Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Hyvinkään kaupunki, Perusturva 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pirjo Laitinen-Parkkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Pirjo Laitinen-Parkkonen sosiaali- ja terveysjohtaja 0401825797 pirjo.laitinen-parkkonen@hyvinka a.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat: puuttuu määrittely, mitä tarkoittaa riittävät voimavarat.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntatasoiselle sosiaali-ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Uudenmaan Keski-Uudenmaan kunnissa nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
- Hyvinkäällä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. 8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sotealueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Hyvinkään kaupungin käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - -8 Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen muodostamisen yleiset edellytykset: Mikä kriteeri ratkaisee sen, millä perusteella valitaan perustason tai sote-alueen edellytys kolmesta vaihtoehdosta a) kuntien työssäkäyntialue b) yhtenäinen yhdyskuntarakenne vai c) sama toiminnallinen kokonaisuus, kun edellytyksissä on TAI, eikä JA. -Keski-Uudenmaan kunnissa nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue - Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen palvelumuotoilun. Hyvinkään kaupungin käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 16 Erityisvastuualueen tehtävät: Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin korkealla. Erityisvastuualueelle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä erityisvastuualueella. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. Vastuukuntaa ei tule määritellä lailla. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Epäselväksi jää, sisältääkö tämä ristiriidan perustuslakiin? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä
22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - 22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?
Avoimet vastaukset: Kyllä 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä. Rahoitus- ja muu palveluiden järjestämiseen liittyvä päätöksentekovalta tulee olla samalla toimielimellä 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin korkealla. Erityisvastuualueelle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä erityisvastuualueella. 31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Lakiehdotuksessa jää epäselväksi, jäävätkö kuntien edustajat ulos päätöksenteosta. Onko kyseessä viranhaltijapäätöksentekoelin? 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen?
- Muodostuu kuitenkin turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Viite: 20.21 --> Yhteistyösopimuksesta tulee päättää kuntien lukumäärän enemmistöllä Lisätekstiä: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. Sote-alueen edustajainkokouksen ei tule päättää perustason alueen yhteistoimintasopimuksesta, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Perustason vaikutusvalta sote-alueen päätöksenteossa tulee turvata nykyistä paremmin, mikäli päädytään esitettyyn moniportaiseen malliin. --------------------------------------------------------------- Uudenmaan osalta mahdollisuutta sopia vastuukunnan sijaan muusta nimetystä vastuukunnasta ei ole.
Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Uudenmaan kunnille tulee olla oikeus soveltaa ehdotuksen 17. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys on meneillään eikä sen lopputulosta tiedetä. Vastuukuntaa ei tule määritellä lailla. - Epäselväksi jää, sisältääkö 18 ristiriidan perustuslakiin? - Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. - Sote-alueen edustajainkokouksen ei tule päättää perustason alueen yhteistoimintasopimuksesta, toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista eikä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. -Perustason vaikutusvalta sote-alueen päätöksenteossa tulee turvata nykyistä paremmin, mikäli esitettyyn moniportaiseen malliin mennään. -Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. -20 Edustajainkokous: Pykälästä ei selviä yksiselitteisesti, onko sekä sote-alueella että perustason alueella omat edustajainkokoukset. -21 Yhteistoimintasopimus: Väestömäärältään pienet kunnat saavat äänensä esille, jos yhteistoimintasopimuksesta päätetään kuntien lukumäärän enemmistöllä. -22 Yhteinen toimielin: Väestömäärältään pienet kunnat pystyvät valvomaan etujaan paremmin, jos kaikilla kunnilla on edustaja toimielimessä. - Vastuukuntamallissa tilinpäätös hyväksytään perustason toimielimessä - 31 40 erityisvastuualueiden hallinto: Mikäli erityisvastuualuemalli toteutuisi, kuntien edustus hallinnossa olisi välttämätön. Jää epäselväksi onko kyseessä viranhaltijapäätöksentekoelin. - Ongelmana on, että erikoissairaanhoitoon ollaan luomassa kokonaan uudet tasot, mikä heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännön kosketus erityisvastuualueella etääntyy, koska se on mallissa niin korkealla. Erityisvastuualueelle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä erityisvastuualueella. 34 Muodostuu kuitenkin turhaan kolmen tason hallinnollinen järjestelmä, missä jokaisessa on omat toimielimet - tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. - Perustason toimielimen tulee päättää perustason alueen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Tämä päätösvalta tulee olla kunnilla perustason toimielimessä. Erityisvastuualueilla ei myöskään tule olla päätösvaltaa sote-alueiden toiminnasta ja taloudellisista tavoitteista sekä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. - 39 Sosiaali- ja terveysalueita ja perustason alueita sitova erityisvastuualueen päätösvalta: Jos erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa, se rajoittaa mm. perustason oikeutta tehdä ratkaisuja, jolla hallitaan taloutta, palvelujen saatavuutta, henkilöstön osaamista / resursseja, palvelujen tuotantotapoja. 39 tarkoitusperän toteutumista objektiivisena ei voida pitää todennäköisenä. - Kaiken kaikkiaan epäselväksi jää päätöksentekoelinrakenne, hierarkia ja niiden väliset valtasuhteet - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. Perustason palveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun tulee olla kunnilla, mikäli kunta on riittävän kokoinen (Keski-Uudenmaan kaupungin kuntaliitosselvitys). 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä
- - 46 Kehittämistoiminta sosiaali- ja terveysalueella: Sosiaali- ja terveysalueen vastuukunta vastaa alueensa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kehittämisestä. Miten tätä sovelletaan Uudenmaan sote-alueeseen, missä hallintomalli on kuntayhtymä? Pykälässä mainitaan vain vastuukunta, ei lainkaan kuntayhtymää. - Kehittäminen kuuluu kaikille tasoille. Valtakunnallisen kehittämistoiminnan koordinaatio ja rahoitus tulee selkiyttää. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella (esim. käytön perusteella). 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
- 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat eritysivastuualueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Tämä voidaan määritellä perustason alueen kuntien yhteistoimintasopimuksessa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - - Kustannusten jaon periaatteet tulee olla yhtenäiset perustasolla ja sote-alueella (esim. käyttöön perustuva). - 48 Sosiaali- ja terveysalueen rahoitus: Perustason alueen kaksitasoinen maksujärjestelmä aiheuttaa epäselvyyttä (a) asukasmäärän perusteella b) käytön perusteella). Pykälässä on ilmaistu epäselvästi, perustuuko maksu asukasmäärään vai palvelujen käyttöön. - 49 Erityisvastuualueen rahoitus: Asukasmäärän perustuvaa maksua ei tarkemmin määritellä kuten 47 ja 48 :ssä. Tosiasiallisesti kunnat rahoittavat erva-alueen toiminnan, joten maininta, että sosiaali- ja terveysalueet vastaavat rahoituksesta, on harhaanjohtava. - Tässä mallissa kunta on maksuautomaatti ja todellinen vaikutusmahdollisuus palveluratkaisuihin ja investointeihin on vähäinen. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - - 68 Valvontaviranomaisen tiedoksisaantioikeus: Pykälässä puhutaan kunnasta ja kuntayhtymästä, pitäisikö olla vastuukunta ja kuntayhtymä? Miksi kunta antaa tiedot valvontaviranomaisille, jos ei edes järjestä palveluja. - Raportointia aluehallintovirastolle ja Valviralle tulee selkiyttää ja kehittää siten, että se tuottaa kunnille nykyistä vähemmän ylimääräistä ja päällekkäistä työtä. Raportoinnin tulisi hyödyttää lähtökohtaisesti palvelujen järjestäjää.
37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut). 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - - 70 Järjestämisvastuun siirtyminen eräissä tapauksissa: Pykälässä mainitaan vain järjestämisvastuu, eikä rahoitusvastuuta. Rahoitusvastuun siirtyminen tulee ilmaista pykälässä selkeämmin. Tämä voi synnyttää ilmiön, jossa kunnat ohjaavat asukkaita naapurikuntiin oman taloudellisen tilanteen helpottamiseksi. - 73 Asiakas- ja potilastietojen rekisterinpito: Kuka vastaa toiminnasta, vastaa myös rekisterinpidosta. Rekisterien, ja ylipäänsä tietohallinnon osalta pitäisi olla siirtymäkausi määritelty (esim. KanTa- ja KanSa-palvelut).
40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? - 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua ollenkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Tätä pidetään liian lyhyenä valmisteluaikana. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan
sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. Hyvinkäällä nähdään toteuttamiskelpoiseksi ratkaisu järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Ehdotetun moniportaisen mallin sijaan tulisi muodostaa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. Tuleva mahdollinen kuntaliitos tukee taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä edellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukaisen Uudenmaan laajuisen sosiaali- ja terveysalueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Lakiehdotuksessa on määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun. Hyvinkään kaupungin käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella (Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitys). 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - 13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Uudellamaalla nykyinen HUS-taso jatkaisi sairaalaorganisaation sateenvarjona ja pääasiallisena erikoissairaanhoidon tuottajana siten, että: - kaikkein vaativimmat alueelliset ja valtakunnalliset hoidot keskitettäisiin HUS-tasolle kuten nykyisinkin. - muut HUS -alueen sairaalat muutettaisiin paikallisten sosiaali- ja terveysalueiden sairaaloiksi, jolloin integraatio perustason kanssa tiivistyisi ja palveluketjujen kehittäminen jatkuisi luontevasti. - sairaaloiden välinen kilpavarustelu estetään sopimuksin. - vankka ammatillinen ja toiminnallinen yhteistyö turvataan sopimuksin. Hyvinkään kaupungin näkemys on, että Hyvinkään sairaalan tulisi olla jatkossa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen sairaala, jolloin päästäisiin uudistuksella tavoiteltuun palvelujen aitoon integraatioon ja palveluketjujen kehittämiseen asiakasnäkökulmasta. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
- 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa. 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Kyllä 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - - Riittävä siirtymäaika. - Selkeät pelisäännöt. - Valtion tulee vastata muutoksen kunnille aiheuttamista kustannuksista. - Valtakunnalliset ratkaisut koskien tiedon hallintaa ja sähköisiä ratkaisuja. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - - 3 4 Sote-alueen ja perustason alueen muodostaminen: Miten kuntaliitokset huomioidaan tässä? Tarvitaan siirtymäsäännös. - Kysymys 39: Onko aikataulu 1 vai 3 4 mukainen? 1 sanotaan, että alueiden on aloitettava toiminta viimeistään 1.1.2017, 3 aikataulun kohdalla on x.x.201x. 4 ei ole aikataulua ollenkaan. Jos aikataulu on 1 mukainen, jää vain kaksi vuotta aikaa valmistella hallinnollinen rakenne, sopimukset yms. Tätä pidetään liian lyhyenä valmisteluaikana. - Järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen rinnalla tulee olla mahdollisuus muihin sote-alueratkaisuihin kuten esimerkiksi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. - Hyvinkään kaupunki näkee toteuttamiskelpoisena ratkaisuna järjestää palvelut Keski-Uudenmaan alueella. Tuleva mahdollinen kuntaliitos täyttää taloudelliseen kantokykyyn, riittävään väestöpohjaan sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyviä sosiaali- ja terveysalueen muodostamisedellytyksiä. Ei ole näyttöä siitä, että ehdotuksen mukainen sote-alueen rakentuminen vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. - Määriteltävä selkeämmin perustason ja sote-alueen tehtävien sisältö, joka mahdollistaisi uudenlaisen, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun. Hyvinkään käsitys on, että lakiehdotus tukee vanhoillista palveluajattelua. - 5 Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue: Perustason alueiden määrää ei tulisi rajata. Vastuukunnasta tulisi voida sopia perustason kuntien kanssa, eikä nimetä niitä laissa. 5 ei huomioi mahdollisia kuntaliitoksia, esim. Keski-Uudenmaan alueella (Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitys).
13 Perustason alueen oikeus järjestää erikoissairaanhoidon palveluja: Lain perusteella olemassa olevan peruserikoissairaanhoidon jatkaminen on liian rajaava. Laaja perustason alue takaa riittävän väestömäärän, jotta on järkevää aloittaa myös uutta peruserikoissairaanhoidon toimintaa. Peruserikoissairaanhoidon määrittely vaatii tarkennusta. Uudellamaalla erikoissairaanhoidon pääasiallinen tuottaja tulisi olla nykyinen HUS-taso. Kaikkein vaativimmat alueelliset ja valtakunnalliset hoidot keskitettäisiin HUS-tasolle kuten nykyisinkin. Hyvinkään kaupungin näkemys on, että Hyvinkään sairaalan tulisi olla jatkossa Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen sairaala, jolloin päästäisiin uudistuksella tavoiteltuun palvelujen aitoon integraatioon ja palveluketjujen kehittämiseen asiakasnäkökulmasta. - 14 Henkilöstön asema: Jos halutaan, että muutos menee sujuvasti läpi, on turha luoda muutosta vaikeuttavia tekijöitä. Pykälän teksti on ristiriidassa kuntarakennelain kanssa. - Ehdotetulla moniportaisella mallilla kuntien peruspalvelut ja erikoissairaanhoito erkaantuvat toisistaan. Lisäksi integraatio muihin kunnan tuottamiin palveluihin heikkenee. - Tämä lakiehdotus ei esitä perusteluja sille miten alussa asetetut tavoitteet, kuten palvelujen laaja intergraatio, selkeä ja tehokas hallinto sekä voimavarojen suuntaaminen peruspalveluihin toteutuisivat ehdotetun mallin toimeenpanolla Uudenmaan alueella. - Konkreettiselle muutoksen valmistelulle aikataulu on liian tiukka. Kaupunginhallitus 10.3.2014 70 Tiivistelmä Hyvinkään kaupungin lausunnosta: Hyvinkään kaupungin kanta on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta ei tule antaa Uudenmaan maakuntatasoiselle sosiaali- ja terveysalueelle. Nykyisen ehdotuksen mukaisen moniportaisen rakenteen (kunnat, perustaso, sosiaali- ja terveysalue, erityisvastuualue) nähdään eriyttävän peruspalveluita ja erikoissairaanhoitoa entisestään uudistuksen tavoitteiden vastaisesti Uudenmaan alueella. Ehdotetulla mallilla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio muihin kunnan lakisääteisiin, hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten sivistystoimen palveluihin heikkenee. Lisäksi ehdotus ei tue uudistuvaa, asiakaslähtöistä palvelumuotoilua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Ei ole näyttöä siitä, että nykyisen ehdotuksen mukainen Uudenmaan laajuinen sosiaali- ja terveysalueen rakentuminen vaikuttaisi positiivisesti taloudelliseen kestävään kehitykseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Laissa mainitut alueiden muodostumisen kriteerit eivät ole kaikilta osin soveltuvia Uudenmaan alueelle. Hyvinkään kaupungin näkemyksen mukaan koko Uudenmaan kattavan sosiaali- ja terveysalueen sijaan Uudellamaalla toteuttamiskelpoinen ratkaisu on useamman sosiaali- ja terveysalueen muodostaminen, joista yksi olisi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue. Keski- Uudenmaan sosiaali- ja terveysalue voisi muodostua nykyisistä Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnista, tai mahdollisesti muodostuvasta Keski-Uudenmaan kuntaliitoksesta. Mahdollinen Keski-Uudenmaan kuntaliitos täyttää riittävään väestöpohjaan, taloudelliseen kantokykyyn sekä riittäviin henkilöstöresursseihin liittyvät sosiaali- ja terveysalueen edellytykset. Sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla lakiluonnoksessa esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia siitä, hallinnoidaanko aluetta kuntayhtymämallilla vai vastuukuntamallilla, sekä sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnasta. Nykyinen ehdotus asettaa Uudenmaan kunnat eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin kuntiin. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueella nykyinen HUS- taso tuottaisi pääosin erikoissairaanhoidon palvelut. Erityisen vaativat ja valtakunnalliset hoidot toteutettaisiin keskitetysti HUS- tasolla kuten nykyisinkin. Hyvinkään sairaalan tulisi jatkossa olla Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueen sairaala, jolloin päästäisiin uudistuksen tavoitteena olevaan palvelujen aitoon integraatioon ja palveluketjujen kehittämiseen asiakasnäkökulmasta. Yhteistyöstä sosiaali- ja terveysalueiden välillä ja sairaaloiden kilpavarustelun ehkäisemisestä tulisi voida sopia. Hyvinkään näkemyksen mukaan ehdotettu eristysvastuualuemalli lisää entisestään hallinnollista kuormaa ja heikentää sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Erityisvastuualueelle suunnitellut tehtävät tulee ratkaista valtakunnallisesti eikä viidellä erityisvastuualueella.