KUNNAN JA KYLIEN UUSI YHTEISTOIMINTA - kylien liiketoimintaratkaisut 30.11. 2012 TAMPERE Juha Kuisma, SYTY ry Kylien bisneskeissit -hanke
Kunnan näkökulmasta kylien väki ikääntyy palvelujen järjestämisvelvoite pysyy rahat entistä tiukemmalla miten valtionavut jatkossa? mistä tarvittava henkilöstö? voiko kyläyhdistyksiin luottaa? ovatko uudet jutut pois kuntakeskukselta?
Donald Rumsfeld 12.2. 2 2002 unknown unknown known unknowns known known knowns unknowns
Eli tulevaisuus yllättää asiat, jotka tiedämme että tiedämme asiat, joista tiedetään, ettemme tiedä asiat, jotka tiedetään, mutta jotka torjumme asiat, at, joista emme e tiedä ettemme e tiedä
Esimerkiksi väestön ikääntyminen + huoltosuhde ilmastonmuutoksen vauhti öljyn loppuminen (talouden mielessä) sähköallergia, yhteiskunnan soaiaaliset optimikoot oot
Kylien näkökulmasta palvelut l ovat jo vetäytyneet t t kyliltä mitä on tehty kyläkoululle? Kenen käytössä? onko toimivaa kylätaloa? väki haluaa asua kotonaan miten kyläyhdistys toimii? Edustaako koko kylää? riittävätkö kylän rahkeet uusiin ratkaisuihin? voiko kuntaan luottaa? kylä haluaa aina kehittyä
Mistä ei ole kysymys että kyläyhdistys ryhtyy yrittäjäksi riskillä että kunnan töitä tehdään pysyvästi talkoilla että joku tekee voittoa muiden kyläläisten kustannuksella että otettaisiin töitä pois kunnan työntekijöiltä että 1800-luku palautettaisiin
Neuvottelupöytään miten kunta voi auttaa kylää (kylätalo, l laajakaista, matkailu, kotiapu, kyliin rakentaminen ) miten kylä voi auttaa kuntaa (esittää ehdotuksia, etsii tarvittavat ihmiset (yrittäjät), käyttää talkoovoimaa ja hankerahaa, luo mainetta) kylän vastavuoroisuus eli talkoohenki ja tietoinen kylätoiminta on käyttämätön resurssi ammattien kautta kylissä oleva osaaminen myös leijonat ja rotarit ovat kyliä
Maaseudun tärkein elinkeino? on asuminen, asuminen, asuminen yritykset sijoittuvat maalle vain siksi että yrittäjä tykkää asua maalla puun kasvusta puolet jää käyttämättä ättä ja metsäteollisuus on kypsä ala aktiivitilojen lukumäärä putoaa puoleen? ikäihmisten määrä kaksinkertaistuu v. 2020 mennessä
Tarvitaan kylien kapinaa Tulevaisuuden Helsinki on kylä no mikä on tulevaisuuden Päntäne tai Monni? Epäkylä? Viedäänkö meiltä käsitteetkin? Maaseudun kehittämisjärjestelmää j ajetaan alas Kohta tarvitaan Lappajärven tyylistä kansalaistottelemattomuutta Viestit kyläportteihin: Tervetuloa et vapaaseen Suomeen!
Raha ei riitä valtion rahat ei riitä esim vanhuspalveluihin tai mihinkään uuteen kunnan rahat ei riitä ja kuinka kauan omaa kuntaa on? mitään sellaista, joka vaatii uutta rahaa ei pidä vaatia vaan uusia tapoja tehdä asioita ainoa uusi voimavara kylissä ja 3. sektorilla Big Society = Vahvempi kansalaisyhteiskunta = oikeus haastaa vanhoja ratkaisuja
Asia päälaelleen: -Kunta voi haastaa itsensä ja kuntalaiset hoidon ja hoivan yritykset täydentämään olevaa kylät ja alueet lähidemokratian kautta lähiratkaisujen tuottamiseen hiilineutraalin asumisen vapauttamisella ja kyläkaavoilla, MRL 44 kuntakeskukseen bioenergialla kuntakeskukseen bioenergialla kaukolämpöä
Kylän tehtäviksi 1. kylätalon l käytön kautta yhteisöllisyys 2. kyläkaava, jos mahdollista, yhdessä kunnan kanssa 3. auttaa löytämään ratkaisuja ikäihmisten kotihoitoon 4. laajakaista yrittämisen edellytykseksi, = elinkeinopolitiikan tärkein 5. liikkeellelähtö kylän liiketoiminta-analyysistä - Elinvoimaisuus on kykyä uudistua - Hyvät esimerkit, käydä katsomassa niitä - Positiivisen kapinan hengessä
Esimerkki 1 Kotiapuyritys Laitospäivän ä hinta on 130-160 e Jos yhdessä kylässä 12 ihmistä voisi asua 2 vuotta pitempään kotonaan kylän sopimusyrittäjän tuottaman kotiavun turvin, voittaisi i i kunta 1 milj euroa laitoshoitoon verrattuna 4000 kylään yleistettynä tt säästö olisi i 4 mrd kahdessa vuodessa eli 2 mrd vuodessa laskenta koskee k 12 x 4000 ikäihmistä i eli vain 48 000 henkeä. Potentiaali on huikea
Esimerkki 2 Tuulivoima Tuulivoiman paikallinen hyväksyttävyys Yhtiölle tytäryhtiö, verot sijaintikuntaan Kyläyhdistykselle ns. kylänkehitysrahaa Muut seuraukset; laajakaista, sähkön laatu, teiden parannus, a maansiirtourakkaa a Kyläyhdistysten kautta kesämökkiläiset
Esimerkki 3 Kesäteatterit Kylä, jossa on kesäteatteri, ei kuole tuo yhteen hyvin erilaisia ihmisiä eri puolilta Suomea = sosiaalinen pääoma 12 näytöstä tä a 300 kävijää x 12 euroa = 54 000 euroa + parkkimaksuta nuorille kylässä olemisen syy kesäasukkaat luontevasti osaksi kylää
Esimerkki 4 Kesäkioski paikka: uimaranta, hiekkaranta oma osuuskunta kuten Miharissa, tai kyläyhdistys kuten Säkylän Lännessää nuoret työssä kunnan kesätyötuella auki vain aurinkoisina päivinä asiakas lämmittää ruokansa (kierretään hygienia -säännökset) rajattu ja harkittu myyntivalikoima voidaan myöhemmin laajentaa kylänhirsirakenteiseksi rantasaunaksi
Esimerkki 5 Kirpputori peräkontti-kirppis periaatteella kaksi tapaa: kirppis -suunnistus pitkin kylää numeroidusti talosta taloon tai koulun/kylätalon pihamaalle kylätärskyt kesäloma-aikaan, lauantai helposti 5000 euroa, jos koko kylä lahjoittaa romppeensa entä ison metalliromun keräys?
Esimerkki 6 Vihtijärven koulu Vihdin kunta oli lakkauttamassa vanhaa puukoulua (remontti laskettu kalliiksi) kylä protestoi kiivaasti kunnanjohtaja esitti, että kyläyhdistys ostaisi ja korjaisi koulun koulu korjattiin hankkeena ja talkoilla ja kunta vuokrasi sen koulukäyttöön + päivähoitoon yläkerrassa tilat kyläläisille (käyttö kylätalona)
Esimerkki 7 Nummikoti Kauhajoen Nummijärvellä, rakennettu osin Nummi-rockin rahoilla ja RAY:n avulla tuetun asumisen palvelutalo (rivitalo) kunta maksaa osan asukkaan hoivasta synergia koulun u ja kylän olohuoneen o kanssa urheiluhalli/kylätalo halli/k lätalo vieressä
Esimerkki 8 Monnin muskari musiikkileikkikoulu Leader-rahalla 0-2 vuotiaat + vanhemmat, mummit jne leikin kautta, soitto, äänen hallinta extrana kantelepainotus Monnilla on edullinen sijainti ja paljon samassa tilanteessa olevia perheitä
Esimerkki 9 Lastusten kyläkaava valmisteltiin ltii 1998-2000 kylän aloitteesta t osallistuvalla metodilla oikeusvaikutteinen i kyläosayleiskaava l k 2001 tarjottiin 130 paikkaa, merkittiin kaavaan 60 (= 4 taloa per vuosi 15 vuoden ajan) nyt rakennettu 46 taloa (46 x 300 000 e = 13,8 milj e investointi i ti kylään kunnalle tullut kustannuksia noin 400 000 e asukkaat maksavat kunnalle veroa 320 000 e /vuosi
Esimerkki 10 Kylätalon käyttö onko kylätalo l täydessä ä käytössä? ä? viikolla, iltaisin, viikonloppuisin, kesäisin? juhlatalona, kerhotilana, kokouksiin, harrastuksiin, monitoimitilana piha-alue, talousrakennukset, ullakko kylän kaikki yhdistykset yhdessä? varustelu? keittiö? kylmätilat? käyttö maksaa joka tunnilta!!! yhteinen olohuone ja yhteisön tukikohta