VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

Samankaltaiset tiedostot
Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

Koekäyttöversio Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen

Kelirikon vaikeus ja painorajoitukset

Alempiasteisten päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden raja-arvot ja painorajoitus

Kevään 2008 kelirikon vaikeusennuste

Kevään 2007 kelirikon vaikeusennuste

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Kelirikkoteiden painorajoitusten yhdenmukaistaminen

Kevään 2005 kelirikon vaikeusennuste

Luonnos Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Miksi ja miten päällystetty tie muutetaan soratieksi Tienkäyttäjän ja tienpitäjän näkökulma

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Korjausvelkaohjelma

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

VAAJREJVTb/\JuJ. g 7-1EL/ Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tielaitos. Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa. Kunnossapidon ohjaus

Puuhuollon kausivaihtelu ja normit. Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Kelirikon takia asetettavien painorajoitusten hyödyt ja haitat

Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin

Tieomaisuuden yhtenäinen kuntoluokitus. VOH 1.7j


Sorateiden runkokelirikko ja kelirikon vaikeuden ennustaminen

KELIRIKON TAKIA ASETETTAVIEN PAINORAJOITUSTEN HYÖDYT JA HAITAT

Talvihoito ja kelirikkoajan kuljetukset mikä muuttuu ja milloin? Otto Kärki ADR-seminaari & säiliöpäivät

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 31/2007

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Tiehallinto. Seurantatutkimus kelirikkoteiden liikenteen rajoittamisohjeen käytöstä

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelma Loppuraportti

Hoidon ja ylläpidon alueurakat. Soratien runkokelirikkokohteiden korjaaminen. Viiteaineistomoniste InfraRYL Suodatinkankaat

MISTÄ KORJAUSVELKA KOOSTUU JA MITEN SE SAATAISIIN POISTETTUA

LISÄÄNTYNYT PINTAKELIRIKKO YHÄ SUUREMPI ONGELMA MITEN SORATIE KUIVATETAAN?

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

SORATIEN KELIRIKKOKOHTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN UUSILLA MENETELMILLÄ KORJAUKSEN SUUNNITTELUN PERUSTANA

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto 2002

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Simulointituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsäteiden kelirikkoon

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

TIEN KU 1 VATUSJÄRJ ESTE LMÄN KUNNON ARVIOI NTI

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Trooppiset sademetsät Rhett A. Butler

TALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen

Tienpidon ja liikenteen strategia

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

BETONI&MUOVIMATTO&KOSTEUS ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN

A8-0202/160

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

Metsäteiden kunto ja kehittämistilanne

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes 2004

Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä

Työttömät insinöörit. Joulukuu 2018

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

PIKAOHJE READER-TUNNUKSILLE PÄÄLLYSTEVAURIOKARTOITUKSEN TIETOPALVELU

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

Liikenneviraston ohjeita 11/2016. Yksityisteiden valtionavustukset

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

Satu Pekkanen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Karstula

Päällystettyjen teiden kuivatuksen kunnossapidon toimintalinjat. Väyläviraston julkaisuja 16/2019

Kesäkuussa työttömyydessä kausivaihtelun mukaista kasvua

Tiehallinnon teiden ja siltojen kunto Tiehallinnon selvityksiä 16/2006

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Heinäkuussa insinöörien työttömyydessä pientä kasvua

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Yhteenveto. N:o Tien nimi Kp- Kp-kustannus Pituus av. pituus Tiekunnan kustannukset luokka /km km km /tiekunta /km

ELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Vähäliikenteisten teiden heikkokuntoisuuden arviointi

TALVIHOITOTASO PIIREITTÄIN

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koerakentamisella uusia ratkaisuja käytäntöön

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Hämeenlinna Aulanko 1 ja 2 Rakennettavan tontin J valvonta. Kreetta Lesell f :3 MUSEOVIRASTO. JJriiA..fVt1- t<lc ~- 11.

Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena

SORATEIDEN KULUTJSKERROKSEN KUNTO JA KUNNOSSAPITOKUSTAN NUKSET F7

Lukiessa on hyvä muistaa, että toimijat ovat muuttuneet. Niitä ei ole tässä tekstissä korjattu. Liikennevirasto vastaa Tiehallinnon entisistä

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Transkriptio:

VOH 2.15 Painorajoitussuunnittelun kriteerien kehittäminen

2 Tavoitteet Painorajoitussuunnittelun kehittäminen Toimintamallin kehittäminen Tarkennetaan päällystettyjen teiden kelirikkoalttiuden määräytymistä. Nykyisellä menettelyllä painorajoitetaan liikaa PAB-V teitä ja liian vähän SOP-teitä. Selvitetään kevään olosuhteiden vaikutus kelirikkoon ja kevään olosuhteita kuvaavat tunnusluvut. Kahtena viime keväänä kelirikko oli ennustettua helpompi. Tarkennetaan painorajoituskohteiden määrittämistä ja kelirikkovaurioinventointia. Nykyisin painorajoitusuhan alaisten teiden määrä on liian suuri painorajoitettujen teiden määrän suhteen.

3 Kelirikko sorateillä Viime vuosina runkokelirikkoinen soratiepituus on ollut suhteellisen vähäistä johtuen korjaustoimenpiteistä ja vallinneista olosuhteista. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Runkokelirikon pituus (km) VL4 (lievin) VL3 VL2 VL1 (vaikein)

Kelirikko sorateillä Kelirikkoisten kohtien ja kelirikkoa sisältävien tieosien lukumäärä ei ole vähentynyt viime vuosina! 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 VL4 (lievin) VL3 VL2 VL1 (vaikein) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 VL 1-3 VL 1-4 4 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Runkokelirikon vauriokohtien lkm Runkokelirikon vauriokohtien lkm

5 Kevään tekijöiden vaikutus kelirikkoon Pitkä sulamisaika sekä vähäinen sademäärä ja runsas yöpakkasten lukumäärä sulamisaikana helpottavat kelirikkoa. Säämuuttuja Olosuhde lämpöastesumman välillä 500-2500 Ch erittäin vaikea vaikea helppo erittäin helppo Sulamisajan pituus A (vrk) alle 13 13 15 21 25 yli 25 Sademäärä R (mm) yli 34 22 34 4 9 alle 4 Sademäärä / vrk R/A (mm/vrk) yli 1.5 1.1 1.5 0.3 0.6 alle 0.3 Yöpakkasvrk lkm Y (kpl) alle 2 2 4 6 10 yli 10 Kahtena viime keväänä oli pitkä lämmin ja lähes sateeton jakso sulamiskautena.

6 Painorajoitus- ja inventointiajankohdat Sorateillä painorajoitukset asetetaan pääosin silloin, kun laskennallinen sulaminen on edennyt 0.2 0.5 m. Painorajoitukset poistetaan pääosin vasta, kun rakenne on sulanut yli metrin. Päällystetyillä teillä painorajoitukset asetetaan samaan aikaan kuin sorateillä. Poistamisajankohta vaihtelee paljon. Kelirikkoinventoinnit on tyypillisesti suoritettu 3 4 viikkoa painorajoitusten asettamisen jälkeen. Usein inventointi on tehty ennen painorajoitusten asettamista tai painorajoitusten poistamisen jälkeen.

7 Päällystettyjen teiden kelirikkoalttius ja -luokka Kelirikkoalttius Kelirikkoluokka ja painorajoitustarve 50 45 Kelirikkoalttius Raja-arvon ylittäviä Harjanne- tai PETA- jaksoja 500 m / tieosa Raja-arvo (mm) 40 35 30 25 20 15 10 5 Ikä >3 vuotta Harjanne kriteeri 0.6 x ikä +20 Poik_ep_tas kriteeri 0.24 x ikä +16 Kelirikkoluokka KVL > 200 KVL 200 Kelirikon vaikeus Helppo tai keskivaikea B D Vaikea 0 0 5 10 15 20 PTMikä 25 30 35 40 45 50 Painorajoitustarve KVL > 200 KVL 200

8 Suositukset Tierakenteen sulamisen arviointi keväällä Ilman lämpötilojen keskitetty seuranta Kriittisiä ajankohtia ovat sulamiskauden alkamisajankohta ja ajankohta, jolloin ilman lämpöastesumma on 500 Ch. Sulamiskauden alkaessa tulee aloittaa sorateiden kunnon seuranta. Lämpöastesumman saavuttaessa 500 Ch tulee tihentää kunnon seurantaa. Sääennusteiden seurantaa tulee tarkentaa lämpöastesumman saavuttaessa 500 Ch. Sääennusteiden ja toteutumatietojen pohjalta laaditaan kelirikkoennusteita painorajoitustarpeesta. Kelirikkokausi on päättynyt, kun tien pinnassa on paksu kuiva kerros.

9 Suositukset Painorajoitusten asettaminen ja poistaminen Sorateillä painorajoitukset tulisi asettaa silloin, kun tierakenne on sulanut 15 cm:n syvyyteen (kanki). Usein rajoitukset asetetaan vasta, kun esiintyy kelirikkovaurioita. Päällystetyillä teillä painorajoitukset tulee asettaa viimeistään, kun rakenne on sulanut 15 cm:n syvyyteen tai lämpöastesumma on saavuttanut 500 Ch. Sorateillä painorajoitukset poistetaan, kun tien pinnassa on kuiva kantava kerros. Päällystetyillä teillä rajoitukset poistetaan, kun kosteus on hävinnyt (verkko)halkeamista.

10 Suositukset Kelirikkoinventoinnit on perusta sorateiden painorajoitusluokitukselle, korjausten kohdistamiselle ja rahanjaolle! Kriittinen ajankohta lämpöastesumman 4000 Ch saavuttamisen jälkeinen 1 2 viikon ajanjakso (lehti ilmestyy puihin). Keskimäärin etelä rannikolla ja Hämeen eteläosassa toukokuun ensimmäisellä viikolla, muualla etelä- ja keskiosassa maata toukokuun toisella viikolla ja lopuilla alueilla toukokuun puolen välin jälkeen Pohjois-Lapissa tyypillisesti vasta kesäkuun puolella. Runkokelirikolle on tyypillistä, että vauriot eivät ilmene samaan aikaan, mistä syystä tarvitaan paikkomismenettelyä tarvittaessa ohjeistuksen mukaan jopa 4 kertaa.

11 Suositukset Kelirikkolistojen tarkistaminen Nykyisin listoilla (A ja B) on mukana tieosia, joille ei tulla asettamaan painorajoituksia Listan A sorateillä tarkistettava, onko tehty runkokelirikkokorjauksia siinä määrin, että kelirikkoongelmat ovat poistuneet. Päällystetyillä teillä tarkistettava, onko viimeisen PTM-mittauksen jälkeen tehty toimenpiteitä. Lisäksi poistettava sellaiset tiet, jotka ovat seuraavan kesän toimenpideohjelmissa. Päällystetyille teille ei myöskään aseteta painorajoitusta, jos viimeisestä toimenpiteestä on korkeintaan 3 vuotta.