Energialukutaidon kurssi, syksy Luento 10. Sähköä säilömään ja säästämään! Taina Kurki-Suonio,

Samankaltaiset tiedostot
Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Mobiilisähkövarastohanke

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

SUUREN KOKOLUOKAN SÄHKÖENERGIA- VARASTOJEN NYKYTILA JA TULEVAISUU- DENNÄKYMÄT

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Vähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Storages in energy systems

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa Rami Aaltonen

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Martti Alatalo, toimitusjohtaja. rjestelmiä. Litium-ioni akkukenno - Rautafosfaatti LiFePO4

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Liisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia

KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Sähköverkko- ja markkinavisio 2035 & Roadmap 2025

Exercise 1. (session: )

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Smart Generation Solutions

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Liikenteen biopolttoaineet

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Aurinkosähkö Suomessa TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki Mitä on aurinkosähkö

Scanfil Kannattavaa kasvua

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

Neo-Carbon Energy selvittää, miten uusi energiajärjestelmä toimii

Torqeedo. Palkittu, suorituskykyinen sähköperämoottori.

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki

Aurinkolämpöjärjestelmät

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Jouko Pakanen

Markku J. Virtanen, Dr

Aurinkosähköstandardointi yliopiston puheenvuoro. Jero Ahola, LUT School of Energy Systems,

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu

Aurinkoenergia Suomessa

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere Pekka Peura

Paketti-, kuorma- ja linja-autojen tulevaisuuden käyttövoimat Autoalan tiekartta raskaan kaluston tulevaisuuden käyttövoimista

Näkökulmia energia- ja ilmastostrategiaan

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

Myrskyvarman jakeluverkon haasteet Prof. Jarmo Partanen

Kondenssikattilat saneerauksessa

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia

Transkriptio:

Energialukutaidon kurssi, syksy 2016 Luento 10 Sähköä säilömään ja säästämään! Taina Kurki-Suonio, 23.11.2016

Energian varastoinnista «Akut «Vauhtipyörä «Pumppuvoimalaitos «Paineilma «Lämpöpumppu (ei tällä kertaa) «Vedyn tuotto Jos maailma halutaan pelastaa, niin varastoinnin täytyy skaalautua järkevästi yhteiskunnalliselle tasolle!!!

Akku Huomattavia akku-asioita: «energiatiheys: paljonko energiaa/massa «hyötysuhde «kuinka monta kertaa kestää latausta «elinikä «Turvallisuus, terveellisyys, ympäristö

Perusjuttuja akuista «Akkujen kapasiteetti voidaan ilmoittaa monella eri tavalla: MJ/litra(!), mah, kwh/kg, «Akuilla hyvä hyötysuhde: approx. 0,9x0,9 = 80% «Akut purkautuvat myös itsestään, self-discharge, nopeus riippuu akkutyypistä (Li-ion akku: pari % / kk) «Akuilla on äärellinen elinikä, joka riippuu Purkaus/lataus kertojen lukumäärästä (Li-ion akku: 500 1000 latausta) Fyysisestä iästä «Akkujen suorituskyky heikkenee käyttöiän myötä Riippuu esim. käyttölämpötilasta (Li-ion akku hyötyy jäähdyttämisestä )

Akkuja energiansäilöntään (siis ei auton käynnistykseen eikä elektroniikkahärpäkkeisiin) Wh/kg HS (%) Lataus# Elinikä Myrkky? Käyttö Lyijy 30 60 1000 Vuosia YES mökki NiMH 80 70-90 1000 vuosia yes S-auto? LiFePO4 100? 2000 10v?? S-auto? sulasuola 100 80? 1000?? varavoima virtaus low??? yes varavoima? Peukalosääntö: Yhden öljylitran sisältämän energiamäärän säilömiseen tarvitaan ämpärinkokoinen akku. Summa summarum: Etsiessä tietoa akkujen suuren mittakaavan sovelluksista, teksti on hyvin usein kirjoitettu konditionaalissa ja täynnä sanoja kuten ehkä ja mahdollisesti ja tulevaisuudessa. Muutaman vuoden takaiset mullistavat keksinnöt näyttävät pääsääntöisesti hävinneen.

Li-ioni-akku energiansäilöntään «Li-ion akun energiatiheys 100-250Wh/kg!! (Litium on niin kevyt alkuaine) «Litium on helposti syttyvä alkuaine Ł Samsungin tehokänny kielletty lennoilla «Kunnon jäähdytys Ł isompia akkuja Łkännyköistä energianvarastointiin mutta Ł jäähdytys syö energiaa Ł litium-varantojen riittävyys? Japan Airlines Boeing 787 lithium cobalt oxide battery that caught fire in 2013

Tesla Powerwall "Tämä on läpimurron alku. Tästä se alkaa HS 3.5.2015. Näin kommentoivat Powerwallia Aallon professorit: «Teslan tuote ei sisällä mitään erityistä uutta teknistä innovaatiota iso loikka liittyy teknologian kaupallistamiseen (Peter Lund, Teknillinen fysiikka) «Teslan yksi etu on "applemainen" suunnittelu ja muotoilu. Kuvien perusteella Teslan akku on tyylikäs laite, jonka voi nostaa seinälle (Raimo Lovio, Kauppakorkea) «Yksi este on akussa käytettävän litiumin saatavuus jos akkuja alettaisiin valmistaa isossa mittakaavassa, maailman litiumtuotanto ei pysyisi perässä (Lasse Murtomäki, sähkökemia)

Mitä muualta kuuluu? «Teslan akkujen houkuttelevuutta varaenergianlähteenä kuitenkin vähentää niistä saatava olematon 2 kilowatin jatkuva teho. Pelkkä pakastelokerolla varustetun jääkaapin pitäminen päällä samaan aikaan pölynimurin kanssa saattaisi olla akulle liikaa, Tekniikka&Talous 7.5.2015 «Kyseessä on luksustuote sellainen joka on hieno omistaa, mutta en näe siinä taloudellista potentiaalia, Bloombergin älykkäiden energiajärjestelmien analyytikko Brian Warshay.

Powerwallin ominaisuuksia «Li-ion akku, energiatiheys 179MJ/m 3, 100Wh/kg «7 kwh akku sallii päivittäisen käytön kestää 5000 sykliä «10 kwh akku voidaan purkaa/ladata kerran viikossa (sic!) kestää 1000-1500 sykliä Ł Ei mikään teknologinen läpimurto

Vauhtipyörä «Yksinkertainen idea: varastoidaan sähköä liike-energiana raskaaseen, pyörivään kappaleeseen! Ympäristöystävällinen! Pitkäikäinen! «Esim. vauhtipyörä fuusiotutkimuksessa (Max Planck instituutt)i: paino 76 tonnia, varastoi 0,3MWh, antaa kymmeniä MW max 10s. Hyvä ratkaisu suuren hetkellisen tehon tuottamiseen, mutta ei oikein varavoimaksi

Yksinkertainen on kaunista: Pumppuvoimalaitos (Pumped-storage hydroelectricity (PSH) tarvitaan vain PALJON vettä ja/tai ISO korkeusero PSH kattaa 99% maailman energianvarastoinnista, n. 127,000 MW (2012) PSH:n hyötysuhde 70 75%

Paineilmavarastointi CAES (Compressed Air Energy Storage) Tällä hetkellä maailmassa vain 2 CAES-laitosta: «321 MW plant in Huntorf, Germany (1978) «110 MW plant in McIntosh, Alabama, USA (1991) «Ovat kaasuvoimaloita, mutta paremmalla hyötysuhteella «Käytetään uusiutuvien ylimääräisen tehon talteenottoon Huntorf CAES Plant Paineilma (300 000 m 3 ) varastoidaan vanhoihin suolakaivoksiin 600-850m syvyyteen 321MW:n teho saavutetaan 6 minuutissa ja sitä voidaan tuottaa vähän yli 2 tuntia Hyötysuhde 42%

Vedyn valmistus -- ja maakaasun! «Parikymmentä vuotta sitten hehkutettiin vetytaloutta onnen tuojaksi ja vetyautoja liikenteen puhdistajaksi. Jostain syystä näin ei tapahtunut. Idea on yksinkertainen: 2H 2 O < > 2H 2 + O 2 Oikealle menevä reaktio vaatii energiaa Vasemmalle menevä reaktio vapauttaa energiaa Prosessin (AC-to-AC) hyötysuhde 20-45% «Tänään vetyteknologiaa voitaisiin käyttää siihen, ettei uusiutuvien tuottamaa liikatehoa tarvitsisi heittää hukkaan. «Toinen vaihtoehto on luodakin lisää maakaasua = metaania: CO 2 + 2H 2 O < > CH 4 + 2O 2

E2GAS: Industrial 6.3 MW PtG plant (Audi e-gas plant) «ETOGAS has built the world's largest and first industrial Power-to-Gas plant with 6.3 MW input power on behalf of Audi AG. «The plant has been producing Audi's e-gas since 2013 in dynamic and intermittent operation from wind power and from the CO 2 from a biogas processing plant: Renewable synthetic natural gas which is fed into the natural gas transmission network on-site and can supply an environmentally friendly synthetic fuel to a fleet of 1,500 A3 g-tron gas vehicles with an annual kilometer performance of 15,000 km. Every year, the plant recycles around 2,800 tons of CO 2 as raw material. The plant's conversion efficiency from electricity to gas is approx. 54%.

Conversion efficiencies Eurelectric union of the electricity industry «Kaasu (maakaasu tai synteettinen): 39 58% «Muita (ihan huviksi): Öljy: 38 47 % Biomassa tai kaasu: 30 40% Jäte: 22 28% Geoterminen: < 19% (@190C) Niinpä syklillä e2gas2e saadaan kokonaishyötysuhteeksi parhaimmillaan Eli Suomenrahassa: 0,54x0.58 = 0,31 max 30% varastoidusta sähköstä saadaan uudelleen käyttöön Edullisemmilla tekniikoilla 0,54x0,39 = 0,21 eli 21%.

Barnhart & all, Stanford University: The energetic implications of curtailing versus storing solarand wind-generated electricity, Energy and Environmental Science 6 (2013) 2804 Puhtaan energian hukkaaminen vaikuttaa huonolta idealta, mutta varastointikaan ei ole ongelmatonta. Laskelmiemme mukaan on järkevämpää rakentaa enemmän tuulivoimakapasiteettia ja tarvittaessa rajoittaa tuulivoiman tuotantoa, kuin rakentaa energiavarasto nykyisin käytettävissä olevalla akkuteknologialla. Aurinkosähkön varastoiminen sen sijaan tietyissä olosuhteissa voi olla kannattavaa verrattuna siihen, että aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä jätettäisiin käyttämättä. Tämä johtuu siitä, että aurinkopaneelien valmistaminen vaatii suhteessa enemmän energiaa.

Energian säilöntämahdollisuudet eivät siis oikeuta meitä holtittomaan energiantuhlaukseen Lisäksi meidän (erityisesti teidän) on syytä ottaa järeät aseet (laskutaito takaisin kunniaan!) käyttöön ilmastonmuutosta vastaan eikä jäädä mielikuvamarkkinoinnin uhreiksi

May 9, 2013: Ilmakehän CO 2 pitoisuus ylitti 400 ppm WMO: vuonna 2015 tuo raja ylittyi pysyvästi, ei vain hetkellisesti ja jossain. Tällaisia CO 2 tasoja on toki ollut ennenkin: 3 5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin napajäätiköt loistivat poissaolollaan ja merenpinta oli 40m korkeammalla The New Scientist 2015: Merenpinta tulee nousemaan ainakin viisi metriä ja ainoastaan pikaiset muutokset pystyvät enää estämään yli 20 metrin nousun (T&T 10.7.2015)

Ł Velvollisuutemme on etsiä tapoja sähkön säästämiseen! Ideoita?

Kotona «Valaistus: ledit, liiketunnistimet, valot pois tyhjistä huoneista «Suihku kesto ja lämpötila «Veden keitto optimoi tapa ja määrä. Muistakaa myös kansi, kun mahdollista! «Pyykinpesu tehokkuus! «Sauna järkevä ajoitus «Kodin lämpötila ei bikineissä talvella,tiivistys «Kylmälaitteet järkevä valinta, järkevä käyttö! «Elektroniikkahärpäkkeet järkevä valinta, järkevä käyttö

Ja kun kotoa lähdetään «Kulkuvälineet: joukkoliikenne, oma kroppa järkevä asuinpaikan valinta «Hissi «Harrastukset «Auton valinta ja käyttöaika! «Asunnon valinta ratkaisee paljon

Kotona 2015 «Kahvia «Valot «Liesi/mikro «Puhelin & herätyskello «Tietokone «Jääkaappi «Suihku «Lämmitys/ilmastointi + eristys «Valitut elintarvikkeet «Sauna «Lapsenteko «Pyykinpesu «siivous

Kotoa lähdettäessä 2015 «Liikkumismuoto ulkona «Käytännöt työ- ja opiskelupaikalla Koneen käyttö työpaikalla Siirtyminen kerroksesta toiseen Valot Mitä syödään Tietokoneluokkien pöytäkoneet «Kaupassa Ei liukuportaita Kylmät tavarat? Kulutushyödykkeiden ostoperusteet Valmistuotteet vs raaka-aineet Kertakäyttö vs kestohyödykkeet Pakkausmateriaalien minimointi «Harrastukset: järki käteen, suosi ulkoilmaa ja sähköttömiä vempaimia