TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu useita kiinteistöyhtiöitä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Konsernin emoyhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liikevoitto vuodelta 2013 oli 44 miljoonaa euroa (vuonna 2012 liikevoitto oli 92 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen voitto oli 0 miljoonaa euroa vuonna 2013. Konsernin sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 273 miljoonaa euroa, mikä oli 154 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012. Käyvin arvoin laskettu konsernin sijoitustoiminnan tuotto oli 105 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava tuotto oli 516 miljoonaa euroa. Konsernin vakuutusmaksutulo laski 56 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 1 185 miljoonaa euroa (1 349 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia (27,6 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia. Vakuutustoiminta Emoyhtiö ei enää myönnä uusia vakuutuksia. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu noin 200 000 vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP-Pohjola-ryhmän henkivakuutusyhtiöön OP-Henkivakuutus Oy:hyn. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeisiin tehtäviin kuuluu seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Emoyhtiön vakuutusmaksutulo vuonna 2013 oli 50 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 14,0 miljoonaa euroa (14,5 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 36,2 miljoonaa euroa (41,9 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy yhtiön vakuutuskantojen kehityksellä, sillä yhä useammat vakuutussopimukset siirtyvät säästöjen kartutusvaiheesta kertyneiden etuuksien nostamiseen. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 374 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 maksettujen korvausten kokonaismäärä oli 440 miljoonaa euroa. Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 99 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja eläkevakuutuksen osalta 276 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 20 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä laski ollen 61 miljoonaa euroa (129 milj. euroa). Vertailuvuoteen sisältyi huomattava määrä kapitalisaatiosopimusten erääntymisiä. Emoyhtiön liikekulut olivat 12,2 miljoonaa euroa vuonna 2013. Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100 prosenttia vuonna 2013. Vastaava luku vuonna 2012 oli 100 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitokuluveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon, ja maksutulon pienentyessä liikekulut eivät alene vastaavassa tahdissa. Yhtiö onkin varautunut tähän kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla. Vuonna 2013 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 112 prosenttia (111 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorot vaihtelevat 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä eli ne ovat markkinakorkoihin verrattuna korkeita. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden lopussa vastuuvelkaansa 175 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 449 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö jatkoi tilivuoden aikana varautumista ryhmäeläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 13 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 9 miljoonaa euroa ylijäämäinen (9 milj. euroa). Tämä ei sisällä edellä mainittua eliniän odotteen kasvusta johtuvaa täydennystä. Tilivuoden aikana yhtiö päätti ryhmäeläkevakuutussopimusten maksunkorotuksista vuoden 2014 alusta alkaen. Kyseisissä vakuutussopimuksissa yhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutusmaksuja tietyin ehdoin. Emoyhtiön vakuutustekninen vastuuvelka laski 4 826 miljoonaan euroon (4 896 milj. euroa). Suomalaisten vakuutussäästöistä 11,1 prosenttia oli Suomi-yhtiön hoidossa. Vuotta aiemmin tämä osuus oli 11,3 prosenttia. Laskuperustekorkosidonnaisten vakuutussäästöjen osalta osuus oli tilivuoden lopussa 21,6 prosenttia. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoituksien käypä arvo oli vuoden 2013 lopussa 6 013 miljoonaa euroa (6 243 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 17,0 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 13,4 prosenttia. Vuosikertomus 2013 15
Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden 2013 lopussa 42,7 prosenttia (45,3 prosenttia). Samaan aikaan 27,8 prosenttia (27,1 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Kiinteistösijoitusten osuus oli 11,5 prosenttia (11,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Absoluuttisen tuoton rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,0 prosenttia (3,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 105 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 1,7 prosentin tuottoa. Edellisenä vuonna vastaava tuotto oli 8,7 prosenttia. Saavutettu sijoitustuotto ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Tuottovaateeseen vaikuttavat markkinakorkojen muutokset, ja tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu laski tuottovaadetta. Tämä puolestaan heijastui alentavana tekijänä yhtiön sijoitustoiminnan kokonaistavoitteeseen. Yhtiön sijoitustoimintaa on viime vuosina ohjannut sijoitussalkun riskiohjattavuuden parantaminen, esimerkiksi epälikvidejä omaisuuseriä mukaan lukien pääomarahastot on vähennetty. Tämän taustalla ovat olleet sekä kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Riskin vähentäminen näkyy parantuvana turvaavuutena, mutta samalla tulevien tuottojen odotusarvo pienenee. Keskinäiselle run off -yhtiölle on tärkeää, että operatiivisessa toiminnassa otetut riskit ovat hallittavissa ja että merkittävästä osasta riskejä voi tarpeen tullen päästä nopeastikin eroon. Yhtiön sijoitustoimintaan ja omaisuusallokaatioon vaikuttaa myös yhtiön liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa oleva tasehallintariski. Kyseinen tasehallintariski syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Tämän seurauksena korkosijoitusten rooli on kasvanut tasehallintariskin hallinnassa yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Tilivuoden aikana tämä alensi yhtiön sijoitustoiminnan tulosta, kun korkotaso nousi tilivuoden alkuun verrattuna. Toisaalta markkinalähtöisesti lasketun vastuuvelan arvo vastaavasti alentui (vrt. yhtiön vastuuvelan tuottovaateen lasku tilivuonna). Edellä mainittu vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan kiinteällä korolla. Vallitsevan korkotason ja vakuutussopimusten korkolupausten suuren eron johdosta yhtiö jatkoi edelleen tilinpäätöksen vastuuvelan turvaavuuden parantamista täydentämällä olemassa olevaa perustekoron täydennysvastuuta 175 miljoonalla eurolla. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutuksien etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Tilivuodelta 2013 yhtiö päätti antaa säästöä sisältäville vakuutuksille 1,0 prosentin asiakashyvityksen. Tästä pääsäännöstä poikettiin jättämällä ko. hyvitys maksamatta muutaman pienemmän kannanosan kohdalla erityisistä syistä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Yleinen periaate lisäetuja jaettaessa on, että niitä määritettäessä otetaan huomioon vakuutusten laatu, kesto ja koko. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 43 miljoonaa euroa (23 milj. euroa). Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä 1.7.1997 voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso tulee lähivuosina rajoittamaan yhtiön kykyä maksaa asiakashyvityksiä siinäkin tapauksessa, että korkotaso jonkin verran nousisi. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Sijoitustoimintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma, jossa määritellään muun muassa sijoitusallokaatio ja sijoitustoiminnan käytännön toimijoiden vastuut ja valtuudet. Sijoitusallokaatiota määritettäessä otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2013 lopussa olleet 11 henkilöä (10) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. 16 Vuosikertomus 2013
Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, kansanedustaja VTM Mari Kiviniemi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön sijoitusjohtaja Timo Hukka. Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2014 on alkanut sijoitusmarkkinoilla hermostuneesti. Tämä on tavallaan ollut odotettavaakin vahvan edellisvuoden jälkeen. Markkinatoimijat ovat enenevästi alkaneet kiinnittää huomiota Yhdysvaltain keskuspankin toimenpiteisiin likviditeetin asteittaisen kiristämisen suhteen. Nähtäväksi jää se, onko alkuvuoden osakemarkkinoiden kehitys vain markkinoiden normaali korjausliike vahvan nousun jälkeen vai ennakoiko se jotakin muuta. Osakemarkkinoiden suotuisan kehityksen edellytys on kuitenkin se, että yritysten tulokset paranevat eli arvostustasot pysyvät houkuttelevina. Siihen asti kunnes tulosparannuksista saadaan näyttöjä, riskisijoitusten heilunta säilyy viime vuotta korkeampana. Vuodelle 2014 on melko vahva konsensus ollut se, että Yhdysvaltain keskuspankin vähittäinen velkakirjojen osto-ohjelman alasajo nostaisi korkoja, myös euroalueella. Suomi-yhtiön kaltaiselle sijoittajalle vallitseva alhainen korkotaso ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakavaraisuudestaan korkeiden korkolupausten vakuudeksi tulevaisuutta varten. Tässä mielessä ennakoitu korkojen nousu vaikuttaisi yhtiön kannalta myönteisesti. Toki vastakkaiseen suuntaan vaikuttaa se, jos odotukset yritysten tulosparannusten osalta johtavat pettymykseen ja jopa osakemarkkinoiden nousutrendin kääntymiseen. Oman haasteensa yhtiölle asettavat tulevaisuudessa myös kaavaillut kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksiin. Nyt on kuitenkin vihdoin aiempaa selkeämpi näkyvyys tuleviin muutoksiin, koska Solvenssi II -säännöksistä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys vuoden 2013 lopulla. Toki niiden suhteen on vielä paljon yksityiskohtia auki, mutta tulevaa on kuitenkin aikaisempaa helpompi suunnitella. Hallituksen ehdotus voiton ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Suomi-yhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 719 562 358,54 euroa ja konsernin 733 696 045,53 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden voittoa käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia 30 273,83 Käyttörahastoon siirretään 3 512 026,84 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan 30 000,00 Tilikauden voitto 3 572 300,67 Vuosikertomus 2013 17
TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Liikevaihto milj. 323 484 195 320 493 192 Vakuutusmaksutulo ennen jäll.vak. osuutta milj. 50 56 53 50 56 53 Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta milj. 12 13 13 12 13 13 Korvaustoiminnan hoitokulut milj. 2 2 2 2 2 2 Kuormitustulo milj. 15 16 15 15 16 15 Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,3 99,9 100,1 100,0 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Liikevoitto/-tappio milj. 44 92-109 47 107-107 Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj. -168 88-55 -165 79-53 Kokonaistulos milj. -124 181-164 -118 186-160 Korkokulut ja muut rahoituskulut milj. 0 0 0 0 0 0 Perustekorkokulu milj. 222 345 249 222 345 249 Kokonaispääoman tuotto ilman sij.sid.vak. (käyvin arvoin) % 1,6 8,3 1,3 1,7 8,4 1,4 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 1,7 8,7 1,4 1,7 8,7 1,4 Toimintapääoma milj. 1 180 1 344 1 134 1 179 1 344 1 134 Tasoitusmäärä milj. 5 5 6 5 5 6 Vakavaraisuuspääoma milj. 1 185 1 349 1 140 1 185 1 349 1 140 Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 10 10 10 10 10 10 TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Vakuutusmaksutulo 50 56 53 50 56 53 Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset 273 427 142 270 437 139 Maksetut korvaukset -374-440 -412-374 -440-412 Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta 113 68 127 113 68 127 Liikekulut -12-13 -13-12 -13-13 Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta 50 97-104 47 107-107 Muut tuotot ja kulut -5-5 -5 0 0-1 Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta 0 0 0 Liikevoitto/tappio 44 92-109 47 107-107 Tasoitusmäärän muutos 0 0 23 0 0 23 Lisäedut (asiakasedut) -43-23 -82-43 -23-82 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2 69-168 4 84-166 Tuloverot -1 1-2 0 0 0 Tilikauden voitto/tappio 0 71-170 4 84-167 18 Vuosikertomus 2013
SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 2012 2011 milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä 4 237 70,5 4 518 72,4 2 609 43,4 53,7 43,5 Lainasaamiset (1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 0,0 0,0 Joukkovelkakirjalainat 2 567 42,7 2 828 45,3 1 488 24,8 44,9 47,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 (2 1 670 27,8 1 689 27,1 1 120 18,6 8,8-3,6 Osakesijoitukset yhteensä 1 021 17,0 835 13,4 919 15,3 14,4 10,4 Noteeratut osakkeet (3 808 13,4 586 9,4 706 11,7 10,4 4,9 Pääomasijoitukset (4 207 3,4 242 3,9 207 3,4 3,9 5,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 6 0,1 7 0,1 6 0,1 0,1 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 694 11,5 701 11,2 694 11,5 11,2 12,1 Suorat kiinteistösijoitukset 376 6,3 399 6,4 376 6,3 6,4 6,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 318 5,3 302 4,8 318 5,3 4,8 5,6 Muut sijoitukset yhteensä 61 1,0 189 3,0 61 1,0 3,0 2,8 Hedge-rahastosijoitukset (6 3 0,0 153 2,5 3 0,0 2,5 2,3 Muut sijoitukset (7 59 1,0 36 0,6 59 1,0 0,6 0,6 Sijoitukset yhteensä 6 013 100,0 6 243 100,0 4 283 71,2 82,3 68,9 Johdannaisten vaikutus 1 730 28,8 17,7 31,1 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä 6 013 100,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 4,5 5,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Sij.t. nettot. markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Emoyhtiö 31.12.2013 2013 2012 2011 Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä -78 4 373-1,8 8,7 3,8 Lainasaamiset (1 0 1 5,0 5,3 5,0 Joukkovelkakirjalainat -84 2 819-3,0 12,9 5,2 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 (2 6 1 553 0,4 1,1 1,3 Osakesijoitukset yhteensä 126 895 14,0 10,9-13,1 Noteeratut osakkeet (3 107 664 16,0 15,8-25,1 Pääomasijoitukset (4 19 225 8,2 2,3 21,2 Noteeraamattomat osakkeet (5 1 6 12,0 14,1 12,6 Kiinteistösijoitukset yhteensä 51 675 7,6 7,5 10,7 Suorat kiinteistösijoitukset 5 388 1,2 9,9 7,5 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 47 288 16,2 4,5 15,1 Muut sijoitukset yhteensä 17 126 13,7 9,4 2,9 Hedge-rahastosijoitukset (6 12 72 17,0 11,1 3,2 Hyödykesijoitukset - - - - - Muut sijoitukset (7 5 54 9,3 2,7-0,7 Sijoitukset yhteensä 117 6 069 1,9 8,9 1,5 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -12-0,2-0,2-0,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 105 6 069 1,7 8,7 1,4 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin / kuukausittain aikapainotetut kassavirrat Vuosikertomus 2013 19
VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Henkivakuutus 14 15 15 14 15 15 Eläkevakuutus 36 42 38 36 42 38 Yhteensä 50 56 53 50 56 53 KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Maksetut korvaukset Henkivakuutus 83 151 131 83 151 131 Eläkevakuutus 269 268 259 269 268 259 Takaisinostot 20 20 20 20 20 20 Korvausten selvittelykulut 2 2 2 2 2 2 Yhteensä 374 440 412 374 440 412 Korvausvastuun muutos 11 23 24 11 23 24 Korvauskulut yhteensä 386 463 436 386 463 436 VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj. 2013 2012 2011 2013 2012 2011 Toimintapääoma Oma pääoma 739 739 668 723 720 636 Sijoitusten arvostuserot 490 658 570 471 636 557 Laskennalliset verot 2 1 2 0 0 0 Aineettomat hyödykkeet -38-43 -47-2 -1-1 Muut erät -13-10 -58-13 -10-58 1 180 1 344 1 134 1 179 1 344 1 134 Tasoitusmäärä 5 5 6 5 5 6 Vähemmistöosuus 0 0 0 Vakavaraisuuspääoma 1 185 1 349 1 140 1 185 1 349 1 140 Vakavaraisuusaste, % 24,6 27,6 23,1 24,6 27,6 23,1 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus 203 207 212 203 207 212 20 Vuosikertomus 2013
TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. 1 000 2013 2012 2013 2012 Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo 50 246 56 415 50 246 56 415 Jälleenvakuuttajien osuus -49-201 -49-201 50 197 56 214 50 197 56 214 Sijoitustoiminnan tuotot (5) 470 528 767 157 476 332 782 295 Sijoitusten arvonkorotus (5) 58 899 58 899 Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) -374 343-440 173-374 343-440 173 Korvausvastuun muutos -11 361-23 003-11 361-23 003 Korvauskulut yhteensä -385 704-463 176-385 704-463 176 Vakuutusmaksuvastuun muutos 81 735 67 621 81 735 67 621 Liikekulut (7, 8) -12 271-13 383-12 225-13 387 Sijoitustoiminnan kulut (5) -256 589-340 303-265 417-345 384 Vakuutustekninen tulos 6 795 74 130 3 817 84 183 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot 2 2 2 2 Muut kulut -5 241-5 230 0 0 Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta 197 475 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -154-307 -277-387 Laskennalliset verot (9) -1 206 1 706 - - -1 360 1 399-277 -387 Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta 393 70 776 3 542 83 798 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos 30-312 Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden voitto/tappio 393 70 775 3 572 83 486 Vuosikertomus 2013 21
TASE Konserni Emoyhtiö 1 000 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet - 0-0 Konserniliikearvo 36 205 41 447 Muut pitkävaikutteiset menot 1 513 1 356 1 513 1 356 37 718 42 803 1 513 1 356 Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 296 621 305 923 122 428 128 883 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 192 250 199 830 296 621 305 923 314 678 328 713 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) 7 405 6 698 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) 7 373 7 372 Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) 1 657 1 690 514 514 1 657 1 690 15 292 14 584 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) 1 832 143 1 934 930 1 816 943 1 920 546 Rahoitusmarkkinavälineet 3 236 947 3 187 640 3 236 947 3 187 640 Muut lainasaamiset 504 504 504 504 Muut sijoitukset 50 000 30 000 50 000 30 000 5 119 594 5 153 074 5 104 394 5 138 690 Sijoitukset yhteensä 5 417 872 5 460 687 5 434 364 5 481 987 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 305 396 305 396 Jälleenvakuutustoiminnasta 40 76 40 76 Muut saamiset 42 986 28 477 45 308 29 081 Laskennalliset verosaamiset (9) 1 684 2 069 - - 45 015 31 018 45 653 29 553 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 239 335 239 335 Rahat ja pankkisaamiset 134 261 146 297 134 260 146 189 Muu omaisuus 344 347 344 347 134 844 146 979 134 843 146 871 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 24 450 31 947 24 909 32 552 Muut siirtosaamiset 29 332 21 291 24 479 32 279 24 930 32 843 Vastaavaa yhteensä 5 659 928 5 713 766 5 641 303 5 692 610 22 Vuosikertomus 2013
TASE Konserni Emoyhtiö 1 000 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2012 Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto 2 859 2 859 2 859 2 859 Takuupääoma 504 504 504 504 Muut rahastot Käyttörahasto 715 964 632 539 715 991 632 565 Edellisten tilikausien voitto/tappio 19 309 32 018 - - Tilikauden voitto/tappio 393 70 775 3 572 83 486 739 029 738 695 722 926 719 414 Vähemmistöosuudet 12 12 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 513 543 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu 3 486 633 3 568 368 3 486 633 3 568 368 Korvausvastuu 1 338 994 1 327 633 1 338 994 1 327 633 4 825 627 4 896 001 4 825 627 4 896 001 Velat Ensivakuutustoiminnasta 361 313 361 313 Jälleenvakuutustoiminnasta 68 109 68 109 Muut velat 46 669 56 841 47 096 57 199 Laskennalliset verovelat (9) 3 428 2 608 - - 50 526 59 871 47 525 57 621 Siirtovelat 44 734 19 187 44 712 19 031 Vastattavaa yhteensä 5 659 928 5 713 766 5 641 303 5 692 610 Vuosikertomus 2013 23
1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut edellisen vuoden vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia. Sijoitustoiminnan nettotuottoa ja sijoitusjakaumaa koskevat tunnusluvut on laskettu uuden 1.1.2013 voimaan tulleen määräyksen mukaisesti myös vertailuvuosilta vuotta 2009 lukuun ottamatta. Tilikauden aikana myytiin yksi keskinäinen kiinteistöyhtiö. Sijoitusomaisuuteen sisältyvien noteeraamattomien osakkeiden käypien arvojen tarkistusten yhteydessä kirjattiin yhteensä noin 58,9 miljoonan euron suuruiset arvonkorotukset. 1.2 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Suomi-yhtiön kaikissa tytäryrityksissä määräysvalta perustuu äänienemmistöön. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voitonjako, aktivoidut sisäiset katteet sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelmapoistojen tai arvonalennusten suhteessa. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona, joka poistetaan suunnitelman mukaan. Osakkuusyritykset eli yritykset, joiden äänivallasta konserni omistaa 20 50 prosenttia, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus yhdisteltyjen osakkuusyritysten tuloksista. Taseessa osakkuusyritysten hankintamenoon ja konsernin vapaaseen omaan pääomaan lisätään konsernin osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. Konsernin ja osakkuusyritysten välisistä kaupoista syntyneet aktivoidut sisäiset katteet eliminoidaan konsernin omistusosuuden suhteessa. Konserniaktiiva ja eliminoitu sisäinen kate kirjataan tuloslaskelmaan samoja periaatteita noudattaen kuin tytäryhtiöitä yhdisteltäessä. 1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten arvonkorotuksista. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahasto-osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Mahdolliset arvopaperilainaussopimuksin lainatut arvopaperit säilyvät lainaksi antajan taseessa ja arvostetaan vastaavalla tavalla kuin muut vastaavat arvopaperit. Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti. 24 Vuosikertomus 2013
1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Vakuutusliiketoiminnan kaupasta jäljellä ollut goodwillarvo on poistettu loppuun. Konsernissa jäljellä oleva kohdistamaton liikearvo poistetaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Rahasto-osuuksien käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 1.5 Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. 1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen. Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia. Kiinteistösijoitusten osalta käyvät arvot perustuvat Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijoiden vuosittain määrittelemiin kiinteistö- ja kiinteistöosakekohtaisiin käypiin arvoihin. Määrittelyn perustana käytetään joko ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettyjä arviokirjoja tai tuottoarvomenetelmään perustuvaa arviointia. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä 1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa. Vakuutussopimusten laskuperustekorko vaihtelee vakuutuslajin ja vakuutuksien alkamisajankohdan suhteen 3,5 prosentin ja 4,5 prosentin välillä. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 prosentin vuotuinen lisäetu. Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa ryhmäeläkevakuutussopimuksia lukuun ottamatta sopimuksen laskuperustekorkoa. Ryhmäeläkevakuutuksissa diskonttokorko on 3,5 prosenttia. Näin ollen niiden laskenta täyttää niitä koskevat määräykset ja asetukset. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus). Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi. Yhtiö täydensi vastuuvelkaansa tilivuonna 2013 yhteensä 175 miljoonalla eurolla. Olemassa olevasta täydennysvastuusta katetaan vuonna 2014 normaalin diskonttokorkokulun ja 1,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus, vuonna 2015 normaalin diskonttokorkokulun ja 2,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus ja vuosina 2016 ja 2017 normaalin diskonttokorkokulun ja 3,0 prosentin korolla lasketun korkokulun erotus. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (takuukoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien Vuosikertomus 2013 25
kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Vastaavasti joidenkin vakuutuslajien riskiliike on selvästi alijäämäistä ja näiden vakuutuslajien vastuuvelkaa on täydennetty erinäisillä täydennysvastuilla. 1.8 Vastuuvelan kate Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla. 1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon. 1.10 Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Konsernitilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset ja suunnitelman ylittävät poistot (poistoero) jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei merkitä taseeseen, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin ja rahastoituihin arvonkorotuksiin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista ja kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan mukaisena. 1.11 Toimintapääoma Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääoma kerrotaan liitetiedoissa. Vakuutusyhtiölaki sisältää myös ennakoivan valvonnan luvun. Tämän luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, kun taas voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomiyhtiö täyttää kyseisen ennakoivan valvonnan mukaiset vakavaraisuusvaatimukset. 1.12 Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin. Ulkomaisten tytäryritysten tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuloslaskelmaerät käyttäen tilikauden keskikurssia. Voiton tai tappion osalta muodostuva keskikurssiero merkitään konsernin vapaaseen omaan pääomaan. Oman pääoman muuntoerot merkitään jaettuina konsernin sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. 1.13 Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella, lisäeläketurva puolestaan on yleensä hoidettu yhtiön tai OP-Henkivakuutus Oy:n myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä. 1.14 Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esite- 26 Vuosikertomus 2013
tään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. 1.15 Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikevaihto = + Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = ± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja Kokonaistulos = ± Liikevoitto/-tappio ± Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = + Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä. Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = + Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Taseen loppusumma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%)= Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Sijoitusjakauma käyvin arvoin Perusjakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten yhteenlaskettua markkina-arvoa. Riskijakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten deltakorjattujen kohde-etuusarvojen yhteenlaskettua arvoa. Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) = ± Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu ± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus ± Sijoitusten arvostuserojen muutos x 100 + Taseen loppusumma Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka ± Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty takuukorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla takuukoron täydennysvastuun muutoksilla. Toimintapääoma = + Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + Tilinpäätössiirtojen kertymä ± Sijoitusten arvostuserot ± Laskennalliset verovelat + Pääomalainat (Finanssivalvonnan luvalla) Aineettomat hyödykkeet ± Muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x 100 + Vakuutustekninen vastuuvelka Tasoitusmäärä 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta. Vuosikertomus 2013 27
2 Riskienhallinta 2.1 Riskienhallinnan toimintaperiaatteet 2.1.1 Riskienhallinnan tehtävä Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista. 2.1.2 Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta Suomi-yhtiössä työskentelee 11 henkilöä. Yhtiön toimintojen käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistaa se, että toiminta näin organisoituna johtaa vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Vuoden 2013 aikana riskienhallinnan parissa työskentelevien henkilöiden painopistealueena ovat olleet ne laadulliset vaatimukset, joita jäljempänä mainittu Solvenssi II -direktiivi asettaa yhtiön hallinto- ja riskienhallintajärjestelmälle. Tähän liittyvät hankkeet jatkuvat edelleen vuoden 2014 aikana. Yhtiössä on perustettu erillinen seurantaryhmä, joka koordinoi hankkeiden etenemistä. toteutetaan osana päivittäisrutiineja (esimerkiksi useat sijoitustoimintaan liittyvät riskilimiitit). Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu. 2.1.5 Riskinottohalu Keskeinen osa yhtiön liiketoiminta- ja riskistrategiaa on ottaa kantaa siihen, millaista riskiä ja kuinka paljon yhtiö haluaa ottaa. Tällä on luonnollisesti suora yhteys yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuteen. Suomi-yhtiön osalta tällä on myös merkitystä siihen, millä aikataululla lisäetuja maksetaan: mitä enemmän riskiä yhtiö ottaa, sitä enemmän vakavaraisuuspääomaa toiminta vaatii ja lisäetujen jakamista joudutaan rajoittamaan. Toisaalta, jos yhtiö ei lainkaan kanna riskiä, vakuutusten pitkän aikavälin tuotto odotusarvoisesti alenee. Yhtiön toiminnan osalta merkittävin osa riskistä syntyy sijoitustoiminnasta. Tämä on tietoinen valinta, sillä yhtiön tulee jo kokonsa puolesta sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Tästä syntyy toimintaympäristössä aina riskejä, sillä ei ole olemassa riskittömiä sijoituksia. Riskillisistä omaisuuslajeista on mahdollista saada myös ylituottoa, mikä toteutuessaan näkyy aikanaan vakuutuksenottajille parempina lisäetuina. Vakuutustoiminnan biometristen riskien osalta riskit rajoittuvat olemassa olevaan kantaan, ja sen sisältämiä riskejä yhtiö hallitsee sisäisillä riskianalyyseilla ja jälleenvakuutuksella. Liikekuluihin liittyvien riskien osalta yhtiö on päätynyt siihen, että kannanhoito on siirretty yhtiön ulkopuolelle erillisillä pitkäaikaisilla ulkoistamissopimuksilla. 2.1.3 Riskien tunnistaminen Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne erilliseen riskirekisteriin. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi sekä mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä että ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen. Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaaviksi. 2.1.4 Riskienhallinnan vastuut Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Yhtiön johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta kyseisten periaatteiden mukaisesti. Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Osa riskienhallintatehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä 2.2 Riskien mittaaminen 2.2.1 Viranomaisvalvonta Euroopan unionin tasolla on ollut jo useita vuosia kehitteillä uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä direktiivi, Solvenssi II -direktiivi. Vuoden 2013 lopulla avoinna olleista asioista saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys, ja näillä näkymin Solvenssi II -direktiivi tulee velvoittavaksi 1.1.2016 alkaen. Uusi kehikko poikkeaa merkittävästi nykyisestä Solvenssi I -direktiivin mukaisesta vakavaraisuussääntelystä. Suurin muutos on se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Laskenta perustuu taloudelliseen näkökulmaan eli yhtiön taseen molemmat puolet pyritään arvostamaan markkinaehtoiseen arvoonsa. Vuodesta 2008 alkaen vakuutusyhtiölaki on sisältänyt ennakoivan valvonnan luvun, jonka mukaisesti lasketaan tavoiterajat yhtiön vakavaraisuuspääomalle. Kyseisessä laskentamallissa yhtiön ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan, ja laskentamalli on näin kansallisesti ollut ensi askel kohti Solvenssi II -direktiiviä. Muuttuvasta maailmasta huolimatta vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvalvonnan perusteena ovat edelleen myös Solvenssi I -direktiivin mukaiset lait ja määräykset. 28 Vuosikertomus 2013
Solvenssi I perustuu pitkälti kirjanpidolliseen tarkasteluun, ja siinä käytännössä ainoastaan yhtiön koko vaikuttaa vakavaraisuusvaateeseen. Erityisesti vastuuvelan osalta poikkeavuus Solvenssi II -direktiiviin on merkittävä ja aiheuttaa muun muassa sen, että korkotason liikkeet voivat näiden direktiivien mukaan johtaa toisiinsa nähden ristiriitaisiin tulkintoihin. Suomi-yhtiö on keskinäisenä run off -yhtiönä lähtenyt siitä, että yhtiölle on ensiarvoisen tärkeää pystyä turvaamaan myös kymmenien vuosien päästä päättyvien vakuutuksien saatavat unohtamatta kuitenkaan koko kannan kokonaistuottoodotuksia, ja on näin ollen päätynyt nyt painottamaan Solvenssi II:n tyyppistä taloudellista näkökulmaa. 2.2.2 Yhtiön sisäinen malli Suomi-yhtiön soveltama sisäinen malli pyrkii määrittämään yhtiön toiminnan vaatiman taloudellisen pääoman määrän. Tämä riskienlaskentamalli perustuu pitkälti Solvenssi II:n kakkostason asetusten luonnosten mukaiseen malliin eli riskit lasketaan modulaarisesti ja ne summataan ottaen huomioon riskien väliset yhteisvaikutukset. Kyseistä mallia on yksinkertaistettu niiden osien osalta, joiden merkitys keskinäiselle run off -yhtiölle on vähäinen. Toisaalta myös joidenkin riskien osalta on sovellettu omaa sisäistä siirtymäsäännöstä, jotta saavutetaan hallittu siirtymä uuteen kehikkoon. Eri riskitekijöistä huomioidaan eksplisiittisesti seuraavat pääriskilajit ja niiden alariskilajit: Markkinariski Osakeriski Kehittyneet markkinat Muut Epälikvidit sijoitukset Korkoriski Kiinteistöriski Valuuttariski Korkomarginaaliriski Vakuutusriski Operatiivinen riski Yhtiön soveltaman sisäisen mallin merkittävin poikkeama Solvenssi II -kehikkoon on korkoriskin määrittäminen: luonnosten mukaisen kehikon riskistä yhtiössä huomioidaan toistaiseksi vain puolet. Syynä tähän on, että vastuuvelan arvostuksessa käytetyn diskonttokoron määrittämistapaan liittyy vielä paljon epävarmuuksia. Riskinkantokykyä määritettäessä diskonttokorkona käytetäänkin vuoden alun ja tarkasteluhetken diskonttokoron painotettua keskiarvoa. Painotuskerroin määräytyy yhtiön sisäisesti määrittelemästä vastuuvelan korkoriskin tavoitesuojaustasosta, joka vuoden 2013 alussa oli 50 prosenttia. Toinen merkittävä poikkeama on se, että yhtiö noudattaa Omnibus II -direktiiviehdotuksen mukaista osakkeiden siirtymäsäännöstä pääomarahastojen, kiinteistösijoitusrahastojen ja hedge-rahastojen osalta (epälikvidit sijoitukset -luokka). Tällä tavoin yhtiö katsoo parhaiten saavuttavansa vastuuvelan asettamat pitkän aikavälin tavoitteet. Pääomaa, jota vastaan riskiä otetaan, kutsutaan riskinkantokyvyksi. Riskinkantokyky vastaa pitkälti asetusten luonnosten mukaisen kehikon pääomaa, jossa vastuuvelkaan ei sisällytetä pääoman purkautumisen kautta maksettavia lisäetuja ja jossa vastuuvelan markkinaehtoinen arvo lasketaan soveltaen yhtiön sisäistä diskonttokorkoa. Sisäisen mallin mukaan laskettua riskin yhteismäärää suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn, eikä normaalitilanteessa suhdeluku saa ylittää 115 prosentin tasoa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoiteluotettavuustaso vastaa A-luottoluokituksen omaavan yrityksen vakavaraisuutta. Yhtiön on tarkoitus tulevien vuosien aikana sopeuttaa riskinottoaan siten, että pitkän aikavälin tavoitteet pystytään täyttämään. Keskeisiä tekijöitä sopeuttamisen osalta ovat korkoriskin suojaaminen korkotasojen normalisoituessa ja epälikvidien omaisuuserien vähentäminen. Sisäisellä mallilla on myös ohjaava vaikutus yhtiön myöntämiin lisäetuihin. Yhtiön hallitus on vahvistanut vakuutusyhtiölain mukaisesti lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja yhtiö on julkaissut nämä internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti se osa vakavaraisuuspääomasta, jota ei tarvita riskien kantamiseen asetetulla luotettavuustasolla, jaetaan lisäetuina vakuutuksenottajille. Tarvittavaa vakavaraisuuspääomaa määritettäessä sovelletaan sisäistä mallia. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen ja sitä kautta eri aikoina päättyvien vakuutuksien tasapuoliseen kohteluun päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa. 2.3 Keskeiset riskitekijät 2.3.1 Markkinariski Osalle sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan johtaa laskentamalleja, joilla voidaan määrällisesti mitata otettujen riskien tasoa. Osa riskeistä on puolestaan sellaisia, joita on vaikea kuvata laskentamalleilla, ja ne ovatkin enemmän itse toimintaan liittyviä. Alla on kuvattu ensin niitä riskitekijöitä, joita mitataan määrällisesti. Osakeriski kuvaa osakekurssien arvonmuutosriskiä tietyissä stressitilanteissa. Tämän osalta menettely on tulevaa Solvenssi II -standardikehikkoa myötäilevä eli stressitekijät on määritelty kolmelle eri kategorialle: kehittyneet osakemarkkinat, kehittyvät osakemarkkinat ja epälikvidit sijoitukset. Epälikvidit sijoitukset -luokka pitää sisällään pääomarahastot, epäsuorat kiinteistörahastot ja hedge-rahastot. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvien omaisuuden ja velkojen muutosten nettovaikutusta yhtiön kantokykyyn. Tämä on selkeästi keskeisin tekijä, jossa omaisuuden ja velkojen välillä on riippuvuutta. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen arvo laskee, mutta kun vastuuvelka lasketaan markkinaehtoisesti, myös velan arvo laskee. Korkotason muutoksen vaikutus riippuu siis siitä, kuinka omaisuus ja velka yhdessä muuttuvat. Korkoriskiä mitataan olettamalla korkojen nousevan/laskevan paralleelisti ja laskemalla tämän vaikutus sekä omaisuuteen että velkaan. Nou- Vuosikertomus 2013 29