Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Tero Nissinen Kaupunginjohtaja 040-6739880 tero.nissinen@kemi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginvaltuusto 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lähipalvelut voidaan määritellä eri tavoin. Tämä tulisi ottaa huomioon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta arvioitaessa.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Mikäli alueella on oma sosiaali- ja terveydenhuollon alue, järjestämisvastuun jakautuminen esitetyllä tavalla ei ole tarkoituksenmukainen. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Länsi-Pohjan alueelle tarvitaan oma sosiaali- ja terveysalue. Seutu on yhtenäinen työssäkäyntialue, toiminnallisesti eheä kokonaisuus ja yhdyskuntarakenne on tiivis. Alue on teollisuuden ja logistiikan keskittymä valtakunnan rajalla, jossa on myös suuronnettomuusriski. Alueen turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut, erikoissairaanhoito ja päivystystoiminta. Pelkästään maakuntien keskuskaupunkien ympärille muodostuva alue ei ole yhtenäinen toiminnallisesti, yhdyskuntarakenteeltaan eikä myöskään yhtenäinen työssäkäyntialue. Luonnoksessa Ervalle esitetään tehtäviä, jotka lainsäädännön perusteella kuuluvat muulle toimijalle. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä
olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Ervan hallinnossa edustaja/ sosiaali- ja terveysalue ei voi edustaa koko Lappia eikä alueiden/ kuntien ääni kuulu esitetyllä mallilla. Hallituksen kokoonpano tulisi olla suhteessa tehtäviin. Sosiaalija terveyspalveluiden hallinto vaikuttaa moniportaiselta. Erityisesti Erva-alueen hallinto toimeenpanosuunnitelmineen ja toimeenpanosopimuksineen on ylimitoitettu suhteessa Ervan tehtäviin. Ervan roolin vahvistaminen nykyisestä ei ole tarkoituksenmukaista, sillä esitetyllä tavalla
se vie päätösvaltaa sosiaali- ja terveysalueilta. Koko Lapin sosiaali- ja terveysalueen järjestäminen vastuukuntamallilla ei ole tarkoituksenmukaista. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Sosiaalialan, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajista muodostuva kehittämisyksikkö on omiaan syventämään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoishoidon integraatiota. Koska uuden palvelujärjestelmän haasteet ovat järjestelmän rakenteissa, toimintojen johtamisessa ja ohjauksessa, toimintoprosessien kehittämisessä, päällekkäisyyksien purkamisessa ja palveluaukkojen poistamisessa. Suurin intressi näiden kehittämiseen on sillä, jolla on näiden palveluiden järjestämisvastuu. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Rahoitusmalli on monitahoinen ja sekava. Perustason alueen kustannukset jaetaan kapitaatioperiaatteella korjattuna valtionosuuslaskennassa käytetyillä kertoimilla. Sosiaali- ja terveysalueen kustannukset jaetaan kapitaatioperiaatteella korjattuna valtionosuuskertoimilla ja perustason alueet osallistuvat yhteisiin kustannuksiin kapitaatioperiaatteella ja maksavat käytöstä suoriteperusteisesti. Erityisvastuualueen kustannukset jaetaan puolestaan kapitaatioperusteisesti. Mallista syntyy monentasoisia kustannuksia, joiden hallinta on vaikeaa. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Valvonta ei poikkea nykyisestä käytännöstä. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - Järjestämisvelvollisella tulee olla rekisterinpitovelvollisuus. E-arkiston myötä säännöksen merkitys vähenee. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva?
42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?
45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Rahoitusta toiminnan organisointiin ja kehittämiseen. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lain tavoitteet ovat oikeita ja tarkoituksenmukaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, palveluiden saatavuuden turvaaminen, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä peruspalvelujen vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita tulevaisuuden kannalta. Rakenteellisten muutosten lisäksi palveluketjuja ja -prosesseja on kehitettävä. Palveluiden organisoinnissa tulisi olla enemmän valinnanvapautta. Yli 50.000 asukkaan alueilla, jotka täyttävät lain 8 :n mukaiset edellytykset l. ovat alueellisesti eheitä ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia, ovat yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisiä ja kuuluvat samaan työssäkäyntialueeseen, tulisi olla mahdollisuus omaan sote-alueeseen vastuukunta- tai kuntayhtymämallilla. Kuntien yhdistyessä henkilöstöllä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Henkilöstön tasavertaisen kohtelun vuoksi irtisanomissuoja tulee olla myös sosiaali- ja terveysalueita muodostettaessa. Kaikkia alueita on kohdeltava tasavertaisesti; myös muodostettaessa Uudenmaan sosiaali- ja terveysaluetta. Omaisuusjärjestelyistä tulisi olla selkeämmät ja tasapuolisemmat säännökset.