SUUREN KOKOLUOKAN SÄHKÖENERGIA- VARASTOJEN NYKYTILA JA TULEVAISUU- DENNÄKYMÄT
|
|
- Sanna Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUUREN KOKOLUOKAN SÄHKÖENERGIA- VARASTOJEN NYKYTILA JA TULEVAISUU- DENNÄKYMÄT Aleksi Valtonen Opinnäytetyö Joulukuu 2017 Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka
2 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka VALTONEN, ALEKSI: Suuren kokoluokan sähköenergiavarastojen nykytila ja tulevaisuudennäkymät Opinnäytetyö 22 sivua, joista liitteitä 1 sivu Joulukuu 2017 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suuren kokoluokan sähkönvarastojen nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä. Työssä tutustuttiin aluksi eri energiavarastojen teoriaan sekä hyötyihin ja haittoihin. Tämän jälkeen jokaista energiavarastointimenetelmää tutkittiin. Tutkimuksissa selvisi, että superkondensaattorien käyttö nykytekniikalla on epäkäytännöllistä, sillä niiden hinta on vielä toistaiseksi melko korkea. Superkondensaattoreista muodostettu energiavarasto painaisi myös enemmän kuin vastaava akku. Pumppuvoimalaitos on suosittu MWh-kokoluokan energiavarasto, sillä veden varastointi on huomattavasti yksinkertaisempaa vetyyn verrattuna. Tulevaisuudessa tekniikka voi mahdollisesti ratkaista vedyn säilyttämiseen liittyvät ongelmat, jolloin vedyn käyttö energiavarastoinnissa lisääntyy. Lisäksi tekniikan kehittyminen voi halventaa superkondensaattorien hintaa ja parantaa niiden kapasiteettia, joten niiden käyttö kwh-kokoluokan energiavarastoissa tulee varmasti lisääntymään. Asiasanat: sähköenergiavarasto, akku, superkondensaattori, pumppuvoimalaitos, vetytalous, tulevaisuuden näkymät
3 3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Electrical Engineering Electrical Power Engineering VALTONEN, ALEKSI: Current state and prospects of large scale energy storages Bachelor's thesis 22 pages, appendices 1 page December 2017 The purpose of this thesis was to investigate current state and prospects of large scale energy storages. First part of the thesis was to research the basic theories of the different energy storage methods, and their pros and cons. Then each energy storage method was investigated more closely. The results of the research were that supercapacitors are too impractical to use at the current technology, because their cost is at current time too high. An energy storage made from supercapacitors would also weigh more than corresponding storage made from rechargeable battery. A pumped storage plant is popular option in high capacity energy storage because water is much easier to store than hydrogen. In the future, technology may solve the problems related to storing hydrogen, and that may increase the use of hydrogen for energy storage. Also, future technology may cheapen the price of supercapacitors and increase their capacity, which will increase their usage in energy storage systems. Key words: energy storage, rechargeable battery, supercapacitor, pumped storage plant, hydrogen economy, prospects
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TEORIA Akut Superkondensaattorit Pumppuvoimalaitokset Vetytalous TUTKIMUS Sähkönhinta Akut Superkondensaattorit Pumppuvoimalaitos Vetytalous VERTAILU Akkujen ja superkondensaattoreiden tulokset Pumppuvoimalaitosten ja vetytalouden vertailu TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Sähkön keskiarvohinta päivittäin vuonna 2016 lukemat /MWh... 22
5 5 LYHENTEET JA TERMIT h tunti kg kilogramma kpl kappale snt sentti euro Wh wattitunti kwh kilowattitunti MWh megawattitunti MW megawatti m metri m 3 m 3 /s kuutiometri kuutiometriä sekunnissa
6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössä tutkitaan suuren kokoluokan (kwh, MWh) sähköenergiavarastojen nykytilaa sekä energianvarastoinnin tulevaisuuden näkymiä. Energiavarastoja käyttävät sekä tavalliset kuluttajat, jotka haluavat mahdollistaa omavaraisen sähköntuotannon esimerkiksi aurinkopaneeleilla, että energiantuottajat, joiden täytyy varastoida esimerkiksi tuulivoimapuistossa tuotettu energia. Varastojen tärkeys korostuu juurikin uusiutuvassa energiantuotannossa, jossa tuotettu energia vaihtelee huomattavasti sääolosuhteiden vaikutuksesta. Opinnäytetyössä tutkittavat varastointikeinot ovat akut, superkondensaattorit, pumppuvoimalaitokset, ja vetytalous. Aluksi käydään lyhyesti läpi kunkin tutkittavan energiavarastoinnin toimintaperiaate. Tämän jälkeen tutkitaan varastointimenetelmien nykytilaa ja mahdollisuuksia. Lopuksi energianvarastointimenetelmiä verrataan toisiinsa sekä tarkastellaan energiavarastoinnin tulevaisuuden näkymiä.
7 7 2 TEORIA 2.1 Akut Akku on energianvarastointimenetelmä, jossa energia varastoidaan sähkökemiaa hyödyntäen. Akun varauksen purkautuessa tapahtuu sähkökemiallinen reaktio, jossa akun sisäiset yhdisteet sitoutuvat akun elektrodeihin (anodi ja katodi). Uudelleen varattavissa akuissa on mahdollista toteuttaa reaktio myös toiseen suuntaan, joka mahdollistaa akun varautumisen uudelleen. Tutkittavat akut (Tesla Powerwall, ja Powerpack) ovat tyypiltään litiumioniakkuja, joka on hyvin yleinen akkutyyppi. Kuvissa 1 ja 2 on esitettynä litiumioniakkujen lataus- ja purkautumisvaiheet. Litiumioniakun latausvaiheessa (KUVA 1) elektroneja siirtyy anodista katodiin, jolloin akun elektrolyytissä olevat litiumionit siirtyvät myöskin akun katodiin. Purkautumisvaiheessa (KUVA 2) reaktio on käänteinen. KUVA 1. Litiumioniakun latausvaihe (HowStuffWorks 2006)
8 8 KUVA 2. Litiumioniakun purkautumisvaihe (HowStuffWorks 2006) Litiumioniakun hyvinä puolina ovat sen energiatiheys, vähäinen itsepurkautuminen, sekä vähäinen huoltotarve. Huonoina puolina ovat valmistushinta, ja akun taipumus vanhentumiseen. (BatteryUniversity 2010) 2.2 Superkondensaattorit Kondensaattori varastoi sähköenergiaa sen levyjen väliseen sähkökenttään. Mikäli kondensaattorin läpi kulkee virta, kondensaattoriin joko ladataan tai siitä puretaan energiaa. Kondensaattorin virta-jännite-yhtälön mukaan kondensaattorin virta on suoraan verrannollinen levyjen välisen jännitteen muutosnopeuteen. (ElectronicsTutorials 2016) Superkondensaattori on kondensaattori, johon on mahdollista varastoida tavalliseen kondensaattoriin nähden enemmän energiaa. Superkondensaattorien levyjen pinta-ala on huomattavasti suurempi kuin kondensaattorien. Lisäksi superkondensaattorien levyt ovat lähempänä toisiaan verrattuna tavalliseen kondensaattoriin. (ExplainThatStuff 2017) Superkondensaattorien hyvinä puolina ovat sen nopea latausaika, ja kaltoinkohtelun kesto. Huonoina puolina ovat suuri itsepurkautuminen, ja suuri hinta wattia kohden. (BatteryUniversity. 2010)
9 9 2.3 Pumppuvoimalaitokset Pumppuvoimalaitos on energianvarastointimenetelmä, jossa energia varastoidaan suureen vesialtaaseen. Pumppuvoimalaitos vapauttaa varastoimaansa energiaa samalla tavalla, jolla vesivoimalaitos tuottaa energiaa, eli juoksuttamalla vettä turbiinin lävitse. Pumppuvoimalaitos kuitenkin eroaa vesivoimalaitoksesta sillä, että pumppuvoimalaitoksessa vesi juoksutetaan toiseen vesialtaaseen, joka sijaitsee ensimmäistä vesiallasta alempana, josta se voidaan pumpata takaisin yläaltaaseen. Veden juoksutus ala-altaaseen tapahtuu yleisimmin, kun sähkönkulutus on huipussaan ja sähkön hinta on kalleimmillaan, ja vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen, kun kulutus on matalana, ja sähkön hinta halvimmillaan. Pumppuvoimalaitos on yleinen sähkönvarastointimenetelmä Euroopassa (Energia 2017), ja niitä hyödynnetään sääriippuvien sähköntuotantomenetelmien, kuten aurinkovoiman ja tuulivoiman kanssa. Suomessa ei ole vielä rakennettu pumppuvoimalaitoksia, mutta sellainen on suunnitteilla rakennettavaksi Pyhäsalmelle (Tekniikkatalous 2016). Pumppuvoimalaitoksen hyviä puolia ovat muun muassa kyky varastoida suuria määriä energiaa, voimalaitoksen pitkäikäisyys, ja energianvarastoinnin luotettavuus. Huonoja puolia ovat taas vesialtaiden vaatimat suuret tilat, vesialtaille vaadittu korkeusero, ja energiavarastointi vaatii huomattavan määrän vettä. (DiscoverMagazine 2015) 2.4 Vetytalous Vetytaloudella tapahtuva energianvarastointi tarkoittaa energian varastoimista vetyä hyödyntäen. Vetyä voidaan tuottaa esimerkiksi erottamalla vety vedestä elektrolyysillä, tai reformoida vety maakaasun hiiliketjuista, eli rikkomalla vedyn ja hiilen välisiä kemiallisia sidoksia. Erotettu vety säilötään, kunnes energiaa tarvitaan. (Woikoski 2017) Vetyä pidetään yhtenä parhaimmista uusiutuvista energialähteistä. Vetyä on myös mahdollista tuottaa huomattava määrä, sillä maapallolla paljon hyödynnettävää vettä. Vetyä on mahdollista varastoida usein eri keinoin, kuten paineistettu vety kaasu, nesteytetty vety, ja muihin yhdisteisiin sidottu vety.
10 10 Eräs tunnetuimmista ja tärkeimmistä tavoista muuntaa vety sähköksi on polttokenno. Sähkö tuotetaan käyttämällä ilmassa olevaa happea vedyn hapettimena. Sähkö syntyy kennossa tapahtuvien reaktioiden seurauksena. Käytettäessä puhdasta vetyä, sivutuotteena on vain vettä tai vesihöyryä. Mikäli käytetään fossiilista vetyä, syntyy reaktiosta hiilidioksidipäästöjä. Tässä opinnäytetyössä keskitytään kuitenkin vain puhtaan vedyn suoraan polttamiseen. (Kaapeli 1997) Vedyn varastointi on melko hankalaa, sillä vety vuotaa useimpien materiaalien läpi, johtuen vetyatomin pienuudesta. Lisäksi vety on helposti syttyvää, joten se pitää ottaa myös huomioon vetyä säilöttäessä. (Kauppalehti 2017)
11 11 3 TUTKIMUS 3.1 Sähkönhinta Ennen kuin kyetään tutkimaan eri varastointikeinoja, on otettava selvää sähkönhinnasta. Tutkimuksia varten selvitettiin sähkön keskiarvoinen hinta päivittäisellä tasolla vuonna 2016 (liite 1). Liitteen 1 taulukkoon on myös merkitty 100 pienintä hinnan keskiarvoa vihreällä värityksellä, ja 100 suurinta keskiarvoa punaisella värityksellä. Taulukon lukemat ovat merkitty /MWh. Tutkimuksia varten liitteen 1 taulukosta selvitettiin seuraavat tiedot: vuoden keskiarvohinta, 10 pienimmän hinnan keskiarvo, 10 suurimman hinnan keskiarvo, 100 pienimmän hinnan keskiarvo, ja 100 suurimman hinnan keskiarvo. Saadut tulokset taulukoitiin taulukkoon 1 tietojen käsittelyn helpottamiseksi. Lisäksi arvot muutettiin myös muotoon snt/kwh. TAULUKKO 1. Liittestä 1 saadut keskiarvot Keskiarvo /MWh snt/kwh Vuoden keskiarvo 32,45 3,24 10 pienintä 16,86 1,69 10 suurinta 62,59 6, pienintä 23,58 2, suurinta 42,35 4,24 Taulukon 1 arvoista voidaan muodostaa pienempien ja suurempien arvojen ero, jolloin eri varastointimenetelmiä voidaan verrata keskenään. 10 pienimmän ja 10 suurimman arvon eroksi saadaan 4,57 snt/kwh. Kyseinen arvo on hyvin optimistinen oletus säästöille, joten tulevissa laskuissa käytetäänkin 100 pienimmän ja 100 suurimman arvon eroa, joka on 1,88 snt/kwh. Kyseinen arvo on huomattavasti todennäköisempi todellisissa tapauksissa.
12 Akut Opinnäytetyössä tutkittavat akut ovat Teslan Powerwall (Tesla 2017) ja Powerpack (Tesla 2017). Tutkimuksia varten molemmista akuista kerättiin yleiset tiedot taulukkoon 2. TAULUKKO 2. Tutkittavien akkujen tiedot Powerwall Powerpack Kapasiteetti 13,5 kwh 210 kwh Teho 5 kw 50 kw Skaalattavuus 10 kpl Ääretön Hyötysuhde 90 % 88 % Massa 125 kg kg Hinta ~ * /kwh 481,48 397,62 *Tesla Powerpackin hinta arvioitu lähteen (Electrek 2016) perusteella. Powerwall on suunniteltu tavallisille kuluttajille, joiden tavoitteena on joko välttää yllättävät sähkökatkokset, tai varastoida itsetuotettua sähköä esimerkiksi aurinkopaneeleista. Powerpack on taas tarkoitettu suurempaa sähkönkulutusta koskeviin kohteisiin. Mikäli akkuja käytettäisiin varastoimaan sähköä verkosta, voidaan säästetty hinta arvioida hyödyntämällä akkujen kapasiteettiarvoja, hyötysuhteita ja sähkönhintaa. Tutkimuksen tulokset on taulukoitu taulukkoon 3. TAULUKKO 3. Akkujen tutkimukset Powerwall Powerpack Kapasiteetti 13,5 kwh 210 kwh Vapautettu energia 12,15 kwh 184,80 kwh Massa 125 kg kg Hinta ~ Säästö/lataussykli 22,8 snt 347,4 snt Syklejä/takaisinmaksu kpl kpl
13 13 Taulukon 3 tutkimukset muodostettiin taulukon 2 tietojen avulla. Taulukon 3 vapautettu energia -kohta muodostuu akun kapasiteetin ja hyötysuhteen perusteella. Sillä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon täyteen ladatusta akusta todellisuudessa saadaan energiaa takaisin. Taulukossa 3 esitetyllä säästö/lataussykli -rivillä ilmoitetaan, kuinka paljon kyseinen akku tuottaa säästöä, kun akku on purkautunut kokonaan täydestä varauksesta. Säästö on arvioitu luvussa 3.1 selvitetyllä sähkönhinnalla (1,88 snt/kwh). Taulukon 3 viimeisellä rivillä esitetty syklejä/takaisinmaksu kohdassa arvioidaan kuinka monta täyttä lataussykliä akuilla täytyisi toteuttaa, jotta niiden tuomat säästöt ylittäisivät akkujen hinnat. 3.3 Superkondensaattorit Tutkittava superkondensaattori määritellään superkondensaattorien teknisillä tiedoilla. Tutkimuksiin vaadittavat tiedot löytyivät lähteistä (BatteryUniversity 2010) ja (Maxwell. 2017). Tekniset tiedot kerättiin taulukkoon 4. TAULUKKO 4. Superkondensaattorin tekniset tiedot Superkondensaattori Energiatiheys 5 Wh/kg Hinta ~8 500 /kwh Hyötysuhde 99 % Taulukon 4 tiedoilla muodostettiin kaksi teoreettista superkondensaattoria, joiden kapasiteetit vastaavat otsikossa 3.2 tutkittujen akkujen kapasiteetteja. Tutkimuksen tulokset taulukoitiin taulukkoon 5 myöhempää vertailua varten. TAULUKKO 5. Superkondensaattorin tutkimukset Superkondensaattori 1 Superkondensaattori 2 Kapasiteetti 13,5 kwh 210 kwh Vapautettu energia 13,37 kwh 207,90 kwh Massa kg kg Hinta Säästö/lataussykli 25,1 snt 390,9 snt Syklejä/takaisinmaksu kpl kpl
14 14 Taulukon 5 tutkimukset muodostettiin taulukon 4 tietojen avulla. Superkondensaattorien massat muodostettiin taulukossa 4 ilmoitetun energiatiheys -kohdan avulla, ja hinta saman taulukon hinta-arvio kohdalla. Muut taulukon 5 tiedot muodostuivat samalla tavalla, kuin taulukossa 3, jotka on selitetty luvussa Pumppuvoimalaitos Tutkimuksia varten valittiin kolme eri kokoluokan pumppuvoimalaa eri puolilta maailmaa. Valituista pumppuvoimalaitoksista kerättiin tiedot ja tiedot yhdistettiin taulukkoon 6. Voimalaitoksille on arvioitu hyötysuhteeksi 86,5 %. (GlobalEnergyObservatory 2012, GlobalEnergyObservatory 2013, GlobalEnergyObservatory 2014, Settembrini 2006) TAULUKKO 6. Pumppuvoimalaitosten tiedot Voimalaitos Bath County Okutataragi Edolo Maa Yhdysvallat Japani Italia Kapasiteetti MW MW MW Rakennusvuosi Padon korkeus 140 m 98 m 37,5 m Turbiinien määrä 6 kpl 6 kpl 8 kpl Turbiinin teho 500,5 MW 322 MW 125 MW Virtausnopeus 852 m 3 /s 594 m 3 /s 94 m 3 /s Yläaltaan tilavuus m m m 3 Taulukon 6 perusteella kyettiin tutkimaan pumppuvoimalaitoksia. Tutkimuksen tulokset kerättiin taulukkoon 7 myöhempää vertailua varten. TAULUKKO 7. Pumppuvoimalaitosten tutkimukset Voimalaitos Bath County Okutataragi Edolo Veden määrä kg kg kg Tyhjennysaika 2,4 h 2,6 h 7,8 h Kapasiteetti 7 207,2 MWh 5 023,2 MWh MWh Vapautettu energia MWh MWh MWh Säästö/lataussykli snt snt snt
15 15 Taulukon 7 tulokset muodostuivat taulukon 6 arvojen perusteilla. Pumppuvoimalaitoksen sisältämä veden määrä on suoraan arvioitu yläaltaan tilavuuden perusteella. Tyhjennysaika saatiin pumppuvoimalaitoksen varastoiman veden määrän sekä voimalan turbiinien lukumäärän, että virtausnopeuden perusteella. Tyhjennysajan sekä turbiinien kokonaistehon perusteella kyettiin määrittämään pumppuvoimalan kapasiteetti. Taulukon vapautettu energia - ja säästö/lataussykli -kohtien muodostus on sama kuin taulukossa 3, joka selitetty luvussa Vetytalous Tutkimuksia varten selvitettiin aluksi vedyn energiatiheys, kun vetyä poltetaan. Vedyn polttoenergiatiheydeksi määräytyi 37 kwh/kg (HyperTextbook 2005). Vertailua varten muodostettiin kolme teoreettista vedynpolttovoimalaa, joiden kapasiteeteiksi valittiin samat, kuin luvun 3.4 voimaloilla. Tutkimuksen tulokset taulukoitiin taulukkoon 8 myöhempää vertailua varten. TAULUKKO 8. Vetytalouden tutkimukset Voimala 1 Voimala 2 Voimala 3 Kapasiteetti 7 207,2 MWh 5 023,2 MWh MWh Vedyn määrä kg kg kg Säästö/lataussykli snt snt snt Taulukossa 8 esitetty vedyn määrä -kohta on selvitetty vedyn polttoenergiatiheyden avulla. Kohdassa on arvioitu, paljonko puhdasta vetyä voimalan tarvitsee varastoida. Säästö/lataussykli -kohdassa arvioidaan luvussa 3.1 saadun sähkönhinnan avulla (1,88 snt/kwh), kuinka paljon voimalalla voidaan saada säästöjä, jos voimalan koko kapasiteetti hyödynnetään.
16 16 4 VERTAILU 4.1 Akkujen ja superkondensaattoreiden tulokset Aluksi suoritetaan pienemmän kokoluokan (kwh) energiavarastojen vertailu. Vertailua varten muodostetaan taulukot 9 ja 10, joihin sijoitetaan luvuissa 3.2 ja 3.3 sijaitsevien taulukoiden 3 ja 5 tiedot. Tiedot sijoitetaan siten, että taulukossa 9 on 13,5 kwh energiavarastot ja taulukossa 10 on 210 kwh energiavarastot. TAULUKKO 9. 13,5 kwh energiavarastojen vertailu Powerwall Superkondensaattori 1 Kapasiteetti 13,5 kwh 13,5 kwh Massa 125 kg kg Hinta Säästö/lataussykli 22,8 snt 25,1 snt Syklejä/takaisinmaksu kpl kpl TAULUKKO kwh energiavarastojen vertailu Powerpack Superkondensaattori 2 Kapasiteetti 210 kwh 210 kwh Massa kg kg Hinta ~ Säästö/lataussykli 347,4 snt 390,9 snt Syklejä/takaisinmaksu kpl kpl Taulukoiden 9 ja 10 vertailujen perusteella huomataan superkondensaattorien maksavan huomattavasti enemmän, kuin saman kapasiteettinen akku. Lisäksi superkondensaattoreista muodostetut energiavarastot painavat huomattavasti enemmän, kuin akkujen vastaavat energiavarastot. Vaikka superkondensaattoreilla saadaankin suurempi säästö jokaista kwh kohden, superkondensaattorien takaisinmaksun vaatimien lataussyklien määrä on huomattavasti akkuja suurempi. Voidaan todeta, että superkondensaattorien käyttö kwh-luokan energiavarastossa on nykyisellä tekniikan tasolla epätaloudellisia.
17 Pumppuvoimalaitosten ja vetytalouden vertailu Seuraavaksi verrattiin suuremman kokoluokan (MWh) energiavarastoja. Vertailua varten muodostetaan taulukot 11, 12, ja 13, joihin sijoitetaan luvuissa 3.4 ja 3.5 sijaitsevien taulukoiden 7 ja 8 tiedot. Tiedot sijoitetaan siten, että taulukossa 11, 12, ja 13 vertaillaan saman kapasiteetin voimalaitoksia. TAULUKKO 11. Ensimmäisten voimalaitoksien vertailu Voimalaitos Bath County Vetyvoimala 1 Kapasiteetti 7 207,2 MWh 7 207,2 MWh Aineen määrä kg kg Säästö/lataussykli snt snt TAULUKKO 12. Toisten voimalaitoksien vertailu Voimalaitos Okutataragi Vetyvoimala 2 Kapasiteetti 5 023,2 MWh 5 023,2 MWh Aineen määrä kg kg Säästö/lataussykli snt snt TAULUKKO 13. Kolmansien voimalaitoksien vertailu Voimalaitos Edolo Vetyvoimala 3 Kapasiteetti MWh MWh Aineen määrä kg kg Säästö/lataussykli snt snt Taulukoista 11, 12, ja 13 huomataan, että pumppuvoimalaitokset vaativat huomattavasti enemmän vettä verrattuna vetyvoimalan vaatimaan vetyyn, jolla kyetään varastoimaan sama energiamäärä. Vesi on kuitenkin hyvin helposti saatavilla oleva aine, ja sen varastointi on huomattavasti vetyä helpompaa. Kuitenkin vetyvoimala kykenee tuottamaan enemmän säästöä jokaista kwh kohden.
18 18 5 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kun ajatellaan sähkönvarastoinnin tulevaisuuden näkymiä, on myös mietittävä energian tuotantoa. Energiantuotanto on siirtymässä koko ajan kohti uusiutuvia keinoja, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkovoima, ja näiden tuottama energia on hankalaa sähköntuottajien kannalta, koska sähköntuottajien tulisi kyetä ennustamaan oma tuotantonsa mahdollisimman pitkälle. Tämä on yksi selvimmistä syistä kehittää suuren kokoluokan energiavarastoja. Opinnäytetyön tutkimuksissa selvisi, että nykyhetkellä superkondensaattorien käyttö suuren kokoluokan energiavarastoinnissa on epätaloudellista, kuitenkin tekniikan kehittyessä tämä voi muuttua selvästi. Lisäksi on mahdollista, että vetyä aletaan käyttää enemmän tulevaisuudessa sen hyvien ominaisuuksien vuoksi. Kuitenkaan opinnäytetyössä tutkitut eivät ole ainoita vaihtoehtoja tulevaisuuden energiavarastoinnille. Esimerkiksi sähköautojen lisääntyvä käyttö tuo mahdollisuuden hyödyntää sähköautojen akkujen käyttöä energiavarastoinnissa (USAToday 2017). Lisäksi on useita jo nyt pienessä muodossa käytettyjä energiavarastointimenetelmiä, esimerkiksi vauhtipyörät, paineilma, ja lämpöenergiaan varastointi, joiden tulevaisuuden käyttösovellukset voivat parantua, mikäli tulevaisuuden tekniikka antaa siihen mahdollisuuksia (E&T 2017).
19 19 6 LOPPUPÄÄTELMÄT Opinnäytetyössä tutkittiin muutaman valitun energiavarastointitavan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Aluksi tarkasteltiin kunkin energiavarastoinnin yleisiä tietoja, kuten toimintatapaa sekä hyviä, että huonoja puolia. Tämän jälkeen siirryttiin tutkimaan kunkin varastointimenetelmän nykysovelluksia, sekä mahdollisia teoreettisia vaihtoehtoja. Kunkin tutkimuksen tulokset taulukoitiin, ja tuloksia vertailtiin toisiinsa. Lopuksi tarkasteltiin vielä energiavarastojen tulevaisuuden näkymiä. Nykyhetkellä suosittuja kwh- ja MWh-luokan sähkönvarastointikeinoja ovat akut ja pumppuvoimalaitokset. Tämä voi kuitenkin muuttua tekniikan kehittyessä. Tutkimukset osoittivat superkondensaattorien olevan vielä toistaiseksi epäedullisia nykyisen teknologian puitteissa johtuen niiden korkeasta hinnasta. Akkujen käyttö on nykypäivänä erittäin suosittua, mikä johtuu niiden tunnettavuudesta, luotettavuudesta, ja hintatasosta. Pumppuvoimalaitoksien suosio tuskin tulee vähenemään tulevilla vuosikymmenillä. Tähän vaikuttaa osalta jo olemassa olevien voimaloiden määrä, sillä uusien voimaloiden rakentaminen on aina kallis projekti. Mikäli suuria vetyvoimaloita aloitetaan rakentamaan tulevaisuudessa, voi olla, ettei enää uusia pumppuvoimalaitoksia aloiteta rakentamaan. Energiavarastojen tulevaisuus on kuitenkin valoisalla mallilla, sillä uusiutuvien energialähteiden käyttöä suomessa ja ulkomailla pyritään lisäämään (Motiva 2017).
20 20 LÄHTEET BatteryUniversity Luettu BatteryUniversity Luettu DiscoverMagazine Luettu Electrek Luettu ElectronicTutorial Luettu Energia Luettu ExplainThatStuff Luettu E&T Luettu GlobalEnergyObservatory Luettu GlobalEnergyObservatory Luettu GlobalEnergyObservatory Luettu HowStuffWorks Luettu HyperTextbook Luettu Kaapeli Luettu Kauppalehti Luettu
21 21 Maxwell Luettu Motiva Luettu Settembrini Luettu Tekniikkatalous Luettu Tesla Luettu Tesla Luettu USAToday Luettu Woikoski Luettu
22 22 LIITTEET Liite 1. Sähkön keskiarvohinta päivittäin vuonna 2016 lukemat /MWh
Mobiilisähkövarastohanke
Mobiilisähkövarastohanke Toteutusaika 1.4.2017 31.5.2019 Hankkeessa pilotoidaan ja demonstroidaan kiinteästi asennettavan sekä liikuteltavan sähkövaraston käyttöä energiahuoltovarmuudenparantamisessa,
Pitkäjärven koulun lämmön kulutus
n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku
Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu Kemian laitos Epäorgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Litiumioniakku CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit Työstä vastaa Tanja Kallio (tanja.kallio@aalto.fi)
Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä
Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen
Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens
Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
Pumppuvoimalaitosten toiminta
Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
SMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
Storages in energy systems
Storages in energy systems 110 kv 110/20 kv z 20/0.4 kv z Centralized energy storage (primary substation) Centralized energy storage (secondary substation) Customer -level energy storage (house) Prof.
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
? 1) Kulutuksen ajankohdan säätelyn 2) Säätösähkön merkitys kasvaa maailmassa Odotettu kapasiteettikehitys Pohjoismaissa GW 30 20 10 Epäsäännöllinen tuotanto, etenkin aurinko- ja tuulivoimatuotanto kasvavat
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA
SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden
vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli
Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007
Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan
Smart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
Aki Korpela. Suuren kokoluokan energianvarastointiteknologioiden teknis-taloudelliset näkymät
Aki Korpela Suuren kokoluokan energianvarastointiteknologioiden teknis-taloudelliset näkymät Suuren kokoluokan energianvarastointiteknologioiden teknis-taloudelliset näkymät Aki Korpela Suuren kokoluokan
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment
Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää
Muistio 1 (8) Sähköautot osana älykästä energiajärjestelmää Sähköinen liikenne vähentää merkittävästi liikenteen energiankulutusta Suomen koko henkilöautokannan sähköistäminen lisää sähköenergian kokonaiskulutusta
Sähköenergian varastointitekniikat älykkäässä sähköverkossa. Juha Seppänen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK)
Juha Seppänen Sähköenergian varastointitekniikat älykkäässä sähköverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 4.5.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
SMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
BioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
Oppimistehtävä 4: Pienimuotoinen vedyntuotanto
ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 4: Pienimuotoinen vedyntuotanto Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Vedyn valmistaminen elektrolyyttisesti... 2 3 Paikallinen vetyjärjestelmä... 4 4 Tehtävänanto...
Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen
Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.
Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen
Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä
Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa Rami Aaltonen
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen Älykkäillä energiaratkaisuilla uutta liiketoimintaa Rami Aaltonen Best product in Southern Finland 2017 Jäspi Älyvaraaja (Jäspi Smart Grid water heater) Jäspi Älyvaraaja
Vähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen
Vähäpäästöinen luotettava ja kustannustehokas sähköjärjestelmä? Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 Energiamarkkinoiden kehitystrendejä Viisi suurta toisiinsa vaikuttavaa globaalia
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001
Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
SÄHKÖN VARASTOINTI Electrical Energy Storage
LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SÄHKÖN VARASTOINTI Electrical Energy Storage Työn tarkastaja: Professori, TkT Esa Vakkilainen
Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla
Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan
Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa. Antti Kosonen
Huomioita käynnistyvistä suurvoimaloista Suomessa Antti Kosonen 14.2.2017 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat Suomen suurimmat verkkoon kytketyt aurinkovoimalat 1. Helsinki, Kivikko, 853 kw p 2. Loimaa,
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I
SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,
Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...
OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta
Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä
Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi
Energialukutaidon kurssi, syksy Luento 10. Sähköä säilömään ja säästämään! Taina Kurki-Suonio,
Energialukutaidon kurssi, syksy 2016 Luento 10 Sähköä säilömään ja säästämään! Taina Kurki-Suonio, 23.11.2016 Energian varastoinnista «Akut «Vauhtipyörä «Pumppuvoimalaitos «Paineilma «Lämpöpumppu (ei tällä
kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna
Superkondensaattorit lyhyiden varakäyntiaikojen ratkaisuna - Sovelluksena huipputehon rajoitus kuvantamislaitekäytössä Teemu Paakkunainen Senior Application Engineer Eaton Power Quality Oy Superkondensaattorit
Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.
Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista
Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Rakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014
Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden
Mediatilaisuus POHJOLAN VOIMA OYJ
Mediatilaisuus 14.2.2018 2 (34) Markkinaehtoisuus ja vesivoima saavat vahvan tuen Toimitusjohtaja Lauri Virkkunen 5 (34) Pohjolan Voima täyttää 75 vuotta Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta, jolla
Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree
Martti Alatalo, toimitusjohtaja. rjestelmiä. Litium-ioni akkukenno - Rautafosfaatti LiFePO4
Oy Finnish Electric Vehicle Technologies, Ltd. Martti Alatalo, toimitusjohtaja Akuista järjestelmij rjestelmiä Litium-ioni akkukenno - Rautafosfaatti LiFePO4 FEVT akunhallinta CCS, Cell Control System
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit (5 op) LABORATORIOTYÖN RAPORTTI TYÖ Litiumioniakku Ryhmä Ryhmän johtaja työ tehty palautus pvm Vastaa raportissa alla esitettyihin kysymyksiin. Tee raportista kuitenkin
Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA
Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
Aurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu. Markku Suonpää KAO
Polttokennoauton rakenne, vedyn valmistus ja jakelu Markku Suonpää KAO Polttokennoauto Hyundai ix35 Polttokennoauto Hyundai ix35 Tekniikkaa: Sarjahybridi Eteen sijoitettu PEM-polttokenno, eteen poikittain
Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi
LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS
VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö
Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena
Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)
Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman
Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860.
Messut Salossa 12-13-04.2014 Aiheena: Lähienergia Luennoitsija Pekka Agge tj Aura Energia Oy www.auraenergia.fi Puhelin 010 5052860 Messut Salo Miten tehdään talo jossa mukava asua ja silti energian kulutus
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA
UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.
WintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen
SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
Polttokennolaboratoriotyö
Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta
Harjoitustyö litiumioniakuista
Harjoitustyö litiumioniakuista Energian varastointi on eräs suurista haasteita uusiutuvan energian käytön lisääntyessä. Keveytensä ansiosta litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti hybridiautojen energiavarastoina.
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen. Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle?
Rakennetaan yhdessä kestävämpi huominen Älyvaraajat tulevat markkinoille, mitä hyötyä käyttäjälle? MIKÄ ÄLYVARAAJA? - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin - Älykäs sähköinen käyttövedenlämmitin 1,1 miljoonasta