Lakeuden Etappi Oy Vuosikertomus 2010
Vuosikertomus 2010 Sisältö 1. Kuvaus jäteyhtiöstä 1.1. Johtajan katsaus 4 1.2. Strategiatyö 5 1.3. Johtaminen, hallinto 5 1.4. Perustietoa yhtiöstä 6 1.5. Kehityshankkeet 7 2. Palvelut ja tuotteet 2.1. Keräys ja kuljetus 8-9 2.2. Käsittely ja hyödyntäminen 10-11 2.3. Muut palvelut 12-13 3. Sosiaalinen vastuu 3.1. Henkilökunta 14 3.2. Viestintä 15-16 4. Ympäristövastuu 4.1. Vaikutukset veteen 17-18 4.2. Vaikutus ilmaan 18-19 5. Taloudellinen vastuu 5.1. Hallituksen toimintakertomus 21-23 5.2. Tilinpäätöstiedot 24-28 5.3. Tilintarkastuskertomus 29 6. Yhteystiedot 32 Raportointiperiaatteet Tämä vuosikertomus on toteutettu jätehuollon yhtenäisiä raportoinnin periaatteita noudattaen. Lakeuden Etappi Oy oli mukana FCG Efekon ja Jätelaitosyhdistyksen toteuttamassa Jätelaitosten raportointiprojektissa (JLRapII), jonka pohjalta kehitettiin ja yhtenäistettiin jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia. Yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset, koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut soveltavat GRI:a (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa. Hankkeen lopputuloksena saatiin jätelaitosalalle koko toimintaa kuvaavat kehittyneet yhdenmukaiset tunnusluvut, julkisen raportoinnin toteuttamismalli, sekä tunnuslukujen sisäiseen vertailuun tietokantapohjainen järjestelmä. Tunnusluvut toimivat luotettavasti koko julkisen jätehuollon valtakunnallisessa vertailussa. Lisäksi saadaan kuvattua sidosryhmille avoimesti ja selkeästi julkisen jätehuollon merkitys, tavoitteet ja toimintatavat Tulokset toimivat sisäisen johtamisen työkaluna ja arvioinnin pohjana laitosten johdolle. 3
1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 Johtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Jätelain uudistus on ollut vahvasti tapetilla tilikaudella. Yksityisten ja kunnallisten yhtiöiden näkemysten yhteensovittaminen ei ole ollut aivan helppo tehtävä. Työ kuitenkin saatiin päätökseen vuoden 2011 keväällä, jolloin jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa. Kunnallisten jäteyhtiöiden rooliin ei tullut merkittäviä muutoksia. Rajausta yksityisen sektorin ja kuntien välillä tarkennettiin ja tuottajavastuu laajeni myös mm. pakkauksiin. Viranomaisten valvontaan ja lautakuntien perustamiseen tuli selkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Kulunut vuosi on ollut paljolti tehtyjen päätösten toteuttamista. Merkittävämpänä on ollut viiden jäteyhtiön omistaman jätevoimalan rakennusteknisten töiden toteutus. Aikataulu on pitänyt ja kattila-asennusurakka alkoi aikataulussa helmikuun alussa 2011. Toteutus etenee suunnitellussa aikataulussa. Merkittävin Etapin oma hanke, biokaasulaitoksen rejektiveden käsittely, on vaatinut tilivuonna paljon työtä täyden kapasiteetin savuttamiseksi. Tuloksia on alkanut näkyä tarkasteluvuoden jälkeen keväällä. Kuntaliitoksilla ja niiden seurauksilla tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia myös jäteyhtiöiden toimintaan. Tästä on esimerkkinä perustajajäsenkunta Kauhavan irtautuminen Etapista tilivuoden lopulla. Etapin toiminta Kauhavalla yhdyskuntajätepuolella päättyy 2013. Sen sijaan Kauhava haluaa jatkaa Biokaasulaitoksen asiakkaana vielä seuraavat 20 vuotta. Etapin tekemät investoinnit vastaavat hyvin uuden jätelain vaatimuksia. Jätevoimala syntyy viime hetkellä, ennen kuin kaatopaikkakielto biohajoavalle jätteelle astuu voimaan arviolta vuoden 2015 alusta alkaen. Samoin jäteveron korotus tilivuoden 30 eurosta 50 euroon vuoden 2013 alusta tekee jätteen energiana hyödyntämisen parhaaksi vaihtoehdoksi. Veroon käytetyt rahat voidaan sijoittaa jätevoimalaan. Etapin kehitysprojektit ovat kohdistuneet mm. jätevoimalan tuhkien hyötykäytön edistämiseen. Hankkeella on merkitystä koko suomen jätehuollon kustannusten muodostumiselle. Biokaasulaitoksen prosessin tehostamisessa ovat Suomessa toimivat laitokset perustaneet biovirta-hankkeen, jolla haetaan parhaat tekniikat laitoksien päivittäiseen toimintaan. Asiakaspinnassa toiminta on keskittynyt parempien ekopistepalveluiden rakentamiseen asiointireittien varrelle ja kauppakeskuksiin. Rakennetut syväkeräyspisteet parantavat myös lajittelumahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta. Yhtiön kannattavuus on pysynyt edelleen hyvällä tasolla huolimatta odottamattomista vaikeuksista biokaasulaitoksen käytössä. Kapasiteettia ei ole voitu täysin hyödyntää. Yhtiön organisaatiota uudistettiin vuoden aikana. Muutoksia tehtiin erityisesti asiakaspalveluun ja johtoryhmätyöskentelyyn. Strategian toteuttamiseen on vuoden aikana tehty paljon työtä. Nyt määritellyt vuosittaiset tavoitteet antavat selvän suunnan yhtiön kehittämisessä. Henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä tehtäviä asiakaspalveluun suuntautuvassa yhtiössä. Motivoitunut ja oppimishaluinen henkilöstö antaa vahvuudet yhtiölle myös tulevina vuosina Tenho Hakola toimitusjohtaja 4
1.2 Strategiatyö - 1.3 Johtaminen 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ Lakeuden Etappi Oy:n toimintapolitiikka Lakeuden Etappi Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jonka tavoite on toiminta-ajatuksen mukaisesti tarjota toimivaa jätepalvelua asiakkaiden ja ympäristön hyväksi. Yhtion tehtävänä on yhdyskuntie jätehuollon tehokas ja palvelukyukyinen järjestäminsn ja kehittäminen toiminta-alueellaan. Yhtiön vastuulla on jätteiden riskitön käsittely, tehokas logistiikka, jäteneuvonta ja tiedotus. Jätteiden käsittely toteutetaan ensisijaisesti kierrättämällä ja hyödyntämällä. Jätteen sisältämän energian hyödyntäminen on yhtiön ratkaisu 2000-luvun jätehuollon järjestämiseksi. Lakeuden Etappi situoutuu noudattamaan toiminnassa ympäristölaindäädäntöä ja virainomaisten vaatimuksia. Yhtiö sitoutuu myös tomintojen jatkuvaan kehittämiseen, palvelun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen sekä ympäristön pilaantumisen ja haittojen ennalta ehkäisemiseen. Viestintä ja sidosryhmätoiminta ovat avointa ja aktiivista. Päämääränä on jätehuollon kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteistä hyödynnetään. Yhteistoiminnalla tähdätään asiakkaiden hyvään palvelutasoonja jätehuoltopalvelujen tasapuoliseen kohdentamisee. Yhteistyötä pyritään laajentaman sopimuskuntien ulkopuolella sijaitseviin kuntiin ja yrityksiin. Jokainen yhtiön työntekijä vastaa laadukkaan ja ympäristövastuullisen toiminnan ylläpitämisestä ja toteuttamisesta työssään. Henkilöstö sitoutuu siihen, että toiminta vastaa asiakkaan vaatimuksia ja odotuksia. Lakeuden Etappi Oy:n toiminnasta vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta ja urakoitsijat, jotka ovat tietoisia asiakkaiden tarpeista, laadukkaista toimintatavoista ja ympäristövastuullisuuteen liittyvistä tavoitteista. Strategiatyö Johdon vuosikello Marraskuu Joulukuu Tammikuu Lokakuu Strategia Helmikuu Kehityskeskustelut Tuloksen analysointi Raportointi, syys-joulukuu Syyskuu Budjetti Arvot VISIO Strategia Strategia Strategia Maaliskuu Raportointi, edellinen vuosi Raportointi, tammi-huhtikuu Lomakausi Raportointi, touko-elokuu Elokuu Ryhmien toimintasuunnitelmat Huhtikuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu 5
1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.4 Perustietoa yhtiöstä Yhtiön perustaminen Yhtiö on perustettu vuonna 1997 Perustajaosakkaina 14 kuntaa Vuonna 2010 omistajakuntia 11: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki, Töysä ja Ähtäri. Asukasmäärä: toimialueella noin 137 900 asukasta. Liikevaihto: 15,8 miljoonaa euroa (14,9 miljoonaa vuonna 2009) Yhtiön perustehtävä on omistajakuntien lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntemus Tehokkuus Yhteistyö Ympäristövastuu Missio Lakeuden Etappi Oy tarjoaa toimivaa jätepalvelua asiakkaidensa ja ympäristönsä hyväksi. Jäteyhtiön historia 1997 Lakeuden Jätekeskus Oy perustettiin 2.4.1997. Perustajina oli14 kuntaa Etelä-Pohjanmaalta, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lapua, Nurmo, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Ylihärmä, Töysä, Ylistaro, Ähtäri. 1999 Operatiivinen toiminta käynnistyi. Kunnissa liityttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen vaiheittain. 2000 Jätehuoltotoiminta vakiintui. Kunnista viimeisinä Alavus, Töysä ja Ähtäri liittyivät järjestettyyn jätteenkuljetukseen vuoden alusta. Yhtiön palvelujen piirissä oli nyt koko toimialue. Jätehuoltokeskuksen sijoituspaikaksi valittiin Ilmajoki ja rakennustyöt käynnistyivät. 2004 Jätehuoltokeskus valmistui Ilmajoen Pojanluomalle. Lakeuden Etapin hallinto ja jätteenkäsittelytoiminta siirrettiin Ilmajoelle 1.9. Aputoiminimi Lakeuden Etappi Oy rekisteröitiin yhtiön uudeksi nimeksi. 2005 Biokaasulaitoksen rakentaminen kilpailutettiin ja urakkasopimus allekirjoitettiin YIT Environment Oy:n kanssa. 2006 Biokaasulaitoksen rakentaminen alkoi kevättalvella. 2007 Yhtiön perustamisesta tuli 10 vuotta. Biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi. 2008 Lakeuden Etapista jätevoimalahanketta suunnittelevan Westenergy Oy:n osakas 10.4.2008. Etappi on perustetun yhtiön suurin osakas 34 prosentin osuudella. Muut osakkaat ovat Oy Botniarosk Oy Ab, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy. Jätteenpolttolaitoksen on määrä valmistua vuonna 2012. 2009 Yhtiö vastaanotti biokaasulaitoksen sen rakentajalta YIT:ltä kesäkuussa. Vesien esikäsittelyprosessin kehittäminen kuitenkin jatkui sopimuksen mukaan. Westenergyn investoinnit sinetöitiin lokakuun lopulla, kun yhtiökokous päätti arviolta 135 miljoonan euron voimalaitosinvestoinnista. Jätevoimalan rakentaminen käynnistyi marraskuun 12. päivänä, kun ensimmäinen kivi räjäytettiin voimalaitosalueella tekniikkasopimusten allekirjoituksen jälkeen. Yhtiö sai uuden osakkaan, kun Etapin yhtiökokous hyväksyi toukokuussa Kihniön kunnan Pirkanmaalta osakkaaksi. Kihniön kunta siirtyy vaiheittain Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 alusta lähtien. Yhtiö sai toiminnastaan sertifikaatin. Käytössä on ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 9001-standardin mukainen laatujärjestelmä. Molemmat järjestelmät sertifioitiin 13.5.2009. Sertifiointiauditoinnin eli ulkopuolisen tarkastuksen teki Bureau Veritas Certification Finland. 2010 Kihniön kunta siirtyi Etapin jätehuoltojärjestelmään vuoden 2010 aikana. Etapin 14 jäteasema valmistui Kihniölle. Kuntaliitosten myötä syntynyt uusi Kauhavan kaupunki päätti valita jätehuoltonsa järjestäjäksi Ekoroskin ja luopua Etapin omistajuudesta. Jätevoimalan peruskivi muurattiin syksyllä ja rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti. Jätteen laatu tutkittiin: tuloksen mukaan 87 prosenttia kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kautta tulevasta jätteestä on jätevoimalassa poltettavaksi soveltuvaa. Yhtiö päätti käynnistää jätteen välivarastoinnin jätevoimalaa varten vuoden 2011 alusta. 6
1.5 Kehityshankkeet 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ Tuhkien hyötykäytön tuotteistus Tuhkien hyötykäytön tuotteistus ja liiketoiminnan kehittäminen Seinäjoki Vaasa alueella -hankkeen tarkoituksena on edistää alueellaan voimalaitosten tuhkien hyötykäytön vakiintumista. Hankkeen aikana, vuoden 2010 kesällä valmistui Tuhkien hyötykäytön tuotteistus - screenausraportti. Raportin jälkeen on tehty jatkotutkimuksia ja syvennytty tuhkan laadunvaihtelun ja -hallinnan problematiikkaan. Hankeeseen liittyen Etapin edustajat osallistuivat Hollantiin järjestetylle ekskursiomatkalle, mikä selvensi osallistujille myös tulevaa jätteenpolton tuhkien käsittelyhaastetta. Etapin raportointia kehitettiin vuoden aikana voimakkaasti hankkeella, jonka tavoitteena oli luoda ajantasaista ja riittävän yksityiskohtaista tietoa tarjoava järjestelmä, jonka avulla toimintaa tehostetaan ja pystytään reagoimaan muuttuviin tilanteisiin. Qlikviewraportointijärjestelmään perustuva ratkaisu toteutettiin yhteistyössä raportoinnin asiantuntija Pengon Oy:n kanssa. Hankkeen tulokset olivat positiivisia, joten kehittämistyötä jatketaan myös tulevina vuosina. Lakeuden Etappi Oy:n kasvihuonekaasupäästölaskenta Etapin kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) laskenta aloitettiin marraskuussa. Laskennassa tarkastellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan, biojätteiden- ja lietteiden kuljetusten ja käsittelyn päästöjä, sekä kaatopaikkajätteen kuljetusten ( KJJK) päästöjä vuoden 2010 osalta. Työssä tarkastellaan myös tulevan jätevoimalan vaikutusta Etapin KHK-päästöihin. Lopputuloksena saatiin Etapin KHK-päästöt hiilidioksidiekvivalentteina vastaanotettua jätetonnia kohti. Tutkimus valmistui toukokuussa 2011. Kunnallisen jätehuoltoyhtiön toiminnasta aiheutui vuonna 2010 kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 20 990 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 155 kg CO 2 -ekv/asukas. Käyttöpäällikkö Ilkka Letonsaari (oik.) oli mukana Hollantiin suuntautuneella tuhkien hyötykäyttöön tutustumismatkalla. Laskutusjakson muutos Vuoden aikana toteutettiin laskutusjakson uudistus erillisenä sisäisenä projektina. Heinäkuun alussa yksityistalouksien laskutuksessa siirryttiin kolmesta kuukaudesta kahden kuukauden laskutusjaksoihin. Muutoksella pyrittiin varmistamaan, että yhtiön maksuvalmius pysyy hyvänä. Aikaisemmin maksuaikaa tyhjennyksille oli keskimäärin lähes kolme kuukautta. Yritysten ja taloyhtiöiden laskutusjakso pysyi ennallaan yhden kuukauden mittaisina. Samaan aikaan heinäkuussa, tuli voimaan myös arvonlisäveron korotus 23 %:in. Raportointijärjestelmän rakentaminen Etapin kasvihuonekaasupäästöjen laskenta aloitettiin marraskuussa. Siinä tutkittiin esimerkiksi biojätteiden- ja lietteiden kuljetusten päästöjä vuonna 2010. Biojätteen kuljetusten päästöt olivat 56,5 kg CO 2 -ekvivalenttia/vastaanotettu biojätetonni. Puhdistamolietteiden kuljetusten osalta päästöt olivat 8,3 kg CO 2 -ekvivalenttia/ vastaanotettu lietetonni. Jäteanalyysi Etapissa toteutettiin kuluneen vuoden aikana tutkimus kaatopaikkajätteen laadusta. Tutkimus toteutettiin, koska kaatopaikkajätteen välivarastointi jätevoimalassa hyödyntämistä varten aloitettiin vuoden 2011 alussa. Tarkoituksena oli selvittää miten suuri osuus jätteestä soveltuu poltettavaksi jätevoimalassa. Tutkimus tehtiin jätehuoltokeskukseen normaalien jätekuljetusten kautta tuoduista kotitalouksien jätteistä tutkimalla 91 jäteauton kuormat. Tulosten perusteella noin 87 painoprosenttia kotitalouksien jätteistä on jätevoimalassa poltettavaksi soveltuvaa jätettä, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Etappi otti käyttöön Qlickview raportointijärjestelmän, jolla saadaan ajantasaista tietoa esimerkiksi vastaanotettujen jätteiden määrästä. 7
2. PALVELUT JA TUOTTEET Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Lakeuden Etappi Oy:n toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Etappi järjestää jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kilpailuttamalla jätekuljetukset. Jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet vakituisista asuinkiinteistöistä, vapaa-ajan asunnot, maatilan asuinrakennukset, valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneet muut kuin ongelmajätteet. Palveluverkosto Kiinteistökohtainen keräys 2.1 Keräys ja kuljetus Etapin toimialueella jokaisella kiinteistöllä on kiinteistökohtainen kaatopaikkajäteastia. Taloyhtiöllä tulee lisäksi olla biojäteastia, jos huoneistoja on vähintään 10 ja metallinkeräysastia, jos huoneistoja vähintään 21. Taloyhtiöt voivat liittyä halutessaan myös kartonginkeräykseen. Asumisessa syntyneiden sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus toimialueella oli vielä vuonna 2010 järjestetty sopimusperusteisena yhteistyökuljettajien kanssa. Vuoden 2011 alusta Alavudella ja Töysässä siirryttiin kunnan järjestämään kuljetukseen myös lietteiden kuljetuksessa. Yritykset voivat sopimuksesta liittyä mukaan kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lakeuden Etapin toimialueella jätteenkuljetus toteutetaan kunnan järjestämänä. Yhtiö järjestää myös asumisessa ja maa- ja metsätaloudessa syntyneen ongelmajätteen vastaanoton ja ohjauksen asianmukaiseen käsittelyyn. Vuoden aikana kilpailutettiin jätteiden kuljetuksia. Kaatopaikkajätteen kilpailutetut alueet olivat Alavus ja Kihniö. Uudeksi urakoitsijaksi valittiin HFT Network Oy. Aikaisempi urakoitsija Alavudella on ollut Alavuden Transjäte ja Kihniöllä Kihniön jätehuolto Jussi Helgren. Urakka alkaa 1.4.2011 Alavudella ja Kihniö liittyy urakkaan 1.5.2011 alkaen. Sako- ja umpikaivolietteet kuuluvat myös kunnan järjestämän jätehuollon piiriin. Lietteiden kuljetuksen kilpailutus aloitettiin Etapin toimialueella. Ensimmäisenä kilpailutettiin Alavuden ja Töysän kaivojen tyhjennykset. Urakka-alueita oli kolme, Töysä, Alavus I (pohjoinen) ja Alavus II (etelä). Töysän ja Alavus II:n urakoitsijaksi valittiin Kuljetusliike Savolainen ja Alavus I:n urakoitsijaksi Traktoriurakointi A. Korkonen Oy. Koko Etapin toimialueella kunnan kilpailuttamaan lietteiden kuljetusjärjestelmään siirrytään vuoteen 2014 mennessä. Etapin tuotantoryhmän alla toimii logistiikkaryhmä, joka koostuu Westenergy Oy:n omistavien jäteyhtiöiden kuljetus- ja käsittelypuolen osaajista. Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa jätevoimalaan toimitettaville jätteille kuljetuslogistiikkaa. Alueellinen keräys Etapilla on vähintään yksi miehitetty jäteasema jokaisessa toimialueensa 11 kunnassa. Jäteasemilla otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan hyödynnettävät ja ongelmajätteet. Vuonna 2010 jäteasemilla kävi yhteensä noin 91450 asiakasta. Ekopisteitä on yhteensä noin 240 kpl. Ekopisteillä kerätään keräyslasia ja pienmetallia. Liki kaikilla pisteillä on myös paperinkeräysastiat osalla uusista pisteistä on myös kartonginkeräys astia, sekä astia muovipusseille. Joillakin pisteillä on vielä myös paristojen keräysastia. Yksi ekopiste on mitoitettu noin 550 asukasta kohti. Kesäasukkaiden aluekeräyspisteitä Etapin alueella on Kuortanella, Kihniöllä, Alavudella, Töysässä, Ähtärissä ja Peräseinäjoella yhteensä 54 kpl. Ekopisteverkoston kehittäminen Ekopisteverkoston kehittämistä on jatkettu rakentamalla uusia syväkeräykseen perustuvia ekopisteitä. Pisteitä uusittiin vanhan Seinäjoen alueella, Nurmossa, Ylistarossa, Ähtärissä, Jalasjärvellä, Peräseinäjoella ja Ilmajoella. Seinäjoelle asennettiin myös uusia Pafebox pintakeräyssäiliöitä, joissa voidaan myös saada uudenlaista näkyvyyttä yhtiölle tietoiskuin tai mainoksin. Seinäjoen, Nurmon, Ähtärin, Jalasjärven ja Ilmajoen joillekin ekopisteille järjestettiin lasin ja pienmetallin lisäksi myös kartongin keräys. Ylihärmässä, Kauhavalla ja Ähtärissä ekopisteille laitettiin telinei- Seinäjoelle asennettiin uusia Pafebox pintakeräyssäiliöitä, joilla saadaan uudenlaista näkyvyyttä katukuvaan. 8
2.1 Keräys ja kuljetus 2. PALVELUT JA TUOTTEET den sekä pienmetalli- ja lasiastioiden sijaan lajittelulavat tehostamaan keräystä. Jäteasemien kehittäminen Lakeuden Etappi Oy rakensi Kihniölle, Leppäkosken sähköltä ostamalleen kiinteistölle Kihniön jäteasemapalvelut. Samalla remontoitiin jäteaseman toimistorakennusta uusimalla pintaverhousta. Jäteaseman alue aidattiin, pihan rakennekerroksia uusittiin ja pihaa asfaltoitiin. Alueelle jäi vielä noin 1500 neliön laajennusvara jäteasematoiminnoille. Seinäjoen jäteaseman asiakaspalvelua parannettiin hankkimalla asemalle 5 kpl puristimia kaatopaikka- ja energiajätteelle. Kurikkaan, Jalasjärvelle, Kuortanelle, Ähtäriin ja Alavudelle saatiin lupa puupohjaisen jätteen vastaanottoon asfaltoidulle kentälle lavojen sijaan. Jäteasemien kesän aukioloaikaa jatkettiin kaikilla jäteasemilla lokakuun loppuun saakka. Muut palvelut ja tuotteet Etappi tarjoaa asiakkailleen myös jäteastioiden myyntiä ja vuokrausta jäteasemilla. Vuoden 2010 aikana jäteastioita myytiin yhteensä 410 kpl. Edellisvuonna myytiin 274 jäteastiaa. Keräystapahtumat vuonna 2010: Yhdyskuntajätetyhjennyksiä 900 173 kpl yhteensä Hyötyjätetyhjennyksiä 102 252 kpl yhteensä Tyhjennystapahtumia 1 002 425 kpl yhteensä Kesäasukkaiden aluekeräyspisteet Aluekeräyspisteille palkattiin jälleen kiertävä neuvoja opastamaan ja neuvomaan pisteiden käytössä. Projektin tulokset kesältä olivat positiiviset ja pisteet pysyivät siisteinä sekä viihtyisinä koko kesän. Kiertävät keräykset Kiertävänä keräyksenä järjestettiin keväällä yhdessä Ekokemin kanssa öljynkeräystempaus koko toiminta-alueella. Keräyksessä saatiin noin 20 000 kg käytettyjä voiteluöljyjä talteen. Lakeuden Etapilla on vähintään yksi jäteasema jokaisessa omistajakunnassaan. Kuva Ilmajoen jäteasemalta. 9
2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.2 Käsittely ja hyödyntäminen Jätehuoltokeskus Jätehuoltokeskuksen toiminnot säilyivät ennallaan. Jätehuoltokeskuksessa toimivia palveluita ovat Ilmajoen jäteasema, ongelmajätteiden vastaanotto, hyödynnettävien jätteiden, pilaantuneiden maiden, hiekan- ja öljynerotinjätteiden käsittely sekä loppusijoitus. Käsittelypalveluiden organisaatiota muutettiin päivän tarpeita paremmin vastaavaksi, samassa yhteydessä vaakatoiminnoista tuli osa tuotantotoimintaa. Kuluneen vuoden tärkeimpiä tehtäviä oli toimintojen päivittäminen vastaamaan vuoden 2012 haasteisiin, jolloin jäte- Jätehuoltokeskus Yhtiön toiminnot on keskitetty Ilmajoella sijaitsevaan jätehuoltokeskukseen. Kaikissa omistajakunnissa on lisäksi vähintään yksi jäteasema. voimala käynnistyy. Tämä aiheuttaa muutoksia suoraan tai välillisesti moniin eri toimintoihin, merkittävimpänä loppusijoitettavan jätteen siirtyminen suurilta osin poltettavaksi. Loppusijoitusalueelle päätettiin toteuttaa kaasunkeräysjärjestelmä ja kaatopaikkakaasun käsittely polttamalla. Ratkaisulla korvataan käytössä olleet biosuodattimet ja pyritään päästöjen vähentämiseen edelleen ja hajuhaittojen vähentämiseen. Järjestelmän rakentaminen käynnistyi loppuvuodesta. Jätteenkäsittelyssä uusia toimintoja oli voimalaitosten tuhkien käsittely. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä testattiin uusia käsittelymenetelmiä. 8. 1. 2. 3. 4. 5. 11. 9. 12. 10. 6. 7. 13. 1. Vaaka 2. Toimisto 3. Ilmajoen jäteasema 4. Ongelmajätehalli 5. Hyödyntämistoiminnot 6. Loppusijoitus 7. Vedet 8. Biokaasulaitos 9. Pilaantuneet maat 10. Ongelmajätteen LS 11. Konesuoja 12. Nestepitoiset jätteet 13. Suomen Hyötykeskus Oy halli Biokaasulaitos Kulunut vuosi oli biokaasulaitoksen toiminnan kannalta melko normaali. Suurin huomio kohdentui laitoksen jäteveden esikättely-yksikön uuden biologisen Demon - prosessin käyttöönottoon ja sitä kautta uuden liete- ja bakteerikannan kasvattamiseen. Puhdistamon puhdistustehokkuudessa kiinnitettiin erityistä huomiota typenpoistoon ja tältä osin saavutettiinkin lupaavia tuloksia. Puhdistusprosessia ei kuitenkaan kaikilta osin voitu kuormittaa suunnitellusti. Tämä vaikutti myös koko biokaasulaitoksen kokonaiskäsittelykapasiteettiin alentavasti ja varakäsittelyjärjestelmien suunniteltua suurempaan käyttöön. Tehtyjen ja suunniteltujen puhdistusprosessin kehitystyömuutosten uskotaan tuovan parannusta esikättely-yksikön käsittelykapasiteettiin ja sitä kautta myös parannusta koko biokaasulaitoksen kokonaiskapasiteettiin. Biokaasulaitoksen jäteveden esikäsittelyssä otettiin käyttöön biologinen Demon prosessi. Bakteerikantaa tuotiin laitokselle Saksasta rekalla. 10
2.2 Käsittely ja hyödyntäminen 2. PALVELUT JA TUOTTEET Jätteen vastaanotto Ilmajoelle Lakeuden Etappi Oy:n jätteenkäsittelykeskukseen on vuonna 2010 vastaanotettu yhteensä 19 374 kuormaa (vuonna 2009 vastaanotettiin 18 696 kuormaa). Vastaanotetut jätteet 31.12.2010 2009 2010 Vastaanotettu kokonaisjätemäärä 108 205 101 071 tonnia Yhdyskuntajäte 52 503 50 229 tonnia Maa- ja kiviainesjäte 14 097 13 933 tonnia Rakennusjäte 8 460 8 900 tonnia Tuotantotoiminnan/teollisuuden jätteet 33 145 28 009 tonnia Yhdyskuntajäte 389,1 326,7 kg/as Sekalainen yhdyskuntajäte 256,5 260,4 kg/as Erilliskerätty biojäte 49,4 46,2 kg/as Ongelmajätteet kotitalouksilta 9,0 4,9 kg/as 1000 tonnia 150 120 90 60 30 0 2007 2008 2009 2010 Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 33 % 23 % Hyödyntämisaste kokonaisjätemäärästä 58 % 54 % 1. Yhdyskuntajäte 2. Maa- ja kiviainesjäte 3. Rakennusjäte 4. Tuotantotoiminnan jäte 1000 tonnia 45 1.1 Sekalainen yhdyskuntajäte 35 40 50 36 30 24 20 25 14 10 15 7 6 7 6 11.8 11 9 8.4 6 9.6 0 5 2 0.9 1 0.6 0 0 1 0.9 3 3 3.1 1.2 0.5 0.5 0 0 0 0.5 1.2 Erilliskerätty biojäte 1.3 Jätelaitosten erilliskerätyt pakkausjätteet 1.4 Yhdyskuntien ongelmajätteet 1.5 Lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat 1.6 Muu yhdyskuntajäte 2.1 Pilaantuneet maat (ongelmajäte) 2.2 Pilaantuneet maat (ei ongelmajäte) 2.3 Muut maat 3.1 Ongelmajätepitoinen rakennusjäte 3.2 Muut rakennusjätteet 4.1 Jätehuollossa syntyvät jätteet 4.2 Yhdyskuntajäteveden puhdistuksessa syntyneet jätteet 4.3 Tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet 4.4 Tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat 4.5 Tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet 35 Yhdyskuntajäte Maa- ja kiviaines Rakennusjäte Tuotantotoiminnan jäte 2009 2010 11
2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 Muut palvelut Kotitalouspalvelut Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä kasvoi, ollen viime vuoden lopussa 34 892 kiinteistöä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 34 138 kiinteistöä. Yksi syy kiinteistöjen lukumäärän kasvuun oli Kihniön kuntalaisten liittyminen Etapin asiakkaaksi vuoden 2010 alusta. Etapin jätehuoltoon kuuluvien ekomaksua maksavien kiinteistöjen määrä oli kuluneena vuonna 36 712 kappaletta. Ekomaksu Ekomaksua maksavia kotitalousasiakkaita eli huoneistoja oli 63 189 (61 935 kpl vuonna 2009) Asiakkaiden sähköinen asiointi lisääntyi sähköpostin kautta tulleiden yhteydenottojen määrän ollessa 1380 kpl (1127 kpl vuonna 2009). Puheluja otettiin vastaan 12 130 kpl (10 962 kpl vuonna 2009). Keräyskohteet 2009 2010 Jätelaji Kiinteistöjä kpl Kaatopaikkajäte 32936 33639 Biojäte 1064 1169 Keräyskartonki 288 355 Pienmetalli 349 372 Keräyslasi 369 365 Yrityspalveluja markkinoitiin yhdessä HFT Network Oy:n kanssa. Lakeuden Etappi käynnisti yrityspalveluyhteistyön HFT:n kanssa yhdessä neljän muun kunnallisen jäteyhtiön kanssa vuoden 2009 lopulla tarkoituksenaan tarjota laajempaa palvelua yritysten jätehuollolle yhteistyöverkoston kautta. Yhteistyön odotetaan tuovan kunnallisille yhtiöille isommat jätemassavirrat ja sitä kautta myös lisää kustannustehokkuutta. Vuoden 2010 aikana aloitettiin yhteistyön jalkauttaminen, johon liittyen tehtiin muun muassa laaja markkinatutkimus Härmänmaan alueella. Kampanja johti noin 90 tarkempaan jätehuoltokartoitukseen, jonka perusteella asiakkaille tarjottiin jätehuoltopalveluja joko Etapin tai HFT:n toimesta. Etappi toi uutena palveluna markkinoille siirtolavojen vuokraus ja kuljetustoiminnan, joka aloitettiin keväällä brändillä ETAPPI LAVAT. Siirtolavoja markkinoidaan esimerkiksi taloyhtiöiden talkoisiin erilaisilla lavaratkaisuilla siten, että taloyhtiöltä säästyisi rahaa ja samalla lajittelu edistyisi. Pyrkimyksenä on, että kaikki jäte ei päätyisi samalle siirtolavalle ja siitä kaatopaikalle, vaan eri jätejakeet saataisiin kerättyä erikseen hyödynnettäväksi. Etapilla on tarjolla useita siirtolavoja ja lisäksi monilokerolava, jolla voidaan samalla tyhjennyskerralla toimittaa neljää eri jätejaetta käsiteltäväksi. Neuvontapalveluja yrityksille tarjottiin sekä puhelimitse että asiakaskäynneillä, joilla kartoitettiin yritysten nykyisiä jätehuoltoratkaisuja ja mietittiin erilaisia asioita aina lajittelun tehostamisesta kaatopaikkakelpoisuusasioihin asti. Aluekeräyspisteet Asiakas kpl Vuosikäyttäjät 63 64 Kesäkäyttäjät 1712 2040 Kesäasukas oma astia 1202 1325 Kuntasektorin kohteet Asiakas kpl Koulut 221 244 Päiväkodit 39 42 Seurakunnat 58 77 Terveydenhuolto 31 47 Julkisyhteisöt 63 65 Palvelut kunnille ja julkiselle toiminnalle Vuoden 2010 aikana käytiin kuntien kiinteistöjä läpi jätehuollon päivitystarkoituksessa ja samaa työtä on jatkettu toimintakauden jälkeenkin. Myös Sedun kanssa jatkettiin oppilaitosten jätehuollon kehittämistä. Jäteneuvontaa toteutettiin vuoden aikana sekä oman henkilökunnan että neuvontaverkoston tekemänä. Jäteneuvontaa annettiin esimerkiksi jäteasemien tilaisuuksissa. Kuva Seinäjoki-Nurmon jäteasemalta, jossa oltiin kesällä 2010. Uutena palveluna Etappi tarjosi jäteastioiden pesupalvelua Seinäjoki-Nurmo alueen taloyhtiöille, kunnallisille laitoksille ja yrityksille kesällä. Palvelu osoittautui erittäin suosituksi, sillä kaatopaikkajäteastioiden pesupalvelu tilattiin hieman yli 800 astialle, mikä vastaa noin neljäsosaa kyseisen palvelun kohderyhmästä. Palvelun suosiosta johtuen Lakeuden Etappi tarjoaa palvelua myös kesällä 2011. Palvelut yrityksille Yrityspalveluissa vuosi 2010 kului palvelujen markkinoinnin, uusien palvelujen kehittämisen ja asiakassuhteiden hoitamisen parissa. 12
2.3 Muut palvelut 2. PALVELUT JA TUOTTEET Jäteneuvonta Etapin oma henkilökunta järjesti neuvontatilaisuuksia vuoden 2010 aikana yhteensä 150 tuntia (edellisen vuoden määrä oli 139 tuntia). Määrässä on mukana lakisääteisen neuvonnan piiriin kuuluvat tilaisuudet ja maksulliset koulutustilaisuudet. Neuvontaa tehtiin Etapin jätehuoltokeskuksessa ryhmien tutustumiskäynneillä sekä asiakkaiden tiloissa asiakaskohtaisina koulutuksina. Etapin neuvontaverkosto jatkoi toimintaansa järjestäen jäteneuvontaa Etapin nimissä korvausta vastaan. Neuvontaverkosto hoitaa lakisääteistä neuvontaa suoraan kunnissa. Neuvontaverkoston kautta järjestettiin neuvontaa vuoden 2010 aikana 236,5 tuntia(edellisen vuoden määrä oli 165 tuntia). Neuvontaverkoston jäsenille järjestettiin kodin ongelmajätteisiin liittyvä koulutustilaisuus maaliskuussa. Uutena neuvontamuotona aloitettiin yhteistyö Kulttuuriyhdistys Kurpitsan kanssa, joka käyttää neuvonnassa käsinukketeatteria. Erkki Merkkisen rojupöhö -käsinukketeatteriesitys on ympäristöja draamakasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Osallistuvaa draamaa sisältävä esitys antaa lapselle omakohtaisen kokemuksen kodin jätteiden lajittelusta, mikä kasvattaa lapsen ympäristötietoutta ja näin tukee kestävän kehityksen ajatusta. Kummikoulutoiminta Vuoden 2010 alusta aloitettiin kummikouluyhteistyö Ilmajoen Neiron koulun kanssa. Vuoden aikana tehtiin hedelmällistä yhteistyötä koulun oppilaiden, opettajien, henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Syksyllä järjestettiin yhteinen koulupäivä, jossa ympäristö ja jätehuolto olivat pääteemoina. Etapin kummikoulu, Ilmajoen Neiron koulu oppilaineen ja opettajineen, kävi tutustumassa jätehuoltokeskukseen. 13
3. SOSIAALINEN VASTUU Henkilöstötilinpäätös Lakeuden Etapin henkilöstömäärä on vähentynyt kahdella henkilöllä edellisvuodesta ollen vuoden lopussa 31 työntekijää, joista 28 henkilöä on vakituisessa työsuhteessa ja kolme henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisista työntekijöistä kaksi toimii äitiyslomasijaisina eri tehtävissä. Henkilötyövuosina mitattuna työvoiman lisäys on toteutettu ostopalveluina, josta suurin osa on käytetty biokaasulaitoksen tehtävien hoitoon. Lisäksi ostopalveluhenkilöitä on käytetty jäteasematoiminnan ylläpitämiseen ja sakokaivotoimintaan liittyvissä tehtävissä. Määräaikaisissa työntekijöissä tulovaihtuvuus oli seitsemän henkeä ja lähtövaihtuvuus oli kahdeksan henkeä, vakituisissa lähtövaihtuvuus oli yksi henkilö. Näissä luvuissa ovat mukana sekä kesätyöntekijät että äitiys- ja sairauslomittajat ja vuoden alussa määräaikaisessa työsuhteessa ollut ruokapalveluhenkilö. Työterveyshuollon kulujen kustannusten kasvu on ollut maltillista verrattuna sairauspoissaolojen kasvuun. Pidempiä, eli yli yhdeksän päivän poissaoloja, oli seitsemän kpl, mutta suurin osa, eli 56 kpl, oli 1-3 päivän poissaoloja. Poissaolojen kasvuun on kiinnitetty huomiota ja tulevana vuonna yrityksessä otetaan käyttöön varhaisen tuen malli, jossa pyritään tukemaan henkilöstön työhyvinvointia ja -jaksamista. Työhyvinvointi Maalis-toukokuulla toteutettiin työhyvinvoinnin edistämiseksi kolmen kuukauden kuntokampanja. Kampanjan aikana henkilökunta täytti kuntokortteja siten, että jokaisesta vähintään puoli tuntia kestäneestä liikuntasuorituksesta sai yhden pisteen. Kesäkuun alussa laskettiin pisteet ja eniten pisteitä keränneet palkittiin. Yhtiö jakoi edellisvuosien tapaan henkilökunnalle myös kulttuurisetelit. Seteleillä kukin voi harrastaa liikuntaa tai kulttuuria omien mieltymyksiensä mukaisesti haluamanaan ajankohtana. Työhyvinvointipäivä Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettiin toukokuussa kahtena päivänä. Päivään kuuluivat hapenottokyky- ja lihaskuntotestit, hierontaa ja uintia. Tällä kertaa tutustuttiin lisäksi uuteen liikunnalliseen harrastukseen, geokätkentään. Lokakuulla järjestettiin henkilökunnalle tutustumiskäynti Westenergyn voimalaitostyömaalle. Työterveys ja -turvallisuus Vuoden 2010 alussa Etapissa aloittivat uudet työsuojeluhenkilöt. Nyt valittiin työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jotka yhdessä työsuojelupäällikön ja johdon edustajan kanssa muodostavat työsuojelutoimikunnan. Ryhmä toteutti muun muassa kolme sisäistä työsuojelutarkastusta ja täydensi edelleen työsuojelun toimintaohjelmaa. Pelastusharjoitus jätehuoltokeskuksessa pidettiin marraskuus- sa. Harjoituksessa opittiin toimimaan yhdessä vaaratilanteen sattuessa. Harjoitus päätti kaksivuotisen henkilökunnan turvallisuuskoulutuksen ja antoi hyvät eväät seuraavien koulutusten suunnitteluun. Henkilökunnan Ensiapukoulutukset päivitettiin ajan tasalle, riskienhallintaan hankittiin uusia työkaluja, joiden käyttöönotto tapahtuu vuoden 2011 aikana. Osaamisen kehittäminen 3.1 Henkilökunta Vuoden 2010 kesällä aloitettiin Etapin henkilöstön koulutusten järjestelmällinen kehittäminen ja avuksi tähän työhön rakennettiin koulutusrekisteri. Rekisteriin kirjataan kaikki henkilöstön perehdytykset, yrityksen sisäiset koulutukset ja ulkopuolisten palveluntarjoajien koulutukset. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa koulutusasiat kartoitetaan. Vuoden aikana henkilökunta osallistui mm. Jätelaitosyhdistyksen järjestämiin koulutustapahtumiin, esimiesvalmennukseen, sekä alan muihin koulutustapahtumiin ja seminaareihin. Henkilökunnan taitoja kartutettiin asbestikoulutuksella, johon osallistui henkilökuntaa myös naapuriyhtiöistä Botniaroskilta ja Stormossenilta. Etapin sisäisellä koulutuksella lisättiin taitoja käytössä olevien järjestelmien käyttöön. Henkilökunnan taitoja kartutettiin asbestikoulutuksella, johon osallistui väkeä myös naapuriyhtiöistä. Henkilöstötilinpäätös 2010 2009 2008 2007 Henkilöstön määrä kpl 31 33 32 29 Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % 3,23 % 0 % 7,14 % 10,35 % Henkilöstön keski-ikä 43,33 43,00 41,00 40,14 Naisten osuus % työvoimasta 45,16 % 45,50 % 46,88 % 48,28 % Miesten osuus % työvoimasta 54,84 % 54,50 % 53,12 % 51,72 % Sairaus- ja tapaturmapoissaolot tpv/ 280/404 142/206 158,3/198 106,6/147 kalenteripv Työterveyshuolto / työntekijä/vuosi Sisältää työterveystarkastukset, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä varsinaisen sairauden hoidon. 317,37 296,46 202,81 204,72 Koulutustason jakautuminen 2010 33% 6% 61% Jätehuoltokeskuksessa pidettiin pelastusharjoitus marraskuussa. Kuvassa toimitusjohtaja Tenho Hakola (vas.) ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Letonsaari neuvonpidossa tiedotusvälineiden ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa. 14 Peruskoulu tai ammattitutkinto Korkeakoulu/ yliopisto Opisto/ammattikorkeakoulu
3.2 Viestintä 3. SOSIAALINEN VASTUU Viestintä Lakeuden Etapin viestintä sai merkittävän jätealan sen vuonna 2010 järjestetyillä valtakunnallisilla illa JLY:n jätelai- tunnustuktospäivillä Espoossa, kun JLY:n myöntämä Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininn Etapin tiedottajalle. ta myönnettiin le. Seinäjoen kaupungin johto vieraili Etapissa keväällä 2010. Etappi järjesti yhdessä Ekokemin kanssa ongelmajätepäivän uudessa omistajakunnassa Kihniöllä. Päivällä opastettiin jäteasioissa koululaisia ja illalla aikuisia. Vastuullisen jätehuollon veturi kunniamaininnan tunnus saatiin Etapin kokoushuonetta koristamaan vuoden 2010 keväällä. Lakisääteistä- ja sidosryhmäviestintää Lakeuden Etapin viestintään kuuluu lakisääteinen tiedotus sekä yhtiön strategian mukainen viestintä. Tässä työssä tärkeitä osaalueita ovat tiedotus ja mediayhteistyö sekä sidosryhmäviestintä. Etapin sisäisiä sidosryhmiä ovat: henkilökunta, hallitus ja omistajakunnat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat: kotitalous- ja yritysasiakkaat, kuntapäättäjät, alan viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteistyökumppanit ja jätehuoltokeskuksen naapurit. Kotitalousasiakkaille tuotettiin vuonna 2010 kaksi Jäteaviisi -tiedotuslehteä. Lehti julkaistiin myös netissä näköislehtenä. Yritysasiakkaille ja sidosryhmille tuotettiin oma Jäteaviisi -asiakaslehti, joka jaettiin toimialueen kaikille yrityksille, yhteistyökumppaneille sekä kuntapäättäjille. Yhtiö tuottaa omaa tiedotusohjelmaa, Etappi Radiota, jonka tiedottaja toimittaa. Etapin viestintäpäällikkö, koulutus- ja neuvontapäällikkö ja yrityspalveluesimies osallistuivat Westenergy Oy:n omistajakuntien tiedotustyöryhmän työskentelyyn. Syksyllä työryhmä teki tutustumismatkan Kiertokapulan ja Turun jäteyhtiöiden tiedotukseen jätevoimalan tiedotuksen suunnittelun pohjaksi. Tiedottaja osallistui JLY:n viestintäjaoksen toimintaan. Omistajakuntia ja päättäjiä varten tuotettiin viime vuonna kaksi sähköistä uutiskirjettä, kesäkuussa ja lokakuussa. Lehdistötiedotteita ja erillisiä artikkeleita laadittiin 34 kappaletta. Kaikki tiedotteet ja artikkelit julkaistiin. Vuorovaikutus Sidosryhmätoiminta on Etapin merkittävä laatunäkökohta. Tavoitteena on, että omistajat ja sidosryhmät sekä kuntien päättäjät tuntevat Etapin toiminnan ja vuorovaikutus on säännöllistä. Päämääränä on, että omistajat, viranomaiset ja muut tärkeimmät sidosryhmät luottavat Etapin toimintaan ympäristöyrityksenä. Viime vuoden toukokuussa Seinäjoen kaupungin johto vieraili Etapissa. Syyskuussa puolestaan Etapin johto vieraili Kauhavan kaupunginhallituksen ja -valtuuston iltakoulussa. Etapin toimialueen ympäristönsuojeluviranomaiset vierailivat toukokuussa Etapissa. Etapissa vieraili vuoden mittaan vierailijaryhmiä myös oppilaitoksista, järjestöistä, yrityksistä, kunnista sekä seurakunnista. Yhteensä kävijöitä oli vuoden aikana 1328 henkilöä (edellisenä vuonna 1520 vierailijaa). Asiakastilaisuus Kihniöllä. Kihniön koululaiset saivat tietoa jätehuollosta ja ongelmajätteistä Etapin ja Ekokemin yhteisessä teemapäivässä. Tässä jaetaan lapsille tehtäväkirjoja. Avoimet ovet Euroopan jätteen vähentämisen viikolla Marraskuussa vietetty Euroopan Jätteen vähentämisen viikko kehotti ihmisiä tarkkailemaan kulutustaan ja miettimään ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Viikko 20.-28.11. oli valittu teemaviikoksi, jonka aikana useat tahot eri maista järjestivät aiheeseen liittyviä tapahtumia. Myös Lakeuden Etappi oli mukana järjestäen avoimet ovet jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella. Avoimien ovien päivä oli suunnattu erityisesti lapsiperheille. Ohjelmassa oli esimerkiksi nukketeatteria. 15
3. SOSIAALINEN VASTUU 3.2 Viestintä Erityisesti lapsiperheille suunnatussa tapahtumassa kävi yhteensä kolmatta sataa henkeä. Asiakastilaisuuksia järjestettiin myös jäteasemilla, joille sai maksutta tuoda materiaalihyötykäyttöön soveltuvia muovikanistereita. Tilaisuudet pidettiin Lapuan, Seinäjoki-Nurmon, Ähtärin, Kauhavan ja Alavuden jäteasemilla keväällä. Kihniöllä järjestettiin kesäasukkaille suunnattu tilaisuus kesäkuussa. Etappi osallistui Seinäjoella järjestetyille Sarka-messuille omalla osastollaan. Messut oli suunnattu maatilarakentamiseen, metsäja energiantuotantoon. Etappi esitteli messuilla toimintaansa ja biokaasulaitoksessa syntyvää maanparannusraetta. Etappi esitteli biokaasulaitoksessaan tuottamaansa maanparannusraetta Sarkamessuilla Seinäjoella. Kuvassa laitospäällikkö Esa Yli-Rahnasto. Asiakaspalautteet Asiakkaat voivat antaa palautetta suoraan yhtiön internet -sivujen kautta. Palautetta voi antaa myös kirjallisesti esimerkiksi jäteasemilla. Kaikki asiakaspalautteet kirjataan samaan palautejärjestelmään. Asiakaspalautteita kirjattiin vuoden 2010 aikana palautejärjestelmään 498 kpl. Vuonna 2009 vastaava määrä oli 639 kpl. Määrää vähentyi, koska vuoden aikana asiakastietojen muutoksille tehtiin oma erillinen lomake internetsivuille. Aikaisemmin muutostietoja vastaanotettiin paljon palautejärjestelmän kautta. Eniten palautteita kirjattiin koskien jäteastioiden tyhjentämistä (202 kpl). Palautejärjestelmän kautta lähetettiin myös paljon kysymyksiä, yhteensä 51 kpl. Positiivista palautetta annettiin eniten uudistetuista ekopisteistä ja jäteasemapalveluista. Jätelautakunnan toiminta Lakeuden Etappi Oy:n osakaskuntien yhteinen jätelautakunta, Lakeuden jätelautakunta, on toiminut vuoden 2007 alusta lähtien. Osakaskuntia ovat Alavuden, Kauhavan (Kauhavan ja Ylihärmän kaupunginosat), Kurikan (pois lukien entisen Jurvan kunnan alue), Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Kihniön (10.11.2010 lähtien), Kuortaneen ja Töysän kunnat. Lautakunnan keskeinen tavoite on päätöksenteon nopeuttaminen ja toiminnan tehostaminen vastaamaan nopeasti kehittyvän jätehuollon toimintaympäristöä. Lautakunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Jätelautakunnan tehtävänä on jätelain edellyttämät viranomaispäätökset, joita tehtiin seuraavasti: jäteastian tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä tai tyhjennysvälin muuttamista jätehuoltomääräysten mukaisiksi koskevia päätöksiä 1417 kpl (273 kpl vuonna 2009) maatilan omatoimista asumislietteiden käsittelemistä koskevia päätöksiä 8 kpl (153 kpl vuonna 2009) sako- ja umpikaivon ja pienpuhdistamon lietetilan tyhjennysvälin pidentämistä koskevia päätöksiä 36 kpl (568 kpl vuonna 2009) Lisäksi käsiteltiin ilmoituksia maatilan asumislietteiden käsittelemisestä omatoimisesti 34 kpl. 16
4.1 Vaikutukset veteen 4. YMPÄRISTÖVASTUU Ympäristövastuu Etapin ympäristökatselmus päivitettiin vuonna 2010. Ympäristökatselmuksessa uusiksi toiminnan merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi nousivat haittaeläinten torjunnan tehostaminen, hajuhaittojen ennaltaehkäisy, ympäristövaikutusten parempi huomioiminen kaikissa toiminnoissa ja vesipäästöjen pitäminen lupa- ja sopimusehtojen mukaisina. Ympäristöluvat Lakeuden Etappi Oy:llä on yhteensä 19 lainvoimaista ympäristölupaa. Etapin jätehuoltokeskuksen YVA-selostuksesta saatiin yhteysviranomaisen (Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) lausunto tammikuussa. YVA-selostuksen valmistumisen jälkeen aloitettiin jätehuoltokeskuksen ympäristölupahakemuksen laatiminen. Lupahakemuksen tärkeimpinä uusina toimintoina ovat siirtokuormausaseman rakentaminen ja jätevoimalassa syntyvän pohjakuonan sekä pienten lämpövoimalaitosten tuhkien käsittely ja loppusijoittaminen. Myös biokaasulaitoksen varakäsittelyjärjestelmille haetaan lupaa. 4.1 Vaikutukset veteen Etapin jätehuoltokeskuksen ympäristövaikutusten seuranta jatkui tarkkailuohjelman mukaisesti. Vesitarkkailun tekijä vaihtui vuoden aikana. Aikaisemmin tarkkailua hoiti Finnish Consulting Group, kilpailutuksen jälkeen tarkkailua jatkoi Ramboll Analytics Oy. Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdettava vesi tutkitaan kunnan toimesta kuukausittain. Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy tutkii näytteet. Jätehuoltokeskuksessa on kolme eri vesientasausallasta. Tasausaltaaseen 1 johdetaan vedet mm. autojen pysäköintipaikoilta, hyötyjätteiden lajittelukentältä, jäteaseman alueelta ja tiealueilta. Altaan 1 koko on 10 000 m 3. Nämä vedet saadaan johtaa luontoon, jos veden laatu täyttää ympäristöluvan ehdot. Tasausaltaaseen 2 johdetaan vedet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueelta. Altaaseen 3 johdetaan vedet pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta. Altaat 2 ja 3 ovat molemmat tilavuudeltaan 5 000 m 3 :n ja niistä johdetaan vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Vesien tarkkailun tehostamiseksi Etapilla on käytössä Vesta- laboratoriotietojen hallinta- ja raportointiohjelma. Biokaasulaitoksen vesien esikäsittely on osoittautunut haasteelliseksi, ja sitä kehitettiin edelleen vuoden aikana. Biokaasulaitoksella vuosi 2010 oli voimakasta Demon prosessin kehittämistä ja soveltamista biokaasulaitoksen vesien käsittelyyn. Typen poiston reduktiot olivat hyvällä tasolla, mutta toisaalta laitoksen käsittelykapasiteetti ei ole vielä saavuttanut täysin haluttua tuntivirtaamamäärää. Tältä osin vaaditaan vielä prosessin kehitystyötä. Esikäsittelyn jälkeen biokaasulaitoksen jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen jätevettä on jouduttu edelleen kuljettamaan myös maanteitse Lapuan jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet Pintavesien laatua ja määrää tarkkaillaan seitsemästä pisteestä neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteenottopisteitä on Tuomiluomassa sekä siihen johtavissa ojissa. Meraoja virtaa jätehuoltoalueelta pohjoisen suuntaan päätyen Tuomiluomaan. Vuonna 2010 Meraojan vesi oli pääsääntöisesti näytteenottokerroilla ruskehtavaa ja hajutonta. Virtaama oli pieni. Jätehuoltokeskuksen vaikutusta pintavesiin tarkkaillaan kahden ojapisteen avulla. Tuloksia verrataan taustapisteiden ojavesien analyysituloksiin. Virtaamat ojapisteissä olivat vuoden aikana pieniä. Ojapisteiden vesien ulkonäkö oli pääsääntöisesti kirkasta tai vähän sameaa, ruskeaa ja hajutonta tai lievästi suon hajuista. Elokuussa yhden ojapisteen vedessä havaittiin lievää kaatopaikan hajua. Taustapisteiden vedenlaadtu ei poikennut merkittävästi alapuolisten näytepisteiden laadusta, joten jätehuoltokeskuksen kuormittavaa vaikutusta ei havaittu. Tuomiluoman vedenlaatutulokset olivat molemmilla näytepisteillä pääosin hyvin samankaltaisia, kuten edellisenäkin vuonna. Tuomiluoman näytepisteiden kokonaisfosforipitoisuudet olivat tammi- ja elokuussa melko korkeita. Sulfaattipitoisuudessa havaittiin pisteiden välillä pientä nousua elo- ja lokakuussa. Elokuussa etenkin taustapisteellä todettiin runsaasti lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Tuloksissa ei näkynyt mainittavaa jätehuoltoalueen vaikutusta. Pohjavedet Pohjavesien laatu tutkitaan kolme kertaa vuodessa neljästä havaintoputkesta, kolmesta kaivopisteestä ja kahdesta lähdepisteestä otettavista näytteistä. Pohjavesi oli vuoden 2010 näytekerroilla havaintoputkissa kirkasta tai vähän sameaa, väritöntä/harmaata/ruskeaa sekä hajutonta tai vedessä havaittiin lievää suon hajua. Kaatopaikan vaikutusta ilmentävä veden sähkönjohtavuus ei ollut koholla pohjavesinäytteissä vuoden näytekerroilla eivätkä vedenlaatutulokset viitanneet muutenkaan kaatopaikkakuormitukseen. Kaivoissa ei näkynyt jätehuoltoalueen vaikutusta. Alueen ulkopuolelle johdetut vedet Kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetut vedet Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta biokaasulaitoksen esikäsitellyt jätevedet, tasausaltaiden 2 ja 3 vedet sekä saniteettivedet. Kunnan puhdistamolle johdettiin vuoden 2010 aikana 73 741 m 3 jätevettä (vuonna 2009 45 550 m 3 ), mikä koostuu alla olevista vesimääristä: tasausallas 2 12 323,7 m 3 tasausallas 3 10 122,3 m 3 biokaasulaitos 50 088,3 m 3 saniteettivedet 1 206,7 m 3 yhteensä 73 741 m 3 17
4. YMPÄRISTÖVASTUU 4.1 Vaikutukset veteen - 4.2 Vaikutukset ilmaan Viemäröitävät jätevedet johdetaan Etapin jätehuoltokeskuksesta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle siirtopumppaamon kautta (pumppaamo nro 4). Pumppaamossa on ali-/ylipainetoiminen kokoomanäytteenotin Bühler 1027. Näytteenottotiheys perustuu virtaamaan. Siirtopumppaamosta otetaan kokoomanäyte kerran kuukaudessa. Ympäristöluvan mukaan kunnan viemäriin johdettavan jäteveden pitoisuuksien on alitettava seuraavat raja-arvot neljännesvuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioon ottaen: BOD 7ATU Kokonaisfosfori Ammoniumtyppi 210 kg/d 3.5 kg/d 65 kg/d Ympäristöluvan mukaiset lupaehdot ylitettiin vuoden 2010 aikana kolme kertaa. Tammi-maaliskuun ja huhti-kesäkuun tarkkailujaksolla lupaehdot ylittyivät fosforin osalta, heinä-syyskuun tarkkailujaksolla ylittyivät kokonaisfosforin ja BOD:n määrä. Ylityksistä on raportoitu erikseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tarkkailujaksojen kuormitukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Jätehuoltokeskuksesta kunnan puhdistamolle johdettamien vesien laatu: Tarkkailujakso BOD 7ATU (kg/d) Kokonaisfosfori (kg/d) Ammoniumtyppi (kg/d) tammi-maaliskuu 199,6 4,75 9,04 huhti-kesäkuu 62,65 4,83 33,95 heinä-syyskuu 268,66 8,92 7,34 loka-joulukuu 47,66 2,17 12,02 Näytteenottopäivinä puhdistamolle johdettavan jäteveden määrä on vaihdellut 33 ja 393 m 3 välillä. Luontoon johdetut vedet Etapin jätehuoltokeskus sijaitsee vedenjakajalla. Alueen maaperä on alunamaata, vanhaa merenpohjaa, jossa sulfidien määrä on merkittävä. Alueen maaperä vaikuttaa pinta- ja pohjavesien laatuun mm. alentaen ph:ta sekä kohottaen sulfaattipitoisuutta ja metallipitoisuuksia. Alueen pintavedet kulkeutuvat pohjoisen ja koillisen suuntaan mm. Meraojan kautta Tuomiluomaan, joka liittyy Kyrönjokeen noin 10 km:n päässä. Vuonna 2010 Etapin jätehuoltokeskuksesta johdettiin Tuomiluomaan typpeä 149 kg (vuonna 2009 97 kg) ja 12 kg (vuonna 2009 3,9 kg) fosforia. Vettä johdettiin luontoon yhteensä 26 542 m 3. 4.2 Vaikutukset ilmaan Jätehuoltokeskuksessa otettiin syksyllä 2004 käyttöön ensimmäinen jätteiden loppusijoitusalue. Kaatopaikkakaasujen tarkkailu on aloitettu vuoden 2006 alussa ja vuonna 2010 mittaukset tehtiin kerran kuukaudessa kymmenestä kaasunkeräilykaivosta. Metaanipitoisuudet kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna, kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet vaihtelivat 55-65 % välillä. Vuoden loppuvaiheessa aloitettiin kaasunkeräys ja -polttaminen. Soihdut otettiin käyttöön helmikuun lopussa 2011. 4.2.2 Haju ja pöly Biokaasulaitoksen käyttöönoton myötä ympäristölupa edellyttää hajujen mittausta. Ympäristöluvan mukaan biokaasulaitoksesta tuleva poistoilma on käsiteltävä niin, että mädätyksessä muodostuvien kaasujen hajunpoistossa saavutetaan vähintään 95 %:n reduktio, tai hajupitoisuus ei ylitä 1500 hajuyksikköä/m 3, poistokohdasta mitattuna. Ammoniakkipitoisuus saa olla korkeintaan 20 ppm. Hajuyksikön lupaehto on erittäin tiukka, vallitseva taso ympäristöluvissa on yleensä 3000 hajuyksikköä/m 3. Hajumittauksia tehtiin vuoden aikana kaksi kertaa. Mittauskohteita oli yhteensä 9. Biosuodin jaettiin kuuteen osaan, jokaisesta osasta mitattiin haju- ja ammoniakkipitoisuus. Muita mittauskohteita olivat putkisto ennen hajupesuria ja pesurin jälkeen sekä vesien esikäsittely. Ensimmäisellä mittauskerralla hajupitoisuudet ylittyivät biosuotimen kuudesta mittauspisteestä viidessä. Ammoniakkipitoisuus ylittyi yhdessä pisteessä. Marraskuussa suoritetuissa uusintamittauksissa lupaehdon hajupitoisuus ylittyi ainoastaan yhdessä mittauspisteessä, ammoniakkipitoisuudet olivat erittäin alhaiset. Sisäisiä hajujen tarkkailuja jatkettiin vuoden aikana. Etapin työntekijä tarkkailee aistinvaraisesti hajuja kerran viikossa. Jätehuoltokeskuksen alueella tarkkailupisteitä on kuusi ja alueen ulkopuolella viisi. Ympäristöpaneeli Jätehuoltokeskuksen toiminnasta aiheutuvien haju- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa varten perustettiin syyskuussa 2009 lähiympäristön asukkaista koottu ympäristöpaneeli. Vapaaehtoiset panelistit seuraavat lähiympäristössään jätehuoltokeskuksen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, kuten hajua, melua, roskaantumista, pölyä ja haittaeläinten esiintymistä. Konsulttina ympäristöpaneelin käytännön järjestelyiden ja raportoinnin osalta toimii Ramboll Finland Oy. Paneelitutkimuksen tulokset koottiin yhteenvetoraporttiin, jossa todettiin muun muassa, että jätehuoltokeskuksesta aiheutuu hajuhaittaa enemmän talvi- kuin kesäaikana, vaikka loppusijoitusalueen hajoamisprosessit ovat kesäisin tehokkaammat. Talvella luontaisia hajulähteitä (kuten sula maa yms.) ei ole kovin paljon. Lisäksi eräs syy jätehuoltokeskuksen haisemiseen talvisaikana ovat vallitsevat sääolot. Kaatopaikan hajoamistoiminnan seurauksena syntyvä kaatopaikkakaasu on ilmaa kevyempää kaasua ja matalapaineen aikana se kulkeutuu lähempänä maanpintaa. Hajuhaitoista pystytään selkeästi erottamaan kaksi tekijää: biokaasulaitos ja loppusijoitusalueelta vapautuva kaasu. Biokaasulaitoksen hajuhaitat johtuvat rejektin ajamisesta loppusijoitusalueelle, ja biojätteen vastaanottohallin ulko-ovien pitämisestä ajoittain auki (rejektiä ulos vietäessä yms.) Muita merkittäviä hajulähteitä biokaasulaitokselta ei ole havaittu. Biokaasulaitoksen poistoilma ohjataan ulkoilmaan suodattimien kautta. Ympäristöpaneelin raporttien pohjalta konsultti esitti muun muassa, että biokaasulaitoksen ulko-ovien aukioloa tulee välttää ja että kaatopaikkakaasun talteenottoa tai polttoa suositellaan aikaistettavaksi, jolloin hajuhaittoja voidaan vähentää enemmän kuin 60 % nykytilanteeseen verrattuna. Melu ja haittaeläimet Lokkilaskentoja jatkettiin Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry:n toimesta. Lokit laskettiin maaliskuun lopulta ja marraskuun puoliväliin kerran viikossa (yhteensä 33 kertaa). Laskentapaikko- 18
4.2 Vaikutukset ilmaan 4. YMPÄRISTÖVASTUU ja oli tänä vuonna neljä. Suurimmat harmaalokkiesiintymät olivat tuttuun tapaan Etapin jätehuoltokeskuksessa. Harmaalokkimäärä kuitenkin laski vuoteen 2009 verrattuna noin 10 %. Havaittuja harmaalokkeja oli Etapissa koko vuoden laskennoissa yhteensä 28 462 yksilöä (30 469 yks. vuonna 2009). Harmaalokkimäärä palautui vuoden 2008 tasolle. Laskentojen alusta (v. 2002 lähtien) harmaalokit ovat runsastuneet vuosittain, kunnes vuonna 2010 määrät hiukan laskivat. Etapin alue on Seinäjoen seudun merkittävin lokkien ruokailualue. Harmaalokkien ampumalupaa haettiin kesän ajalle, mutta riistanhoitopiiri ei myöntänyt rauhoitusajalle 1.4.-31.7. ampumalupia. Hajuhavainnot hajuindeksittäin Hajuindeksimäärät [kpl] 8 7 6 5 4 3 2 1 0 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vastaus -% Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Ei hajuhaittaa Lievä hajuhaitta (<0,05) Merkittävä hajuhaitta (0,05-0,5) Vastaus- % Syyskuu Lupa myönnettiin loukkupyynnille, jota ei kuitenkaan toteutettu. Rottia Etapin alueella on tavattu vain muutamia. Myrkytyksiä jatkettiin kaksi kertaa vuodessa sekä aina, kun havaittiin merkkejä rotista. Melumittaukset toteutetaan kolmesta mittauspisteestä kahden vuoden välein. Syyskuun lopussa tehdyissä melumittauksissa taustamelun kuten liikenteen, koirien ja puron solinan osuus on merkittävä, eikä Etapin jätehuoltokeskuksen todettu aiheuttavan ohjearvoja ylittävää melua mittauspisteittä. Ympäristöpäällikkö Kati Säippä Biokaasulaitoksella 19
5. TALOUDELLINEN VASTUU Taloudellinen vastuu Lakeuden Etappi Oy:n tilikauden 2010 liikevaihto oli 15,8 miljoonaa euroa ja liiketulos oli hiukan parempi kuin edellisellä tilikaudella. Liikevaihto kasvoi lähinnä hieman kohonneiden hintojen, palvelutason paranemisen sekä toiminta-alueen laajenemisen myötä. Jätteiden keräys alkoi myös Kihniön alueella vuoden 2010 alussa. Biokaasulaitoksen käyttökulut ovat yhä olleet korkeat vesienkäsittelyn varajärjestelmien käytöstä johtuen. Etappi ei yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen mukaan jaa osinkoa omistajakun nille, vaan tulos käytetään jätehuoltotoiminnan kehittämiseen. Tuloksella kerrytetään omaa pääomaa, jolla rahoitetaan toiminnan tehokkuutta parantavia tai koko ajan tiukentuvan ympäristölainsäädännön edellyttämiä investointeja. Tärkeimmät tunnusluvut 2009 2010 Kokonaisliikevaihto 109 115 eur/asukas Henkilöstökulut 10,5 9,0 %/liikevaihto Jäteveron osuus 8,8 8,3 %/liikevaihto Liiketulos 9,1 10,2 %/liikevaihto Nettotulos 1,8 2,6 %/liikevaihto Sijoitetun pääoman tuotto 5,2 6,0 % Omavaraisuusaste 26,5 30,5 % Taseen loppusumma 31,6 31,0 milj.euroa Jätelain mukaan jätteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätteiden tuottaja. Etapin kaikki toimintakulut ja investointikulut katetaan asiakkailta perityillä maksuilla. Toimintaa ei tueta vero varoin, ja lakisääteinen toiminta perustuu omakustannusperiaat teeseen. Etapin toimialueen kunnat ovat sopineet, että Etappi noudat taa kuntien yhteisen jätelautakunnan hyväksymää tasataksaa, eli kaikissa kunnissa maksut ovat samat. Lakisääteisen toiminnan li säksi Etappi tarjoaa yrityksille monipuolisia käsittelypalveluja sekä jätehuollon järjestämisen konsultointia, koulutusta ja neuvontaa. Jätehuollon kustannusten vertailtavuus Etapin jätemaksut ovat kuntaliiton valtakunnallisen vertailun mukaan pysyneet keskimäärin keskitasolla. Säädösten edellyttämien investointien toteu tusvaiheet, erilaiset jätehuoltomääräykset, kuljetusjärjestelmät ja hyötykäyttöasteet sekä toimialueiden asukastiheyksien erot palvelutarjonnan erot vai keuttavat jätemaksujen vertailua. Etapin toiminnan taloudelliset vaikutukset Jätehuollon taloudellisuuden ja ympäristövaikutusten kannalta Etapin rooli jätehuollossa on keskeinen. Laajemman toiminnan aikaansaamat suuremmat jätevirrat mahdollistavat logistisesti ja taloudellisesti tehokkaan järjestelmän jätteiden käsittelyssä, hyödyntämisessä ja kuljetuksissa. Investoinnit Kiristyneet jätehuoltomääräykset ja tehokkaan jätehuoltojärjestelmän rakentaminen ovat merkinneet suuria investointeja infrastruktuuriin toiminnan alusta lähtien. Investointiohjelma tilikaudella jatkui. Tilikaudella investoitiin mm. biokaasulaitoksen jätevesijärjestelmän parantamiseen, raportointijärjestelmään, jäteasemien ja ekopisteiden kalusteisiin sekä rakenteilla olevan jätevoimalan osakepääomaan. Investoinnit on rahoitettu aikaisempina vuosina kerätyillä omilla pääomilla sekä kuntien takaamilla lainoilla, joiden takaisinmak su rahoitetaan investointien kuoletusaikana perittävillä asiakas maksuilla. Lisälainoja investointeihin ei ole nostettu. Jätehuollon vuosikustannus omakotitalossa 2010 Omakotitalo, 240 ltr astia, ei kompostia 7% 19% 12% 30% 32% Jätemaksut Ekomaksu Käsittely (Etappi) Kuljetus (Urakoitsija) 247,78 eur/vuosi 20,65 eur/kk Jätevero Omakotitalon tyypillisestä vuosikustannuksesta Etapin käsittelypalveluiden osuus on 44 %, kuljetusten 30 % ja verottajan 26 %. Jäteasemaverkoston ja ekopisteiden kustannusten (Ekomaksu) osuus vuosikustannuksesta on 12 %. ALV 20