Melalahden taloista. Bertta Hietamäki. 5. LEPISTÖ - Matti Matinpoika Kovalaisen perheelleen rakentama

Transkriptio

1 Melalahden taloista Bertta Hietamäki 1. ANTINLAHTI n:o 1 (Nojola n:o 4) luvulta Nojola; Leinosia 1780-luvulta 1910-luvulle - Erik Kasparinpoika Kivesjärven Leinola n:o 7:stä 1780-luvulla. Toiselle puolelle Johan Erkinpoika Rusalasta 1860-luvulla. Erikin jälkeläisistä on vielä kesäpaikka Jatkossa Pentti Leinosen perheellä. - Puulaaki myi Ahosille 1920-luvulla 2. PUJONIEMI - lohkottu Antinlahdesta 1930-luvulla - Ahosia, sitten Pentti Jaakonpoika Leinonen, Ukkolan sukuhaaraa. - Pujoniemestä lohkottu Aitala 3. KOVALA n:o 2 - kantatila perustettu kruununmaalle, perintötilaksi 1885; ennen Asikkalan torppa - Kovalaisilla Leinosia emäntinä: Matti Abrahaminpojalla 1789 syntynyt Anna Matintytär Leinonen Leinola 12:sta; Matin äiti oli Stiina Leinonen. Matti Matinpoika vihittiin 1855 Anna Kaisa Leinosen kanssa Leinola 12:sta ja he muuttivat Leinolaan. - Kalle Matinpojalle 4. AIROLA - lohkottu Kovalasta - ensimmäinen Asikkala oli todennäköisesti tällä niemellä; viholliset polttivat sen ja uusi Asikkala ranennettiin sisämaahan Oikarilankylälle. - Juuso Kovalaisen emäntä oli 1898 syntynyt Siiri Maria Leinonen Oikarilasta. Tyttären perhe Korhosia 5. LEPISTÖ - Matti Matinpoika Kovalaisen perheelleen rakentama 6. TOIVOLA - lohkottu Kovalasta (entinen Korvan mäkitupa) - Paavolan Heikki Kustaa Leinonen osti vuosisadan vaihteessa ehdolla, että Korva rakennetaan uudelleen. Siitä tuli Toivola, johon muutti Heikin leski ja poika Johan perheineen. Toivola myytiin 1915 ensin Tervosille, sitten Perttu Ananias Kärnälle, jonka äiti oli Greta Leinonen Salmilta. - edelleen Kärnän suvun asuttama 7. TERVOLA n:o 3 (Leinola 8) - kantatila, alkujaan Parkkila, johon Melalahden ensimmäinen Leinonen Pekka Juhonpoika muutti 1637 Kivesjärveltä. Parkkilasta tuli kolme Leinolaa: Leinola 8, Leinola 12 ja Leinola 13. -Leinosia isäntinä 1730-luvulle, minkä jälkeen Tervosia, Mäkäräisiä, Heikkisiä, Karvosia, sitten Korhosia ja lopulta Keräsiä. Emäntinä Leinosia oli ensimmäisellä Tervosella 1698 syntynyt Anna Leinotar, joka eli 89-vuotiaaksi. Leinosia emäntinä mainittiin myös 1820 Kaisa Matintytär Leinolasta n:o 13 ja Brita Matintytär Leinolasta n:o 12. Myös ensimmäisen Keräsen vaimo oli Leinonen, Amanda Kivesjärven Virpelästä. -Korhosten aikana Tervola jaettiin; 1910-luvun puolivälissä siitä tuli kolme taloa: Tervola, Alanne ja Vainio.

2 - Edelleen Keräsiä 8. ALANNE - lohkottu Tervolasta Korhosille. Samasta asuinrakennuksesta osa Vainiolle, Alanteen osuudesta myöhemmin kamariosa Kaartamaan. - vanhan Korhosukon kolmas vaimo Sanna Liisa Leinonen asui Alanteella, kuoli KAARTAMA - osa Alanteesta; valmistui Keijo Korhosen synnyinkoti, josta hänelle osuudeksi HIETAKAARRE. 10. VAINIO - lohkottu Tervolasta Elsa ja Erkki Leinoselle - poika Veikko jatkoi; äskettäin kotipiiri myyty 11. KIVIRANTA - lohkottu Tervolasta Setti Keräsen perheelle. Setin äiti Amanda Leinonen. 12. PAAVOLA n:o 4 (Leinola 12) - osa Parkkilasta: Matin talo jaettu 1685 kahtia; toisesta tuli Leinola 12 ja toisesta Leinola Leinosia luvulle; isännät enimmäkseen Paavoja ja Matteja - aikanaan Leinosten levittäjä: Johan Matinpojan 1688 syntynyt poika Yrjö (Jöran Johansson) Aholaan n:o 14; Erkki Matinpoika 1785 Pääkkölään; Simo Matinpoika 1792 Kytölään; Pekka Matinpoika (toinen vaimo Brita Leinonen) 1807 Pääkkölän toiselle puolelle; 1818 syntyneestä Pekka Matinpojasta tuli Salmin Leinosten kantaisä. Pekan äiti oli Greta Leinonen Aholasta; isä Matin sisarista Maria ja Karin menivät emänniksi Sutelan Leinosille, Brita Johan Tervosen vaimoksi Leinola 8:aan ja Anna Matti Kovalaisen vaimoksi Kovalaan. Matti Matinpojan 1811 syntyneen pojan Paavon vaimo oli Pääkkölään muuttaneen Pekan tytär Klaara Leinonen. Kanssa-asukkaaksi Säräisniemeltä tulleen Henrik Leinosen vaimo oli Leinola 12:ssa syntynyt Pääkkölään muuttaneen Pekan tytär Brita Kaisa Leinonen. Heidän vanhin tyttärensä Anna Kaisa solmi avioliiton 1855 Matti Matinpoika Kovalaisen kanssa. He muuttivat Paavolaan (Leinola 12), jolloin Paavo ja Klaara jäivät heille syytingille. - Kovalaisista Pekka, jonka äiti oli Fredrika Leinonen, solmi avioliiton Maria Aukusta Leinosen kanssa Kemppaalasta (entinen Leinola 17). Marian veli Heikki Kustaa muutti perheineen Paavolaan. Marian ja Heikin isä Johan oli aikoinaan Kytölään muuttaneen Simo Matinpojan pojanpoika. Heikki osti Korvan eli Toivolan. Hänen leskensä muutti poikansa Juho Joosepin perheen mukana Toivolaan. - Kun Paavola myytiin yhtiölle, myös Kovalaiset muuttivat; Pekka osti poikansa Matin kanssa Heikkilän Yhtiö myi Paavolan Kärkkäisille 13. KUNNAS - lohkottu Paavolasta Otto Kärkkäisen perheelle 14. MYLLY - entinen Paavolan torppa - Etti ja Matti Heikkinen saivat alueen omaksi Etti Kallentytär Leinonen oli Juurikasta. 15. HEIKKILÄ n:o 5 ( Leinola 13) - Henrikin osuus 1685 kahtia jaetusta Matti Juhonpojan (Jönsson) talosta - isännät Henrikejä (Heikkejä), Matteja ja Johaneja

3 - Henrik Johaninpojan lapsista eloonjääneet Matti, Johan ja Pekka muuttivat Lehtomäelle Matti Johaninpoika vihittiin Susanna Leinosen kanssa. - viimeinen Leinonen Antti myi osuutensa 3/4 Heikkilästä 1909 Huuskolle; Leinoset muuttivat Kivesjärvelle. Heikkilän toisen puolen isäntänä oli Antin vaimon Greta Kaisan ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Paavo Paavonpoika Valtanen - Kovalaiset muuttivat Heikkilään Matti Pekanpojan pojat tekivät sovintojaon sotien jälkeen. VANHA-HEIKKILÄ: kantatilasta jäljellejäänyt osa, kunnostettu 16. KARILA -lohkottu Heikkilästä; rakennus osa vanhaa Heikkilän päärakennusta 17. MÄKIPIRTTI - Nuorimman Eino Kovalaisen osuus Heikkilästä. Isoäiti Leinosia. 18. RAPILA - Heikkilän kanssa-asukas 1863 syntynyt seppä Paavo Valtasen kunnostama talo. - Tytär Reeta meni emännäksi Topias Leinoselle Louhelaan. - Rapilan uusi tuleminen tapahtui heidän poikansa Timon toimesta, joten asukkaiksi tuli Leinosia. 19. LEIKKOLA - lohkottu Heikkilästä; Pekka Kovalaisen ja Maria Aukusta Leinosen tytär Lyydia avioitui Heikki Kurkisen kanssa. Kahdella lapsista oli lyhytaikainen avioliitto Leinosten kanssa, koska puolisot kuolivat nuorina. - paitsi Kurkisten kotina toimi myös viimeisenä kyläkauppana vuoteen LAHTELA - lohkottu Heikkilästä; rakennettu 1920 osuusliikkeen kaupaksi; ei enää kauppana 21. KOIVULA - lohkottu Heikkilästä; Matti Kemppainen solmi avioliiton 1923 Saimi Aukusta Leinosen kanssa Mansikkalasta. Lapsista vanhin poika rakensi perheelleen kodiksi SUORANNAN. Yksi tytöistä sai miehensä kanssa lunastaa Kaipaalan kodikseen. - uusittu Koivula Korhosten kotina 22. PÖYHÖLÄ - entinen Melalahden puima-, saha- ja myllyosuuskunnan alue; rakennus purettu; nyt vierassatama ja kylänranta tervavenekatoksineen. 23. TÄPERÄ - entinen maataloustorppa yhteismaalla - Karvosten koti. Ensimmäisen Karvosen Adolfin sisaret oli viety emänniksi Leinosille: Liisa Magdaleena Matti Matinpoika Leinoselle Heikkilästä, Maria Agata Yrjö Juhonpoika Leinoselle Kemppaalasta, Vilhelmiina Augusta Johan Asariaanpoika Leinoselle Kotilasta ja Eeva Stiina torpanleski Heikki Leinoselle syntynyt Martti avioitui Helvi Inkeri Leinosen kanssa 24. JUSSILA n:o 6 (Pääkkölä n:o 5, Jutkola n:o 6) - osa entistä Pääkkölää, joka oli kahtena talona; isossajaossa toisesta tuli Jutkola, toisesta Moilala Myöhemmin Jutkolasta tehtiin kolme taloa: Tuovila, Rantamäki ja Jussila. - Leinosia vuodesta 1807 lähtien, jolloin Pekka Paavonpoika muutti Leinola 12:sta. Toinen vaimo oli Brita Leinonen. Leinosten tyttäriä meni emänniksi moneen taloon, myös Leinosille kuten Klaara Leinola 12:een, Eeva Anttilaan. Olga Erkintytär toi

4 kotivävyksi Heikki Moilasen Pietolasta. Tilaa jaettaessa poikien Erkki ja Johan aikuistuessa kanta-jutkolastra tuli Jussila. Isännäksi Johan eli Jussi eli Jussilan Hannes. 25. TUOVILA - nimi vakiintui 1930 tienoilla. Olga Leinosen avioliiton mukaan asukkaat Moilasia kunnes tyttären avioliiton kautta sukunimi muuttui Kemppaiseksi. 26. RANTAMÄKI - Erkki Erkinpoika Leinosen osuus Jutkolasta. Edelleen Leinosia. 27. SUOJALA -lohkottu Jussilasta 1950-luvulla Jorma Leinosen perheelle 28. MOILALA n:o 7 (Pääkkölä n:o 5) - se puoli Pääkkölää, johon Erkki Matinpoika Leinonen muutti Paikalla ollut asutusta jo ennen Pääkkölää. Pääkkönen mainittu 1650-luvulla; sitä ennen Tenhonen. Isonvihan jälkeisessä Pääkkölässä asui Moilasia. - Moilala oli melkoinen Leinosten levittäjä: Erkki Erkinpoika avioitui Rusalaan leski Maria Leinosen kanssa, josta poika Johan Antinlahteen; Matti Erkinpoika muutti perheineen Halmet:iin ja sieltä Kotilaan, mistä suku levisi Asarias Leinosen kautta laajalle syntynyt Erkki Johaninpoika toi 1843 itseään 17 vuotta nuoremman Juliaana Leinosen Uuralta emännäkseen. Sisarista Anna Liisa avioitui Aholaan, Elsa Stiina Ananias Leinoselle ja nuorin Eeva naapuriin Jutkolaan; siis kaikki Leinosille. Isoisäni 1854 syntyneen Juho Erkinpojan kymmenestä lapsesta kuusi poikaa ja yksi tytär perustivat perheensä Melalahteen: Moilala, Tuomela, Valtala, Rauhala, Tahkoniemi, Vainio ja Raappananmäki. - talo on saanut yli 200 vuotta saman suvun hallussa säilymisestä annetun tunnustuskirjan, sillä talossa edelleen Leinosia Johannes Juhonpojan jälkeenkin. 29. HONKALA - lohkottu Moilalasta sotien jälkeen Moilalan Jussin pojalle Valtterille. 30. TUOMELA - lohkottu Moilalasta; päärakennus rakennettu Juliaanan myötäjäisinä - Topias Juhonpojan osuus, jonka poika sai emännäkseen myös Leinosen Oikarilasta. 31. VALTALA - lohkottu Moilalasta Jaakko Juhonpojalle viime vuosisadan alkupuolella. Yksi tyttäristä avioitui Arvolaan Leinoselle. Nuoren isännän kuoltua äkkiä perhe hajosi lasten vartuttua omaan elämäänsä. 32. TAHKONIEMI - Juhon vanhimman pojan Leonardin osuus; alkujaan maanviljelystorppa. Ensimmäinen vaimo oli Aukusta Leinonen Oikarilasta ja tämän kuoltua Edla Erkintytär Leinonen Juurikasta. Pojan ja tämän pojan kuoltua jäi tyttöjen perheiden kesäkäyttöön. Viereinen HAKALAN mökki on myös ollut Leinosten käytössä. 33. RAUHALA - Vanhempieni Melalahden meijerirakennuksesta rakennuttamasta Rauhalasta tuli Antti Juhonpojan koti. Edelleen Leinosilla. Antille kuului viereisen PISPAN torpan nautintaoikeus. Se myytiin itsenäiseksi tilaksi.

5 34. SALMENRANTA - tunnettiin nimellä Salmi. Salmin torpassa asui eri Leinosperheitä vuorollaan. Sieltä lähti Leinosia m.m. Keräseen ja Mansikkalaan sekä Kärnän vaimoksi. Myös Juho Asariaksenpoika Kotilasta asui Salmilla aikanaan. Sitten Kalle Pekanpoika Leinonen muutti sinne; Pekkahan oli lähtöisin Leinola 12:sta. Kallen jälkeläisiä asuu edelleen lähinnä kesäisin. Salmihan lunastettiin itsenäiseksi tilaksi. 35. UKKONIEMI - Koljolansaaressa Salmia vastapäätä. Mainittu mäkitupana 1840-luvulla. Saattaa olla vanhaakin asutusta. Vaihtelevia asukkaita m.m. väliaikaisesti Heikki ja Anna Leinonen Paavolasta. Vakinaisiksi asukkaiksi lopulta Aaro Leinonen Rusalasta perheineen. 36. JUURIKKA - Koljolan saaren Paltaselän puoleisessa kärjessä. Entinen Hahtolan torppa, jossa asui 1800-luvun loppuvaiheesta lähtien Leinosia, m.m. Eerik Asariaksenpoika, jonka vaimo oli Brita Kaisa Leinonen. Poika Kalle jäi Juurikkaan. Perheen hajottua Juurikan osti ja kunnosti perheelleen Kalle Leinonen Salmilta. Hän kaatui sodassa. 37. MÄKELÄ/NOJOLA n:ot 9 & 8 (Karppila 15 & Rusala 16) - asutus ulottuu luvulle. Ennen Karppila ja Rusala. Asukkaat Nojosia isonvihan jälkeen syntyneen Matti Nojosen vaimo oli Anna Leinonen; myös poika Erikillä oli vaimo Leinosia luvun alusta asukkaat Valtasia. Myös Leinosia asukkaina lyhyitä aikoja; ainakin 1844 syntynyt Johan Leinonen perheineen; 1820 Sutelassa syntynyt Paavo Paavonpoika ainakin omistajana. Valtasten jälkikasvun toimesta muodostui kaksi taloa. Lähettyville uudelleen rakennettiin NOJOLA 38. KUVAJA - rakentajat ja asukkaat Kovalaisia 39. LOUKKOLA - asukkaat Moilasia; rakentajan vaimo oli Anni Leinonen Arvolasta. Jälkikasvun käytössä. 40. RUSALA, SEPPÄLÄ n:o 10 ( Rusala n:o 1) - kylän vanhimmaksi asuinpaikaksi tunnetulla mäellä; isonvihan jälkeen Rusala n:o 1, isossajaossa SEPPÄLÄ n;o 10, josta uusi Rusala lohkottu. - Rusastan jälkeen asukkaiksi Leinosia, kun Erik Erikinpoika Pääkkölästä tuli ensin rengiksi ja avioitui leskeksi jääneen Maria Leinosen, jonka kuoltua myös toisesta avioliitosta syntyi lapsia. Yksi Leinosista Johan meni Antinlahteen, Aleksander Amerikkaan; myös Leinos-tyttäret muuttivat Seppälästä (Rusalasta). Monien mutkien jälkeen, jolloin asukkaina oli sekä H aatajat, Kemppaiset että Kärnät, tilanne päätyi konkurssiin. Uusi Rusala sai isännäkseen Väinö Leinosen 1945, mistä alkaen tilalla asuu Leinosia. Menetettyään Rusalan Kärnä rakennutti tien toiselle puolelle MILKALAN vaimonsa mukaan. 41. PIETOLA n:o 11 (Rusala n:o 7) - isonvihan jälkeen yksi Melalahden neljästä Rusalasta numerolla 7; isossajaossa Pietola. Asukkaina Moilasia; olipa Laurilla emäntänä 1722 syntynyt Margareta Leinonen; myöhemmin Matilla 1800 syntynyt Saara Leinonen, Simo Matinpojan tytär Leinola 12:sta; myös Brita Leinonen mainittiin emäntänä. Toinen puoli Pietolasta myytiin yhtiölle; toisesta puolesta tuli KESTI ja ALILA; Pietolasta jäljellejäänyt PIENI-PIETOLA, jossa asui Oikarisia. 42. KESTI - asuttu tila, joka harjoittaa maatilamatkailua

6 43. ALILA - toimiva maataloustila 44. HEIKKINEN n:o 12 (Rusala n:o 6) - ennen isojakoa Rusala n:o 6. Asukkaat vaihtuivat usein, kunnes tuli Heikkisiä; Antti Mikonpoika Heikkisen vaimo oli 1756 syntynyt Maria Leinonen; myöhemmistä emännistä mainittiin Saara Pekantytär Leinonen Pääkkölästä. Isonjaon jälkeen asukkaina Klemettejä, Valtasia, Määttiä. Paavo Valtasen leski meni emännäksi Antti Leinoselle Heikkilään. Määtät myivät osuutensa Tervosille, joiden puolesta tuli Heikkinen; Klemettien puolesta Ylitalo. Heikkistä ei sellaisenaan enää ole. Ylitalo tuhoutui tulipalossa ja rakennettiin lähistölle. 45. HIEKKALA - lohkottu Heikkisen kantatilasta 1930-luvulla. Talo autioitui, vaikka viljelyksiä hoidettiin. 46. JAAKKOLA -lohkottu Heikkisen kantatilasta. Emännäksi tuli Katri Leinonen Leinolasta. Edelleen jälkikasvulla. 47. LEIVOLA - Ylitalosta riitautunut Einari Klemetti rakensi Riitamäen; sen muututtua valtion asutustilaksi se aikanaan myytiin Huuskoille. 48. OIKARINEN - Heikkisen numerolla. Sanottiin myös Väisäläksi. Asukkaina Oikarisia. 49. MANSIKKALA - ennen itsenäistymistään Heikkisen torppa. Asukkaat Leinosia. Yhdestätoista Johanin eloonjääneestä lapsesta Erkki rakensi perheelleen KUKKULAN Leivolan lähistölle. Myohemmin muita asukkaita. 50. LEHTOLA - Mustoset ostivat Ylitalon maista; autiona 51. HORKKALA n:o 13 (Ahola n:o 19) - ennen isoajakoa Ahola 19. Rusasia jo 1600-luvulta.!840- luvulla kanssa-asukkaaksi Matti Leinonen; samaan aikaan emännäksi Rusaselle Gretha Leinonen. Myös Ruokolaisia ja Oikarisia. Oikariset myivät osuutensa Horkkalasta Matti Leinoselle Kotilasta; myös isä Asarias tuli Horkkalaan. Isommalle osuudelle Horkkalasta tuli Korhosia. Matin kuoltua hänen poikansa Matti perheineen muutti MATKALAAN. Toinen puoli Horkkalasta sai nimen LAMMELA. Korhos-isännät olivat veljeksiä. Sodan jälkeen Lammelaan muutti siirtolaisia ja rakensivat sen uudelleen. 52. LEPIKKO - lohkottu Horkkalasta yhdelle Korhos-veljeksistä. 53. MATKALA - Matti Leinosen perheen koti. Seitsemästä eloon jääneestä lapsesta Einari rakensi kodikseen KUUSELAN uudistilan; tyttäret avioituivat muualle ja pojista vain yksi pysyi poikamiehenä. Jälkikasvusta huolimatta myös Kuusela jäi autioksi ja joutui Rusalan omistukseen. 54. VIILO - entinen mäkitupa ja torppa, jossa mainittiin asukkaana 1870 leski Kaisa Leinonen lapsineen. Välillä Mustosiakin. Kaisa Leinosen tytär toi isännäksi Kalle Karppisen; Viilosta tulikin Karppisten talo. Viilon maille rakensi rakennusmestariksi opiskellut poika Simakkalan ja opettajaksi opiskellut oman talon.

7 55. HAHTOLA n:o 24 - kylän korkeimmalla mäellä; mainittu uudistilana 1769; kruununtilasta perintötilaksi. Asukkaat vaihtelevia, kunnes Karppiset pysyviä 1820-luvulta vuosisadan loppupuolelle, jolloin asukkaiksi Väisäsiä. Abram Karppisella mainittiin emäntänä Gretha Leinonen 1877; Matti Väisäsellä Kaisa Stiina Leinonen. 56. JUHOLA - lohkottu Hahtolasta Johannes Väisäselle. Poika toi emännäksi Kerttu Leinosen Keräsestä, joka jäätyään leskeksi toi isännäksi Toivo Akseli Leinosen HAAPASELKÄ - entinen Rumpula-mäkitupa; itsenäisessä talossa asukkaina Kärkkäisiä. 58, UKKOLA n:o 14 (Ahola n;o 14) - ennen isoajakoa AHOLA n:o 14. Asukkaina mainittu Ahosia jo 1650-luvulla syntynyt Jöran Johansson Leinonen perheineen asukkaaksi Leinola 12:sta jo Jälkeläisistä Erik Johaninpoika muutti Sutelaan, samoin setä Jöran 1700-luvun loppupuolella. Leinosia levisi muuallekin, joskin talossa oli sisarusten perheitä, niin että talo jakautui lopulta neljäksi: ARVOLA, ANTTILA, UKKOLA ja YLI-UKKOLA jaossa ARVOLA - talo jatkoi Leinos-perinnettä, sillä Ukkolassa on yhtäjaksoisesti kauimmin Melalahdessa asunut Leinosia juuri Arvolan osuudella. 60. ANTTILA - Ukkolan rakennuksen toinen pää sai nimen Anttila isännän mukaan. Vaimokin oli Leinosia. Jaossa muodostunutta UKKOLAA sanottiin myös Aappolaksi isännän mukaan. 61. YLI-UKKOLA - Sukunimi oli vaihtunut Karjalaiseksi Klaara Leinosen avioliiton kautta. 62. KOTILA n:o luvun loppupuolella mainittiin uudistilana, sitten kruunutalo ja kantatila. Asukkaat vaihtelevia Kotilaisista alkaen, Leinosia asui verraten vähän aikaa noin , mutta sukua levisi sieltä laajalle Asarias Leinosen kautta, Melalahdessa Matkalaan ja Juurikkaan. Jälkeläisiä m.m. edesmennyt piispa. Kotilasta tuli Kurkisten talo Leinosten jälkeen. 63. KIVIMÄKI - lohkottu Kotilasta 64. KALLIOMÄKI - sukunimi vaihtui Tervoseksi, kun tytär toi isännäksi Joukon Hiekkalasta. 65. UUSITALO - lohkottu Kotilasta 1910-luvulla. Tunnetaan nimellä PERTINMÖKKI perinnetalona. 66. RAUNIO - lohkottu Kotilasta 1949; sitkeän itä-karjalasta tulleen rakentajan raivaama Lahdenperän perheelle. 67. KEMPPAALA n:o 19 (Leinola n:o 17) - ennen isoajakoa Melalahden neljäs Leinola numerolla 17; lienee saanut alkunsa Koljosen talosta, johon alkuajan Leinosista Tapani Pekanpojan pojista Henrik ja Johan muuttivat 1600-luvun lopussa. Isonvihan jälkeen asukkaina Kemppaisia. Uudelleen Leinosia, kun rengiksi tullut Johan Paavonpoika Leinonen Kytölästä avioitui 1827 talon tyttären kanssa. Johanin toisesta

8 avioliitosta peräisin olevasta jälkikasvusta riitti m.m. Paavolaan, tytär emännäksi Oikarilaan; Asikkalasta emäntä Kemppaalaan. Lopulta perhe hajosi viimeisen isännän kuoltua Kemppaala myytiin, minkä jälkeen monet vaiheet. 68, TUREIKKO - Entinen Kemppaalan torppa. Asukkaat Tervosia. Viereen rakennetussa KARIKOSSA Kemppaisia 69. OIKARILA n:o 16 (Asikkala n:o 11) - siitä muodostunut kyläryhmä Oikarilankylä. Sen vahva Leinosasutus sai Leinosia kahdelta taholta: yhteinen esi-isä oli Jöns Peersson; Oikarilan Heikki Matinpoika oli Mainualle lähteneen Jöns Jönssonin sukuhaaraa, toisen puolen Paavo Matts Jönssonin sukuhaatraa, Sutelasta lähtenyt. Mutkien kautta kumpikin sukuhaara. - alkujaan Asikkala, ensimmäisen Oikarisen rakentama luvun puolivälissä. Vaikka joku Leinonen vilahti jo Oikaristen aikana, varsinaisesti Leinosia 1864, jolloin ainoa tytär vihittiin Heikki Leinosen kanssa. Yhtenä kanssa-asukkaana Johan Leinonen; tilan jakauduttua kahtia Paavo Paavonpoika perheineen. - Oikarilasta muodostui monta taloa: OIKARILA, LAITALA, LEINOLA, LOUHELA, RAIVIO, joissa asuu edelleen Leinosia Laitalaa lukuunottamatta. Muissakin kyläryhmän taloissa on ainakin jossain vaiheessa asunut Leinosia kuten Siimeksessä, Makkolassa ja Melajoen perällä Sahissa, myös Päivölässä ja Tapiolassa. - Melalahteen vieläkin alueellisesti luettava Oikarilankylä muodostaa Oikarila-Raappananmäen kylän, johon kuuluvat myös Keräsenvaara, Kuikkakylä ja Nahkamäki. 70. KERÄNEN n:o 20 - KERÄSENVAARALLA Leinosia on runsaasti. Keräsen ensimmäinen Leinos-isäntä oli Erkki Ananiaksenpoika Salmilta: Kanssa-asukas Paavo oli serkku. Heistä Leinos-asutus levisi uusiin taloihin kuten KOIVURINNE, HAAPAMÄKI, TAKALO, NURMI, KUIKKA. MYYSYLÄ. ITKONPELTO eli PELTOLA n:o 21. Leinosia on mainittu asukkaina ainakin tilapäisesti tai emäntinä monessa talossa Raappananmäkeen Osmangalle asti kuten Härmä 22, Hepoharju, Pentinmäki n:o RAAPPANANMÄEN mahtitalo jakautui kokonaiseksi Tervosten kyläksi. Ensimmäinen emäntä oli Klaara Leinonen. Moilalan tyttäristä Kaisa Juhontytär meni emännäksi jo jaettuun taloon RAAPPANANMÄKI n:o JÄRVELÄ n:o 17 - Jokijärven rannalla kuuluu oleellisesti Melalahden rantaasutukseen. - Muodostettu isossajaossa kruununmaasta. Huuskojen asuttama vuodesta Ensimmäisen Huuskon kolmas vaimo oli Britha Antintytär Leinonen Ukkolasta. - lähelle rakennettu UUSI-JÄRVELÄ kuuluu Huuskoille. Järven vastarannalla on RANTALA; Melajoen perällä TURULAssa asui Leinosia kuten SAHIssa; viereisessä SAVELAssakin emäntinä. 73. LEHTOMÄKI n:o 18 (Lehtola 29) - Sinne muuttivat aikoinaan veljekset Matti, Johan ja Pekka Leinonen Leinola 13:sta 1810-luvulla. Leinosia kunnes tytär 1867 syntynyt Kaisa Greta toi isännäksi Antti Huuskon. Myös läheisessä PESÄLÄssä asukkaina Leinosia.

9 74. SUTELA n:o 28 (Sutela 21) - VAARANKYLÄ on alueellisesti kartassa vieläkin Melalahteen kuuluva. Siellä on Leinosia ennenkaikkea Sutelasta levinneenä, joskin kylä on ollut lähinnä Karjalaisten ja Väisästen asuttama. - Kylästä on oma kyläkirja MUITA TALOJA - Keskeisessä Melalahdessa on mainitsemattomia uudempia taloja kuten MAIJALA, KAIJALA, KULMAJA, RAITALA, RUSKO, TERHOLA, osa jo ilman asukkaita, PÄIVÄRINTA, LEPPÄKERTTU. Vanhempia taloja ANTTILANNIEMI, LEHTELÄ, HAUTANIEMI, Leinosten rakentama LEPOLA, POLVELA, ja muitakin. Lisäksi julkisia rakennuksia entinen koulu, Leppirinne eli entinen työväentalo, entinen rautatiepysäkki. Saalem helluntaiseurakunnan talo.