Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut NYKYTILAKARTOITUS 23.1.2017 TR4 - työjaos
NYKYTILAKARTOITUS - 23.1.2017
Alkoholihallinnon tehtävät Lupahallinto anniskeluluvat ja anniskelun jatkoaikaluvat vähittäismyyntiluvat 500 lupa-asiaa vuodessa (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) Valvonta anniskelun ja vähittäismyynnin sekä mainonnan valvonta toimipaikkojen tarkastuskäynnit kirjalliset valvonta-asiat valvontakohteita toimialueella on noin 1100 (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)
Alkoholihallinnon organisointi ja resurssit Organisointi toimialueena Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti Oulusta valvontaa myös virka-ajan ulkopuolella Resurssit 2 alkoholitarkastajan ja 1 lupasihteerin virka 2 lakimiestä, jotka tekevät osana työtään alkoholihallinnon ratkaisutehtäviä htv-arvio tällä hetkellä yhteensä 3,5 htv (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)
Ympäristöterveydenhuolto Aluehallintovirasto ja kuntien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet Ympäristöterveys Ihmisten terveyden edistäminen, turvallisen elinympäristön varmistaminen Elintarvikkeet kohteita n. 7800 Kohteita n. 5540 Tupakka Kohteita n. 2190 Eläinlääkintähuolto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistaminen Terveydensuojelu Eläinlääkäripalvelut tiloja n. 2000 lemmikkieläimiä n. 52 500 Työ on valvontaa, ohjausta, neuvontaa, tiedottamista, lupahallintoa, todistuksia, päätöksiä, varautumista, eläinten sairauden- ja terveydenhoitoa Eläinten terveys ja hyvinvointi n. 1400 tarkastusta/vuosi
Ympäristöterveydenhuollon organisointi Aluehallintoviraston tehtävät on hoidettu keskitetysti Oulusta sekä Pohjois-Pohjanmaalle että Kainuuseen Kuntien yhteistoiminta-alueet joko sosiaali- ja terveydenhuollon tai teknisen toimialan yhteydessä kuntien väliseen sopimukseen perustuen tai kuntayhtymänä Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisessä on huomioitu yhteistoiminta-alueen erityispiirteen kuten asutuksen sijoittuminen, elinkeinorakenne ja eläinlääkäripalveluiden yksityinen tarjonta.
Ympäristöterveydenhuolto - Organisointi/resurssit Kuntia kpl Henkilöstö htv Toimipaikat Ympäristö terveys Kuusamo yt.alue 3 n. 11 3 3 Oulun kaari 4 n. 12 3 4 Oulun seudun ympäristötoimi 7 n. 36 1 2 Helmi 4 n. 14 3 3 Kalajoen yt.alue 5 n. 15 2 3 Kallio 4 n. 14 1 2 Selänne 4 n. 10 4 4 YHT 31 n. 112 17 21 AVI (toimialue Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu <5 1 Yhteistoimintaalue Eläinlääkintä i n. 49 htv ympäristöterveydenhuollon tarkastajat ja esimiehet n. 50 htv eläinlääkärit n. 13 htv muu henkilökunta
ELY-keskuksen Maaseutu ja energia yksikön tehtävät/organisointi Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä maataloustuotanto Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on yksi keskeisimmistä ELY-keskuksen maaseutupuolen tehtävistä. ELY-keskuksen tekemä maatalous- ja maaseutupolitiikkaan, elintarvike- ja tuoteturvallisuuteen liittyvä tukivalvonta on edellytys tukien maksamiselle. Tavoitteena toiminnassa on maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä muiden maaseudun elinkeinojen edistäminen. ELY-keskukset tukevat maatilojen, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittavien pk-yritysten ja maaseudun mikroyritysten investointeja ja kehittämistä. Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeille, jotka edistävät elinkeinojen toimintamahdollisuuksia sekä kannustavat uuden yritystoiminnan aloittamiseen ja toimivien yritysten kehittämiseen. Tukitasot ja rahoitusmuodot vaihtelevat hieman ELY-keskuksittain. Kun yrittäjä suunnittelee investointia, rakentamista tai muuta kehittämistoimintaa on alueen ELY-keskus keskeisin rahoitusta myöntävä viranomaistaho. 9
ELY-keskuksen Maaseutu ja energia yksikön tehtävät/organisointi Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä maataloustuotanto Maatalousryhmä Maaseudun kehittämisryhmä Valvontaryhmä Yksikön johto, tukitoiminnot ja varautuminen Oikeudelliset asiat Rakentamisasiat Maatalouden rakennetuet, aloitustuet, tilusjärjestelyt Tuotannonohjausasiat, kuten suoramyyntikiintiöt Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Maaseudun kehittämisen strategia- ja ohjelmatyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman hallinta luomu, ympäristösopimukset, neuvontakorvaus kehittämishankkeiden tukeminen maaseutuyritystuet paikallisten Leader-ryhmien ohjaaminen Kansalliset tulotuet Tulva- hirvieläin- ja petoeläinvahingot, arvioimislautakuntien määrääminen Maatalous- ja maaseutupolitiikkaan liittyvä tukivalvonta Kunnista haettavien tukien koulutus, neuvonta yhteistyössä kuntien kanssa Viljan interventiovarastoinnin valvonta Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) ja (TUKES) toiminnalliseen tulossopimukseen perustuvat tarkastustehtävät 10
ELY-keskuksen Maaseutu ja energia yksikön tehtävät/organisointi Maatalous ja maaseudun kehittäminen sekä maataloustuotanto ELY:n maaseututehtävien henkilöstöresurssi 50 henkilötyövuotta, josta 42,5 on vakituisten ja 7,5 määräaikaisten virkamiesten tekemää työtä. Vakituisia henkilöitä on 44, joista Oulussa 33 ja Ylivieskassa 11. Määräaikaisia tarkastaja on melko tasaisesti Oulun ja Ylivieskan toimipisteissä. Resursseista maaseutu- ja energia yksikössä on 45,5 htv:tta ja Maksatus- ja tarkastusyksikössä noin 4 htv:tta ja Osaaminen ja työelämä yksikössä noin 0,5 htv:tta. Osa maatilavalvonnasta toteutetaan määräaikaisilla resursseilla. Määräaikaisia tarkastajia on vuosittain noin 7,5 henkilötyövuotta, eli 15 henkilöä keväästä loppuvuoteen (noin 6 kk).
Kuntien maaseutuhallinnon tehtävät Viljelijätukien käsittelyyn ja maksatuksiin liittyvät tehtävät jotka perustuvat maksajavirastosopimuksiin Tiedottaminen, viljelijöiden koulutus ja neuvonta Petoeläin- ja hirvivahinkokorvaukset, hukkakauran torjunta, eläinrekistereihin liittyvät tehtävät ja muiden viranomaisten avustaminen mm. valvonnoissa. Maatalouden varautumiseen liittyvät tehtävät Kuntakohtaisesti kyläasioita, investointisuunnitelmien ja rahoitushakemusten tekoa ja neuvontaa niissä Maatilojen spv-neuvonta, neuvonta ja avustus investointitukiasioissa Tieasioita, maaseutuyritysneuvontaa, kuntien metsien ja vuokra-maiden asiainhoitoa, tytäryhtiöiden toimintaa jne. Maaseudun asumiseen ja elinkeinoihin liittyvät työt
Lomitus - Resurssit ja toiminnan laajuus 31.12.2015 Henkilöstö Maatalouslomittajia 518 hlöä ja Htv 435 Lisäksi tilapäistä työvoimaa vuoden 2015 aikana työssä keskimäärin 224 hlöä ja Htv 129 Hallinnossa henkilöitä 38 ja Htv 34,8 Hallintohenkilöstö koostuu pääasiassa vastuuhenkilöistä ja johtavistalomittajista Asiakkaat Lomituspalveluiden piirissä maatiloja ja tarhoja 1725 kpl Lomaan oikeutettuja viljelijöitä ja tarhaajia 2536 henkilöä Lomituspäiviä maatiloilla 143912 Tarhoilla 1249 päivää
Lomitus - Tarkoitus ja tehtävät 1. Tarkoituksena on turvata yritysten keskeytymätön toiminta loman aikana sekä turvata sijaisavun saanti sairauden tai muun oikeuden aikana 2. Tehtävät hallinnossa: Tehdään LPL:n mukaiset päätökset oikeuksista lomituspalveluihin Rekrytoida riittävä / sopiva määrä maatalouslomittajia Suunnitella lomittajien työvuorolistat kysynnän ja tarjonnan mukaan huomioiden yrittäjien lomavaraukset, lomittajien ammattitaito, loma toiveet, etäisyydet, tilojen olosuhteet jne.. Valvoa tilojen olosuhteita ja lomittajien työturvallisuutta Huolehtia henkilöstön palkanmaksu ja siihen liittyvät asiat Laskuttaa yrittäjiä lomituspalvelulain mukaisesti 3. Maatalouslomittajat tekevät varsinaisen lomitustyön
Lomitus - Sidosryhmät ja rajapinnat Sidosryhmiä joiden kanssa hallinto ja lomittajat tekevät yhteistyötä ovat; Mtk, STKL, Kela, eläinlääkärit, seminologit, vakuutusyhtiöt, ammattiyhdistykset Työterveyshuolto Mela, Avi, Stm Tärkeimpiä rajapintatehtäviä: Henkilöstö- ja taloushallinto Järjestetty joko kuntien omina tehtävinä tai ulkoistettu Yksiköiden kesken on eroja siinä mihin saakka näihin liittyvät asiat tehdään lomahallinnon puolella ja mikä osuus hoidetaan sitten palkkahallinnossa tai kirjanpidossa
Elinkeinokalatalouden tehtävät Kalatalouden elinkeinojen edistäminen ja rahoittaminen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston investointi- ja kehittämishankkeiden, innovaatio-ohjelmien ja alueellisten kalatalousryhmien tuet sekä kalastuslain kaupallisen kalastuksen edistämistehtävät EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvonta Merialueen kalastuksen kalastuskiintiöihin, saaliisiin, pyynnin säätelyyn, kalastuslaivastoon ja -aluksiin sekä kalatuotteiden markkinoihin liittyvien EUsäädösten valvonta ja niiden edellyttämien järjestelmien hallinnointi
Kalavarojen hoito, kalastuksen järjestäminen sekä vapaa-ajan kalatalouden kehittäminen Kalastuksen säätelyn ja muun kalakantojen hoidon ohjaaminen kehittämishankkeilla ja hallintopäätöksillä Kalastuspalveluiden kehittäminen Kalastuslain mukaiset luvat ja kiellot Kalakantojen käytön ja hoidon suunnittelun edistäminen kalatalousalueissa sekä alueellisissa kalatalouden yhteistyöryhmissä sekä toiminnan rahoitus ja valvonta
Yleisen kalatalousedun valvonta Ympäristölupahakemusten kalatalousvaikutusten arviointi lausunnoilla, lupapäätösten velvoitteiden toteutumisen valvonta sekä kalatalousmaksujen käytön suunnittelu ja toteuttaminen
Kalatalouden alueorganisaatio ja henkilöresurssit Alueellisen kalataloushallinnon organisaatio muutettiin vuoden 2015 alusta Hallinnollisten keskuspaikkojen lukumäärä väheni 11:sta kolmeen, mutta alueelliset toimipisteet säilyivät ennallaan Keskittämisellä turvataan asiakaspalvelu ja sen edellyttämä riittävä osaamistaso sekä tarvittava erikoistuminen yksilöityihin tehtäviin Ominaispiirteet: Rannikon ELY:lle keskitetty merialueen tehtävien toimeenpano Järvi-Suomessa suuret järvet ja reittivesistöt Pohjois-Suomessa suuret rakennetut virtavedet, lohijoet ja rajajoet, suuret kalanhoitovelvoitteet Henkilöresurssit: 9,5 htv, josta Rovaniemi 5,5 ja Kainuu 4 htv Pohjois-Pohjanmaalle työajasta kohdentuu noin 2,5 htv
Vesi- luonnonvaratehtävät Organisointi ja ohjaus Vesitaloustehtäviä, vesihuolto ja pohjavesitehtäviä, vesien- ja merenhoitoa, ympäristötiedon tuottamista ja vieraslajitehtäviä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Patoturvallisuusasioita hoidetaan Kainuun ELY-keskuksessa ja kalatalousasioita Lapin ELY:ssä. Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehdään luonnonvaroihin liittyvää laaja-alaista suunnittelua ja koordinoidaan merialuesuunnittelua Ohjaus tehtävien hoitoon tulee MMM:sta, vesien ja merenhoitotehtävien sekä merialuesuunnittelun osalta YM:stä Yhteistyötahot, asiakkaat ja resurssit Keskeisiä asiakkaita/yhteistyökumppaneita ovat: kunnat, vesialueen ja maanomistajat, alueen asukkaat, yhdistykset ja yhteisöt, vesivoimayhtiöt, vesihuoltolaitokset, MMM, SYKE, AVI, tutkimuslaitokset ja suunnittelutoimistot. Tehtävien hoitoon käytetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa noin 29 htv:tä ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa noin 2 htv:tä. Näistä resursseista 12 htv:ta käytetään valtion vesirakenteiden kunnossapitoon ja sijoittuvat uudistuksessa mahdollisesti maakuntien yhteiseen kiinteistöyhtiöön.
Vesien- ja merenhoito ja merialuesuunnittelu Vesienhoito Vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvien paineiden arviot ja vesien tilan seuranta Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen ja toimeenpano Suunnitelmat hyväksytään joka kuudes vuosi valtioneuvostossa, raportointi YM:lle ja EU:lle Perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin ja lakiin vesien- ja merenhoidosta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kattaa pääpiirteissään PohjoisPohjanmaan ja Kainuun maakunnat. POPELY koordinoi vesienhoitotyötä koko alueella. Merenhoito Perustuu meristrategiadirektiiviin ja lakiin vesien ja merenhoidosta. SYKE ja VARELY ohjaavat ja sovittavat yhteen suunnittelua. POPELYn rooli on lähinnä tarvittavien tietojen toimittaminen, asiantuntijaryhmiin osallistuminen ja toimenpiteiden edistäminen Merialuesuunnittelu Perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, siinä tarkastellaan erityisesti merien hyötykäytön, matkailun ja luonnonsuojelun tarpeita. Merialuesuunnitelmat tulee valmistella maaliskuun 2021 loppuun. Pohjanmaan rannikkomaakunnat laativat jatkossa yhteisen merialuesuunnitelman.
Vesihuolto ja pohjavesitehtävät: Pohjavesivarojen kartoitus, pohjavesialueen rajaukset, pohjavesien suojelu Vesihuollon kehittäminen, alueellinen yleissuunnittelu, vedenhankinnan toimintavarmuudesta huolehtiminen Tehtävällä on tulevassa maakunnassa vahvoja synergioita ympäristöterveydenhuoltoon ja maankäytön suunnitteluun. Tulvariskien hallinta: Tulvariskialueiden kartoittaminen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmien toimeenpano (hanketuki, ohjaus, avustukset, lausunnot rakentamiskorkeuksiin jne.). Hydrologinen havainnointi Operatiivinen tulvantorjuntatyö (tilannekuva, asiantuntija-apu pelastuslaitoksille, vesistöjen säännöstelyn ohjaus). Tehtävällä täytäntöön pannaan EU:n tulvadirektiivin vaatimuksia ja lakia tulvariskien hallinnasta. Tarkoituksena on suojata erityisesti asutusta, ihmisten turvallisuutta ja yhteiskunnan tärkeitä toimintoja. Pohjois-Pohjanmaalla tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu Kalajoen ja Iijoen keskiosalle sekä Pyhäjoelle, Siikajoelle ja Kiiminkijoelle Valtion vesirakenteisiin (tekoaltaat, padot, penkereet yms.) liittyvät tehtävät: Vesilain mukaisten lupien hallinta, lupavelvoitteiden hoito Vesirakenteiden kunnossapito ja perusparannus Vesistöjen säännöstelyn ohjaus Tehtävän tarkoituksena on huolehtia siitä, että valtion omistavat vesirakenteet ovat turvallisia, luvat ovat ajantasaisia ja rakenteita käytetään tarkoituksenmukaisesti.
ALUSTAVA arvio nyky- ja siirtyvistä resursseista
Pohjois-Pohjanmaan maakuntauudistuksen vaikutukset asiakkaisiin ja palveluihin SWOT analyysiin pohjautuva tarkastelu