Raimo Heikkild JUHO JUHONPOIKA ALA_TOIKON IS;iNT;i Kurun Vaakaniemen Toikko Erkki Toikon asurnuksesta sai alkunsa ehkd tunnetuimman kurulaisen talon monivaiheinen historla. Pirkkalan erdmaalalonpoik i en luettelossa vuodelta 1562 mainitaan Kangasalta lshtciisin o1lut nitkaaikaiqena Mainetta Toikko on saanut mm. I'a-:j:t^r^-^ KaraJa La-Lona Ja Erich Toickoij, joka oli saanut kautta maan tunnetun Antti Toikkoasuttavakseen yfc;j:lrveldisen sen kauppakartanona. Jokainen Ndsjjdrved pohjoiseen tai etelddn kulkenut nulstaa Toikon laivalaiturin. Maatilana Toikko on pitk:iein kaimansa Erkki 011inpo'i an entisen eramaan Kurun Vaakaniemessii. Kurua ei tietysti silloin vield o11ut pitdjiind eikd seurakuntana. Koko nykyisen p i Ldjdn a1 ueell a ol-i vain seitsemdn asunusta: I7^-;,,1^^ r\olju(arl 1.,,1;^ AyfarI nd^si t,-1,--i NdlJUIdG, v^-i,,1^e Keihdslahden Kuru, 0lkitaipaleen M.,rrx-i :^ T^.--a1e. rrjrror r rorpafcr Petdidlammin r slo-j entisj d kan tatiloja jakamalla ja 1730-1uvun 1opu11a perusteltiin kaksi uudistilaa, mulla ne e i vdt kokonaiskuvaa muuttaneet. Kuru o1i edelleen harvaan asuttua erdrnaa-a1uetta. Varsinaiset kylakunnat muodostuivat vasta isonjaon jdlkeen. /+ /+ Jo Ikonen ja Vaakaniemen Toikko. Ndi s td Kar ju 1 an talo t o 1 ivat ennen erdmaiden palautusta vaihtokaupalla saadulle ona11e maa11e perustettuja. Muut vilsi olivat varslnalsaa erdmaatalonpoikien savuja. Minkddnlaisia tieyhteyksid ei o11ut. oli vain koskernattomia korpia, soita, joitakin luonnonniittyjei, puroja ja jdrvid sekd itse kullakin asuttavanaan savunirl-f i ofailli naanrrrnin+n rraa[rur s]>ld. f,u ol l rrt ni t.c iin p1- urivisszi. Lukuisac isdnndt ovat o11eet kirkkovddrtei- 15, lautamiehind tai eri hallintokuntien jdseninii. Ndin kuitenkin vasta parin viime vuosisadan aikana. Sit i ennen Toikko ei irrrrri mrrisfa Krrrrrn f aloisf a noi- KennuE. Toikko ei o1e monisatavuotinen suku- tai perintijtila. Peiinvastoin sell dbujdl Ld i omistaiat oluju ovat vaihtuneet nuutamien sukupolvien rriilain T;ctii i^hf,,r, ^f rl 1,,1,,,' JJItLULI' ella -LUKUIsat suvut ovat saaneet slel te vdvyjd tai miniditii tai luovuttaneet niitii sinne. Yhta monet sukututkijat ovat jossain vaiheessa pee tyneet Toikol I e tai pistliy- Muutamien vuosikyrnrnenien alkana rvneet si el i H omi a -i rrrrri aan etsiessaan. erdmaiden 1uvu1l e asutus pdiisldessd jatkui. Kurussa 1600- o1i Sotien ja katovuosien tdytteneste parikymrnentd taloa, mutta siihen 1600-luvusta kurulaiset miiiird likirnain vakiintuikin puoleksitoista selviytyivdt parernmin kuln rinta- vuosisadaksi. Toki maiden a sukkaa t. Vainolaiset ne1j6 taloa syntyi 1600-1uvu11a ja kulkutaudit pysyttelivdt kaukana tietttjmien talpaleiden takana. Vasta suuret kuol ovuodet 1696-1.697 sekai senjdlkeiset sodat ja isonvihan aika vuoteen 1721 i ^f t irf;jt iqrvpf ra,,if j;ll,^- -,*-.-jllaval Jaj:Keilsa Kuruunkin. Tyijkuntoiset rniehet katosivat sotakentl11e. Vuonna 1712 henkikirjoitetuista oli
vai.n kolmannes miehi2i. Vuonna 1695 Kurussa o1i- henkirahan naksajia l4i, rnutta 1723 enaa 79. fsonvihan jiilkeisind vuosikymmenind Kurun niinkuin koko maankin viikiluku kasvoi nopeasti. Syntyvyys o1i korkealla, eika o1lut pahoja katovuosia, kulkutauteja tai yhtenddn toistuvia sotia vdesttinkasvua hillitsemdsss. Vuonna 1721 Kurun kappeliseurakunnassa oli I84 asukasta, vuonna 1805 vastaava luku o1i I.194. Tarvittiin uusia tyiipaikkoja ja enem'rndn ruokaa. Niinpri annettiin lukuisia asutusta, tuotantoa ja tycillisteinistii edisrdneitd sliiinndksid. 1739 seadettiin tytjve1vo11isuus, palkollisten lisdksi sai kotona olla vain yksi tdysikasvuinen poika ja tyttai, muiden oli ldhdettdvd. 1743 annettii-n perintijtalon maal1e perustetulle torpalle verovapaus. Kruununtllal- 1e perustettu torppa sai vuonna 1757 saman oikeuden. 1749 siiedettiin talon halkornisoikeus, jos uusi tila o1i viljelyskelpoinen ja isdntd naimisissa. 1767 naarattiin ette peril11nen, joka ei saanut taloa, sai oikeuden torppaan. Tyrnit Toikon isdntind Vaikeina aikoina 1700-1uvun alussa Toikkokin heikkeni. 45 vuotra isdntdnd o11ut Heikki Pertunpoika ja emdntii Anna Yrj6ntytdr olivat i.sonvihan jdlkeen talossa, mutta kummallakin o1i jo yli 70 ikdvuotta. Talo ei pystynyt maksamaan verojaan ja joutui vdnrlkkl Karl Palmrothin, Ruoveden nirnismiehen vdvyn ja tulevan nimismiehen haltuun. Nimismies ei kuitenkaan voinut asua niin etdalle pitdjiin keskuksesta. Hiin vaihtoi Toikon Ru ov ed en R?imi ng i nk y 1ii n Tyrni I:n tilaan. Tyrnin isdntd Matti Heikinpoika muutti perheineen Toikolle vuonna 1727. Jo vuoden kuluttua Matti luovutti Toikon isdnnyyden pojalleen Pekka Matinpojalle, joka o1i vast ' ikddn ottanut itselleen emd nndk s i Anna Matintyttdren Ruoveden Kekkoselta Matilla o1i kaksi nuorempaakin poikaa, Matti ja Heikki, jotka naivat sisarukset Keuruun Kopolasta. Matlsta tuli 1748 Yld-Toikon ensimmdinen isdnt?i ja Heikiste Kurun kappelin lukkari. Tytdr Maria Matintytdr avioitui emdnndk- S1 Petd j ii lammi n Ldrpykselle, joten hyvin Tyrnit Kuruun asettuivat ja pddsivdt samalla paremmille pdivi11e. Kohtalo o1i ndet kolhinut Tyrnin talon molempia puoliskoja perdti kovakouraisesti edellisen vuosisadan 1opu11a. Epdonneksi Pekka Mati:npoika kuoli 1744 vain 45-vuotiaana. Pekalla ja Annalla o1i teillijin kaksi 1asta, 15-vuotias Vappu Pekantytdr ja 7-vuotias Martti. Jostakin syysta Anna ei antanut taloa vainajan veljen Matti Matinpojan isennyyteen, vaan ryhtyl itse isiinndksi siihen saakka, kunnes Vappu saattoi tuoda hyvdksytyn vdvyn taloon. Niiin tapahtuikin heti kun Vappu oli tayttenyt 18. Vdvy lciytyi Teiskon Aholskyliin Knuutilasta, 28-vuotias Yrjii Yrjiinpoika. Heat vietettiin uudenvuodenpiiivdnd 1748. Yrjdn isli o1i talollinen Yrj6 Heikinpoika ( 1670-1735) ja eiti Kaarina 01avintytiir ( 1675-1748). Toikon vdki oli lisddntynyt, koska isdntdvainajan veljet olivat perheineen talossa ja Vappu oli tuonut leskididilleen vavyn. Vdked oli liikaa ja tilukset olivat riittdvdn suuret kahdeksi tilaksi. Siispii L748 toimiretriin jako. Anna vethytyi syrjdzin ja vdvy Yrjd Yrjcinpoika sai A1a- Toikon. Entisen isdnndn veli Matti Matinpoika pdiisi vihdoin isiinndksi ja sai Yld-Toikon. Yrjd ja Vappu saivat ajan tavan mukaan lapsen noin joka toinen vuosi, yhdeksdn lasta 17 vuodessa. Valitettavasti 1apsista suurin osa kuoli hyvin nuorena. Kun pddstiin 1760-luvun puolivdliin, perheessd oli enee 4 lasta: Anna I7, Maria 14, Sofia 7 ja Antti 2. Plti varmistella isdnnyyden jatkuvuus. Vield a1le 1B-vuotiselle Annalle ilrnestyikin pian sulhanen. Anna Yrjiintytdr ja Juho Juhonpoika vihittiin l[)
2.tr.7766. Kaikki neytti olevan jdrjestyksessd, kun talossa ol i isiinld, cmanta ia nll^*:--^-i Y^LF^10 rruui r PoI a. I\UrrLo kuitenkin sdiiti toisin. A1a-Toikon emdntd Vappu Pekantytdr kuo1l 40-vuoden lassa jouluaattona 1769. Anna sai emdnndn tehtdvet ja leskeksi jddnyt Yrji5 luopui heci isdnnyydestd Juhon hyvdksi. Tuonen herra ei kuitenkaan he11ittanyt otettaan. Anna menehlyi seuraavana kevddnd vasta 21-vuotisena ja lapsettomana. Talo o1i jdlleen ilrnan emdntdd ja talon varsinainen perillinen, Annan pikkuveli Antti 6-vuotlas. 01i 1uonno11ista, etta Juho jatkaisi isiintdnii, jos vain liiytyisi nopeasti uusi emiintd. Niin tapahtui. Juho Juhonpoika vihittiin jo TapaninpdivAnd 1770 Karjulan ky16n Isokarjun talon tyttdren Margareta Ristontyttaren kanssa. Tdmd tuli A1a-Toiko11e emdnndksi. Margareta syntyi Kurun vanhimmassa talossa, Karjulankyliin Isokarjussa 3.4.17 48. Hdnen sukujuuriaan voidaan katkotta seurata 1500-1uvu11e. Isd o1i Risto Ristonpolka Isokarju ( 171s-L790) ja eiti Margareta Matintytdr (7720-7778) onaa sukua Teiskon Padustai-paleen Toi jalasta. Si-vumennen mainittakoon, ette isdnnyydestd luopunut leskirnies Yrj6 Yrjiinpoikakin avioituj- uudelleen vuoden 177O lopulla ja sai vield kaksi 1asta, vaikka o1i vihitteessd jo 50-vuotias. Juho Juhonpojan arvoitus Ndin o1i Juhon eliimiin vilkkain vuosi 1770 pzizittynyt ja Ala-Toikon isiintdsuku vaihtunut. Juho ja Margareta hallitsivat Ala-Toiko11a neljdnnesvuosisadan, saivat tasaisin kolmen vuoden viilein 6 lasta ja kasvattlvat heiddt kaikki tayteen 1kd2in, mikii o1i melko harvinaista noina aikoina. Juhon isdnteikaudella eldmzi A1a-Toiko11a sujui niihtdviisti nelko rauhallisesti ilman merkittzivi6 ongelmia. Toikon lsiintien ja emiintien suvut ja kohtalot ovat melko tarkoin se1vi11d 1600-1uvun puoli- 46 vdfistii 15htien. Vain yksi vaihe on jddnyt pimentoon. Kuka o1i JUHO JUHONPOIKA, joka tuli vdvyksi A1a-Toiko11e I766 ja o1i talon isdntdnii 177O-I794? Kurun vlhittyjetr luettelossa kerrotaan vain etunimi ja patronyymi, rippikirjassa lisdksi syntymdaika 31.5. f7 43. Kotipaikkaa ei missiidn. Henkikirjoista enernpdd kuin IGIkorteistakaan ei o1e apua. Syntyneiden luetteloista ei oikeata Juhoa lciydy, vaikka Juho Juhonpoikia on ldhes joka kyliissii. Ainakin 4-5 sukututkijaa on minulta vuosien mittaan kysynyt, tiedeinkci mitiisn Juhon syntyperdst;i. Tdhdn asti on vastaus aina o11ut kielteinen. Muuan melko suuri sukuseurakin on ottanut Juho Juhonpojan kantaisdkseen ti-etemettd hdnestd muuta kuin syntyniipdiviin. Juhoa on arveltu niin rengiksi kuin sotilaaksikin. Luultavampaa kuitenkin oli, ette A1a-Toikon kaltaisen talon vdvyksi olj-si haettu talollisen poikaa. Papin merki-nnijistd rippikirjassa on fuettavissa, etta Juho o1i hyvin osaavainen ja tunnollinen seurakuntalainen, mutta se ei auta henkilijllisyyden selvittamisessd. Lopulta tutkijan onni kddntyi. Aivan muissa asioissa kiivin tj,es monennenko kerran - 1?ipi Messukyldn rippikirjoja Tammerkosken iterannan talojen kohdalta, kun yht I ekkie silmdni aukenivat. Silndhdn se o1i, Juho Juhonpoika! Ylii-Erkkil6n talon nuorin poika o1i merkitty syntyneeksi 31.5.1743 ja lshteneeksi 1766 Ruovedelle. Kuru o1i silloin Ruoveden kappeliseurakunta. Tarkistin vield kertaalleen Ruoveden ja Kurun papereista, etta Ala-Toikko o1i ainoa ta1o, johon tdllainen Juho o1i tuona vuonna tu11ut. 0ngelma o1i ratkennut. Tammerkosken Y15-Erkkild, Juho Juhonpojan syntyndkoti Tammerkosken rantamien asutus on hyvin vanhaa. Varhaisin tunnettu merkintd kosken rannalla o1- leista mvllyistii on vuodelta
1466. Myds Erkkildn talo oli keskiaikainen. Nimensd se on saanut kristittynii aikana joltakin ErkiltZi, mutta talo voi o1la sitdkin vanhempi. Erkkilii mainitaan jo keskiaikaisten erdmaiden omistajien joukossa. Keskiajan paettyessd o1i Tammerkosken itiipuolisella a1uee1la 3 taloa: Erkki12i, Siukoila ja Kyrrele. Niiden ete15puo1e11a olivat 0tavala ja Viinikkala. Kosken 1dnsipuo1e11a olivat Vaininen, Kurinen ja Kuotti. Vuoden 1540 veroluettelossa o1i ErkkilSn isiintii Lauri Erkkil?i kyldn varakkain. Hiinelld o1i 3 hevosta, 9 lehmdd ja 24 lammasta. Pari vuosikymmentd myiihemmin talo jaettiin rraliseen ja yliseentt osaan. Laurin poika Erkki sai Ala-Erkkildn ja tdmdn poika Pekka Y1d-Erkkilein ( isdntdnd 1568-84 ). ErkkilZin rakennukset sijaitsivat 1Ahe115 rantaa nykyisen Satakunnansillan itdpddssd. Erkkildnkatu ja Erkkildnsilta nuistuttavat tdmdn pdivdn tamperelaisia vanhasta Erkkildstd, vaikka eivdt olekaan aivan Erkkilein kohda11a. I 600-1uvun Ioppupuoliskolla Ylii-Erkkiliin isdntdnd o1i yli kolme vuosikymmentii ( 1659-9 I ) Sipi Heikinpoika. Hdnelld o1i ainakin vlisi 1650- ja 1660-1uvuil1a syntynytte, tdyteen ikddn pdiissyttii 1asta, joista nel jd poikaa. Yksi seurasj. isdnsd jelkie iszintdnd kuolovuosiin saakka, toinen jatkoi siitd suureen Pohjan sotaan, kolmas oli yhden Hatanpddn osatilan lanpuotina, neljiis o1i ensin lampuotina ja sitten nylldrind. Tytiir avioitui talossa olleen ratsumiehen kanssa. Kalkki muut mainitut miehet katosivat ndlkdvuosien kurjuuteen tai sodan melskeisiin paitsi my116ri Perttu Sipinpoika, joka kuoli vasta isonvihan jdlkeen syyskuuss a 1727. Perttu o1 i tutkielrnamme pddhenkiliin Juho Juhonpojan isoisd. Tammerkosken rantanilla o1i 1600-1uvu11a 7 rny11yd. Vuosisadan 1opu11a pienet my11yt hdvitettiin erineiisten riitojen jdlkeen, jzi1je11e jziiviit vain Tammerkosken kartanon kaksi ny11yii. Tdndn kirjoittajan tiedossa ei o1e, mit2i rnyl1y?i Perttu Sipinpoika hoiti. Hdnen vaimostaan tiedetddn vain etunimi Kirsti. Mylldri Pertusta ei tu11ut koskaan Ylei-Erkkildn isdntiid. Ehkepe mylltirin ammatti o1i niissd oloissa tairkedmpi ja talo tuli sota-aikana hoidetuksi naisten toimesta. Sen sijaan Pertun ja Kirstin poika, t684 syntynyt Juho Pertunpoika tuli Ylei-Erkkildn isdnndksi vuonna 1709. Isdntdnd hiin pysyi vuoteen 1743. Juho Pertunpoika o1i etsimdmme Juho Juhonpojan isd. Juho Pertunpoika o1i kahdesti naimisissa. Ensimmdinen vaimo, Kaarina nimelt?idn, kuoli 1735. Toinen vaimo, Juho Juhonpojan a ti Marketta Erkintytdr, syntyi 1698 ja kuoli 1785. Juho Pertunpoika itse kuoli syksyllii 177O e1i rnuutamia kuukausia nyijhemmin kuin hdnen miniiinsd oli menehtynyt A1a-Toikol1a. Juho Pertunpojan j?ilkeen Y1d-Erkkiliin isdnnyyden peri hdnen poikansa ensimmdisestd aviollitosta. Perheen kuopuksen Juho Juhonpojan syntyessii L743 isd Juho o1i 15hes 60-vuotias ja pojan ldhtiessd kotoa A1a-Toiko11e vuonna 1766 isii o1i jo 82-vuotias. Ala-Toikolta uuteen kotiin Korventaustaan Ndin tultiin vuoteen 1794. Vanhaisdntii Yrjii Yrj6npoika - Juhon appi ensimmdisestd avioliitosta - oli vield elossa ja t?irndn nuorin poika Antti Yrjiinpoika kasvanut mieheksi ja avioitunut. Antti o1i A1a-Toikon luonnollinen perij:i, joten Juhon o1i perheineerr ldhdettdvd. Onneksi Hai-narin puustelli - sama virkatalo, missa viinrikki Stoolln esikuva Kaarle Kustaa Polviander myijhemmin asusti - tuli apuun. Hainarilla o1i ulkopalsta kaukana korvessa, Karjulan jakokunnan metsien keske1ld. Sinne perustettiin Korventausta-niminen torppa, johon Juho Juhonpojan perhe - isii, iiiti ja kuusi lasta 47
- asettui. Vanhin poika, juuri )O rrrr^l-l-a t.atri-f;nvl Rict^ rvht.r..-yl,ir.^i j^ ttfaarlksitt LVTPPOITIDT Jd Juho UUrrU rddlfksi vaikka hiin olikin vasta 54-vuoti- Saumatonta yhteishenked i^ il^i1 ^irl.^,,r+: ^^^irr^ Ja _Lna-L-LLaVaa sttkeyfta osolffaen koko perhe osallistui uuden kodin rakentamiseen. Ja vaikka jotkut lapsista olivat aikulsiksi vartuttuaan muualla tdissd. he tulivar tarvittaessa perheineen takaisin Korventaustaan auttamaan suurimmassa hdddssd. Tdmij kdy selvdsti ilmi lasten eldmdnkaaris- Hyvin yleinen vitsaus ennen viime vuosisataa o1i ihrnisten nedn heikkeneminen. Se 1lenee johtunut savupirtin hdmdryydestd, kitkerdstd ilmasta ja heikosta hygieniasta. Sokeutuneita ihmisid o1i paljon. Tdstd ei Korventaustakaan valttynyt. Perheen eiti Margareta Ristontytdr sai merkinndn ttuselil eli kurja jo alle 50-vuotiaana. Eldmdnsd viirneisen vuosikynnenen hdn o1i sokea. Mybs lsd Juho o1i heikkondkrjinen. Poika Risto, Korventaustan torppari, sokeutui jo a1le 40-vuotiaana. Juho ja Margareta saivat siis jo A1a-Toiko11a asuessaan kuusi lasta, joi1la o1i pdiikohdittaln seuraavat eliimiinvaiheet : 1. Leena Juhontytdr 9.1.1772-8.1 1. 1829. Leena o1i vammainen ja riitinsd tapaan kurjaksi rnerkitty. Hiin asui naimattomana vanhempiensa ja veljensd Rlston kanssa Korventaustassa. 2. Risto Juhonpoika I2.I.177 5-4.3.1848. Kuten ede11d jo todettiin, Risto pddsi Korventaustan torppariksi 1797. Hiin o1i kahdesti avioliitossa. Molemmat va ino t olivat vanhojen sukuti.lojen tyttsrid Karjulan ky15std, muutamien sukupolvi,en takaista sukua sekd toisilleen ette Riston eiidi11e. Ensimmdinen vaino o1i ta1o11lsen tytdr Leena Matintytdr Koski, 1768-1804. Leena kuoli 5-vuotishdripdivddnsd seuraavana peiviind, mutta ehti tehdd Ristolle kolrne 1asta, joista kuitenkin kaksi kuol i 48 vaimo o1i talollisen tyter Vappu YrjijntytAr Viihd-Karju, I7B4-1857. Hiin tuli Korventaustaan vuoden kuluttua edeltajense kuolemasta ja sai Riston kanssa 6 1asta, jo i sta kolme kuoli I apsena ja neljdskin juuri kaksi vuosikymmenta teytettyaan. Sokeutuneen Riston ur aa t or p par I na j a tko i vat 1820- luvun puoliviilistii alkaen ensin hdnen vdvynsd Heikki Heikinpoika ja sitten poikansa Tobias Ristonpoika. 3. Matti Juhonpoika 12.7.1178-14.7.1811. Matti o1i jo lapsena -^-r.i!r.. rucr^r LLJ ^^i-^-rloiseksi Dorrddrf vr ia.lo krrol_f_ ^uul kin jo 33-vuotiaana. Hdn o1i A1a-Toiko11a renkind ja solmi 1B0B avioliiton saman talon piian Leena Heiklntytteren, 1780-1852, kanssa. Heillzi o1i kaksi 1asta, joista ensimmdinen syntyi kaksi vuotta ennen vihkimistd. Hdiden jdlkeen Matti vei perheensd Korventaustaan, missd asui eldmdnsd loppuvuodet. 4. Heikki Juhonpoika 22.2.178I- 3.4.I845. Heikki o1i ilrneisesti jo lapsena klinnostunut erdelsmdsta. Hdnet lehetettiin jo A1a- Toikolla asuttaessa 9-vuotiaana Riuttakorven kylddn Kalli"ojArven torppaan, missd hein asui viisi vuotta. Heikki tuli takaisin kotiin 1795 kymmeneksi vuodeksi auttamaan Korventaustan torpan perustamisttiisse. Vuonna 1806 hiin lahti rengiksi Teiskon kappalaisen virkataloon Asuntilaan. Sie1ld heinet vihittiin samassa talossa piikana o11een Anna Heikintyttdren, 17B2-L854,. kanssa. Anna o1i talollisen tyter Messukyldn Hirviniernen Kesolta. Hdiden jslkeen nuoripari siirtyi Ka11iojdrvelle ja sielta i814 samassa kyldssd Rajalan torppaan, nisse he asuivat loppuelsmdnsei, Heikkid nimitetddn kirjoissa torpparin oh e 11a metsdstii jiiksi. He ikk i ja Anna saivat neljzi 1asta, jotka kaikki elivdt tdyteen ikddn, avioituivat ja kasvattivat ymparilleen laajan sukukunnan. jo syntymzivuonnaan. Toinen 5. Esaias Juhonpoika 1. 6.1784-
26.L.r872. Pysyi Ala-Toiko11a renkinii, kunnes 1803 nuutti Korventaustaan auttanaan vanhempiaan ja veljensii perhettd. Avioitui 1814 Saara Kallentyttdren, 1784-1868, kanssa. Esaias ja Saara asuivat Korventaustassa vuoteen 1835 ja saivat tdnd aikana kuusi 1asta. Viimeksi mainittuna vuonna Esaias ja Saara muuttivat Korventaustasta Keihdsjdrven Y1lsen Latoniemen torppaan, mihin Esaias pddsi torppariksi. Ldhteitd: Hdmeen, Kurun, Messukyldn, Vanhan Pirkkalan ja Vanhan Ruoveden historiat Kurun, Messukyldn, Ruoveden ja Teiskon kirkonkirjat, asutusluettelot ja henkikirjat Jalmari Jaakkola: Pohjois-Satakunnan vanha erdkulttuuri 6. Vafpu Juhontytdr 3.3.1787-23.4.1854. Vappu asui Korventaustassa vuoteen 18L2, jolloin hiin avioitui talollisen pojan Jooseppi Joosepinpojan, 1787-1838, kanssa Keihiisjdrven Y1ise1t5. Keihdsjdrvi o1i eriis Kurun vanhoista kantatiloista, perustettu 1603. Sinnikdstd suurperheen eldndd Kaikenkaikkiaan, eliimd Korventaustan torpassa ei o11ut helppoa viime vuosisadan alussa. Vdked oli toki tarpeeksi maata raivaamaan, taloa rakentamaan ja suuhunpantavaa hankkimaan, kun Juhon ja Margaretan suurperheen jdsenet, po jat ja tyttaret, viivyt ja miniiit auttolvat toinen toisiaan. Toisaalta ruokittaviakin o1i paljon. 01i sokeat eiti ja isdntd, puolisokea i,sd, ranpa tati seka nurkat tdynnd lapsia ja lapsenlapsia. Haite, ristidisid ja hautajaisia jdr jestettiin vdhdn vii1i2i, joinakin vuosina useita. Mutta vehitellen e15md vakiintui ja tila kasvoi. Pari sukupolvea mydhemmin torpan asukkaat vaihtoivat nimensdkin Korpelaksi. Margareta Ristontytteren loppuvuosina valoton eliimd pysdhtyi Korventaustan torpassa 15.12.1813. Samassa paikassa pddttyi mycis Juho Juhonpojan monivaiheinen, ilojen ja surujen tdyttdmai e15mii 18.8. 1822. 49