Kainuun jätevesi -hanke

Kainuun jätevesi -hanke 1.4.2013 31.3.2014

JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle. Jätevesien puhdistukseen liittyvä ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011. Uusi asetus (209/2011) tuli voimaan 15.3.2011 ja se kumosi aikaisemman valtioneuvoston asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, joka tuli voimaan 1.1.2004. Asetuksen siirtymäaika päättyy 15.3.2016. Jätevesiasetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja näin ehkäistä ympäristön pilaantumista. Uudet vähimmäisvaatimukset vastaavat aiemman jätevesiasetuksen lievempää vaatimustasoa. Puhdistustasovaatimukset on määritelty orgaaniselle aineelle, fosforille ja typelle. Asetuksen mukaan talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Herkästi pilaantuvilla alueilla kuten rannoilla ja pohjavesialueilla, kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään edellyttää ohjeellisia arvoja korkeampaa puhdistustasoa. Asetuksen vaatimukset ovat koskeneet uudisrakentamista vuoden 2004 alusta alkaen. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset siirtymäajan päättymisen 15.3.2016 mennessä. Säädösmuutoksilla kohtuullistettiin jätevesien käsittelyn tehostamiseksi tarvittavia investointeja ja lisäksi pyrittiin varmistamaan iäkkäiden ja vaikeassa elämäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Myös erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, esimerkiksi työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada hakemuksesta vapautuksen puhdistusvaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se voidaan myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan. Ympäristöministeriö on todennut, että sopivan jäteveden käsittelyjärjestelmän valinta edellyttää aina kiinteistökohtaista arviointia. Kiinteistönomistajan kannalta tärkeää on ehkäistä lähiympäristön, kuten pohja- tai kaivoveden, pilaantumista ja muita asuinympäristön hygieenisyyshaittoja. Erityisesti rannoilla ja pohjavesialueilla kiinteistökohtainen jätevesien puhdistus voi olla haasteellista.

Sisällys 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 1 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE... 2 2.1 Kainuun Nuotta ry... 2 2.2 Hankkeen rahoitus... 2 2.3 Hankkeen kulut... 3 2.4 Yhteistyö kuntien kanssa... 3 2.5 Ohjausryhmä... 4 2.6 Muut yhteistyötahot... 4 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT... 5 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö... 5 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus... 5 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI... 6 5 YLEISNEUVONTA... 6 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta... 6 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet... 7 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA... 8 6.1 Neuvonnan toteuttaminen... 8 6.2 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso... 10 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot... 12 7 PALAUTE... 15 8 TULOKSET... 15 9 NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS... 17 Liite 1. Kiinteistökäynnillä täytettävä kaavake

1 1 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kainuun jätevesi oli Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima neuvontahanke, jonka tavoitteena oli antaa puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä ja valtioneuvoston asetuksesta (209/2011) haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille. Hankkeen tarjosi jätevesiä ja niiden käsittelyä koskevaa yleisneuvontaa erilaissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl, joista 34 koski vapaa-ajan kiinteistöä ja 122 vakituisesti asuttua kiinteistöä. Neuvonnan kysyntä lisääntyi vuonna 2013 edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Neuvontakäynneistä noin 62 % toteutui niin, että kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä ja pyysi neuvontakäynnille. Vastaava luku vuonna 2012 oli 40 %. Vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä noin 78 % eivät täyttäneet hajajätevesiasetuksen vaatimuksia. Vapaa-ajan kiinteistöjen osalta uusimistarve koski 36 % tarkastelluista jätevesijärjestelmistä. Useissa kohteissa käytössä oleva järjestelmä oli jo mm. ikänsä puolesta siinä kunnossa, että tulevassa saneerauksessa ei voida hyödyntää nykyisen järjestelmän osia, kuten saostuskaivoja. Yleisneuvontatilaisuuksia järjestettiin 16, joista 13 osalta yhteistyötä tehtiin paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kylillä järjestetyt yleisneuvontatilaisuudet lisäsivät kiinteistökohtaisen neuvonnan kysyntää. Kyläyhdistyksien aktiivisuus kertoo osaltaan, että hajajätevesiasiat ovat tulossa myös käytännöntasolla ajankohtaiseksi. Neuvonnan vaikuttavuudesta tehtiin syksyllä 2013 kysely, jonka kohteena olivat vakituisesti asuttujen kiinteistöjenomistajat (64 kpl), jotka eivät kuuluneet ns. ikävapautuksen piiriin. Vastauksia palautui 20 kpl. Lähes jokainen vastannut ilmoitti, että neuvontakäynnillä kiinteistölle jätetty dokumentti on tallessa, mutta itse järjestelmiä oli kyselyn mukaan uusittu vain 4 kpl. Kahden vuoden aikana tehdyn neuvontatyön pohjalta voi sanoa, että jätevesijärjestelmien ajanmukaistamista ei saada toteutettua siirtymäajan päättymiseen mennessä. Kuntiin tehdyn kyselyn pohjalta käy esille, että jätevesijärjestelmien saneeraukset eivät ole merkittävästi lisääntyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Valitettavasti useat kiinteistöjen omistajat odottavat vielä asetuksen muuttuvan ja sen varjolla siirtävät asiaa tuonnemmaksi. Jätevesienkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa on parantamisen varaa. Neuvonnan yhteydessä kiinteistöjen omistajille on painotettu suunnittelun merkitystä ja sen vaikutuksia pidemmällä aikavälillä. Toisaalta

suunnittelijaresursseja ei kaikin paikoin ole liioin käytettävissä ja asukkaiden valinnanmahdollisuudet ovat vähissä. Tärkeä osa hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanossa on, että päteviä suunnittelijoita on riittävästi. Kainuusta osallistui syksyllä 2013 kaksi henkilöä Hämeenlinnassa järjestettyyn hajaasutusalueen vesihuollonsuunnittelija koulutukseen. 2 2 KAINUUN JÄTEVESI -HANKE 2.1 Kainuun Nuotta ry Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry. tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseutujen kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseen kuuluu noin 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Jätevesineuvonta hankkeen toiminta-alueena oli koko Kainuu. Hankkeen pääpaino oli kiinteistökohtaisessa neuvonnassa. Yleisneuvontaa pyrittiin kohdentamaan suoraan Kainuun kylien asukkaille ja kyläyhdistykset aktivoituivatkin yhteistyön tekemiseen. Hankkeen tavoitteet Neuvoa ja opastaa puolueettomasti, parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen viemäröinnin ulkopuolella sijaitsevia haja-asutusalueen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien parantamistarpeissa Tiedottaa käyttökelpoisista hajajätevesien käsittelymahdollisuuksista asetuksen tavoitteet huomioiden Auttaa yhdenmukaistamaan hankealueen kuntien määräyksiä hajajätevesien käsittelyvaatimusten osalta Tuottaa yhdenmukaista ja rekisteröitävää tietoa hankealueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä Auttaa alueellisten haja-asutusalueiden vesienhuollon kehittämissuunnitelmien toteuttamisessa 2.2 Hankkeen rahoitus Kainuun jätevesihankkeen rahoitus (1.4.2013 31.3.2014) koostui Ympäristöministeriön Kainuun ELY-keskukselle kohdentamasta avustuksesta ja kuntien rahoituksesta. Kainuun ELY-keskuksen Kainuun Nuotta ry:lle myöntämän avustuksen suuruus oli 99 655 ja kuntien rahoitus yhteensä 14 800. Kainuun kunnat, Puolankaa lukuun ottamatta, osallistuvat neuvontatyön rahoittamiseen.

3 2.3 Hankkeen kulut Taulukoista 1. on esitetty hankkeen kustannusarvio ja toteutuneet kulut. Henkilöstön palkkakustannukset muodostivat suurimman menoerän hankkeen kokonais-kustannuksista. Palvelujenostoon varatusta rahoituksesta jäi osa käyttämättä, koska kiinteistökohtaisen neuvonnan tarve oli ennakoitua vähäisempää. TAULUKKO 1. Hankkeen rahoitus 1.4.2013 31.3.2014 2013 Arvio Toteutuneet kustannukset Henkilöstökustannukset 66800 64752 Palvelujenosto 20500 11322 Toimistokulut 9000 6304 Tiedotus ja viestintä 5000 5640 Matkakulut 13155 4282 YHTEENSÄ 114455 92300 2.4 Yhteistyö kuntien kanssa Kuntien viranhaltijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä mm. kohdennettujen neuvonta-alueiden valinnassa sekä kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä. Vuoden 2013 aikana kohdennetun neuvonnan alueita valittiin Vaalasta, Paltamosta, Hyrynsalmelta ja Ristijärveltä. Useista kunnista ohjattiin neuvoja kysyneitä kuntalaisia kääntymään hankkeen puoleen. Vastavuoroisesti neuvojat kehottivat ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan ns. rajatapauksissa, jolloin vain viranomainen voi tehdä linjauksen miten kannattaa toimia. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa oli asiakaslähtöistä ja tähdännyt kiinteistön omistajan/ asukkaan edunmukaiseen toimintaan. Hankkeen toimesta pystyttiin keventämään kuntiin kohdistuvaa neuvontatarvetta. Joissain tilanteissa jätevesineuvoja saattoi joustavammin lähteä kiinteistökäynnille ja tällöin viranhaltijalle jäi paremmin aikaa esim. lupahakemuksien käsittelyyn. Helmikuussa 2014 järjestettiin kuntien viranhaltijoille keskustelutilaisuus, jossa aiheena olivat mm. poikkeuksen myöntäminen ja sen perusteet. Kuntien on hyvä tehdä yhteistyöt, jotta Kainuuseen saadaan yhtenevä käytäntö ja asukkaiden tasapuolinen kohtelu määräaikaisen poikkeuksen myöntämisperusteisiin.

4 2.5 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmään kuului kuntien viranomaisia, rahoituksen valvojan edustaja Kainuun ELY-keskukselta, Kainuun Nuotta ry:n johtoryhmän edustaja, joka toimi kokouksissa puheenjohtajana. Ohjausryhmä kokoontui 27.9.2013 ja 26.3.2014. Ohjausryhmän jäsenet: Jukka Korhonen, Suomussalmen kunta Risto Saarinen, Kuhmon kaupunki Paula Malinen, Kajaanin kaupunki Harri Helenius, Ristijärven kunta Risto Rojo, Kainuun ELY-keskus Veli-Matti Karppinen, Kainuun Nuotta ry Esa Jaakkola, Kainuun Nuotta ry Niina Kinnunen, Kainuun Nuotta ry 2.6 Muut yhteistyötahot Hankkeen yhteistyötahoja olivat Kainuun alueella muun muassa Kainuun ELYkeskus, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä, Kainuun sote -kuntayhtymä, kylä- ja asukasyhdistykset sekä mökkiläistoimikunnat. Neuvontapalveluiden järjestämisessä ostopalveluina otettiin oppia Pohjois-Pohjanmaalla toimivasta ProAgrian neuvontahankkeesta. Kyläyhdistyksen rooli jätevesineuvonnassa lisääntyi merkittävästi. Kyläyhdistyksien kanssa järjestettiin yleisneuvontatilaisuuksia ja tiedotettiin hajajätevesiasioista yhdessä. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi aloitti keväällä kiinteistökohtaisen rekisterin päivittämisen. Rekisteriin kerättiin tietoja mm. sakokaivolietteen kuljettamisesta. Tietojen päivittämisen seurauksena Ekokymppiin tuli kyselyitä myös hajajätevesiä koskien, jolloin jätehuoltoviranomainen ohjasi asiakkaan jätevesineuvonnan piiriin. Lisäksi Ekokympin jäteneuvojan kanssa yhdessä tarjottiin neuvontapalveluja asukkaille. Keväällä 2014 kylä- ja asukasyhdistyksille markkinoitiin yhteistyössä pakettia, johon sisältyi hajajätevesineuvonnan lisäksi mm. myös energiansäästö- ja jätteidenlajitteluneuvontaa.

5 3 HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJAT JA MUUT TYÖNTEKIJÄT 3.1 Toimialueet, tehtävät ja työajankäyttö Projektipäällikkö, kokoaikainen hankkeen hallinto sekä osatoimintojen koordinointi toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyöverkoston luominen ja ostopalvelujen kilpailuttaminen raportointi rahoittajalle ja ohjausryhmälle tiedottaminen ja viestintä yleis- ja kiinteistökohtainen neuvonta rahoituksen hakeminen ja maksatushakemuksien valmistelu Jätevesineuvojat (ostopalvelu) kiinteistökohtainen ja yleisneuvonta sopimuksen mukaan neuvonnan raportointi hankkeen ja neuvonnan kehittäminen yhdessä projektipäällikön kanssa Projektisihteeri, osa-aikainen (n. 30 %) hankkeen kirjanpito ja toimistotyöt sopimuksien ja rekisterin ylläpitäminen kohdennetun ja yleisneuvontakirjeiden valmistelu sekä postitus 3.2 Neuvojien taustat ja koulutus Jätevesineuvontaa hankkeessa tekivät projektipäällikkö Niina Kinnusen lisäksi Antti Vääräniemi, Timo Piirainen ja Risto Manninen. Neuvojista kolmella on insinöörikoulutus ja yhdellä rakennusalan tutkinto. Lisäksi jokaisella on taustalla vesihuollon suunnittelijakoulutus ja kokemusta jätevesijärjestelmien suunnittelusta. Taulukossa 2 on esitetty minkä kuntien alueille kukin neuvoja teki kiinteistökäyntejä. TAULUKKO 2. Neuvojien käynnit kuntakohtaisesti Niina Antti Timo Risto Hyrynsalmi x x Kajaani x x x Kuhmo x Paltamo x x x Puolanka x Ristijärvi x x Sotkamo x x x Suomussalmi x Vaala x x

6 4 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Hajajätevesiasioista ja yleisneuvontatilaisuuksista on ilmoitettu seuraavissa lehdissä: - KotiseutuPlus 5.4. ja 18.4.2013 - Vuolijoki lehti 18.4.2013 - Tervareitti 21.5.2013 - Puolanka lehti 22.5.2013 - Kainuun Sanomat 26.5., 1.8. ja 15.9.2013 - Kuhmolainen 28.5.2013 - Sotkamo lehti 6.9.2013 Jätevesiasioista ja Kainuun Nuotan tarjoamasta neuvontapalvelusta oli artikkelit Vuolijoki lehdessä (18.4.2013) ja Sotkamo lehdessä (3.5.2013). Paltamon asukaslehdessä no.2. oli kirjoitus jätevesiasioista. Paltamon asukaslehti on luettavissa sähköisesti Paltamon kunnan nettisivuilla. Kainuun Sanomat lehdessä oli (20.9.2013) kirjoitus Vuoreslahden koululla pidetystä neuvontatilaisuudesta, joka järjestettiin yhdessä Ekokympin jäteneuvojan kanssa. Keväällä 2014 Kainuun jätevesihankkeen toiminnasta kerrottiin neljän maakunnan yhteisessä verkkolehdessä. Haja-asutusalueille tarkoitettua neuvontaa sekä yleistä tietoa jätevesiasioista markkinoitiin hankkeen internetsivujen ja facebookin kautta. Lisäksi kuntien viranomaiset osallistuivat tiedottamiseen ja jakoivat neuvontahankkeen yhteystietoja kuntalaisille. Lisäksi alueittain jaetut yleisneuvontakirjeet toimivat osaltaan tiedottamis- ja markkinointikanavana (ks. 6.1.). Kuntien viranomaisille lähetettiin säännöllisesti ja tarvittaessa tietoja hankkeen toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista. 5 YLEISNEUVONTA 5.1 Puhelin- ja nettineuvonta Hankkeen kautta annettiin puhelimitse neuvontaa 20 kiinteistön omistajalle. Puhelimitse on kyselty mm. seuraavia asioita: - On aloittamassa rakentamisen tänä kesänä ja haluaa tietää onko jätevesisuunnitelma sopiva?

7 - Kiinteistön nykyinen järjestelmä on rakennettu 1997 ja siihen on tehty muutoksia 2003. Kunnasta on sanottu, että kaikki on kunnossa. Voiko pitää paikkaansa, kun vesistöön on matkaa noin 10 metriä? - Omistaja on laittamassa kiinteistölleen Vestellin järjestelmän. Kyseli suunnitelman teettämisestä ja siitä toimiiko semmoinen järjestelmä? - Haluaisi laittaa kuivakäymälän, mutta mikähän olisi hyvä? - Miten saadaan mangaani pois kaivovedestä? - Miten tehdään jätevesien käsittely pohjavesialueella? - Voidaanko liittyä kunnalliseen viemäröintiin ja milloin? - Saako vapautuksen viemäröintiin liittymisestä? - Voiko taajamassa vaihtaa vesikäymälän kuivakäymälään? Neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse annettiin vuonna 2013 hieman enemmän kuin edellisenä vuotena. 5.2 Yleisneuvonta ja tilaisuudet Kainuun kylillä järjestettiin yhteistyössä paikallisten kyläyhdistyksien kanssa yleisneuvontatilaisuuksia. Teppanakeskuksessa pidettiin jätevesialan toimijoille tilaisuus huhtikuun alussa. Lisäksi neuvontahanke oli esillä Seppälän maalaismarkkinoilla. Viime vuonna yleisneuvontaa suunnattiin enemmän suoraan kyläläisille sen sijaan, että olisi oltu esillä erilaisissa toritapahtumissa. Taulukossa 3. on esitetty tapahtumien yhteydessä olleet neuvontapisteet ja arvio asiakkaista. TAULUKKO 3. Neuvontapisteet tapahtumien yhteydessä 2013 asiakkaita tapahtumaan osallistuneita 29.-30.8.2013 Kajaani, Seppälän maalaismarkkinat 40 n. 12000 YHTEENSÄ 1 40 Yleisneuvontatilaisuuksiin osallistui henkilöitä vaihtelevasti. Niiden kylien osalta, joissa jätevesiasiat olivat jo nousseet esille osallistujia tuli paikalle mukavasti. Kahdelta kylältä on jo pyydetty uusintakäyntiä tulevalle kesälle, koska kaikki asiasta kiinnostuneet eivät päässeet aikaisemmin paikalle. Taulukossa 4. on esitetty yleisneuvonta ja muut tilaisuudet, joissa hanke on ollut järjestäjänä tai vierailijana.

8 TAULUKKO 4. Yleisneuvonta ja muut tilaisuudet 2013 Paikka Osallistujia 28.2.2014 Kajaani, Teppanakeskus 9 Viranomaiskeskustelutilaisuus 25.11.2013 Suomussalmi, Kiannanniemi 29 Suomussalmen kyläparlamentti, yleisneuvonta 20.11.2013 Kajaani, Kainuun vesienhoidon yhteistyöryhmän 15 kokous 19.11.2013 Ristijärvi, kuntakeskus 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta 31.10.2013 Ristijärvi, Hiisijärvi 19 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta 22.10.2013 Ristijärvi, Pyhäntä 22 Kyläkierros 2013, yleisneuvonta 20.10.2013 Paltamo, Vaarankylä 22 yleisneuvontatilaisuus 11.9.2013 Sotkamo, Pohjois-Tipas 16 yleisneuvontatilaisuus 19.9.2013 Kajaani, Vuoreslahti 21 yleisneuvontatilaisuus 10.9.2013 Kainuun jätehuollonkuntayhtymä 8 Hajajätevesiasetus ja vaatimukset 13.7.2013 Kuhmo, Kalliojoki 45 yleisneuvontatilaisuus 25.5.2013 Vaala, Enonlahti 6 yleisneuvontatilaisuus 1.5.2013 Sotkamo, Suovaara 21 yleisneuvontatilaisuus 24.4.2013 Kajaani, Ojanperä 26 yleisneuvontatilaisuus 23.4.2013 Suomussalmi, Vääkiö 18 yleisneuvontatilaisuus 11.4.2013 Kuhmo, Timoniemi 10 yleisneuvontatilaisuus 5.4.2013 Kajaani, Teppanakeskus 16 tilaisuus jätevesialan toimijoille YHTEENSÄ 17 322 6 KIINTEISTÖKOHTAINEN NEUVONTA 6.1 Neuvonnan toteuttaminen Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestelyssä oli käytössä useita toimintatapoja. Osa neuvontakohteista tavoitettiin postittamalla tietylle alueelle yleiskirjeet, joissa kerrottiin jätevesiasetuksesta sekä maksuttomasta ja puolueettomasta neuvontatyöstä. Edellä mainitulla tavalla kirjeitä postitettiin 99 kpl. Kohdennetun

9 kiinteistökohtaisen neuvonnan alueet valittiin yhteistyössä alueen viranomaisten kanssa. Taulukossa 5 on esitetty kuntakohtaisesti kiinteistöille jaetut kirjeet. Paltamossa neuvonta kohdennettiin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi myös loma-asuntoihin. Käytännössä aluevalinnan jälkeen kukin kunta toimitti kiinteistöjenomistajien yhteystiedot hankkeelle, joka hoiti neuvonnasta tiedottamisen kiinteistölle. Kohdennetussa neuvonnassa kiinteistölle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin kiinteistön omistajalle neuvonta-ajankohtaa. Kiinteistön omistajalla oli mahdollisuus perua aika ja ehdottaa siihen muutosta. Kohdennetun neuvonnan elikkä Nuohooja mallin keinoin tavoitettiin kirjeitse lähestytyistä kiinteistönomistajista noin puolet. Edellisenä kesänä toteutetun kohdennetun neuvonnat tavoittavuus oli samaa luokkaa. Ehdotetun neuvontakäynnin perumisen syinä oli muun muassa, että kiinteistön jätevesijärjestelmä oli jo uusittu tai koettiin, etteivät jätevesiasiat koske heitä tällä hetkellä. TAULUKKO 5. Kirjeet ja toteutuneet neuvontakäynnit 2013 Kunta kirje kiinteistön yleiskirje omistajalle alueella Neuvontakäynnit Putkimies Nuohooja Hyrynsalmi 34 0 6 16 Kajaani 0 0 33 0 Kuhmo 0 0 9 0 Paltamo 31 48 14 9 Puolanka 0 0 2 0 Ristijärvi 7 0 2 3 Sotkamo 0 0 22 0 Suomussalmi 0 0 7 0 Vaala 63 51 1 32 yhteensä 135 99 96 60 Nuohooja -malli Kiinteistönomistajalle lähetettiin kirje, jossa ehdotettiin neuvonta-aikaa ja pyydettiin ottamaan yhteyttä, mikäli ehdotettu ajankohta ei sovi tai muutoin haluaa perua kiinteistökohtaisen neuvontakäynnin. Kohdealue lähdettiin kartoittamaan suunnitelmallisesti yhdellä kertaa. Hyvät ja huonot puolet: + matkakustannuksia säästyy + kiinteistönomistajia voidaan helpommin kannustaa yhteishankintoihin + ajankäyttö helpommin hallittavissa + paikallisesti jätevesien käsittelyyn liittyvät asiat nousevat hyvin esille

+ neuvontatyössä tarvittava alueellinen pohjatieto on tehokkaammin käytettävissä (mm. pohjavesialueet, rakennusjärjestys, vesihuollon kehittämissuunnitelma) kaikki alueella olevat kiinteistönomistajat eivät tarvitse neuvontaa turhia käyntejä ei voida välttää, koska osa kiinteistön omistajista ei ole paikalla, eikä ilmoita siitä neuvojalle Putkimies -malli Yleisneuvontatilaisuuksien ja muun tiedottamisen kautta pyrittiin löytämään ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat ja haluavat neuvoja sekä ohjeita jätevesien käsittelyyn. Kiinteistönomistaja otti neuvojaan yhteyttä, jolloin neuvontaajankohta sovittiin. Putkimies-mallin toimintaa voitiin tehostaa esimerkiksi jakamalla tiedotuskirjeitä jätevesineuvonnasta paikallisesti kiinteistönomistajien postilaatikoihin. Tiedotuskirjeessä muun muassa kerrottiin millä viikoilla jätevesineuvoja on alueella liikenteessä. Hyvät ja huonot puolet: + neuvonta kohdentuu vain niille, jotka tarvitsevat sitä + neuvontaan ja ohjeistukseen suhtaudutaan myönteisemmin + neuvontakäynti johtaa todennäköisemmin käytännön toimenpiteisiin + neuvonta hajautuu tasapuolisesti ympäri Kainuuta matkakustannukset nousevat, koska käytännössä neuvontakäyntien kokoaminen tietyltä alueelta yhdelle päivälle ei aina ole mahdollista neuvontakäyntikohtainen valmisteluaika kasva 10 6.2 Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien taso Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 156 kpl. Taulukossa 6 on esitetty arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta. Kiinteistökohtaiset järjestelmät luokiteltiin ohjeistuksen mukaan: SININEN, vähäinen jätevesimäärä Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske nykyisellään tätä kohdetta, siten järjestelmä kunnossa VIHREÄ, järjestelmä kunnossa Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää huoltoa käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti KELTAINEN, järjestelmää tehostettava, järjestelmän toimivuutta seurattava PUNAINEN, järjestelmä on uusittava viimeistään 15.3.2016 mennessä

11 TAULUKKO 6. Arvio kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimistarpeesta 2013 Vakituisesti asutut kiinteistöt 2013, 122 kpl 9% 13% 78% Vakituisesti asutut kiinteistöt Ikävapautus huomioitu (12 %) 8% 12% 12% 68% Vapaa-ajan kiinteistöt 2013, 34 kpl 36% 25% 18% 21% Vakituisesti asutuista kiinteistöistä noin joka kymmenes kuului automaattisen ikävapautuksen piiriin. Näiden kiinteistöjen osalta ei tällä hetkellä ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Ohjeita tarvittavista toimista annettiin tulevaisuutta ajatellen, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistajuus on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle. Taulukossa 7 on jaoteltu 2013 neuvonnan kohteena olleiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien toimivuus sen mukaisesti, käsitelläänkö kaikki jätevedet samassa järjestelmässä vain onko kyseessä ns. 2-putki järjestelmä. Jaottelussa kohtaan 2. on laitettu lisäksi ne kiinteistöt, joissa on käytännössä yksi jätevesijärjestelmä, mutta ei vesikäymälää. Prosentti-osuus on laskettu kiinteistökäyntien kokonaismäärästä. Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteena olleista jätevesijärjestelmistä suurin osa n. 80 % on sellaisia, että kaikki jätevedet käsitellään yhdessä. Yleisin vakituisesti asuttujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmä koostuu kahdesta saostuskaivosta, joiden perässä on kivipesä tai vedet johdetaan suoraan ojaan.

12 TAULUKKO 7. Yhteenveto kiinteistökäynneistä 1) Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % 91 10 Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) 1 Järjestelmä riittämätön - yhteensä 91 58,3 10 6,4 Vanha maaperäkäsittely 7 2 Muu (pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu) 5 1 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 12 7,7 3 1,9 Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 2 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 7 4,5 2 1,3 Yhteensä 110 70,5 15 9,6 2) Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Kpl % Kpl % Järjestelmä riittämätön - yhteensä 3 1,9 5 3,2 Pieniä toimia vaativa tai vanheneva ratkaisu yht. 4 2,6 2 1,3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 5 3 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 3 Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä 5 3,2 6 3,8 Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 6 3,8 Yhteensä 12 7,7 19 12,2 6.3 Kiinteistökäyntien yhteydessä annetut neuvot Neuvontakäynti aloitettiin selvittämällä lähtötiedot, joilla on merkitystä siihen, miten jätevedet tulisi käsitellä, jotta jätevesiasetuksen ja kuntien määräykset sekä velvoitteet täytetään. Sen jälkeen kartoitettiin yhdessä kiinteistönomistajan tai joissain tapauksissa vuokralaisen kanssa kiinteistön nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Jätevesineuvoja täytti kiinteistöllä taustatietokaavake, johon kirjattiin mm. seuraavia asioita: - kiinteistön omistaja ja yhteystiedot - kiinteistön sijainti (haja-asutusalue, taajama, pohjavesialue, ranta-alue)

13 - vedenhankinta ja arvio kulutuksesta (porakaivo, rengaskaivon, joku muu) - varustelutaso (wc, tiskikone, suihku, sauna) - nykyinen jätevesijärjestelmä (kaivot, purkupaikka, rakennusvuosi, huolto ja korjaus) Laki edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulisi olla laadittuna selvitys jätevesienkäsittelystä, sekä huolto- ja käyttöohjeet. Kiinteistökäyntien yhteydessä tuli selkeästi esille, että vain muutamilla kiinteistöillä oli laadittuna edellä mainittu selvitys. Kiinteistökäynnillä täytettiin kaavake, joka on liitteessä 1. Alkuperäinen (tarvittavilta osin täytetty) kaavake jäi kiinteistölle ja neuvojalle jäi siitä jäljennös raportointia varten. Viime kesänä tehtyjen neuvontakäyntien myötä kiinteistöille jäi ainakin selvitys kiinteistön jätevesienkäsittelystä. Kiinteistökäynnin yhteydessä kerrottiin lainsäädännön vaatimuksista ja konkretisoitiin mitä ne merkitsevät kyseessä olleen kiinteistön osalta. Neuvontatyön tuloksena kiinteistönomistaja oli selvillä oman jätevesijärjestelmänsä nykytilasta. Mikäli todettiin, että jätevesienkäsittelyä tulee tehostaa, annettiin kiinteistönomistajalle ohjeita miten asiassa tulee edetä. Kaaviossa 1 on esitetty kiinteistökäynneillä ehdotetut toimenpiteet. Tapauskohtaisesti kiinteistölle jätettiin mm. seuraavaa aineistoa: - selvityskaavake jätevesienkäsittelystä - käyttö- ja huolto-ohjeet - Hyvä jätevesien käsittely esite - Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta esite - Kainuun jätevesihankkeen esite - jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja - sakokaivolietteen käsittely ohje - kuivakäymälä esittely ja vertailu - kuntien viranomaisten yhteystietoja

14 KAAVIO 1. Kiinteistökäynnillä ehdotetut toimenpiteet 80 70 60 50 40 30 20 10 Ehdotetut toimet 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 1. wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 2. koko jätevesien käsittelyjärjestelmän uusiminen 3. wc:n uusinta vähävetiseksi huutelukäymäläksi 4. saostussäiliöiden kunnostus 5. saostussäiliöiden lisäys (esim. osasto lisää) 6. umpisäiliö 7. hälyttimen lisäys umpisäiliöön 8. maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 9. imeytyskentän rakentaminen 10. maasuodattamon rakentaminen 11. fosforinpoiston lisääminen 12. harmaavesisuodatin 13. laitepuhdistamo 14. yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää 15. muu, mikä? Neuvontakäyntien yhteydessä annetut ohjeet, eivät poissulje muita vaihtoehtoja. Joidenkin kiinteistöjen osalta neuvonnan yhteydessä on voitu antaa laaja kirjo eri vaihtoehtoja, joita kiinteistönomistaja on jäänyt harkitsemaan. Esimerkiksi kiinteistönomistajan harkintaan on jäänyt, onko hän valmis luopumaan vesikäymälästä. Kyseisessä tilanteessa lähes kaikki vaihtoehdot ovat vielä käytettävissä.

15 7 PALAUTE Jätevesineuvontaan on pääasiallisesti suhtauduttu myönteisesti, vaikka paikoin kiinteistönomistajat eivät näe aiheellisena tehostaa jätevesijärjestelmän toimivuutta siirtymäaikana. Neuvontakäynneistä ei ole kerätty erikseen palautetta kiinteistöjen omistajilta, mutta useat heistä ovat kertoneet, että on todella hyvä asia, kun jätevesineuvojalla on mahdollisuus tulla kiinteistölle kertomaan vaihtoehdoista ja käytännöntoimista, kuten lupien hankinnasta. Elokuussa 2013 kartoitettiin kesällä 2012 tehdyn jätevesineuvonnan vaikuttavuutta. Kyselykirjeitä lähetettiin kaikkiaan 64 kiinteistölle (ks. kohta 9). Kyselyn rajattiin niihin kiinteistöihin, jotka ovat vakituisesti asuttuja ja neuvontakäynnillä arvioitiin järjestelmän olevan kokonaan uusimisen tarpeessa. Kiinteistökäyntien yhteydessä neuvonnasta on annettu myönteistä palautetta. Esim. Nykyaikana kaikesta saa maksaa. On todella hyvä juttu, että Kainuun Nuotalta saa neuvojan kotiin kertomaan, mitä tulisi ja olisi tarpeen tehdä. 8 TULOKSET Suomen Ympäristökeskus kerää tietoja eri puolella Suomea toimivista neuvontahankkeista. Yhtenä seurattava ja vertailussa mukana olevana indikaattorina on hankkeen kustannuksien suhteuttaminen neuvonnan toteutumiseen. Vertailuluku vaihtelee eri neuvontahankkeiden välillä, eikä se yksiselitteisesti kuvaa neuvonnan tehokkuutta tai laadukkuutta. Pääsääntöisesti vertailuluku on niiden hankkeiden osalta pienempi, jotka toteuttavat neuvontaa Nuohooja-mallin mukaisesti. Vuonna 2012 neuvontahankkeiden vertailuluku vaihteli välillä 109 946. Pohjois-Suomessa toimivien hankkeiden vertailuluku oli suurempi, joka osin johtuu pidemmistä välimatkoista ja Putkimies-mallin käyttämisestä kiinteistökohtaisen neuvonnan lähtökohtana. TAULUKKO 8. Hankkeen kokonaiskulut (ARVIO)= 92 300 (ajalle 1.4.2013 31.3.2014) Yleisneuvonta (puhelin, netti, yleisötilaisuudet) Yksilöllinen neuvonta kerroin 10 yht. 382 kpl henkilöitä kerroin 40 yht. 20 kpl talouksia Kiinteistökohtainen neuvonta kerroin 100 yht. 156 kpl talouksia =,, = 456,50

16 Taulukossa 9 on esitetty kuntakohtaisesti jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut toimenpideluvat ja rakennusluvan mukaisten hankkeiden yhteydessä saneeratut järjestelmät. Joidenkin kuntien osalta ei ollut tarkkoja tietoja käytettävissä, että kuinka monta jätevesijärjestelmää on rakennettu muun korjausrakentamisen yhteydessä. Sotkamon ja Suomussalmen kunnissa luvitettavasta jätevesisuunnitelmasta lausunnon antaa myös ympäristönsuojelusihteeri, jolloin sitä kautta saneerauksen kohteeksi tulleet järjestelmät on helpommin löydettävissä. TAULUKKO 9. Jätevesijärjestelmien saneeraukseen haetut luvat 2013 1. jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) 2012 1. jätevesijärjestelmä uusittu 2. muun rakentamisen yht. arvio on (sulkeissa) Hyrynsalmi 0 (2) 0 3 3 +(2) Kajaani 6 (4) 3 (4) 9 +(8) Kuhmo 4 (4) 5 (4) 9 +(8) Paltamo 4 (8) 5 10 19 +(8) Puolanka 2 (2) 1 (2) 3 +(4) Ristijärvi 1 (1) 2 (2) 3 +(3) Sotkamo 14 7 7 28 Suomussalmi 21 3 (4) 24 +(4) Vaala 5 7 12 Yhteensä 57 +(21) = 78 kpl 53 +(16) = 69 kpl 110 +(37) Näyttää sille, että jätevesijärjestelmien uudistaminen ei ole vilkastunut viimeisen kahden vuoden aikana. Kainuussa jätevesijärjestelmien uusiminen oli vilkkainta vuosina 2006-2008, jolloin esimerkiksi Sotkamossa saneerauksen kohteena oli ollut noin 50 järjestelmää vuodessa. Arvion mukaan jätevesisuunnitelmia kuitenkin laadittiin viime vuonna jo enemmän kuin edellisenä vuotena. Kiinteistöjen omistajat eivät välttämättä hae toimenpidelupaa välittömästi suunnitelman saatuaan. Viime kesänä kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien yhteydessä tuli vastaan hieman alle 10 jätevesisuunnitelmaa, jotka oli jo teetetty aikaisempina vuosina, mutta lupaa ei vielä ollut haettu. Kahden neuvontakäynnin perimmäisenä tarkoituksena olikin, että kävisimme vielä yhdessä jätevesisuunnitelman läpi, ennen toimenpideluvan hakemista.

17 9 NEUVONNAN VAIKUTTAVUUS Elokuussa 2013 lähetettiin kyselykirje 64 talouteen, joissa oli käyty kiinteistökohtaisella neuvontakäynnillä edellisenä kesänä. Kyselyn kohteeksi valittiin ne vakituisesti asutut kiinteistöt, joiden jätevesienkäsittelyjärjestelmä oli uusimisen tarpeessa (ns. punaiset kohteet). Kyselyn kohteena ei ollut ns. ikävapautuskohteita. Kysely tehtiin SYKE:n kaavakkeella, johon ei ollut lisätty muita kysymyksiä. Vastauksia palautui kaikkiaan 20 kpl (30 %). Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavana, eivätkä ne kerro kovin tarkkaan kaikilta osin neuvonnan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi tiedossa on, että viime kesänä ainakin 5 jätevesijärjestelmää uusittiin neuvontakäynnin jälkeen, mutta kyselyssä tulee esille vain 4 järjestelmän uusimista. On mahdollista, että neuvontakäynti kiinteistölle on johtanut useammankin järjestelmän uusimiseen. Kysymykset Ympyröi sopivin vaihtoehto. Halutessasi voit lopuksi antaa palautetta. 1) Motivoiko neuvontakäynti teitä kunnostustoimenpiteisiin, mikäli sellaisten arvioitiin olevan kiinteistöllänne tarpeellisia? a. kyllä 13 kpl, 65 % vastanneista b. ei 3 kpl c. en osaa sanoa 4 kpl 2) Saitte neuvontakäynnistä kirjallisen dokumentin, jossa arvioitiin nykyisen järjestelmänne riittävyys ja mahdollisten toimien tarpeellisuus. Onko tämä dokumentti teillä tallessa? a. kyllä 18 kpl, 95 % vastanneista b. ei 1 kpl c. en osaa sanoa 3) Onko kiinteistöllänne tehty jätevesineuvojan suosittelemat hoito- ja huoltotoimenpiteet? a. kyllä 3 kpl b. ei 15 kpl c. meille ei ole tehty huoltoon liittyviä suosituksia 1 kpl d. en osaa sanoa Mikäli jätevesijärjestelmänne arvioitiin tarvitsevan saneeraustoimia, mitä seuraavista toimista olette toteuttaneet tähän mennessä? 4) Oletteko tilanneet jätevesijärjestelmän uusimiseen tai saneeraukseen tähtäävän suunnitelman suunnittelijalta? a. kyllä 5 kpl, 28 % vastanneista b. ei 11 kpl c. ei koske minua 2 kpl

5) Mikäli olette tilanneet suunnitelman, minkälaiselta suunnittelijalta se tilattiin? Voit valita useamman vaihtoehdon. a. FISE-pätevä haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija, 2 kpl b. henkilö jätevesineuvojan antamalta suunnittelijoiden yhteystietolistauksesta, 2 kpl c. kunnan suosittelema suunnittelija d. muu, mikä [avoin vastaus], 2 kpl e. ei koske minua, 2 kpl 6) Oletteko hakeneet toimenpidelupaa jätevesijärjestelmän remontoimiselle tai rakentamiselle? a. kyllä 3 kpl b. ei 14 kpl c. ei koske minua 1 kpl 7) Oletteko rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän (kokonaan uuden tai vanhoja osia hyödyntäen)? a. kyllä 4 kpl b. ei 13 kpl c. ei koske minua 1 kpl 8) Mikäli olette rakentaneet tai rakennuttaneet jätevesijärjestelmän, valittiinko järjestelmäksi jätevesineuvojan suosittelema vaihtoehto? a. kyllä 3 kpl b. ei 1 kpl mikäli ei, miksi? [avoin vastaus] c. ei koske minua 2 kpl 9) Mikäli ette ole vielä ehtinyt tekemään edellä mainittuja toimia, milloin teillä on aikomus viedä asiaa eteenpäin? a. vuonna 2014 4 kpl b. vuonna 2015 3 kpl c. myöhemmin kuin 2015 3 kpl d. aion hakea lykkäystä kunnostustoimiin vuonna 2016 1 kpl e. ei koske minua 1 kpl f. en osaa sanoa 4 kpl 10) Muita kommentteja tai terveisiä 1. Asiantuntijan paikallakäynti ja arviointi ehdottoman tärkeitä! 2. Odottelen kunnallista tai osuuskuntapohjaista jätevesihuoltoa, koska alueella on kymmeniä talouksia ja kesämökkejä, jotka tarvitsevat kyseisen systeemin. Ja koko alue on järvenrantaa! 3. Kesäkuussa 2013 entisten kaivojen tilalle asennettiin LabkoBiokem panospuhdistamo. 4. Tämä jätevesijärjestelmän saneeraus tuntuu niin turhanpäiväiseltä, koska taloudessa asuu vain yksi henkilö. 5. Minkä helvetin takia tänne pitää tehdä mitään uudistuksia, kun paskavedet ei mene mihinkään vesistöön, ei vesistöjä edes lähellä, kun paskakaivo tyhjennetään normaalisti Kyllä Talvivaarasta on enemmän haittaa kun yksittäisestä kaivosta. 6. Jätevesijärjestelmä uusittiin nyt syksyllä 18

LIITE 1 1/5 TIETOJEN KERÄYS Neuvojan nimi ja puhelinnumero Päivämäärä Neuvontaan osallistunut henkilö / asema (esim. vuokralainen) Olen osallistunut neuvontaan vapaaehtoisesti ja allekirjoituksellani varmistan, että neuvonta on tapahtunut mainittuna ajankohtana TAUSTATIEDOT Kiinteistön omistaja / asukas: Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Kunta Kiinteistön osoite Postinumero ja postitoimipaikka KIINTEISTÖN TIEDOT Rakennusvuosi Pinta-ala Rakennuksen käyttö ympärivuotinen asuminen vapaa-ajan asuminen, käyttö pv/vuosi Tila ja RN:o Tontin koko, m 2 Asukkaita, kpl Jätevesijärjestelmästä on: selvitys/suunnitelma käyttö- ja huolto-ohjeet ikäperusteisen vapautuksen edellytys on olemassa Kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset, joista voi aiheutua jätevesipäästöjä KIINTEISTÖN SIJAINTI normaali haja-asutusalue taajaan rakennettu alue pohjavesialue, lk. ranta-alue, etäisyys vesistöön metriä VEDEN HANKINTA (juomavesi ja pesuvesi) vesihuoltolaitos (kunta/vesiosuuskunta), nimi porakaivo rengaskaivo järvi yhteinen kaivo muu, mikä? Arvioitu etäisyys talousvesikaivolta nykyiseen jätevesien käsittelyjärjestelmään metriä TALOUSVEDEN JOHTAMINEN RAKENNUKSEEN painevetenä (vesijohtoverkosto, pumppu) kantovesi (tai tilapäinen vesiletku) vesimittari käytössä, arvioitu vedenkulutus/ vuosi

LIITE 1 2/5 VARUSTELU WC tiskikone pyykkikone suihku sauna Onko tiedossa olevia muutoksia varustelussa/vedenhankinnassa ei kyllä, mitä ja milloin? kuivakäymälä kompostoiva erotteleva muu, mikä? VIEMÄRÖINTI 1 putkiviemäröinti 2 putkiviemäröinti Onko WC:n erillisviemäröinti mahdollista kyllä ei NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖLLÄ Järjestelmän rakennusvuosi: Tehdyt muutokset: JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön yhteiskäsittelyyn muiden jätevesien kanssa muualle, minne? Muiden jätevesien käsittely umpisäiliö saostussäiliö/saostuskaivo, josta ne johdetaan maasuodattamoon maahanimeyttämöön kivipesään tai imeytyskaivoon avo-ojaan muualla, minne? pienpuhdistamo yksinkertainen maaperäkäsittely kivipesä tai imeytyskaivo muu, mikä UMPISÄILIÖ tilavuus m 3 säiliön ikä vuotta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko säiliössä täyttymishälytin? kyllä ei onko säiliö tiivis? kyllä ei säiliön valmistaja ja malli Umpisäiliölietteen käsittely: Kuinka usein umpisäiliö tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää umpisäiliön? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein

LIITE 1 3/5 SAOSTUSSÄILIÖ/SAOSTUSKAIVO 1-osainen 2-osainen 3-osainen 1-osan vesitilavuus m 3 2-osan vesitilavuus m 3 3-osan vesitilavuus m 3 yhteistilavuus m 3 arvio tilavuudesta materiaali muovi betoni muu, mikä? onko kaivojen poistoputkissa T-haarat kyllä ei saostuskaivojen ikä vuotta Saostussäiliölietteen käsittely: Kuinka usein säiliöt tyhjennetään? kertaa/vuosi Kuka tyhjentää saostussäiliöt? Mihin lietteet toimitetaan? Tarkastus 5 vuoden välein VESIEN JOHTAMINEN SAOSTUSSÄILIÖSTÄ maasuodattamoon kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl tehostettu fosforinpoisto maahanimeyttämöön kentän pinta-ala m 3, imeytysputket kpl, tuuletusputket kpl kivipesään tai imeytyskaivoon (alleviivaa), tilavuus m3 avo-ojaan muualla, minne? ei tietoa PIENPUHDISTAMO Valmistaja Malli Prosessi aktiiviliete biosuodin bioroottori Toiminta jatkuvatoiminen panos Ylijäämälietteen tyhjennys krt/vuosi Minne liete toimitetaan Rakenteen ja toiminnan tarkastus 10 vuoden välein Purkujärjestelyt avo-ojaan suoraan järveen/jokeen maaperään

LIITE 1 4/5 AIKATAULU JA ARVIO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN UUSIMISTARPEESTA Jätevesimäärä vähäinen nykyisellään, ei vaadi toimenpiteitä ei järeitä laitteita, vesien hallittu maahan johtaminen Järjestelmä kunnossa, ei vaadi toimenpiteitä asianmukainen käyttö ja huolto järjestelmä on uusi huolto- ja käyttöohjeiden teko Järjestelmä vaatii seurantaa ja kunnostustoimia tulevaisuudessa, tai pieniä parannuksia heti selvityksen teko ja päivittäminen tuuletusputket T-haarat tiivistykset umpisäiliön täyttymishälytin muut, mikä? Järjestelmä ei täytä vaatimuksia ei minkäänlaista puhdistusjärjestelmää kaikille vesille vain 1-2 saostussäiliötä saostussäiliöt tai umpisäiliö ovat vanhoja saostussäiliöissä ei ole pohjaa jätevedet johdetaan maastoon käsittelemättömänä toimintahäiriöt muu, mikä? EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT Jätevesijärjestelmän dokumentointi ja aikataulu laaditaan selvitys laaditaan suunnitelma jätevesien käsittelyn tehostaminen/uusiminen yleiset käyttö- ja huolto-ohjeet jätetty kiinteistölle jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuudessaan uusimisen tarpeessa Jätevesijärjestelmän kunnostaminen / kuormituksen vähentäminen wc:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi saostussäiliöiden kunnostus hälyttimen lisäys umpisäiliöön Jätevesien käsittelyjärjestelmän uudistaminen maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee umpisäiliö harmaavesisuodatin laitepuhdistamo saostussäiliöiden uusiminen wc:n uusinta vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi saostussäiliöiden lisäys (esim. osaston lisäys) fosforinpoiston lisääminen kunnalliseen viemäröintiin liittyminen imeytyskentän rakentaminen maasuodattamon rakentaminen yhteisratkaisu naapureiden kanssa kannattaisi selvittää muu, mikä?

LIITE 1 5/5 ASEMAPIIRUSTUS: Jos kiinteistöllä on asemapiirustus (kartta kiinteistöstä), jossa käy ilmi jätevesijärjestelmän sijainti kiinteistöllä, niin laitetaan siitä kopio selvityksen liitteeksi. Jos asemapiirustusta ei ole, tai siihen ei ole merkitty jätevesijärjestelmän sijaintia, niin kiinteistön tilanteesta voi itse laatia piirroksen. Piirroksessa on tarpeen esittää kiinteistöllä olevat rakennukset, salaojat, talousvesikaivot (omat ja lähellä olevat naapurin kaivot), jätevesien käsittelyjärjestelmä, jätevesien purkupaikka, kiinteistön rajat, vesistöt ym.