POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 129-131 N :o 129. Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeenottamista ja toimesta eroamista koskeviin ohjeisiin sisältyvän D-liitteen muutoksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille eripainoksina: 1) valtioneuvoston päätös valtion viran tai toimen haltijain virka-asunnoista ja luontoisetujen vastikkeista sekä valtion vuokra-asuntojen vuokramaksuista, heinäkuun 7 päivältä 1950, 2) valtiovarainministeriön päätös valtion viran tai toimen haltijain kalliinpaikanlisien ja asuntoetujen vastikkeiden määräämisestä, 7 päivältä heinäkuuta 1950, ja 3) valtiovarainministeriön päätös lisäohjeita valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annettujen määräysten soveltamisesta sisältävän valtiovarainministeriön päätöksen muuttamisesta, 7 päivältä heinäkuuta 1950. Helsingissä, heinäkuun 21 päivänä 1950. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja Einar Risberg. Edellä 1) ja 2) kohdissa mainitut eripainokset on liitettävä posti- ja lennätinlaitoksen virkailijain toimeen ottamista ja toimesta eroamista koskeviin ohjeisiin sisältyvään liitteeseen D sen 9:nteen ja lointeen kohtaan otettujen säännösten tilalle, jotka on kumottu nyt lähetetyillä uusilla säännöksillä, sekä 3) kohdassa mainittu eripainos asianomaiseen paikkaan edelläsanotun D-liitteen 14. kohtaan. Samalla posti- ja lennätinhallitus kehoittaa alaisiaan virkailijoita, varsinkin toimipaikkojen hoitajia, tarkoin tutustumaan nyt lähetettyihin uusiin säännöksiin ja niitä virantoimituksessa noudattamaan. N :o 130. Kiertokirje V. t. johtaja H. E. Kulinen. tapaturmavakuutuksesta annettujen säännösten muuttamisesta. Tämän ohella lähetetään piirikonttoreille, konttoreille, toimistoille ja alueteknikoille eripainoksena tapaturmavakuutuslain muuttamisesta kesäkuun 16 päivänä 1950 an- Helsingissä, heinäkuun 21 päivänä 1950. nettu laki kiinnitettäväksi asianomaiseen kohtaan Pieneen Lakisarjaan N :o 31/ 1949, joka kiertokirjeen N :o 71/49 ohella lähetettiin toimipaikoille. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja Einar Risberg. 5336 50. V. t. johtaja H. E. Kolmen.
N :o 131. Kiertokirje virkamatkojen matkustusluokista ja päivärahasta annetun valtioneuvoston päätöksen lähettämisestä toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään toimipaikoille nitettäväksi posti-, lennätin- ja puhelintoieripainoksena valtioneuvoston heinäkuun mipaikkojen virantoimitusohjesäännön B- 7 päivänä 1950 antama päätös virkamatko- liitteen II kohdassa olevan päätöksen tilalle, jen matkustusluokista ja päivärahasta kiin- Helsingissä, heinäkuun 21 päivänä 1950. Pääjohtajan estyneenä ollessa: Johtaja Einar Risberg. Y. t. johtaja H. E. Kolinen. Helsinki 1950. Valtioneuvoston kirjapaino
Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen N :o 129/50. Valtioneuvoston päätös valtion viran tai tai toimen haltijain virka-asunnoista ja luontoisetujen vastikkeista sekä valtion vuokra-asuntojen vuokramaksuista. Annettu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1950. Valtioneuvosto on valtion viran tai toimen haltijain virka-asunnoista ja luontoisetujen vastikkeista sekä valtion vuokraasuntojen vuokramaksuista, nojautuen valtion viran tai toimen haltijain virka-asuntoihin ja luontoisetujen vastikkeihin nähden valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain (1030/42) 16 :ään, valtiovarainministeriön esittelystä päättänyt: 1 Jos virkatehtävien laatu tahi viran tai toimen tarkoituksenmukainen hoito vaatii viran tai toimen haltijan asumista määrätyssä paikassa tai määrätynlaista asuntoa, voidaan hänelle valtion toimesta varata virka-asunto, jossa hänen on asuttava, ellei asianomainen ministeriö toisin määrää. 2 Eri palkkausluokkiin kuuluvien viran tai toimen haltijain virka-asuntojen normaalinen huoneluku on seuraava: I ryhmässä, mk palkkausluokissa kaupungeissa ja kauppaloissa maaseudulla 1 10 1 2 huonetta 1 3 huonetta i i - -16 2-3 3 4 17--23 3-4 4 5 24 28 4-5 5 6 29 33 5-6 6-7 Viran tai toimen haltijoille, joilla on edustusvelvollisuuksia, voidaan järjestää suurempiakin huoneistoja kuin edellä on mainittu. Huoneeksi luetaan ainoastaan lämmityslaitteella varustettu asuinhuone ja keittiö. Maaseudulla voidaan virka-asunnon yhteyteen järjestää sauna- ja tarpeellisia ulkorakennuksia sekä varata puutarhamaata. Milloin virka-asunto on paikkakunnalla, missä huoneenvuokrasäännöstelyn edellyttämiä tehostamistoimenpiteitä on sovellettava, ei virka-asunnoissa kuitenkaan saa olla useampia huoneita kuin mitä asianomaisella viran tai toimen haltijalla on tehostamistoimenpiteistä annettujen määräysten mukaan oikeus pitää omassa tai perheensä käytössä. 3 Virka-asunnosta lämpöineen pidätetään asianomaisen ministeriön antamien määräysten perusteella vastiketta huoneiston laadun mukaan kuukausittain eri paikkakuntaryhmissä seuraavasti: II ryhmässä mk III ryhmässä mk 1 huone... 1,000 1,250 850 1,100 600 800 2 huonetta... 1,500 1,900 1,150 1,500 950 1,150 3 2,150 2,650 1,600 1,900 1,250 1,500 4 3,050 3,800 2,150 2,650 1,750 2,100 5 3,850 4,850 2,850 3,550 2,250 2,650 6 4,850 6,050 3,750-4,550 2,850 3,550 7... 3,550 4,550 kon osoittamaan vähimmäismäärään saakka, Jos huoneisto on erikoisin mukavuuksin varustettu tai jos sitä käytetään myös yksityiseen ansiotoimintaan, voidaan vastiketta korottaa enintään 30 prosentilla edellä mai- nituista enimmäismääristä; jos taas huo- neisto on erittäin puutteellinen tai sijait- see ulkosaaristossa tai muulla syrjäseudulla tahi jos vastikkeiden vähimmäismääriä huo- Valtiovarainministeriö määrää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, mihin paikkakuntaryhmään viraston tai laitoksen tahi viranomaisen.toimipaikka kuuluu. Ajanmukaisesta huoneistosta on vuokran vastike edellä olevassa taulukossa olevan enimmäismäärän suuruinen, mutta jos huoneisto on vanha tai sen mukavuudet puutteelliset, voidaan vastiketta vähentää taulu- 5337 50.
neiston koon tai sijainnin takia rakennuksessa, valaistuksen tahi muiden huoneiston käyttöön vaikuttavien seikkojen vuoksi on pidettävä kohtuuttomina, voidaan taulukon osoittamia vähimmäismääriä alentaa enintään 30 prosentilla. Valtioneuvosto määrää 34 ja sitä korkeampaan palkkausluokkaan kuuluvien viran tai toimen haltijain asuntoetujen suuruuden ja vastikkeen kussakin tapauksessa erikseen. Kuukausittain pidätettävä vastike määrätään tasaisin kymmenmarkoin. 4. Jos huoneistossa on uunilämmitys ja sen haltija hankkii polttopuut, määrää asianomainen ministeriö, hankittuaan valtiovarainministeriön lausunnon, paljonko 3 :ssä mainitusta vuokranvastikkeesta on vähennettävä, taikka jos valtio antaa polttoaineet, paljonko niitä vastikkeeseen sisältyy. 5 ' Ruoasta pidätetään vastiketta 3,000 4,000 markkaa kuukaudessa. Ellei viran tai toimen haltija osallistu kaikkeen ruokailuun, voi asianomainen ministeriö tietyn tai tiettyjen laitosten osalta määrätä, että vastiketta pidätetään vain osallistumista vastaavasti. Muista luontoiseduista kuin ruoasta, asunnosta ja lämmöstä pidätetään vastiketta kuukausittain: valosta kunkin paikkakunnan tariffin mukaan sekä lämpimästä vedestä ja muista eduista asianomaisen ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 6 Viran tai toimen haltija, jolla on virkaasunto, on velvollinen luovuttamaan viransijaisen käytettäväksi virantoimituksen keskeytyksen aikana välttämättömästi tarvittavan osan virka-asunnosta. 7 Milloin sellaisia valtion asuntoja, joita ei ole määrätty virka-asunnoiksi, annetaan viran tai toimen haltijoille vuokra-asunnoiksi, peritään niistä kuukausittain etukäteen vuokramaksua seuraavasti: 1) Niistä vuokra-asunnoista, joita voimassa olevat huoneenvuokrasäännöstelystä annetut määräykset koskevat, peritään vuokramaksu noudattaen sanottuja määräyksiä. 2) Muista vuokra-asunnoista peritään paikkakunnalla vastaavan suuruisten ja laatuisten huoneenvuokrasäännöstelystä vapaiden asuntojen käyvän keskimääräisen vuokratason mukainen vuokramaksu huomioon ottamalla asunnon tuotanto-, korkoja hoitokustannukset, kuitenkin niin, ettei vuokramaksu ylitä asuntolainoista, -takuista ja -avustuksista 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/49) nojalla lainoitetuissa vuokrataloissa noudatettavaa vuokratasoa. Valtioneuvosto voi kuitenkin erityisistä syistä vahvistaa määrätyillä paikkakunnilla perittävät vuokramaksut 1 momentin 2 kohdassa säädetyistä perusteista poiketen... 8 Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa vuokra-asuntojen vuokramaksuista ja asianomainen ministeriö virka-asunnoista ja muista luontoiseduista sekä niiden vastikkeista tarkempia määräyksiä. 9 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1950, ja sillä kumotaan valtion viran tai toimen haltijain virka-asunnoista ja luontoisetujen vastikkeista 19 päivänä tammikuuta 1943 annettu valtioneuvoston päätös (39/43) siihen tehtyine muutoksineen.
Valtiovarainministeriön, päätös valtion viran tai toimen haltijain kalliinpaikanlisien ja asuntoetujen vastikkeiden määräämisestä. Annettu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1950. Valtiovarainministeriö on valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun asetuksen 12 :n nojalla, sellaisena kuin se on 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetussa asetuksessa (348/50), päättänyt, että viran tai toimen haltijoille suoritettavaa kalliinpaikanlisää määrättäessä on noudatettava sosiaaliministeriön työpalkkojen säännöstelyssä käytettävästä paikkakuntaluokittelusta 30 päivänä tammikuuta 1948 antamaa päätöstä (84/48), sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä marraskuuta 1948 ja 30 päivänä syyskuuta 1949 annetuilla päätöksillä (789/48 ja 632/49), siten, että palkkausasetuksen I kalleusryhmää vastaa sosiaaliministeriön päätöksen IV paikkakuntaluokka, II kalleusryhmää III paikkakuntaluokka, III kalleusryhmää 11 paikkakuntaluokka sekä IV kalleusryhmää I paikkakuntaluokka. Sosiaaliministeriön päätöksen mukaan IV paikkakuntaluokkaan kuuluvissa kunnissa tai kuntien osissa ei viran tai toimen haltijoille suoriteta kalliinpaikanlisää. Paikkakuntaluokassa III suoritetaan palkkausasetuksen 12 :n mukaan II kalleusryhmässä maksettava kalliinpaikanlisä, paikkakuntaluokassa II kalleusryhmässä III maksettava kalliinpaikanlisä ja paikkakuntaluokassa I kalleusryhmässä IV maksettava kalliinpaikanlisä. Lisäksi valtiovarainministeriö on valtion viran tai toimen haltijain virka-asunnoista ja luontoisetujen vastikkeista sekä valtion vuokra-asuntojen vuokramaksuista 7 päivänä heinäkuuta 1950 annetun valtioneuvoston päätöksen (355/50) 3 :n nojalla päättänyt, että asuntoetujen vastike on toistaiseksi laskettava sanotussa pykälässä olevan I asuntoeturyhmän mukaan niillä paikkakunnilla, jotka kuuluvat 1 momentissa tarkoitetun sosiaaliministeriön vahvistaman paikkakuntaluokittelun I paikkakuntaluokkaan, II asuntoeturyhmän mukaan niillä paikkakunnilla, jotka kuuluvat II paikkakuntaluokkaan, ja III asuntoeturyhmän mukaan niillä paikkakunnilla, jotka kuuluvat III ja IV paikkakuntaluokkaan. Tällä valtiovarainministeriön päätöksellä, jota sovelletaan kalliinpaikanlisien suhteen 1 päivästä maaliskuuta 1950 ja joka tulee virka-asuntojen ja luontoisetujen vastikkeiden suhteen voimaan 1 päivänä elokuuta 1950, kumotaan valtion viran tai toimen haltijain kalliinpaikanlisien ja asuntoetujen vastikkeiden määräämisestä 31 päivänä elokuuta 1949 annettu valtiovarainministeriön päätös (588/49).
/ Valtiovarainministeriön päätös lisäohjeita valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annettujen määräysten soveltamisesta sisältävän valtiovarainministeriön päätöksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1950. Valtiovarainministeriö on muuttanut 29 päivänä maaliskuuta 1943 antamansa päätöksen, joka sisältää lisäohjeita valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annettujen määräysten soveltamisesta, 14 :n, sellaisena kuin se on 2 päivänä heinäkuuta 1949 annetussa valtiovarainministeriön päätöksessä (481/49), näin kuuluvaksi: 14 Ylimääräiselle toimenhaltijalle suoritetaan kalliinpaikanlisää huomioon ottaen, että ylimääräisten tointen palkkausluokat vastaavat palkkausluokkia peruspalkkaisen viran tai toimen haltijain palkkausasteikossa. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 1950 lukien. Helsinki 1950. Valtioneuvoston kirjapaino
Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeeseen N :o 131/50. Valtioneuvoston päätös virkamatkojen matkustusluokista ja päivärahasta. Annettu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1950. Matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen (496/37) 15 :n säännöksen nojalla on valtioneuvosto valtiovarainministeriön esittelystä antanut seuraavat määräykset: Matkustusluokat. 1 Matkakustannusten korvaukseen nähden viran tai toimen haltijat jaetaan matkustusluokkiin seuraavasti: 1) Ensimmäiseen matkustusluokkaan luetaan valtioneuvoston jäsenet ja seuraavat viran tai toimen haltijat: oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, maaherra, korkeimman oikeuden presidentti ja oikeusneuvos, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvos, hovioikeuden presidentti, arkkipiispa, piispa, tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö, valtioneuvoston kanslian ja ministeriön sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö, tilastollisen päätoimiston ylijohtaja, vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja, vlipoliisipäällikkö, rajavartiostojen päällikkö, lääkintöhallituksen pääjohtaja, maan väestösuojelupäällikkö, tullihallituksen pääjohtaja, valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, kenraalimajuri ja häntä korkeammassa virka-asemassa oleva upseeri ja näihin verrattava, sotatalouspäällikkö, sotaylioikeuden puheenjohtaja, vakuutusoikeuden puheenjohtaja, kenttäpiispa, yliopiston kansleri ja rehtori, Suomen Akatemian jäsen, kouluhallituksen pääjohtaja, 5339 50, valtionarkistonhoitaja, valt.ionarkeologi, maanmittaushallituksen pääjohtaja, maataloushallituksen pääjohtaja, ilmatieteellisen keskuslaitoksen johtaja, geodeettisen laitoksen johtaja, tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja, merenkulkuhallituksen pääjohtaja, teknillisen korkeakoulun rehtori, geologisen tutkimuslaitoksen johtaja, merentutkimuslaitoksen johtaja, patentti- ja rekeristerihallituksen ylijohtaja, valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja, postija lennätinhallituksen pääjohtaja, sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltija, joka kuuluu sopimuspalkkaluokkaan 12 17 sekä pankkiylitarkastajan ja säästöpankkien ylitarkastajan sopimuspalkkaisen viran haltijat. 2) Toiseen matkustusluokkaan luetaan I kohdassa mainittuja viran tai toimen haltijoita lukuunottamatta seuraavat viran tai toimen haltijat: Peruspalkkaisen viran tai toimen haltija sekä ylimääräinen toimenhaltija, joka kuuluu palkkausluokkaan 19 40 sekä sopimuspalkkaisen viran tai toimen haltija, joka kuuluu sopimuspalkkaluokkaan 1 11. 3) Kolmanteen matkustusluokkaan luetaan peruspalkkaisen viran tai toimen haltija sekä ylimääräinen toimenhaltija, joka kuuluu palkkausluokkaan 1 18. 2 Peruspalkkaisen viran tai toimen haltija sekä ylimääräinen toimenhaltija, joka kuuluu 19 palkkausluokkaa alempaan palkkausluokkaan ja jolta vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu tutkinto, apulaisnimismies, poliisikomisario, 19 palkkausluokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluva upseeriviran haltija sekä puolustuslaitoksen sotilasvirkamies, jolla on luutnanttia vastaava virka-asema, on oikeutettu saamaan matkakustannusten korvausta- toisen matkustusluokan mukaan. Päiväraha. 3 Viran tai toimen haltijat kuuluvat päivärahan suoritukseen nähden luokkiin sen mukaan kuin 1 ja 2 :ssä on matkakustannusten korvauksesta määrätty. 4 Matkasta kotimaassa suoritetaan päivärahaa seuraavan asteikon mukaan: I luokassa... 900 markkaa II luokassa... 750 III luokassa... 600
Toimitusmies ön oikeutettu laskemaan päivärahan korotetuin määrin seuraavien perusteiden mukaan: 1) kaupungissa, kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskunnassa korotettuna 50% :11a, huomioonottamalla, että milloin matka tapahtuu valtion käytettävänä olevalla laivalla tai junassa, jossa matkustajalla on tilaisuus asua, tällaista korotusta ei suoriteta; ja 2) Lapin läänissä, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kunnissa Oulun kihlakuntaa sekä Puolangan, Suomussalmen, Hyrynsalmen, Sotkamon, Kisti järven ja Kuhmon kunnissa Kajaanin kihlakuntaa korotettuna 25 % : 11a, ei kuitenkaan 1 kohdassa määrätyn korotuksen ohella. 5 ' Matkasta ulkomaalla suoritetaan päivärahaa valtiovarainministeriön kutakin maata varten vahvistaman asteikon mukaan. Matkalla kotimaasta ulkomaahan tai päinvastoin tahi ulkomaasta toiseen sovelletaan saapumismaata varten vahvistettua päivärahaa sen matkavuorokauden alusta alkaen, jonka kuluessa toimitusmies on tullut tämän maan meri- tai lentosatamaan tahi rajarautatieasemalle taikka muulla tavoin matkustaessaan mennyt rajan yli. Jos laivalippuun sisältyy ruoka, suoritetaan laivamatkan aikana päättyvältä matkavuorokaudelta kuitenkin ainoastaan 4 : n 1 momentin mukainen päiväraha. Matkavuorokaudet luetaan lähtömaan kelloajan mukaan, mikäli niissä maissa, joissa matka tapahtuu, noudatetaan eri aikaa. 6 Tällä päätöksellä, joka tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1950, kumotaan valtioneuvoston 22 päivänä joulukuuta 1949 virkamatkojen matkustusluokista ja päivärahasta antama päätös (818/49). Kuitenkin jäävät aikaisemmin annetut, ulkomaalla suoritettavaa päivärahaa koskevat määräykset edelleen voimaan, kunnes valtiovarainministeriö ehkä toisin määrää. Helsinki 1950. Valtioneuvoston kirjapaino