinanto yleisen äänentoistojärjestelmän kautta. Atk-verkko Atk-verkon pistorasioilla varustetaan kaikki tilat. Atk-verkko toteutetaan avoimella kaapelointijärjestelmällä, kategoria 6. Kaapelointi ja pistorasiat yhteiset puhelinjärjestelmän kanssa. Atk-järjestelmän serverit varustetaan UPS-laitteistolla, Ilmoitusjärjestelmät: Lvi-ilmoitusjärjestelmä. Kaikki hälytykset keskitetysti kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Paloilmoitinjärjestelmä Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmaisimina käytetään pääasiassa savuilmaisimia sekä tiloissa, joihin savuilmaisin ei sovellu lämpö- ym. ilmaisimia. Rikosilmoitusjärjestelmä Rikosilmoitusjärjestelmä liiketunnistimilla sekä ulko-ovet ovikoskettimilla. Hälytykset johdetaan vartioimisliikkeelle ja kiinteistöautomaatiojärjestelmään. Yhdistetään kulunvalvontajärjestelmään. Kulunvalvontajärjestelmä Oviin kulunvalvonta iltakäyttöä varten. 27 / 29

Erikoisjärjestelmät: Turvavalaistus Sisäasiainministeriön pelastusosaston ohjeiden ja standardin SFS-EN 1838 mukainen merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä. Kauko-ohjaus ja valvontajärjestelmä Keskitetty kiinteistöautomaatiojärjestelmä tarvittavilla alakeskuksilla. Videovalvontajärjestelmä Kameravalvontajärjestelmä varustettuna digitaalisella tallentimella. Kameroita sijoitetaan auloihin ja pääoville. Lisäksi välituntipiha ja muut pihat valvotaan riittävällä kameramäärällä. AV-laitteet Liikuntasalissa kaapelointivaraus videoprojektorille. 2.5 LAITEOSAT 2.5.1 SIIRTOLAITTEET 2.5.1.1 Hissit Ei ole. 2.5.1.2 Kuljettimet 2.5.1.3 Erityiset siirtolaitteet 2.5.2 TILALAITTEET 2.5.2.1 Keittiölaitteet 2.5.2.2 Pesulalaitteet 2.5.2.3 Väestönsuojalaitteet S1 väestön suoja. 2.5.2.4 Allaslaitteet 2.5.2.5 Erityiset tilalaitteet 28 / 29

RAKENNUTTAJAN ERILLISHANKINNAT Liikuntahallin projektori. Irtokalusteet ja - varusteet. Välipala- ja kahviautomaatit. Vuokramatot. Päiväys ja allekirjoitus Arkkitehtisuunnittelu Tallinna 7.10.2016 Projekt Kuubis OÜ Tatari tn. 25 Tallinn 10116 Katrin Männik, arkkitehti 29 / 29