Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017

Samankaltaiset tiedostot
Kenen digikärjet? Mika Helenius Helsinki

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Vapaan sivistystyön päivät , Jyväskylä Jan-Markus Holm

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Julkaisufoorumin kuulumiset

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Tietojärjestelmätieteen ohjelmat

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Sähkötekniikan tutkintoohjelma. DI-tutkinto ja uranäkymät

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

OHITUSKAISTA MAAILMALLE Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Pulkkinen, Senior Director OULUSTA

KUOPIOSTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Janne Peräjoki Senior Director, Business Finland OHJELMA

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Tehosta toimintaasi oikealla tiedonhallinnalla Helsinki, TIVIAn tapahtuma Jussi Salmi

W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

EK:n yrityskyselyn tulokset digitalouden osaamistarpeista 2019

Kommenttipuheenvuoro. Antti Vasara Toimitusjohtaja, VTT Oy Finlandia-talo VTT beyond the obvious 1

Jyväskylästä OHITUSKAISTA MAAILMALLE Risto Huhta-Koivisto Senior Director, Business Finland OHJELMA

Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

EU DIGITAL EUROPE MITEN SAAMME NOPEUTETTUA TAVOITELTUA MUUTOSTA? CSC Markku Markkula COR RAPPORTEUR ON DIGITAL EUROPE

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

TAMPEREELTA MAAILMALLE OHITUSKAISTA Business Finland tasoittaa tiesi maailmalle, Juha Suuronen, Senior Director

Teknologiatrendit. Nyt. Olli Martikainen Oulun yliopisto ETLA

SIJOITUSMESSUT Toimitusjohtaja Timur tjkarki

BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Research in Chemistry Education

BUSINESS FINLAND TUTKIMUS-, KEHITYS- JA INNOVAATIOTOIMINTA 2017

DIGIKYVYKKYYSKYSELYN TULOKSET POHJOIS-KARJALA

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

EGN Executive. Kollegaryhmä huipputason johtajille IN PARTNERSHIP WITH

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Team Finland. Carita Vastinesluoma

X-road ja e-health seka valinnanvapaus- ja kapitaatiokokemukset Viron perusterveydenhuollossa. mitä voimme oppia Virosta.

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Teollisuuden uudistuminen - innovaatiot uuden nousun mahdollistajana

KORKEAKOULUYHTEISTYÖ JA KORKEAKOULUJEN VAIKUTTAVUUS. pk-yritysten näkökulmasta. Eerikki Vainio Asiantuntija, Arene ry Vaasa 4.4.

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Pekka Siika-aho (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Teollinen markkinointi ja kansainvälinen liiketoiminta. Pääaineen esittely

Business Finlandin rahoituspalvelut Aki Parviainen

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Lappeenrannasta MAAILMALLE OHITUSKAISTA Jarmo Heinonen Senior Director, Business Finland OHJELMA

Aalto yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttavuus

PÄÄAINEENA TUOTANTOTALOUS

Suomen arktinen strategia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Miten strategiset muutokset saadaan parhaiten aikaan - Tunnista myös kompastuskivet

OHITUSKAISTA. Rovaniemeltä MAAILMALLE Suvi Sundquist Senior Director, Business Finland OHJELMA

Tekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet /Matti Mannonen

Matti Paavonen 1

Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM

Tiedekustantajien vertaisarviointikäytännöt ja näkemyksiä Julkaisufoorumista

Tutkimus ICT-alan myynnin esteistä

Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Pk-yrittäjien tunnelmia Nurmes

Matkalla digitaaliseen tulevaisuuteen

Enterprise Architecture TJTSE Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri

Digitalisaation ja IT:n johtamisen vaatimat kyvykkyydet ja osaamisen kehittäminen

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

AIKO Uudistuva Teollisuus. Oula Välipakka, Tredea Oy

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

Työhyvinvointi ja tuottavuus

Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

FinnWell - teknologiaohjelma kansainvälisten yhteyksien avaajana Käyttäjälähtöinen sairaalatila HospiTool seminaari

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Ammattina johtaminen Kommenttipuheenvuoro Tehy:n johtajuusseminaarissa Helsinki,

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Transkriptio:

Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017 Mika Helenius ICT-alan dekaani-/laitosjohtajakokous 31.1.2017 Helsingin Yliopisto Reference: Helenius Mika (2017) Suomen ICT alan osaamistarpeet 1/2017 tutkimuksen esitys, 31.1.2017, Helsingin yliopisto

Mika Helenius Toiminnanjohtaja Mika Helenius, DI (TKK & KTH), on aiemmin toiminut ohjelmajohtajana AaltoEE:ssä, Aaltoyliopistossa ja EIT ICT Labs/Digital. Helenius loi kaksi täysin uuden tyyppistä poikkitieteellistä koulutusohjelmaa digitaalisten palveluiden kehittämisen (digital transformation) ja Executive IT Leadership näkökulmille. Heleniuksen tutkimusalana on teollisen mittakaavan systeemiset innovaatiokilpailukykyjärjestelmät ja - politiikka informaatiotaloudessa. Helenius toimii hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana eri yrityksissä ja kansainvälisessä organisaatiossa kuten EU. Hänet on kaksi kertaa palkittu eurooppalaisena nopean kasvun gaselli yrittäjänä toimiessaan toimitusjohtajana perustamassaan Mermit start-up yrityksessä ennen sen myynnistä 2007. Mermit rakensi yli 40 eurooppalaisen digitaalisen yrityksen palvelut ja tuotteet sekä suunnitteli/toteutti useita laajoja globaaleja räätälöityjä toiminnan ohjausjärjestelmiä (alustatalous) uusille toimialoille. Hän on toiminut tuotekehityksen ja kaupallistamisen johtotehtävissä useissa kansainvälisissä ICTalan yrityksissä, kuten Ixonos, Lotus, IBM, ICL Data, TJ-Tieto ja Nokia Mobile Phones. TIVIA:ssa hän on aiemmin ollut hallituksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä ennen valintaa toiminnanjohtajaksi 2016 puolivälissä. Helenius on Tietotekniikan tutkimussäätiön asiamies ja toimii digitaalisen talouden neuvontajana Kaupallisten ja teknillisten tieteiden KAUTE -tukisäätiössä. Helenius valittiin vuoden 2009 Tivivaikuttajaksi ja siitä asti ollut 100 merkittävimmän tietoyhteiskuntavaikuttajan listalla Suomessa. Lisätietoja: http://www.linkedin.com/in/mikahelenius @mikahelenius Sivu 2 / 19

ICT ala Suomessa Työvoima n. 50 000 60 000 henk. Välillisesti alalla noin 125 000 henk. PK-seutu Suunnittelutyön määrä ei ole muuttunut vuoden 2008 muutoksen jälkeen Ainoa toimiala, jonka kasvu on ollut plussalla taantumasta huolimatta Sivu 3 / 19

ICT-alan koulutus- ja tutkimustarpeet 2017 Esityksen aineisto perustuu anonyymiin kyselytutkimukseen joka tehtiin 25.- 30.1.2017 välisenä aikana yliopistoille valitulle ICT-alan koulutus- ja tutkimusfokusryhmälle Fokusryhmään oli valikoitu edustivat ICT-alan koulutuksen dekaaneja, laitosjohtajia, koulutusohjelmajohtajia, tutkimusjohtajia ja lehtoreita. Fokusryhmässä pyrittiin saamaa edustava otos professori tason vastaajilta. Kysely lähetettiin 149 vastaajalle ja vastauksia saatiin 24 kpl. Vastausprosentti 16%. Vastauksia saatiin kaikilta eri yliopistopaikkakunnilta Suomessa Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä Suomalaisen ICT-alan koulutus- ja tutkimuspainopisteisteistä erityisesti vaikuttavuuden, talouskasvun ja innovaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksessa esitetyt nostot perustuvat laajaan vuosina 2009 2016 tehtyyn laadulliseen tutkimukseen EIT Digital koulutusohjelman valmistelussa, kehittämisessä, luomissa ja arvioinnissa. Lisätietoja ICT alan kehityksessä TIVIA riippumattomista tutkimuksista ja palveluista Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 4 / 19

ICT-alan opetuksen painotus Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 5 / 19

Onko Suomessa ICT -alan teollisuutta, joka tuottaa itse uutta osaamista? Ei ICT -alan haastattelututkimuksessa 2014 todettiin Suomen suurimpien vienti ICT -alan T&K organisaatioiden toimesta: Kyllä Suomessa ei ole ICT -alan teollisuutta, joka tuottaisi riittävästi uutta osaamista, kehittäisi jatkuvasti uutta, ja pitäisi toimialan elinkelpoisena. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 6 / 19

Mistä osaamisen näkökulmasta Suomalaisella ICT -alan elinkeinoelämällä on suurin osaajavaje? Luovaa Systeemisestä /synteesi Teknisanalyyttisestä ICT alan haastattelututkimuksessa 2014 todettiin Suomen suurimpien ICT alan T&K- ja vientiorganisaatioiden toimesta: Suomessa ei ole tarjolla kotimaisten kielten taitoisia systeemisuunnittelua ja liiketoimintaa ymmärtäviä osaajia edes oman kotimaisen teollisuuden tarpeisiin. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 7 / 19

Kuinka hyvin seuraavat elinkaaren vaiheet ovat edustettuna ICT -alan koulutusohjelmissa? Epäjatkuvuuskohta? Ei ymmärrystä? Ei myytävää? Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 8 / 19

Mikä on innovaatioiden luomisen näkökulmasta riittävän pitkän projektikurssin pituus yliopistossa (viikoissa)? MIT sisäisen tutkimuksen mukaan pitkät projektikurssit tuottavat 2/3 uusista kasvuyrityksistä. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 9 / 19

Mitä koulutusohjelmien suunnittelumalleja on sovellettu ICT -alan opetuksen kehityksessä? Mainintoja seuraavista: ACM/AIS (CC, CS, SE, IS) PMBOK SWBOK CDIO ISO e-cf IFIP Yhdessäkään vastauksessa ei mainittu laajempaa tulevaisuuden Engineering - opetuksen kehityksen muutosta, lukuun ottamatta muutamaa CDIO -mallia. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 10 / 19

Ovatko Suomen yliopistot onnistuneet ICT -alan osaamisen ja tietämyksen tuottamisessa yhteiskunnan kilpailukyvyn näkökulmasta? Ei Kyllä Suomalaisen yhteiskunnan ICT -investointitaso romahti puoleen Ruotsin, Tanskan ja Saksan vastaavista jo vuonna 2004 eikä ole siitä sen jälkeen noussut. OECD Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 11 / 19

Sopiiko tiedejulkaisuihin perustuva mittausjärjestelmä ICT-alan yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen arviointipohjaksi? Ei Kyllä Julkaisufoorumin asiakirjoista käy ilmi, että tekniset ja teknistaloudelliset tieteet eivät ole riittävästi edustettuina foorumin toimikunnissa ja listauksissa. Foorumien arvostus tasot eivät huomioi nopeaa teknistä kehistä. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 12 / 19

Kuinka hyvin ICT-alan kehitys on huomioitu julkaisufoorumin JUFO -luokituksissa? Huono Hyvä OK Tekninen kehitys ei tapahdu tieteellisessä foorumeissa vaan todellisessa liiketoiminnassa. JUFO -luokituksessa on laiminlyöty systeemiset foorumit, jotka pyrkivät uuden systeemisen ihmisten toiminnan ja tiedon synteesiin. Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 13 / 19

ICT-alan professuurit painottuminen Suomessa Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 14 / 19

ICT-alan lisäarvon syntyminen Suomessa Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 15 / 19

ICT-alan professuurien ja vaikuttavuuden tasapainotus? -47,8% +21,7% +8,6% +8,6% +8,6% Reference: Helenius Mika (2017) Sivu 16 / 19

Lähteitä Helenius, Mika (2010) Large scale project based learning in service design and engineering (SDE) masters program., Proceedings of the 6th International CDIO Conference, École Polytechnique, Montréal, June 15-18, 2010 Helenius, Mika (2010) Case Study 15: On the Balanced Service System as a Business Strategy for SME Gazelle Growth Case studies for service innovation, Produced by Centre for Service Research, Manchester Business School, The University of Manchester in collaboration with SRII Service Innovation SIG Pre-conference version June 7th 2010 pp. 48 50 Helenius, Mika (2013) "Business and Information Systems Engineering -- In Quest for Research and Education Agenda in Europe", IEEE 15th Conference on Business Informatics (CBI), (2013), Vienna, Austria Austria, July 15, 2013 to July 18, 2013, pp: 180-189 17

Mika Helenius mika.helenius@iki.fi +358 50 64432 Bio: TWR: http://www.linkedin.com/in/mikahelenius @MikaHelenius 18