Raimo Heikkilii KAARLE KUSTAA POLVIANDER - KURUN VANRIKKI

Transkriptio

1 Raimo Heikkilii KAARLE KUSTAA POLVIANDER - KURUN VANRIKKI Seuramme jiisenlehden Orpanan numerossa 1/1995 kerrottiin Polvianderin pappissuvun alkuvaiheista ja sen kantaisiin, Ikaalisten kirkkoherran Simo Polvianderin harvinaisen oppineesta perheestii, jonka jiisenet leviftaytyiviit papeiksi ympziri Hiimettii ja Satakuntaa. Simon seitsem?innen lapsen Mikaelin todettiin piiiisseen kirkkoherraksi Mouhijiirvelle ja tiimiin pojan Iisakin perineen isiinsii viran ja toimineen Mouhijiirven kirkkoherrana 52 vuotta. Myds Iisakin poika Iisak Emanuel Polviander opiskeli papiksi ja oli isiinsii apulaisena Mouhijiirvell!i, kunnes pii?isi Ruovedelle apulaiseksi 1797 sekii Ruoveden ja Kurun kappalaiseksi vuonna Iisak Emanuel asui perheineen Kurussa kappalaisen virkatalossa Olkitaipaleen Mylliirissii, sai varapastorin arvonimen vuonna 1825 ja kuoli r2.10.r835. Mouhijiirvellii ollessaan Iisak Emanuel Polviander solmi avioliiton vesilahtelaisen katselmuskirjurin tyttiiren Saara Lewonin kanssa ja sai jo kahden kuukauden kuluttua kaksoset, joille annettiin nimet Kaarle Kustaa ja Katariina Fredrika. Niiistfl Katariina kuoli jo parin vuoden kuluttua. Tiimiin jlilkeen perheeseen syntyi vielii kaksi poikaa ja nelje tytarte. Pappisperinteet jatkuivat tiissiikin suvun haarassa yhden pojan ja yhden tytt?iren kautta. KAARLE KUSTAAN SOTILASURA Perheen esikoinen Kaarle Kustaa Polviander oli kuitenkin toista maata. Hiin luopui papillisista haaveista, jiitti vasta alkaneet opiskelut sikseen ja ryhtyi sotilasuralle. Hiinestii kasvoi ehkii kautta aikojen tunnetuin Polviander. Laajalle levinnyt maine on syntynyt liihinnii siite. ette Kaarle Kustaa Polvianderia pidetii?in eriiiinii J.L. Runebergin Vinrikki Stoolin esikuvana. Viinrikki Stoolin sotilaspojan isiin tapaan Kaarle Kustaakin "astui rivihin" jo l5-vuotiaana vuonna Hiinestii tuli heti Porin jalkaviikirykmentin Ruoveden komppanian majoittaja. Pian hiinet korotettiin lipunkantajaksi ja Suomen sodan piiiityttyii viinrikiksi. Asuttavakseen han sai majoittajan virkatalon Hainarin Kurussa. Hainari oli ollut majoittajun puustellina ruotujakolaitoksen perustamisest alkaen 1600-luvun lopulta. Kaarle Kustaan sotakokemukset olivat mittavat. Hiin osallistui jo Napoleonia vastaan kiiytyyn Pommerin sotaan Seuraavana vuonna alkaneessa Suomen sodassa hin osallistui Kuuskosken, Siikajoen, Uudenkaarlepyyn, Lapuan, Kauhajoen, Lapviiirtin, Juuttaan ja Oravaisten taisteluihin. Lipunkantajan asema ei taistelussa ollut kovinkaan kehuttava. Polviander haavoittui kolme kertaa, sai tykinluodista ruhjeita ja kiviiiirinluodin pziiihiinsii, mutta siiilyi kuin ihmeen kaupalla hengissii. Kerrottavaa varmaan riitti niin Runebergille kuin muillekin. Kaikki sotakokemuksensa Kaarle Kustaa Polviander sai alle 2l-vuotiaana nuorena miehenii. Suomen sodan jiilkeen hzin eli vielii liihes seitsemiin vuosikymmentli. Sodasta piiiistyiiiin hiin asui koko pitkiin ikiinsii Kurun Hainarissa, missii hiin mytis kuoli 88-vuotiaana Tarina nuoresta urhoollisesta sotilaasta, sotamuistoja kertovasta veteraanista ja valtakunnallisesti tunnetuimmasta kurulaisesta on kiehtova. Sukututkijan mielenkiinnon Kaarle Kustaa Polvianderiin heriittiviit kuitenkin vasta hiinen sodanjiilkeiset el?imiinvaiheensa Hainarin puustellissa, hiinen kaksi avioliittoaan ja l7 lastaan. Aikaisempien sukupolvien Polvianderit hankkivat pojilleen akateemisen koulutuksen ja naittivat tytterense siiiidyn mukaisesti. 39

2 Kaarle Kustaa sen sijaan lehti lehes keslienkasvuisena sotatantereille ja sieltii palattuaan avioitui kahdesti omien piikojensa kanssa, vahet velitteen siiiidyistii. Liioin hiin ei patistanut lapsiaan opintielle. Vain yksi suoritti ylioppilastutkinnon, mutta hankin antautui sittemmin sotilaaksi Veniijiin armeijassa. Ei olisi ihme, vaikka Kaarle Kustaata olisi suvun piirissa pidetty melkoisena mustana lampaana. Mutta edetiiiinpii j iirjestyksessii. ENSIMMAINEN VAIMO JULIANA JA LAPSET Kaarle Kustaan ja Julianan lasten eliimiinkaaret olival lyhyesti seuraavat: 1. KAARLE Kuru Huittinen. Lahti I 834 Pirkkalan nimismiehenii toimineen set5nsli kirjuriksi, toimi sen jdlkeen lukkarina Kiukaisissa , Raumalla ja Huittisissa 1853 alkaen. Oli Huittisissa samalla kirkkoherran kanslisti ja tunnettu l?iiikitsijii. Vaimo 1834 Harjussa Maria Ulrika Rosengren Hiimeenkyrd Huittinen. Ruoveden Pekkalan kartanon Tdmiseviin torpassa syntyi 1750 poika, joka sai nimen Antti Matinpoika. Antti kutsuttiin reserviliiiseksi ja asettui Kukonpohjan taloon vuonna Kaksi vuotta myohemmin hiin katosi kirjoista - mahdollisesti Kustaan sotaan -, kunnes ilmestyi lampuotiksi Kurun Keihiisjiirven Alasen taloon Hiin oli mennyt naimisiin Leena Yrjdntyttiiren kanssa ja saanut jo kaksi lasta. Alasella heille tuli '7 kolmas lapsi, joka sai nimen Juliana Antintytiir. Viisi vuotta myohemmin Antti siirtyi torppariksi Keihiislahden Lepistcin torppaan ja sieltii 1798 Ruoveden Tokosen talon Aution torppaan, missii hiin kuoli vuonna Leena muutti itselliseksi Ruoveden Kauppilaan ja tytiir Juliana liihti piikomaan. Suomen sodan jiilkeen hiin oli piikana Kurun Petiijiilammin kylen Ldrpyksen talossa, mikii sattui olemaan Kaarle Kustaa Polvianderin virkatalon naapuriasumus. Sielta Juliana muutti piiaksi Polvianderille. Vuonna 1814 Juliana synnytti pojan, joka sai nimen Kaarle syntyi toinen poika, jolle Juliana antoi nimen Maurits Kusiaa. Vasta kaksi ja puoli vuotta mycihemmin q:li Kaarle Kustaa Polviander ja Juliana Antintytiir vihittiin. Molemmat aiemmin syntyneet pojat, jotka sattumoisin olivat Kaarle Kustaan kaimoja, luettiin perheeseen tiiyden lapsen oikeuksin. Kolmaskin lapsi syntyi jo pari kuukautta hiiiden jiilkeen. Perhe kasvoi vielii kolmella lapsella, kunnes Juliana kuoli 42 vuotta tiiytettyii?in , jolloin nuorin lapsista oli vasta vajaan vuoden ikiiinen. 2. MAURITS KUSTAA Kuru Kuru. Kirjoittautui Turun lukioon 1841 ja piiiisi ylioppilaaksi Oli opetta jana ala-alkeiskouluissa Tampereella ja Hiimeenlinnassa , suoritti 1'liopistossa kameraalitutkinnon ja sotilastutkinnon, liittyi vanrikkinii Veniijiin armeijaan 1857 sekii kohosi aliluutnantiksi ja alikapteeniksi. Irtautuminen armeijasta epiiselvii, mutta kuitenkin Maurits palasi Kuruun 1871 ja asettuitsellisenli Karjulan kyliin Kosken taloon, missii asui lop pueliimiinsii eli 17 vuotta. Poikamies. 3. KAROLJINA SOFIA Kuru Kuru. Aviomies I 841 pitejenraeteli Antti Tuurenpoika Thurman Kuru Kuru. Antti oli edellii mainitun Karjulankyliin Kosken talon poika, joka otti riiiitiiliksi ryhtyessiiiinimen Thurman. Asuivat Hainarin Rasin torpassa, Kosken talon Siirkikosken torpassa ja siitii alkaen Aurekorven Frigirdin torpassa. 4. MATILDA ELEONORA Kuru. Aviomies I 854 hiimeenkyrtiliiinen sahanomistaja Carl Salomon Schmidt Pirkkala - I Hemeenkyrci. Carlin isii oli Carl Lorentz Schmidt, Porin rykmentin lipunkantaja kuten Matildankin isii Kaarle Kustaa. Islt lieneviit olleet sotakavereita. 40

3 Matilda oli Carlin kolmas vaimo. Ensimmiiinen kuoli 1844 ia toinen I ELIS ALEXANDER Kuru Teisko. Oli maataloust<iissii Tampereella Ha tanpiiiin kartanossa , minkii jiilkeen itsellisenii Teiskossa, Tyrviinntissiija uudelleen Teiskossa Poukan talossa. Poikamies. 6. LOVIISA AUGUSTA Kuru I.1918 Helsinki. Aviomies 1847 helsinkiliiinen postimestari Gustaf Adolf Forsstrcim l.l l.l8l Helsinki. TOINEN VAIMO ANNA KAISA JA LAPSET Jo pariin kertaan mainittuun Kosken taloon syntyi 1748 tytiir Kristiina Tuomaantytiir. Pari vuosikymmentl my<ihemmin hiin toi taloon viivyksi seppii Matti Yrjtinpojan Hainarista. Nuorelle parille erotettiin vuonna 1769 talon maista Peltoniemi-niminen torppa. Matti ja Kristiina saivat 1772 tyttiiren. jolle annettiin nimi Vappu. Tiimii puolestaan toi Peltoniemeen viivyksi ja torppariksi talollisen pojan Yrjii Martinpoika Pusun Aurekorven kyliistii. Yrjti ja Vappu saivat tytteren, jolle antoivat nimen Anna Kaisa. Kaarle Kustaa Polvianderin jaatye leskeksi talvella 1830 hiin tarvitsi nopeasti apua. Nuorimmat lapsethan olivat vielii pieniii. Vasta 2l-vuotias Anna Kaisa muutti Peltoniemestii Hainariin ja ryhtyi hoitamaan Kaarle Kustaan taloutta. Samana vuonna Kaarle Kustaa on merkitty muuttaneeksi Hainarin virkatalosta saman talon Kiviojan torppaan, joka sijaitsi aivan naapurissa. Kivioja oli Polvianderien asuntona l5 vuotta. Sitten palattiin takaisin Hainariin. Historia toisti itseiiiin. Anna Kaisa sai jo lokakuussa 1832 tyttiiren, joka sai nimen Amanda Charlotta, ja kesiin alussa 1834 toisen, jolle annettiin nimi Edla Wilhelmina. Kumpikin kiiytti sukunimeii Polviander. Vasta seuraavana vuonna eli Kaarle Kustaa Polviander ja Anna Kaisa Yrjrintytiir Peltoniemi vihittiin. Samana vuonna myds Anna Kaisan veli, torppari Mooses Yrj<inpoika Peltoniemi muutti perheineen Kiviojalle, ilmeisesti hoitamaan Polvianderien maataloustydt. Kiviojan torpassa oli seuraavina vuosina ylenmiiiirin viikeii. Kaarle Kustaan avioliitto Anna Kaisan kanssa tuotti l l lasta. Anna Kaisa oli yti 20 vuotta miestiiiin nuorempi ja eli miehensii kuoleman jiilkeen viela lahes kaksi vuosikymmentii. Anna Kaisa kuoli Kurussa 26.t Kaarle Kustaan ja Anna Kaisan lapset: 7. AMANDA CHARLOTTA Kuru Lapua. Aviomies 1854 Kurussa Olkitapaleen kyliin Tienarin talon Kauppilan torppa rin poika Kustaa Heikki Yrjtinpoika Kuru Kuru. Vihkimisen aikaan Kustaa oli renkinii Ala-Paappasen Savelassa, siirtyi sieltii seuraavana vuonna appensa lampuotiksi Hainariin ja sieltii vuonna 1878 torppariksi Kurun puustellin Lahdenmiikeen. Kustaa ja Amanda saivat 8 lasta, jotka kaikki syntyiviit Hainarissa, avioituivat ja eliviit melko i:ikkiiiksi. Sekii Kustaa ettii kaikki lapset omaksuivat perheen iiidin sukunimen Polviander. Kustaa Polviander oli pitkiiaikainen lautamies ja herastuomari. Leskeksi jiiiityiiiin Amanda muutti Lapualle, missd hiinen vanhin tyttiirensii oli kappalaisen vaimona. 8. EDLA WILHELMINA Kuru Kangasala. Aviomies I 860 tamperelainen tydmies Josua Elias Helin Tampere. 9. BERNDT JOHAN Kuru Kokemiiki, ratsutilallinen. Sai avioliiton kautta haltuunsa Ala-Hiirkiiliin rusthollin Kokemleltii. Puoliso Lovisa Nordlund Kokemiiki Kokemiiki. 4l

4 IO. EMELIA CATHARINA Kuru Kuru. II. SELMA GUNILLA Kuru Kuru. 12, OLGA MARIA Kuru Kuru. Aviomies 1875 itsellinen Matti Salminen Kuru Kuru. 13. HILMA ADOLFINA Kuru Kuru. Aviomies I 87 I pitiijiinriiiitiili Josua Siukonen Ruovesi Kuru. Sai riiiitiilimestarin arvon jo 2l-vuotiaana ja harjoitti ammattiaan Karjulan kyliiss?i. I4. ALFRED helmikuu 1845 Kuru Kuru. 15. EMANUEL FERDINAND Kuru Vihti. Kansakoulunopettaja Turussa ja Vihdin Pietil?in koulussa Kahdesti avioliitossa. EnsimmAinen vaimo Annette Sandbiick Uskela Vlhri. toinen Edit Stenius Helsinki Helsinki. Viimeksi mainittu oli yli 25 vuotta Pankin johtaja, valtioneuvos Karl Fri dolf Stenius ja iiitinsii Gustava o.s. Palander. 16. FRANS OSKAR Kuru I 853 Kuru. I7. IVAR EDVIN Kuru l 1888 Kuru. Kiertokoulun opettaj a. Vaimo 1875 Malvina Kivinen 2l.l Ruovesi Kuru. Ivar edisti yhteistoimintaa, esiintyi puhujana kesiijuhlissa ja "sai lempeydellii?in lasten ja koko seurakunnan suosion". Valitettavasti Ivar kuoli jo 38-vuotiaana. Siin5pii Kaarle Kustaa Polvianderin koko perhe. Vanhimman ja nuorimman lapsen ikiiero 38 vuotta. Kuopuksen syntyessii isii oli jo 64-vuotias. Niin kuin isii oli omap?iisesti liihtenyt maailmalle, niin lapsetkin saivat niihtiiviisti vapaasti valita alansa ja eliimiinkumppaninsa. Siihen tulokseen tulee, kun katselee ammattien, viivyjen ja minitiiden kirjoa. Kaarle Kustaa Polvianderin muistoa vaalitaan vieliikin monin tavoin Kurussa. Vuonna 1935 Porin rykmentin upseerit kunnostivat hiinen hautansa ja ympiirdiviit sen kanuunanputkien varaan asetetulla rautaketjulla. Polvianderin asuma tupa Hainarin puustellissa irrotettiin tamdn vuosisadan alussa ja vietiin Turun historiallisen museon ulkopihalle. Vuonna 1960 kurulaiset hakivat viinrikkinsii tuvan takaisin. Se on niihtiivissii Kurun ulkomuseossa Viinrikki Stoolin tupana. Lopuksi pieni sivukertomus siita, mista minun mielenkiintoni Polvianderin sukuun johtuu. Kaarle Kustaan tyttiiren Amandan (edelle n:o 7) lapsista kuusi ensimmiiistii oli tyttcija. Eriis heistii solmi avioliiton Kosken talon pojan kanssa ja sai taten aikaan neljiinnen kohtalonyhteyden Polvianderien ja Kosken suvun kesken. Tiimiikin pari, siis Kaarle Ku staa Po lv ianderin tyttdr entytar m iehineen, sai kahdeksan lasta, joista nelja muutti Amerikkaan kuluvan vuosisadan alussa. Heidiin jiilkeliiisensii pitavet siellii sukukokouksen joka vuosi. Kiinnostus esivanhemmista ja suvusta on suuri, vaikka joukossa ei ole enlii yhtaan suomenkielen taitoista. Pari vuotta sitten sain tilaisuuden osallistua heidiin kokoukseensa, tavata Kaarle Kustaa Polvianderin jiilkeliiistii sekii kertoa heille Kosken ja Polvianderin suvuista. Aihe oli minulle varsin tuttu, koska Koski on myris oman iiitini kotitalo. Lahteita: 1 Olavi Wanne: Polviander, Uusi Sukukirja 1946, ss Raimo Heikkile: Ikaalisten kirkkoherran harvinainen perhe, Orpana l/1995, ss Ao. pit?ijiinhistoriat, asutusluettelot ja kirkonkirjat 4. Kirjoittajan omat arkistot 42

5 Kiviojan torpan asukkaat 1830-luvun alkupuoliskolla. l.vaimo Juliana on kuollut ja 2.vaimo Anna Kaisa on noussut piiasta emiinniiksi..'l