Asiantuntija-arviointi Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivujen käytettävyydestä

Samankaltaiset tiedostot
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Evaluointidokumentti

Käytettävyyden arvionti

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

Heuristinen arviointi

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA Heuristinen arviointi

Ryhmäläisten nimet:

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

KÄYTETTÄVYYS OHJELMISSA KÄYTTÖLIITTYMÄ

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

SoberIT Software Business and Engineering Institute

Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne

Ryhmäläisten nimet:

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Käytettävyyden arviointi

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Sikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Hirviö SEPA-dokumentti Käyttöliittymän heuristinen arvoiointi

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

SEPA PÄIVÄKIRJA HEURISTINEN ARVIOINTI. Eero Kallio 54942R Ilkka Terho 57643U Kaarlo Lahtela 61439P

KUHA-PROJEKTI. Petri Lamminaho Ville Muittari Kati Mäki-Kuutti Juho Tamminen. Käytettävyys raportti

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus

Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari Sami Karjalainen, VTT

Kerro kuvin 3:n uudet ominaisuudet

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant Versio: V0.93

MAANMITTAUSLAITOS.FI JA SAAVUTETTAVUUS EMILIA HANNULA & KIRSI MÄKINEN

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

Ouka.fi aikamatka saavutettavuuteen

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

Miksi käytettävyys on tärkeää

KÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu :08

Aika: keskiviikko klo 9-16 Paikka: Ag Alfa ja Ag C234.1

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

SEPA Heuristinen arviointi

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina

Lomakkeiden suunnittelu. Aiheina

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Transkriptio:

Asiantuntija-arviointi Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivujen käytettävyydestä 26.4.2006 Marianne Partanen, Jari Tuokko ja Heli Vanamo Verkkosivujen käytettävyyden arviointi ilman käyttäjää...2 Heuristisen arvioinnin vaiheet...2 Heuristiset säännöt...3 Verkkosivuilla havaitut ongelmat...4 1. heuristiikka: Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi...4 2. heuristiikka: Käyttäjien oma kieli...5 3. heuristiikka: Käyttäjien muistinkuorman minimointi...5 4. heuristiikka: Yhdenmukaisuus...5 5. heuristiikka: Riittävä palaute...5 6. heuristiikka: Selkeä poistumistapa eri tiloista ja toiminnoista...6 7. heuristiikka: Oikopolut...6 8. heuristiikka: Selkeät virheilmoitukset...6 9. heuristiikka: Virhetilanteiden välttäminen...6 10. heuristiikka: Riittävä ja selkeä apu ja dokumentointi...6 Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet...7

Verkkosivujen käytettävyyden arviointi ilman käyttäjää Verkkosivujen käytettävyyttä voidaan arvioida ilman käyttäjän kuulemista mm. heuristisella arvioinnilla. Tällä tavalla löydetään erilaisia käytettävyysongelmia kuten vieraita termejä, epäyhtenäisyyksiä sivujen sanastossa ja sivujen sommittelussa tai painikkeiden ja tekstien epäjohdonmukaisessa sommittelussa. Heuristisessa arvioinnissa tarkastellaan verkkosivuja erilaisten käytettävyysperiaatteiden eli heuristiikkojen avulla. Heuristista arviointia pidetään hyvänä tapana etsiä käyttöliittymän ongelmakohtia yksinkertaisella, nopealla ja edullisella tavalla. Se ei kuitenkaan korvaa käyttäjien kanssa tehtyjä testejä verkkosivujen käytettävyydestä vaan tarjoaa kehitystyön tueksi menetelmän, jolla verkkosivuilla esiintyviä virheitä voidaan karsia. Tämän vuoksi Tampereen yliopiston kirjastossa tehdään kirjaston verkkosivuista heuristisen arvioinnin lisäksi käyttäjätutkimus informaatiotutkimuksen laitoksella pro gradu työnä. Käytettävyystestaus ja heuristinen arviointi täydentävät näin toisiaan. Heuristisen arvioinnin tehokkuus riippuu siitä, kuinka paljon arvioijilla on kokemusta käytettävyydestä ja tutkittavista kotisivuista sekä niiden käyttötarkoituksesta. Heuristisen arvioinnin voi kuitenkin myös suorittaa henkilö, jolla ei ole käytettävyyskokemusta eikä kokemusta sovellusalueesta. Arvioinnissa mukana on suotavaa olla käytettävyysasiantuntija ja tuplaekspertti, joka tuntee hyvin testattavat verkkosivut ja on lisäksi käytettävyysasiantuntija. Eri arvioijat löytävät sivustosta erilaisia ongelmakohtia. Tämän vuoksi arvioijia tulisi olla useampi. Suositeltava arvioijien määrä on 3-5. Arvioijat käyvät läpi käyttöliittymää ja arvioivat noudattaako se tunnustettuja käytettävyysperiaatteita eli heuristiikkoja. Kirjastosta katsottiin arvioijiksi soveltuvan parhaiten tiedottaja Marianne Partanen, kirjastonhoitaja Heli Vanamo ja mikrotuen siviilipalvelusmies Jari Tuokko. Marianne vastaa mm. kotisivujen ylläpidosta ja päivittämisestä sekä on perehtynyt kotisivujen käytettävyyteen. Heli tuo arvioijatiimiin mm. tietoteknistä käytettävyysnäkökulmaa. Jari puolestaan tuo tiimiin ulkopuolisen /käyttäjän näkökulman, koska hän ei ole niin tiiviisti tekemisissä verkkosivujen kanssa. Nielsenin käytettävyysheuristiikat kehitettiin 1990-luvulla pääasiassa ohjelmistojen evaluointiin. Niiden soveltaminen verkkosivujen tarkasteluun on välillä hankalaa. Tämä kävi myös ilmi kirjaston verkkosivujen tarkastelussa. Heuristisen arvioinnin vaiheet Heuristinen arviointi voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1. Järjestelmän läpikäynti yksittäin 2. Ongelmien keruu 3. Ongelmien vakavuuden arviointi 4. Keskustelu ja ideointi Ensimmäisessä vaiheessa kukin arvioija käy kotisivuja läpi yksinään muutaman tunnin istuntona. Kotisivut tulisi käydä heuristisessa arvioinnissa läpi vähintään kahdesti. Ensimmäisellä kerralla luodaan yleiskuva sivustosta ja sen rakenteesta. 2

Toisella kerralla keskitytään tiettyihin käyttöliittymän osiin ja niiden mahdollisiin käytettävyysongelmiin. Heuristinen arviointi voidaan tehdä joko siten, että katsotaan sivut läpi näyttö näytöltä ja kunkin näytön kohdalla tarkistetaan näytön osat eri heuristiikkojen avulla, tai siten, että valitaan yksi heuristiikka tarkasteltavaksi ja käydään läpi kaikki näytöt läpi kyseistä sääntöä silmällä pitäen. Kunkin arviointiistunnon tuloksena syntyy lista havaituista ongelmista sekä perustelut, miksi nämä ovat ongelmia. Kukin arvioija laatii oman listan. t kerätään lopuksi yhdeksi listaksi. Myös kirjastossa toimittiin edellä mainittujen vaiheiden mukaisesti. Heli, Jari ja Marianne kävivät läpi kirjaston kotisivuja ensin itsenäisesti ja listasivat havaittuja ongelmia. Tämän jälkeen ongelmat kerättiin yhdeksi listaksi. Jotta ongelmalistaa voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kehitystyössä, ongelmat tulisi asettaa tärkeysjärjestykseen niiden vakavuuden suhteen. Ongelmien vakavuuden arvioinnissa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi seuraavaa jaottelua: katastrofaalinen (ongelma on korjattava heti, tuotetta ei voi käyttää) häiritsevä/suuri (vaikeuttaa käyttöä merkittävästi, korjataan heti) vähäinen/pieni (haittaa käyttöä, korjataan) kosmeettinen (korjataan jos on aikaa) kyseessä ei ole käytettävyysongelma n vakavuuteen vaikuttaa se, kuinka usein ongelma ilmenee, kuinka vaikea siitä on selvitä ja kuinka helposti ongelma opitaan välttämään. Ongelmien vakavuuksien ryhmittely kannattaa tehdä varsinaisten arviointien jälkeen, jotta arvioinneissa voidaan keskittyä ongelmien löytämiseen ja jotta kaikilta arvioijilta saataisiin mielipide kunkin ongelman vakavuudesta. Ongelmien vakavuuden arvioinnin voi tehdä joku joko ryhmissä tai jälleen kukin arvioija yksinään. Kun ongelmalista on saatu valmiiksi, kannattaa vielä kokoontua ryhmässä keskustelemaan tuloksista ja luomaan parannusehdotuksia. Keskusteluryhmässä voi olla arvioijien lisäksi myös muita henkilöitä. Ongelmien lisäksi ryhmässä tulisi myös keskustella kotisivujen hyvistä puolista, koska heuristinen arviointi pyrkii nimenomaan löytämään ongelmia ja hyvät puolet jäävät usein huomiotta. Heuristiset säännöt Heuristisessa arvioinnissa käytetyin sääntökokoelma lienee Nielsenin kymmenenkohtainen lista. Lista pitää sisällään seuraavat kymmenen kohtaa: 1. Vuorovaikutuksen käyttäjän kanssa tulee olla yksinkertaista ja luonnollista. 2. Vuorovaikutuksessa tulee käyttää käyttäjän kieltä. 3. Käyttäjän muistin kuormitus tulee minimoida. 4. Käyttöliittymän tulee olla yhdenmukainen. 5. Järjestelmän tulee antaa käyttäjälle kunnollista palautetta reaaliajassa. 6. Ohjelmassa ja sen osissa tulee olla selkeät poistumistiet. 7. Oikopolkuja ja tehokasta työskentelyä tulisi tukea. 8. Virheilmoitusten tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä. 3

9. Virhetilanteeseen joutumista tulisi välttää. 10. Käyttöliittymässä tulee olla kunnolliset avustustoiminnot ja dokumentaatio. Tässä raportissa ei ole avattu heuristisia sääntöjä perusteellisimmin, mutta työryhmä tutustui sääntöihin yhdessä, jotta ne olisi kaikille selvät ja pystyimme hyödyntämään niitä perusteellisesti arviointia tehdessämme. Heuristiset säännöt on esitetty hyvin esimerkiksi seuraavissa teoksissa ja mm. näitä lähteitä käytimme heuristisen arvioinnin pohjana. Kuutti, Ville. Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. s. 47-67. Riihiaho, Sirpa. Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjää. Luettavissa verkossa http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.600/asiantuntija-arviot.pdf Käytetty 21.3.2006 Verkkosivuilla havaitut ongelmat Raportin lopuksi olemme koonneet yhteen havaitsemamme ongelmat ja jaotelleet ne heuristiikoittain. Lisäksi olemme pohtineet ongelman yhteyteen parannusehdotuksen virheen välttämiseksi ja toistamiseksi. Ongelmia ei ole listattu sen vakavuuden tai ongelman ilmenemisen useuden perusteella vaan ne on listattu satunnaisesti. 1. heuristiikka: Yksinkertainen ja luonnollinen dialogi Epäjohdonmukaista linkitystä Kotisivujen rakenne ja linkitys selkeytetään esim. vuo-/rakennekaavion avulla Esimerkiksi Julkaisukeskuksen sivujen Kiinnitettään huomiota graafisen väritys on synkkä; esteettisyys suunnitteluun osana vuorovaikutusta käyttäjien kanssa. Graafista ulkoasua suunnitellessa tulee ottaa huomioon mm. värien käyttö. Liikaa alaspäin rullattavaa. Tekstien tiivistäminen. Huomioitava, että verkossa lukijalla on silmäilevä lukutyyli. Tietoja/tekstejä piiloon esim. linkin taakse. Sivut liian pitkiä, tärkeä teksti jää välillä sivun alalaitaan. Sivujen rakennetta vaikea hahmottaa (mistä pitää klikata) Tekstien tiivistäminen. Huomioitava, että verkossa lukijalla on silmäilevä lukutyyli. Tietoja/tekstejä piiloon esim. linkin taakse. Uusia kotisivuja suunniteltaessa on tehtävä selkeä ja looginen rakenne-/vuokaavio. sivustosta sekä huolehdittava myös sen ajantasaisuudesta ja loogisuudesta tulevinakin vuosina. Tertion tietokantalistan estettisyys, käyttäjän Värien käyttö huomioitava graafisen huomio kiinnittyy räikeisiin väreihin. ulkoasun suunnittelussa. Vanhentuneita tietoja (esim. Kirjasto tänään) Sivujen päivittämisvastuut on selkeytettävä. 4

2. heuristiikka: Käyttäjien oma kieli Epämääräiset ja oudot termit/terminologia käyttäjälle (Tamcat, Nelli, Refworks, e- kirjasto, e-kirja, Ovid, Medic, Terveysportti, Granum, Taju, TiedeDivari, Tup, Tampub) Tertion sivuilla lääketieteellisiä termejä Kirjastoslangia tulee välttää. Kielen ja termien tulee olla käyttäjien kieltä. On otettava selville, mitä termejä käyttäjä tuntevat ja käyttäisivät. Tertion sivujen käyttäjät kuitenkin alan ihmisiä? 3. heuristiikka: Käyttäjien muistinkuorman minimointi Joillakin sivuilla tekstipalsta on hyvin kapea ja sivua joutuu vierittämään alaspäin, vaikka tekstiä ei ole kovin paljon. Joillakin sivuilla paljon tekstiä, että joutuu vierittämään alaspäin Kuvilla ja linkeillä ei ole selitystekstejä Sekavat lehtilistat Pitkiä linkkilistoja Pääkirjaston ja osastojen tiloja ja laitteita esitellään sekaisin niin, että lukijan vaikea havaita missä tilassa jokin laite sijaitsee. Tarpeeksi leveä tekstipalsta sekä lyhyet tekstit ettei sivua joudu vierittämään. Suunnittelussa on otettava huomioon silmäilevä lukutyyli verkossa. Lyhyet tekstit, ettei sivua joudu vierittämään. Suunnittelussa on otettava huomioon silmäilevä lukutyyli verkossa. Lisätään selitystekstit kuviin ja linkkeihin: viemällä hiiri esim. kuvan päälle tulee selitystekstejä. Lehtilistojen selkeyttäminen. Linkkilistojen jakaminen useammalle sivulle. 4. heuristiikka: Yhdenmukaisuus Julkaisukeskuksen sivujen ulkoasu eroaa kirjaston sivujen ulkoasusta Kirjaston sivuston yksittäiset sivut hyvin erilaisia Suunniteltava yhtenäinen ulkoasu kirjaston sivujen kanssa Suunniteltava yhtenäinen ulkoasu kaikille sivuille. 5. heuristiikka: Riittävä palaute Verkkolomakkeissa on aina teksti Kiitos palautteesta vaikka käyttäjä ei aina palautetta. Käyttäjä saa näin väärää palautetta toiminnoistaan. Selkeä palaute käyttäjälle, minkä lomakkeen on lähettänyt ja kenelle. 5

6. heuristiikka: Selkeä poistumistapa eri tiloista ja toiminnoista Kirjaston sivuilta ulosmenevät linkit aukeavat samassa ikkunassa ei paluuta takaisin kirjaston sivuille Esimerkiksi Humanikan sivuston pääosioihin pääsee vain etusivun kautta Ulosmenevät linkit avautumaan omaan ikkunaansa, jotta käyttäjän on helpompi palata kirjaston kotisivuille. Sivustolle suunniteltava layout jossa joka sivulla on linkit pääosioihin. ( Palvelut, Lehtiluettelot, Tietoa Kirjastosta jne.) 7. heuristiikka: Oikopolut Kaikilla sivuilla päälinkit eivät ole samat eikä tästä johtuen pääse nopeasti esimerkiksi takaisin etusivulle. Pikavalikot puuttuvat joiltakin sivuilta Sivuille on suunniteltava yhtenäinen rakenne ja ulkoasu, jotta palaaminen esimerkiksi etusivulle käy vaivattomasti. Sivuille lisätään pikavalikko tai muu tapa päästä nopeasti ja kätevästi suoraan tärkeille sivuille. 8. heuristiikka: Selkeät virheilmoitukset 9. heuristiikka: Virhetilanteiden välttäminen 10. heuristiikka: Riittävä ja selkeä apu ja dokumentointi Hakemistossa vanhentuneita asioita Sekava hakemisto Sivuston rakenne ei ole selkeä käyttäjälle. Sivujen päivittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Sivut tulee käydä säännöllisin väliajoin läpi. Sivurakenteen tulee olla järjestelmällisempi ja tarjolla voisi olla esim. sivukartta myös käyttäjille Sivukartta myös käyttäjille näkyviin. 6

Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet Yhteenvetona voidaan nostaa esiin neljä keskeistä ongelmaa Tampereen yliopiston kirjaston kotisivuilla. 1. Merkittävä ongelma kirjaston kotisivuilla on sivuilla käytetty terminologia. joka ei ole ymmärrettävissä kirjastonkäyttäjille. Käyttäjälle vieras kirjastoalan terminologia vaikeuttaa kotisivujen käyttöä ja siellä liikkumista. Linkkien ja toimintojen nimeäminen kirjastoalan terminologian mukaan aiheuttaa käyttäjille ongelmia, ja vaikuttaa näin sivuilla liikkumiseen ja eri toimintojen käyttöön. Sivujen kielen tulee olla käyttäjien kieltä. Kotisivuilla olevat tekstit tulee esittää käyttäjän kannalta ajateltuna, selkeästi ja turhaa kirjastoslangia välttäen. Kotisivuja uudistavan työryhmän on tarpeen pohtia mikä olisi hyvä tapa kartoittaa sopivaa sanastoa kirjaston verkkosivuille. 2. Verkkosivujen pitkät tekstit ja linkkilistat hankaloittavat sivujen käytettävyyttä, sillä netin käyttäjät silmäilevät sivuja eivätkä käytä aikaansa lukemiseen. Tällöin tekstistä tulisi tehdä sellaista, että silmäilevä käyttäjä löytää tärkeimmän informaation nopeasti. Kaikki tieto, jota käyttäjä tarvitsee vain harvoin, tulisi piilottaa esimerkiksi erillisen linkin taakse. Käyttäjän tulee löytää haluamansa perustieto vaivattomasti ja nopeasti ilman, että hänen tarvitsee lukea jokaista pitkää tekstiä läpiä. 3. Kotisivut eivät ole kauttaaltaan yhdenmukaiset graafiselta ilmeeltään. Kotisivujen yhtenäiseen ulkoasuun ja graafiseen ilmeeseen (värit, muodot, koot, tekstityypit yms.) tulee kiinnittää huomiota uusien sivujen suunnittelun yhteydessä, sillä se helpottaa tarvittavien tietojen löytymistä eikä kiinnitä esimerkiksi käyttäjän huomiota käyttäjän kannalta epäoleelliseen tietoon. Linkit, kuvat, värit yms. tulee sommitella johdonmukaisesti tukien käyttäjän etenemistä verkkosivuilla ja esimerkiksi palaamista aloitussivulle. Värien käytössä kannattaa kuitenkin olla maltillinen, sillä esimerkiksi räikeät ja vilkkuvat värit voivat johtaa epäoleellisen tiedon luo. Kotisivujen tulee olla kauttaaltaan yhdenmukaiset, eli esimerkiksi päälinkkien tulee olla kaikilla sivuilla vastaavissa paikoissa ja samassa järjestyksessä. 4. Kirjaston verkkosivujen rakenne ei ole looginen. Informaatio on organisoitu kotisivuille käyttäjän kannalta epäloogisesti. Uusien kotisivujen rakenteen tulee olla looginen ja mahdollisimman yksinkertainen, jotta käyttäjäkin pystyy sen hahmottamaan. Arviointitiimissä totesimme, että mikään verkkosivuilta löytynyt ongelma ei ole edellä kuvatun asteikon mukaan katastrofaalinen tai häiritsevä. Lähinnä kyseessä on kosmeettisia tai vähäisiä ongelmia, joita löytyy sivustosta kauttaaltaan. Ongelmien korjaaminen ei nykyisillä resursseilla ole mahdollista vaan näihin ongelmiin kiinnitetään erityistä huomiota kirjaston kotisivu-uudistuksen yhteydessä. Joihinkin ongelmiin toivotaan ratkaisuehdotuksia esimerkiksi käytettävyystutkimuksen myötä. Kotisivujen uudistamista varten perustetussa työryhmässä (Eija Heikkinen, Erja Kymäläinen, Soile Levälahti, Kati Mäki, Marianne Partanen ja Heli vanamo) otetaan huomioon tässä arvioinnissa esiin nousseet asiat ja työryhmässä pohditaan 7

parannusehdotuksia, ettei arvioinnissa esiin tulleita asioita toistettaisiin uusilla verkkosivuilla. Huonojen puolien lisäksi tässä työryhmässä on tarpeen tarkastella, mitkä ovat nykyisten verkkosivujen hyvät puolet. 8