Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Samankaltaiset tiedostot
Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

6. ÓRA. Finn nyelvi előkészítő 1. Buzgó Anita Finnugor Nyelvtudományi Tanszék IGEI CSOPORTOK

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

2 historian aikaa samassa lauseessa,2 tekemistä loppu -> vanhempi tekeminen voi olla pluskvamperfektissa

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

KENEN? MINKÄ? MILLAISEN?

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Paritreenejä. Lausetyypit

Suomi 2A. Tiistai

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Mitä teet viikonloppuna?

AIKAMUODOT. Perfekti

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Preesens, imperfekti ja perfekti


3. kappale (kolmas kappale) AI KA

------lmltätieltä Te pu h utte?)

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA


PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

Kappale 2. Olla-verbi. Kirjoita kyllä-muoto (positiivinen). Kirjoita ei-muoto (negatiivinen). Matti mies. Minä opettaja. Me koulussa. Sinä iloinen.

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

SUOKI TOIMINTA PASSI

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

o l l a käydä Samir kertoo:

Verbit tarinoissa

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset Aika arvot Lämmittelyharjoituksia Rytmiharjoituksia Duettoja...

Miten selviydyt ongelmatilanteista muiden kanssa

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

Suomi toisena kielenä

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo

YMPÄRISTÖ. Lämmittely

JOKA -pronomini. joka ja mikä

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MERKKIEN SELITYKSET. Kartta: Vt13. Parannettava tieosuus. Uusi tai parannettava yksityistie. Ohituskaistaosuus ja kaistamäärä. Kevyen liikenteen väylä

PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN PESEE HAMPAANSA KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA ON ONNELLINEN VETÄÄ VESSAN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ IMUROI ETEISEN

Harjoituksia ELLIn korteille.

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

KOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely

Kappale 13. Matkalla

Kappale 2. Tervetuloa!

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Kappale 14. Mitä tekisit, jos...

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Ajanhallintavalmennus Osa III Tehokkuutta päivään. Leo Stranius HM, toiminnanjohtaja

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

Kappale 15. Mitä tekisit, jos...

Modukset eli suhtautumistavat eli tapaluokat INDIKATIIVI KONDITIONAALI

Lämmittely LEIKKAUS VÄRJÄYS KIHARAT KÄSITTELY ÖLJYHOITO TASOITUS KASVATTAA KASVAA VÄRJÄTÄ VÄRJÄYTTÄÄ KUIVATA KALJU SIILI IROKEESI NUTTURA

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Reetta Minkkinen

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O


VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Transkriptio:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä häiritä tarvita 5 6 -itä paeta vanheta -eta

Verbi 4 Perusmuodon lopussa: 1 vokaali + ta/tä -ata, -ätä, -ota, -uta (joskus harvoin eta, -ita) Esim. pakata herätä siivota haluta Mitä sinä haluat syödä? Haluan syödä pizzaa.

pakata ata, ätä, ota, uta herätä siivota korjata avata grillata pelätä pelata lotota halata

herä- tä a-verbi Minä Sinä Hän Me Te He herä ä n. herä ä t. herä ä. pitkä vokaali herä ä mme. herä ä tte. herä ä vät.

korja- ta Minä Sinä Hän Me Te He korja a n autoa. korja a t. korja a. pitkä vokaali korja a mme. korja a tte. korja a vat.

ASTEVAIHTELU perusmuoto: minä sinä hän me te he VAHVA pak-kaan pak-kaat pak-kaa pak-kaam-me pak-kaat-te pak-kaa-vat HEIKKO pa-ka-ta

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: paka/ta (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä pakkaan. Sinä pakkaat. Hän pakkaa. Me pakkaamme. Te pakkaatte He pakkaavat.

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: levä/tä (heikko) kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä lepään. Sinä lepäät. Hän lepää. Me lepäämme. Te lepäätte He lepäävät.

ASTEVAIHTELU: tava/ta (heikko) vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) Minä tapaan ystävän. Sinä tapaat ystävän. Hän tapaa. Me tapaamme. Te tapaatte. He tapaavat.

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) maa/ta (heikko) Minä makaan. Sinä makaat. Hän makaa. Me makaamme. Te makaatte. He makaavat.

vahva: ASTEVAIHTELU: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje (vahva) lunta/ta (heikko) Minä lunt-taan. Sinä lunt-taat. Hän lunt-taa. Me lunt-taam-me. Te lunt-taat-te He lunt-taa-vat.

Verbityyppi 4 Milloin on astevaihtelu? Joskus on, joskus ei ole! Heikko: perusmuoto Vahva: minä, sinä, hän, me, te, he

ASTEVAIHTELU: ava/ta vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje Minä avaan oven. Sinä avaat oven. Hän avaa oven. Me avaamme oven. Te avaatte oven. He avaavat oven.

ASTEVAIHTELU: siivo/ta vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje Minä siivoan. Sinä siivoat. Hän siivoaa. Me siivoamme. Te siivoatte. He siivoavat.

ASTEVAIHTELU: kuiva/ta vahva: heikko: kk k pp p tt t k - p v t d nk ng mp mm nt nn lt ll rt rr lke lje Minä kuivaan. Sinä kuivaat. Hän kuivaa. Me kuivaamme. Te kuivaatte. He kuivaavat.

pe-la- ta Minä pe-laan. Sinä pe-laat. pe-lä- tä Minä pelkään. Sinä pelkäät. Hän pe-laa. Hän pelkää. Me pelaamme. Me pelkäämme. Te pelaatte. Te pelkäätte. He pelaavat. He pelkäävät.

ka-ra- ta Minä karkaan. Sinä karkaat. Hän karkaa. Me karkaamme. Te He karkaatte. karkaavat.

harjata tavata hävetä kiivetä levätä tilata grillata maalata HOX! herätä tiskata vastata korjata kuorsata haluta

Verbi + verbi 1. 2. Minä haluta ostaa auto. Minä haluan ostaa auton. (minkä?) 1. 2. Mitä sinä haluta tehdä elämä? Mitä sinä haluat tehdä elämässä? 1. 2. Minä haluan matkustaa, käydä, osata

luntata lotota tykätä leikata kammata pelata pyykätä pelätä k maata k karata k avata siivota kuivata

Negatiivinen lause paka ta Minä pakkaa n. Minä en pakkaa. Sinä et pakkaa. Hän ei pakkaa. Me emme pakkaa. Te ette pakkaa. He eivät pakkaa.

VT 1 VT 2 VT 3 VT 4 oppi- a syö- dä ajatel- la levä- tä Minä opin. Minä syön. Minä ajattelen. Minä lepään. Sinä opit. Sinä syöt. Sinä ajattelet. Sinä lepäät. Hän oppii. Hän syö. Hän ajattelee. Hän lepää. Me opimme. Me syömme. Me ajattelemme. Me lepäämme. Te opitte. Te syötte. Te ajattelette. Te lepäätte. He oppivat. He syövät. He ajattelevat. He lepäävät.

Pariporina Monelta sinä heräät arkena? (=arkipäivä) Monelta sinä heräät viikonloppuna? Tiskaatko sinä paljon? Osaatko korjata autoa, pyörää, taloa? Kuorsaatko sinä/sinun puoliso? Mitä sinä tykkäät grillata? Millaisen pizzan sinä yleensä tilaat? Mitä sinä tilaat yleensä ravintolasta? Tilaatko paljon tavaraa internetistä?

Lunttaatko koskaan? Mitä sinä häpeät? Lottoatko koskaan? Miten (how) sinä lepäät? Kenestä sinä tykkäät? Mistä sinä tykkäät? (Minä tykkään sta) Mitä sinä tykkäät pelata? (+P) Mitä sinä pelkäät? Kuinka usein te siivoatte kotona? Tykkäätkö tiskata, siivota, pyykätä?

Kerro sinun normaalipäivästä. Milloin heräät? Mitä teet aamulla? Mitä teet päivällä? Mitä teet illalla? Jne. Kerro 5 asiaa, mitä sinä haluat tehdä elämässä. (= bucket list)