1/2009 49. vsk Suur-Savon reservipiirien ja Etelä-Savon aluetoimiston tiedotuslehti XXVIII KEISARINLÄHTEEN KIERROS s. 10 SÄHKÖINEN KUNTOKORTTI s. 16 PIEKSÄMÄEN SEUDUN RESERVILÄISET RY ESITTÄYTYY s. 18
TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) 320 600 Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) 510 700 Avoinna ma-pe klo 8.30-16.30, la suljettu www.marskidata.fi
Suur-Savon reserviläiset 49. vuosikerta, maaliskuu 2009 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu 50 50100 MIKKELI puh. (015) 363 277 toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) 527 9557 JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu 50 50101 MIKKELI puh./fax. (015) 363 277 sähköposti: suursavon.reservipiirit@gmail.com PÄÄTOIMITTAJA Olli-Pekka Kanninen TOIMITTAJAT Pentti Nuutilainen Mauri Parantala TAITTO Sanna Paukkunen PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy syksyllä 2009 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Seppo Anttalainen Vapaaehtoinen maanpuolustus elää muutoksissa kuten yhteiskunta ympärillämme. Reserviläisjärjestöjen toimintaan vaikuttavat eniten puolustusvoimien linjaukset, joista eniten on keskusteltu kertausharjoitusten määristä; enää ei kertausharjoituskutsu tule niin usein kuin aiemmin. Reserviläisille tärkeä koukutuskanava on vapaaehtoiset harjoitukset, joissa voi kehittää reserviläistaitojaan. Reserviläisen on oltava aktiivinen ja tuotava osaamisensa esille ja hakeutua aktiivisesti mukaan koulutukseen ja toimintaan. Koulutukseen antaa hyvän mahdollisuuden MPK, jonka kurssivalikoimasta löytyy sopivia kursseja jokaiselle. Koulutuksesta ja siihen osallistumisesta saa lisää tietoa tämän lehden palstoilta. Reserviläisliittojen tavoitteena on ollut jo vuosia jäsentensä fyysisen kunnon ylläpito. Reserviläisurheiluliitto on äskettäin julkaissut sähköisen kuntokortin helpottamaan oman kunnon kehittymisen seuraamista. Päätös kuntoilun aloittamisesta on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen. Tavoitteena 2010 voisi olla osallistuminen Suur-Savon joukkueella Kaukopartio-hiihtoon. Yhdistyksillä ja kerhoilla on aseita, joten ampumataitoakin pystytään ylläpitämään aktivoimalla jäseniä osallistumaan erilaisiin ampumakilpailuihin. Reserviläisten toimintaa ohjaavat liitot valtakunnallisesti ja piirit alueellisesti ja yhdistykset ja kerhot omilla paikkakunnillaan.. Liitot keräävät piireiltä ja yhdistyksiltä tietoja toiminnan aktiivisuudesta erilaisilla ilmoituksilla. Näistä saatu tieto on myös osoitus aktiivisuudestamme, kun liitot neuvottelevat valtakunnan tasolla tuesta, jota saamme yhteistyökumppaneiltamme. Ilmoitukset on tehtävä ajallaan, koska tieto on oltava käytettävissä mahdollisimman nopeasti. Piirin toiminnan kannalta on tärkeää pitää yhteystiedot ajan tasalla. Varsinkin oikea sähköpostiosoite on tärkeä, koska tiedottaminen tapahtuu pääosin sähköpostilla. Vuoden 2008 aikana on perustettu Vapaaehtoisen maanpuolustuksen Itä- Suomen neuvottelukunta ja Etelä-Savon vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyöryhmä. Näiden organisaatioiden tehtävänä on selvittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen kokonaiskenttää sekä olla aktiivisena toimijana kehitettäessä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintaedellytyksiä. Olen mukana kummankin organisaation työssä, joten otan mielelläni vastaan ja vien eteenpäin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tämäkään lehti ei ilmesty ilman yhteistyökumppaneiltamme saamia mainostuloja. Taloustilanne joka nyt vallitsee, tekee mainosten hankkimisen haasteelliseksi. Toivon että käytätte mahdollisimman paljon yhteistyökumppaneiden palveluja. Suur-Savon Reserviläispiirit kiittävät yhteistyökumppaneita tuesta vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle. Tässä lehdessä on toiminnanjohtaja Mauri Parantalan idea verenluovutuksesta. Tämä on mielestäni nykypäivän reserviläistyötä. Emme koskaan tiedä milloin lähimmäisemme tarvitsee apuamme. Otetaan haaste vastaan ja käydään rehti kilpailu. Hyvää kevättä ja kesää kaikille lukijoille. Olli-Pekka Kanninen SAVON VASAMA 1 2009 3
ETELÄ-SAVON ALUETOIMISTO OSANA ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN ESIKUNTAA Arvoisat Savon Vasaman lukijat. Etelä-Savon Aluetoimiston ensimmäisen toimintavuosi on takana. Kuluneen vuoden aikana aluetoimiston roolia ja toimimista uudistetussa rauhan ajan esikuntaorganisaatiossa osana Itä-Suomen Sotilasläänin Esikuntaa on käsitelty mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Varsin monta kertaa asia on kuitenkin jäänyt pinnalliseksi tarkasteluksi tai puolustusvoimien toimintaa ohjaavien asiakirjojen toistamiseksi. Jäljempänä olevan on tarkoitus avata organisaatiouudistusta kerronnan keinoin ja ilman yhtään perinteistä organisaatiokaaviota. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta toimii kahdella paikkakunnalla. Pääosat eli johto, operatiivinen osasto ja henkilöstöosasto ovat Kouvolassa. Mikkelissä on esikunnan kolmas osasto, Etelä-Savon Aluetoimisto. Sotilasläänin esikunta on Maavoimien Esikunnan johdossa oleva viisi maakuntaa kattava itäisen Suomen johtoesikunta. Aluetoimisto on maakunnallinen toimija, jonka vastuualue rajoittuu Etelä-Savon maakuntaan. Etelä-Savon Aluetoimiston organisaatiossa on kolme kokonaisuutta. Savon Sotilassoittokunta ja Mikkelin komendantintoimisto sijaitsevat Karkialammella. Henkilöstösektori ja operatiivinen sektori sijaitsevat Päiviönkatu 15:ssä eli samassa rakennuksessa, Linnakkeella, jossa aikaisemmin toimi Mikkelin Sotilasläänin Esikunta. Aluetoimiston henkilöstökokoonpano on 40 henkilöä. Taustoiltaan henkilöstö on lakkautetun Mikkelin Sotilasläänin Esikunnan henkilöstöä ja monella on juuret Savon Prikaatissa. Savon Sotilassoittokunnalla on lähes 200 soittotapahtumaa vuodessa pääasiassa Itä-Suomen alueella. Soittokunta on hallinnollisesti osa aluetoimistoa, mutta soittotoimintaa ohjaa ja koordinoi sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkö. Koko itäisessä Suomessa on kolme sotilassoittokuntaa ja maakunnallisesta tasapuolisuudesta sekä tasapainosta huolehtiminen on oleellista, jotta Savon Sotilassoittokunnan soittotilaisuudet eivät painottuisi liiaksi Mikkeliin tai Etelä-Savoon muiden maakuntien jäädessä soittotoiminnalliseen paitsioon. Mikkelin komendantintoimiston toiminnassa keskeistä on varuskunnallisuus. Komendantintoimisto toteuttaa ja tuottaa varuskunnallisia palveluja ja toimintoja noin 500 henkilön Mikkelin varuskunnassa. Varuskunnan päällikkönä on aluetoimiston päällikkö ja komendantintoimisto toimii käytännön toteuttajana. Komendantintoimiston asiakkaina ovat kaikki varuskunnassa toimivat puolustusvoimien organisaatiot. Henkilöstösektorin tehtävät ovat monitahoiset. Sen toiminnassa korostuvat asiakaspalvelu, sidosryhmätoiminta, maanpuolustustyö, vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukeminen sekä huolehtiminen asevelvollisuuden toteutumisesta. Henkilöstösektori toimeenpanee jokasyksyiset kutsunnat ja viime syksynä kutsuntatilaisuuksia oli 25 yhteensä 15 eteläsavolaisella paikkakunnalla. Operatiivinen sektori keskittyy nimensä mukaisesti operatiiviseen alaan kuuluviin asioihin. Sektorin toiminnassa keskeisintä on poikkeusolojen toiminnan suunnittelu, joka ei juuri näy aluetoimiston ulkopuolelle Koko aluetoimiston toiminnassa on oleellista maanpuolustustahdon ylläpito maakunnassa. Sidosryhmätoiminta on keskeinen osa aluetoimiston työskentelyä ja kiinteä yhteydenpito maakunnallisiin yhteistoimintatahoihin, järjestöihin ja maakunnallisiin viranomaisiin on päivittäistä. Yhteydenpidon tärkeyteen vaikuttaa osaltaan myös aluetoimiston vastuu varuskunnallisista asioista. Kouvolassa ja Mikkelissä toimivat Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan osat muodostavat joukko-osaston, mutta eri paikkakunnilla toimivien osien roolit ja toiminta poikkeavat toisistaan melkoisesti. Asiasta ja toiminnan muodosta riippuen Kouvolassa ja Mikkelissä sijaitsevat esikunnan osat toimivat yhtenä esikuntana operatiivisen osaston, henkilöstöosaston ja aluetoimiston ollessa rinnakkaisia osastoja, ohjaavan ja ohjattavan roolissa tai johtavan ja johdettavan roolissa. Teoriassa vaikeaselkoiselta vaikuttava esikuntatyöskentely ja johtosuhdejärjestely ei ole käytännössä niin monimutkainen järjestelmä kuin se voisi yllä oleva perusteella tuntua. Esikunnan toiminta on kolmikerroksista. Kouvolassa toimivat osat huolehtivat koko itäisen Suomen kattavista asioista. Aluetoimisto puolestaan ei osallistu oman maakunnan yli menevien asioiden hoitamiseen. Toinen kokonaisuus on esikunnan sisäinen toiminta, jossa esikunta toimii kokonaisuutena. Kolmas kokonaisuus on maakunnallinen taso Etelä-Savossa, johon liittyvistä asioista huolehtii aluetoimisto. Aluetoimiston tehtäväkentässä maakuntaraja on keskeinen toimintaa ohjaa- 4 SAVON VASAMA 1 2009
va tekijä. Esikunnan eri osien vastuut asioiden hoitamisessa ovat selkeät, eivätkä Kouvolassa ja Mikkelissä sijaitsevien osien toiminnat ole päällekkäisiä. Esikunnan sisäisissä hallinnollisissa ja esikuntatyöskentelyyn kuuluvissa rutiiniluontoisissa asioissa Kouvolassa ja Mikkelissä toimivat osat muodostavat yhden joukko-osaston, jossa erilaisten asioiden hoitaminen on tavanomaista esikuntatyöskentelyä samaan tapaan kuin silloin, jos koko Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta toimisi vaikkapa samassa rakennuksessa. Käytännössä hallintoon ja esikunnan sisäiseen toimintaan kuuluvat asiakokonaisuudet on keskitetty Kouvolaan ja Mikkelissä toimivat osat hoitavat vain välttämättömiä osarutiineja ja osallistuvat asioiden hoitamiseen niiltä osin kuin ne liittyvät aluetoimiston omaan toimintaan. Esimerkiksi henkilöstöhallinto, hankinnat, työaikaasiat, vuosiloma-asiat, kirjaaminen ja toiminnan ja resurssien suunnittelu on keskitetty Kouvolaan. Mikkelissä toimivilla osilla on osallistuva rooli ja aluetoimisto tuo koko esikunnan esikuntatyöskentelyyn oman panoksensa aluetoimistoa koskevilta osin. Kahdella paikkakunnalla toimittaessa tietoteknisten järjestelmien hyödyntäminen ja kiinteä yhteydenpito esikunnan eri osien välillä on oleellisen tärkeää. Kyse on joukko-osaston sisäisten asioiden hoitamisesta, ja käytännössä esikuntatyöskentely olisi nykyisen kaltaista, jos esikunnan osien välimatka olisi yli sadan kilometrin sijasta vaikkapa vain sata metriä. Asevelvollisuusasioissa Kouvolassa toimivilla osilla on ohjaava rooli ja aluetoimistolla on asevelvollisuuslaissa määritetty vastuu sekä toimivalta. Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta ohjaa asevelvollisuusalaa koko vastuualueellaan yhtenäistäen asevelvollisuusasioiden hoitamista viidessä maakunnassa. Eteläsavolaisten asevelvollisten asiat hoidetaan Mikkelissä, kymenlaaksolaisten Haminassa Reserviupseerikoulun yhteydessä olevassa Kymenlaakson Aluetoimistossa ja eteläkarjalaisten asevelvollisten asiat Lappeenrannassa Maasotakoulun yhteydessä toimivassa Etelä-Karjalan Aluetoimistossa. Pohjois-Karjalan ja Ylä-Savon maakunnissa on omat aluetoimistonsa. Operatiiviseen alaan kuuluvissa asioissa aluetoimisto on Kouvolassa toimivien osien alajohtoporras. Samassa esikunnassa on siis yläjohtoporras ja alajohtoporras. Järjestely on looginen, koska Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta on valmiutta säädeltäessä edelleenkin operatiivinen sotilasläänin esikunta, jonka johtoon Etelä-Savon Aluetoimisto perustaa maakunnasta vastaavan Etelä-Savon Sotilasalueen Esikunnan. Poikkeusolojen toiminnan suunnittelu on tarkoituksenmukaisesti järjestetty kun suunnittelussa ja poikkeusolojen varsinaisessa toiminnassa johtosuhteet ovat muuttumattomat. Hiukan toista vuotta sitten tapahtuneen esikuntaorganisaation uudistamisen keskeisenä tavoitteena oli toiminnan tehostaminen. Puolustusvoimien sisäisiä toimintoja virtaviivaistettiin, päällekkäisiä toimintoja karsittiin, erilaisten asioiden hoitamiseen liittyviä prosesseja yksinkertaistettiin ja sitä kautta henkilöstövoimavaroja voitiin kohdentaa keskeisten asioiden ja ydintoimintojen hoitamiseen. Kiteytetysti voidaan todeta, että samalla työpanoksella saavutetaan organisaation uudistamisen jälkeen aikaisempaa parempi tuotos. Perussyy tähän on, että tuotoksen tuottamiseen liittyvä tuloksellisuutta rajoittava työn tekemisen kitka on aikaisempaa pienempi. Vähän yli vuoden kokemusten perusteella organisaatiouudistuksen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin Etelä-Savon Aluetoimiston näkökulmasta. Aluetoimisto osana Itä-Suomen Sotilasläänin Esikuntaa on toimiva järjestely. Hyvää kevättä kaikille Savon Vasaman lukijoille. Ari Kuikka Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö Everstiluutnantti SAVON VASAMA 1 2009 5
Viimeisen Savon Vasaman ilmestymisen jälkeen on vuosi taas vaihtunut. Vaikka uusi vuosi tuo mukanaan uusia haasteita, niin toivottavasti niistä selviytyminen ei osoittaudu liian työlääksi kenellekään. Piiritoimisto toivottaa menestystä paikallisyhdistysten johtopaikoille alkaneeksi vuodeksi valituille henkilöille. Maanpuolustuksen kannalta yksi mielenkiintoisimmista ja odotetuimmista tapahtumista oli 23. tammikuuta tapahtunut uuden ulko- turvallisuuspoliittisen selonteon julkaiseminen. Selonteko ei tuonut tullessaan mitään merkittäviä yllätyksiä, ellei sellaisena pidetä selonteossa linjattua, asteittain vuodesta 2011 alkaen tapahtuvaa puolustusmäärärahojen vuosittaista kahden prosentin tasokorotusta. Korotuksella on tarkoitus kompensoida puolustusvälinemateriaalin hintojen voimakasta kallistumista; hinnat kaksinkertaistuvat seitsemässä vuodessa. Tällainen nousu ei mahdollistaisi nykymuotoisten puolustusvoimien järkevää materiaalista kehittämistä. Selontekoon linjattu korotus mahdollistaa ensi vuosikymmenen alkupuolelta alkaen alueellisten joukkojen kehittämisen. Asia on hyvin merkittävä, sillä valtaosa 350 000 sotilaan vahvuisesta reservistä muodostuu juuri alueellisista joukoista. Toivoa sopii edelleen, että kertausharjoituskutsutkin kohtaavat jatkossa yhä useammin myös ei operatiivisiin joukkoihin sijoitettuja reserviläisiä. Selonteossa ei puututa nykyiseen varuskuntarakenteeseen eikä yleistä asevelvollisuutta aseteta kyseenalaiseksi. Reservin määrä säilyy 350 000 sotilaassa. Tosin ennen julkistamista ja sen jälkeenkin julkisuudessa on esitetty arvioita, että reservin määrää lasketaan nykyisestä 250 000 sotilaaseen Toimistosta tähystettyä ja että puolustusvoimat olisivat siirtymässä yhä enenevässä määrin valikoivaan asevelvollisuuteen. Euroopassa vai Kreikalla, Kyproksella ja Suomella on edelleen voimassa yleinen asevelvollisuus, joka on yksi kansallisen puolustuksemme yleisesti hyväksytyistä kulmakivistä. Valikoivaa asevelvollisuutta olisi pidettävä tervetulleena edistysaskeleena, jos se tarkoittaa sitä, että palvelukseen soveltumaton tai huonosti soveltuva aines pystytään karsimaan jo kutsunnoissa. Näin järjestelmää tarvitsisi nykymuotoisesti kuormittaa kutsumalla palvelukseen myös sellaiset nuorukaiset, jotka joutuvat sen keskeyttämään erilaisten terveydellisten syiden vuoksi hyvin nopeasti. Maanpuolustuskorkeakoulun strategianlaitoksen pääopettajan everstiluutnantti Mika Kerttusen mukaan 250 000 sotilaan reservin muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi riittäisi, jos ikäluokasta koulutettaisiin vain puolet, eli 12 500 miestä ja naista vuodessa, jos sotilaat pysyvät reservissä 40 vuotiaiksi. Laskukaava on epäilemättä ihan oikea mutta jättää huomioimatta sen, että kaikki varusmiespalveluksensa suorittaneet eivät pysy puolustusvoimien reservissä vaan vapautetaan siviiliyhteiskunnan käyttöön mahdollisen kriisin kohdatessa. Näiden ns. VAP-henkilöiden määrä on lisääntynyt jatkuvasti yhteiskunnan muututtua yhä teknistyneemmäksi ja monimutkaisemmaksi. Jo normaalioloissa muodostuneet avainhenkilöt ja avainhenkilöketjut tarvitaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kriisioloissa eikä niitä voida vaihtaa lennossa kriisin uhatessa. Julkaistun selonteon mukaan Suomea ei uhkaa sotilaallinen kriisi eikä Venäjä ole entistä suurempi uhka. Suomeen ei arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia. Nykyiset turvallisuusuhat ovat usein rajat ylittäviä ja laajavaikutteisia. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja influenssapandemiat. Vakavina turvallisuusuhkina pidetään myös energian ja luonnonvarojen saatavuutta sekä ruokakriisiä. Aivan uutena turvallisuusuhkana on kuitenkin huomattavasti kotoperäisempi asia. Elokuussa puolustusvoimain komentajana aloittava kenraali Ari Puheloinen nimesi läskin Suomen pahaksi viholliseksi. Noin neljänneksellä palvelukseen astuvista varusmiehistä vyön pituus on kasvanut jo sairastumisriskirajalle. Asia on hyvin huolestuttava, ei pelkästään puolustusvoimien, vaan koko yhteiskunnan kannalta. Tilanne on monen tekijän summa. Karkeasti yksinkertaistaen voidaan sanoa, että nuoret liikkuvat liian vähän, syövät liikaa ja vääränlaista ravintoa. Yksilötasolla kehitys alkaa jo hyvin varhain ja jatkuu läpi nuoruusvuosien eikä korjausliikkeen tekeminen varusmiespalveluksen aikana enää riitä asioiden palauttamiseksi paremmalle tolalle. Muutoksen tulee tapahtua jo paljon aiemmin. Läskisodassa reserviläiset ovat nyt eturintamassa Reserviläisurheiluliiton johdolla. Liitto lanseerasi vuoden alussa sähköisen kuntokortin kaikkien reserviläisjärjestöjen jäsenten käyttöön. Toisaalla tässä lehdessä on Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtajan Risto Tarkiaisen artikkeli sähköisestä kuntokortista. Joko Sinä olet ottanut sen käyttöösi? Savon Vasamassa alkaa uusi artikkelisarja, jossa paikallisyhdistykset esittäytyvät. Sarjan tarkoitus on lisätä lehdessä paikallista näkyvyyttä sekä antaa virikkeitä oman toiminnan kehittämiseksi. Sarjan aloittaa Pieksämäen seudun reserviläiset ja syksyn numeroon on lupautunut toiminnastaan kertomaan Sulkavan Reserviupseerit. Luistavia hiihtokelejä Mauri Parantala toiminnanjohtaja 6 SAVON VASAMA 1 2009
VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUMINEN ETELÄ-SAVON ALUEELLA Vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvat puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatut koulutustapahtumat, MPK:n järjestämät sotilaallisia valmiuksia palvelevat koulutustapahtumat ja MPK:n muu koulutus. Maanpuolustuspiirien puolustusvoimilta tukea edellyttävän sotilaallisia valmiuksia palvelevan ja muun koulutuksen suunnittelun tulee edetä samassa rytmissä maavoimien suunnitteluaikataulun kanssa. Kokonaistoiminnan koordinoinnin, kalenteriasioiden synkronoinnin ja resurssien tarkoituksenmukaisen kohdentamisen kannalta tämä on välttämätöntä. ISSL:n alueen MPK:n maanpuolustuspiirit laativat joulu - helmikuun aikana tarvekartoituksen vuoden 2010 sellaisen sotilaallisia valmiuksia palvelevan ja muun koulutuksen osalta joka edellyttää tukea puolustusvoimilta. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen mahdollisesti sisältyvien sotilaallisten jaksojen todellinen tarve tulee arvottaa yhteistyössä aluetoimiston ja tukevan joukko-osaston kanssa. MPK:n maanpuolustuspiirien omien sotilaallisia valmiuksia palvelevan ja muun koulutuksen suunnitelmien on oltava luonnosasteella maaliskuun loppuun mennessä. Suunnittelutyötä tehdään rinnak- kaisesti niin, että tarpeet, tukitarpeet ja tuki kohtaavat toisensa. Lopulliset suunnitelmat valmistuvat syksyllä. Hyvää kevättalvea kaikille Savon Vasaman lukijoille. Osastoesiupseeri Kapteeni Mika Haapiainen SAVON VASAMA 1 2009 7
MAANPUOLUSTUSKOULUTUS- YHDISTYKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI ON TAKANA Maanpuolustuskoulutus ry:n muuttuminen vuoden 2008 alussa lakisääteiseksi Maanpuolustuskoulutusyhdistykseksi ei näkynyt ulospäin sen päätehtävässä eli vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa kovinkaan paljon. Vaikutukset kohdistuivat etupäässä hallinnollisiin toimiin. Puolustusvoimat sai laissa mahdollisuuden tilata MPK:lta koulutusta sodan ajan joukoilleen. Tilauksien määrä vaihteli valtakunnallisesti erittäin paljon. Etelä-Savossa tilauspohjalta koulutettiin 66 reserviläistä ja esimerkiksi Päijät-Hämeen maanpuolustuspiirissä 632 reserviläistä. Erot johtuvat koulutustarpeista, resursseista ja piirien alueella olevien rauhan ajan joukkojen määrästä. Kyse on osittain myös kirjaamismenettelystä. Kun puolustusvoimat viime kesänä kielsi ase- ja ampumakoulutuksen antamisen muilla kuin tilaamillaan kursseilla, muutettiin joissain maanpuolustuspiireissä kursseja tilatuiksi. Joissain, kuten Etelä- Savossa, jouduttiin vastaavat syyskauden kurssit perumaan. Puolustusvoimien aseiden käyttö MPK:n vapaaehtoisessa sotilaallisessa koulutuksessa oli vuoden kuuma keskusteluaihe. Lievästi sanottuna kyseinen laintulkinta aiheutti hämminkiä. Reserviläisten ja puolustusvoimien väliin syntyi vaikeasti korjattavaa maanpuolustushenkeä heikentävää luottamuspulaa. MPK ry:n aikana hyvin toiminut järjestelmä oltiin muuttamassa sellaiseksi, että ampumataidon ylläpitomahdollisuus jäisi monilta reserviläisiltä pois kokonaan tai jatkuisi koordinoimattomana omilla siviiliaseilla erilaisten yhdistysten järjestämänä. Kuluvan vuoden tammikuun lopussa Pääesikunta antoikin henkilöstöpäällikön allekirjoittaman uuden käskyn, joka sallii aseja ampumakoulutuksen antamisen puolustusvoimien tai MPK:n kanssa sitoumuksen tehneille tukitehtäviin sijoitettaville ei-asevelvollisille. Lisäksi todetaan, että ammunnat ovat mahdollisia myös MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa ammattisotilaan valvonnassa. Koulutuksen ei siis tarvitse olla puolustusvoimien tilaamaa ja VEH-menettelyllä hallinnoitua. Hyvä näin. Samaiseen uuteen käskyyn sisältyy myös kohta, joka koskee yli 60-vuotiaiden henkilöiden käyttöä kouluttajina MPK:lta tilatussa koulutuksessa. Sen todetaan olevan mahdollista perustellusta syystä ja puolustusvoimien hyväksynnän jälkeen. Heille voidaan luovuttaa silloin suojavarustus (käytännössä maastopuku), mutta siinä ei käytetä arvomerkkejä, kansallisuustunnuksia tai muuta sotilasmerkistöä. Siis Suomen lippuakaan ei saa käyttää. Viime kesäkuussa annetussa normissahan sotilasasujen käyttö jo kiellettiin reserviläisiltäkin muussa kuin puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa tai koulutustapahtumissa, joihin sisältyy puolustusvoimien johtama sotilaallinen jakso. Määräykset koskevat luonnollisesti myös itse hankittujen sotilaspukujen käyttöä. Todettakoon, että MPK on valmistelemassa oman asukokonaisuuden ja merkistön hankintaa sitoumuksen tehneille. Etelä-Savon maanpuolustuspiirissä toteutui viime vuonna 37 kurssia, peruuntuneita oli viisi. Osallistujia oli 912, joista 274 oli naisia (30 %). Sotilaallisille kursseille osallistuneita oli 550 (60 %). Kouluttajia oli lisäksi 109. Väestömäärään nähden luvut kestävät valtakunnallisen vertailun. Huomionarvoista oman piirimme jakauman tarkastelussa on, että Pieksämäellä pidetyillä kursseilla oli yhteensä 529 osallistujaa, siis reippaasti yli puolet kaikista. Jokaisen siellä pidetyn 11 kurssin johtajana ja pääkouluttajana toimi Ano Teittinen. Osittainen selitys Pieksämäen suureen osuuteen on, että siellä oli vuoden aikana kaksi suurta valtakunnallista jotosta, naisille tarkoitettu Ristikiven Kierros ja Reserviläisurheiluliiton tilaama Kukkarojotos. Järjestely- ja toimitsijatehtäviin osallistuneet olivat MPK:n kurssilaisiksi, jotostelijat eivät. Molemmat tapahtumat olivat erittäin hyvin onnistuneita, mistä kiitos kuuluu Ano Teittisen lisäksi kaikille eri tehtäviin osallistuneille ja tukijoille. Ilahduttavaa oli todeta, että paljon työtä vaativiinkin toimitsijatehtäviin saatiin apua koko Etelä-Savon alueelta. Puolustusvoimien ja paikallisten yritysten tuki oli kokonaisuuden kannalta myös ratkaisevaa. Muista Pieksämäen koulutustapahtumista mainittakoon oppilaitosten tilaamat turvallisuuskurssit, joiden toivoisi saavan jalansijaa opetussuunnitelmissa myös muilla paikkakunnilla. Etelä-Savon maanpuolustuspiirissä on jo kuusi kertaa valittu monien hyvien ehdokkaiden joukosta "vuoden kouluttaja". Vuoden 2008 kouluttajiksi nimettiin poikkeuksellisesti kaksi; Ilkka Vauhkonen ja Heikki Jäntti. 8 SAVON VASAMA 1 2009
Aikaisempien vuosien kouluttajat ovat aikajärjestyksessä Reijo Lähteenmäki, Ano Teittinen, Pertti Vehviläinen, Riku Qvarnström ja Pekka Laitinen. MPK:n 15-vuotisjuhlassa 12.12.2008 Helsingin Valkoisessa salissa julkistettiin ensimmäinen valtakunnallinen MPK:n vuoden kouluttaja. Nimityksen ja kunniakirjan vastaanotti ministereiden, kenraaleiden ja muun arvovaltaisen yleisön edessä Ano Teittinen. Parhaimmat onnittelut! Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi antoi tärkeitä kokemuksia ja vinkkejä tuleville vuosille. Ne tulee ottaa avoimesti ja positiivisella mielellä vastaan sekä MPK:ssa, puolustusvoimissa että kentällä. Muutosten ja parannusten teko on kehittämistä, eikä se saa muodostua arvovaltakysymykseksi. Ei pidä myöskään unohtaa lähtökohtaa; MPK:n tulee tarjota mahdollisuuksia kaikille, jotka haluavat vapaaehtoisesti parantaa omaa ja yhteiskuntamme turvallisuutta. Tämän innostuksen toivoisi säilyvän. Tärkeintä on lopputulos, eli se, ketä on koulutettu ja mitä on opittu. Vähäisempi merkitys on sillä, kuka kouluttaa ja miten. Väärin sammutettu ajattelu on karhunpalvelus turvallisuudelle. MPK:n kuluvan vuoden tapahtumat ovat nähtävissä nettisivuilla osoitteessa http://www.mpky.fi/. Tervetuloa mukaan! Piiripäällikkö Tapani Hankaniemi Etelä-Savon maanpuolustuspiiri PL 57, 50101 Mikkeli puh. 020 756 9030, 040 753 5599 tapani.hankaniemi@mpky.fi etela-savo@mpky.fi SAVON VASAMA 1 2009 9
XXVIII KEISARINLÄHTEEN KIERROS MÄNTYHARJUSSA 23.05.-24.05.2009 Perinteinen soutujotos, 28. Keisarinlähteen kierros, soudetaan Louhivuoren Hannun viitoittamaa reittiä Mäntyharjun itäosan ainutlaatuisilla vesillä. Keisarinlähteen kierroksella juodaan samasta lähteestä kuin Keisari Aleksanteri I reilut 200 vuotta sitten liikkuessaan tarkastusmatkalla mm. Mäntyharjussa. Noin 55 kilometrin mittainen jotos on jaettu sopiviin soutujaksoihin. Taukorasteilla venekunta ratkaisee erilaisia tehtäviä yleistiedosta erätaitoihin unohtamatta jotoshenkeen sopivaa ampumakilpailua. Venekunnan eli partion muodostavat kolme henkilöä. Soutuveneet ovat varustetut kahdella airoparilla ja perämelalla. Mikäli partiolla ei ole omaa venettä, järjestetään lainavene pientä vuokraa vastaan. Soutujotoksen lähtö ja maali ovat aina olleet Sotainvalidien majalla, Veljesniemessä. Lauantaiaamuna kokoonnutaan jotospalaveriin klo 7.30 ja soutamaan lähdetään klo 8. Maaliin saavutaan sunnuntaina klo 15:een mennessä. Ensimmäisen soutupäivän hiet huuhdotaan pehmeiden savusaunalöylyjen jälkeen Herajärven aaltoihin. Yöpyminen tapahtuu hiekkarannastaan kuuluisassa Mäntysaaressa joko omissa teltoissa tai kanoottireitin laavussa. Jotoksen järjestäjä pystyttää tarvittaessa puolijoukkueteltan. Jotoksen osallistumismaksu on 15 /henkilö, veneen vuokra on 17. Maksut Mäntyharjun Reserviläiset ry:n tilille: Nordea 215618-19263. Osallistumismaksu sisältää kaksi reipasta soutupäivää hennonvihreän kevään kauniissa maisemissa ja hyvässä seurassa, savusaunomista, tarjoilua ja muistomitalin. Partiokohtainen varustus: keitin tai pakki, kirves, kompassi ja karttalaukku, tarpeellinen ensiapupakkaus, kymmenen metrinmittainen köysi, tulentekovälineet ja yöpymistä varten teltta tai laavu. Henkilökohtainen varustus: mastokelpoinen vaatetus, puukko, ruokailuvälineet, sadevarustus, kumisaappaat, pyyhe, makuupussi ja -alusta, parin vuorokauden muona pakattuna reppuun tms. Veneilyliivi lienee katsastusvaruste. KEISARINLÄHTEEN KIER- ROS EI OLE KILPASOUTU, VAAN MUISTORIKAS JOTOS KEISARIN JÄLJILLÄ! Ilmoittautuminen jokselle 15.05.2009 mennessä: Jorma Laesharju Siirlahdentie 37 52700 Mäntyharju 040-5183708 jorma.laesharju@gmail.com 10 SAVON VASAMA 1 2009
UUSI LIPPU RESERVIUPSEERIPIIRILLE Suur-Savon Reserviupseeripiirin lippu on vuosikymmenten ajan palvellut kunniakkaasti edustaen piiriä lukemattomissa paraateissa ja erilaisissa juhlatilaisuuksissa. Lipuillakin on kuitenkin oma käyttöikänsä ja nyt ollaan sen tosiasian edessä, että lippumme on uusittava. Kun piirin taloudelliset voimavarat eivät riitä uuden lipun hankintaan, haluamme tämän lehden välityksellä vedota Teihin, arvoisat herrat reserviupseerit ja toimintaamme tukevat yhteisöt varojen kartuttamiseksi tähän tärkeään tarkoitukseen. Tukeanne varten olemme avanneet Nordeassa tilin n:o 109930-425268. Lipunnaulaustilaisuuteen 16.9.2009 tulemme kutsumaan kaikki lahjoittajat. Allekirjoittanut ja toiminnanjohtajamme Mauri Parantala antavat mielellään lisätietoja lippuhankkeestamme. Yhteystietomme löytyvät lehden sivulla 26. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja KILPAILUKUTSU Suur-Savon reserviläispiirien ilma-asekilpailu järjestetään 4.4.2009 klo 10:00 alkaen Pieksämäen Uimahallin alakerran ampumaradalla. Osoite on Opintie 2 Pieksämäki (Urheilutalon vieressä). Lajit: pistooli, kivääri Sarjat: naiset, miehet yleinen Y50, Y60 ja Y 70 Osallistumismaksu on 10 /osallistuja/laji. Maksu paikan päällä, tai lasku yhdistyksen kautta. Laskutuslisä 1,50 /yhdistys. Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä tai ennakkoon Erkki Nikulainen p. 040 734 8841 Seppo Munde p. 040 508 8000, email seppo.munde@luukku.com SAVON VASAMA 1 2009 11
Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry:n tulevaa toimintaa Sprengtporten seminaariyleisöä Haapaniemen Kadettikoulun Muistomerkillä 20.9.2009 Yhdistys on nyt rekisteröity viime lokakuussa numerolla 199.607. Viime syksynä järjestetystä Sprengtportenseminaarista olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Aikomuksenamme on julkaista seminaarin anti kirjallisessa muodossa. Julkaisun rahoitusta ollaan hankkimassa. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen ensimmäinen osa on loppuunmyyty ja toisen osan valmistelut ovat hyvää vauhtia käynnissä. Ensimmäisen osan ulkoasu todettiin niin toimivaksi, että se hyväksyttiin myös jatko-osien formaatiksi. Siis kannen värimaailma, teoksen muoto, sivumäärä, fontit sekä kuvien määrä säilyvät jatkossakin. Tuleva vuosikirja rakennetaan kolmen teeman varaan: 1) Suomen sodasta 200 vuotta = pääteema, 2) Vuoden väitöskirja ja lisäksi muita merkittäviä tutkimuspuheenvuoroja, 3) Kulttuurin kentiltä osasto: kirjallisuuden kuvataiteen, säveltaiteen ym. puheenvuoroja, tekijöiden esittelyjä ja tapahtumia. Toimitusneuvosto ei ole vielä yksityiskohtaisesti käsitellyt tulevan kirjan sisältöä, joten sisällysluetteloa ei vielä voi julkaista. Tietoja kirjasta löytyy aikanaan mm. yhdistyksen sivuilta osoitteessa: www.savonsotilasperinne.fi (huom. uusi osoite!) Vuosikirjan toimitusneuvoston muodostavat Veli Matti Huittinen, Hannu Jauhiainen, Jorma Julkunen, Mirjam Kosunen, Mari Mörö, Jyrki Paaskoski, Osmo Pekonen, Markku Riittinen, Pirjo Siiskonen, Eero Tarasti, Martti Turtola ja Markku Virtanen Vuosikirjan toimittajat: Päätoimittaja Jorma Julkunen, Mirjam Kosunen ja Hannu Jauhiainen Yhdistys järjestää yhdessä Mikkelin äidinkielenopettajien kanssa kirjoituskilpailun Kansakunnan synty 200 vuotta autonomian alusta. Kilpailun voivat osallistua Mikkelin lukioiden toisen ja kolmannen vuosikurssin oppilaat. Koulut tiedottavat asiasta oppilaille. Kilpailu päättyy 6.3.2009. Kevään perinnematka 21. 24.5.2009 suuntautuu Pietariin, Narvaan ja Tallinnaan. Tiedossa on mielenkiintoisia tietoiskuja ja monipuolista ohjelmaa. Matka on tarkoitettu ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille. Yhdistys järjestää 11.6.2009 klo 18.00 alkaen kaikille avoimen esitelmätilaisuuden Porrassalmen taistelua edeltäneestä Kyyrönkaidan taistelusta. Esitelmä pidetään maastossa todellisilla tapahtumapaikoilla. Kokoontuminen teiden 13 (Mikkeli Savitaipale) ja 15 (Ristiina Kouvola) risteyksessä olevalla huoltoasemalla. Esityksen pitää majuri Veli Kovanen. Porrassalmentaistelun vuosipäivänä 13.6.2009 on yhdistyksen vuosikokous alkaen seppeleenlaskulla taistelun muistomerkille. Samassa yhteydessä julkaistaan Etelä-Savon kulttuurinvuosikirja Porrassalmen toinen osa. Vuoden vaihteessa järjestetään Mikkeli, Talvisodan päämajakaupunki teemalla esitelmäsarja kolmena päivänä. Kuhunkin päivään sisältyy useampi esitelmä. Aloituspäivä on vielä avoin. Toinen esitelmäpäivä on lauantaina 5.12.2009 ja kolmas lauantaina 6.3.2010. Tilaisuudet ovat perinteisesti kaikille avoimia ja niihin on vapaa pääsy. Esitelmät pidetään Päämajakoululla. Yhdistyksen tiedottaja evl Hannu Jauhiainen 12 SAVON VASAMA 1 2009
RESERVILÄISET HENGENPELASTAJIKSI Useat meistä reserviläisistä ovat saaneet ensimmäisen kosketuksen verenluovutukseen varusmiespalvelusta suorittaessaan mutta sitten luovuttaminen on monella jäänyt. Nyt on oiva tilaisuus verestää näitä sotilasmuistoja kokeilemalla luovuttamista uudelleen ja mahdollisesti aloittaa säännöllinen luovuttaminen. Suur- Savon Reserviläisyhdistykset ja Reserviupseerikerhot haastetaan verenluovutuskilpailuun. Voittanut yhdistys on se, joka jäsenmääräänsä nähden luovuttaa eniten verta vuoden 2009 kuluessa. Voittaneelle yhdistykselle luovutetaan kiertopalkinto kevään 2010 piirikokouksessa. Palkinto on katkolla kolmella voitolla. Verta voi luovuttaa voi SPR:n veripalvelun toimipaikassa Mikkelissä ja liikkuvan veripalvelun järjestämissä verenluovutustilaisuuksissa. Piiritoimisto järjestää yhteistyössä Mikkelin veripalvelupisteen kanssa listat niin Mikkeliin kuin liikkuviin veripalvelupisteisiinkin. Luovuttaessaan reserviläinen merkitsee listaan tietonsa ja piiritoimisto kokoaa listat vuoden lopulla ja selvittää voittaneen yhdistyksen. Lisätietoja verenluovutuksesta ja liikkuvasta veripalvelusta löydät veripalvelun www-sivuilta veripalvelu.fi. Lähes jokaisella meillä on mahdollisuus alkaa hengenpelastajaksi! Mauri Parantala Väitetään, että verenluovuttaminen pelastaa myös luovuttajan päivän. Kokeile itse. OJENNA KÄTESI. Mikkelin veripalvelutoimisto, Porrassalmenkatu 29, p. 164 590, ma, ti, to klo 12 18, ke, pe klo 11 16 Joka arkipäivä potilaat tarvitsevat yli 1000 verenluovuttajan apua. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. Maksuton luovuttajainfo 0800 0 5801. www.veripalvelu.fi www.haaste.fi SAVON VASAMA 1 2009 13
Palkitsemisesta reserviupseeritoiminnassa (1. osa) Varusmiesaikanani muistan sotilasesimiestemme usein todenneen, että loma on palkinto hyvästä palveluksesta. Reserviläistoiminnassakin, jossa loman myöntämistä ei voida käyttää palkitsemiseen, meillä on usein tarvetta palkita omia jäseniämme ja tärkeimpiä yhteistyötahoja paitsi sanallisilla kiitoksilla myös erilaisilla näkyvillä tunnustuksilla ja palkitsemisesineillä. Palkitsemisen tärkeänä tehtävänä on niin ikään kannustaa ja motivoida palkittuja edelleen jatkamaan työtä reserviupseeritoiminnan parissa. Palkitsemisen ja huomionosoitusten rajanveto on usein vaikea tehdä, joten seuraavassa käytän palkitsemistermiä sanan laajassa merkityksessä käsittämään myös muut huomionosoitukset. Vaikka keskityn tässä artikkelisarjassa reserviupseerien palkitsemiseen liittyviin asioihin, arvelen niiden soveltuvan monilta osin reserviläisyhdistystenkin toiminnassa hyödynnettäväksi. Yleistä Palkitsemisessa on otettava huomioon, että se kohdistuu tasapuolisesti jäsenistöön ja perustuu palkittavien tulokselliseen toimintaan. Tässä kohdin on syytä painottaa, ettei palkitsemista tulisi käyttää merkkipäiväonnitteluna, vaan sille täytyy aina olla toiminnallinen perusta. Toki palkinnon luovutus voidaan ajoittaa tapahtuvaksi saajan merkkipäivänä tai sen jälkeen pidettävässä kerhon kokouksessa. Usein palkittavien valintaprosessi tapahtuu ajallisesti reserviupseerikerhoissa valmisteltaessa kerhon vuosijuhlan viettoa. Tämä on pohjimmaltaan hyvä ratkaisu, mutta sen lisäksi nykyisessä nopeasyklisessä yhteiskunnassa kaivataan palkitsemista useammin kuin tuo vakiintunut vuosijuhlarytmi, joka on normaalisti kymmenen vuotta. Pidän parhaana käytäntönä reserviupseerikerhoissa, että palkitsemisen tarvetta arvioitaisiin ainakin kerran jokaisen toimintavuoden aikana. Mitä enemmän aktiivisia jäseniä kerhossa on, sitä useammin on tarvetta palkitsemiseen. Kerhon puheenjohtajalla on keskeinen rooli palkitsemispäätösten tai -esitysten tekemisessä. Tässä tehtävässä ainakin suuremmissa kerhoissa tulisi puheenjohtajan tukena olla palkitsemistoimikunta, johon suositellaan valittavaksi RUL:n ansiomitaleilla palkittuja kerhon jäseniä. Aloitteita palkitsemiseen voi luonnollisesti tehdä jokainen kerhon jäsen. Reserviupseerikerhon omaan päätöksentekoon perustuvasta palkitsemisesta Tavallisimpia reserviupseerikerhojen omia palkitsemistapoja ovat RUL:n I III luokan harrastusmerkit, erilaiset kunniakirjat, maanpuolustusmitali tai kerhon oma mitali joko sellaisenaan tai erilaisilla puualustoilla varustettuna, kerhon juhlavuosimitali, maanpuolustusviiri, kerhon viiri, kerhon kunniakilpi, kerhon pienoislippu, kerhon kunniamiekka, jäsenen kutsuminen kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi. Tämä pitkä luettelo kertoo palkitsemistapojen laajasta kirjosta, johon sopivat mainiosti myös käyttöesineet erikoispuukoista kompasseihin. Kaikki palkitsemisesineet tietenkin maksavat, joskin tulee muistaa, että Maanpuolustus-myymälästä hankittujen esineiden sekä useimpien mitalien ja viirien myyntihinnoista osa tuloutetaan maanpuolustuksen hyväksi. Esimerkiksi kunniamiekat ja maalatut muotokuvat ovat niiden kalleuden vuoksi mahdollisia vain varakkaille reserviupseerikerhoille. On kuitenkin syytä korostaa, että kerho voi hyvällä ideoinnilla kehittää halutessaan myös omia kohtuuhintaisia palkitsemistapoja, joita ainutlaatuisuutensa vuoksi arvostetaan ja toivottavasti tavoitellaan jäsenkunnan piirissä. Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahaston tuottamia Savon Vasama-mitaleita toivon kerhoissa käytettävän palkitsemiseen mahdollisimman paljon; tuleehan niiden tuotto kokonaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön omassa maakunnassamme. Kuten edellä olevasta ilmenee, meillä on kerhotasolla paljon erilaisia mahdollisuuksia omaehtoiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Käytetään niitä hyväksi. Useimmat edellä mainituista palkitsemistavoista sopivat myös yhteistyötahojemme muistamiseen. Niistä varmasti löytyy hyviä vinkkejä, kun kerhoissa harkitaan, miten puolustusvoimien esitelmä- tai muuta toimintatukea antaneita upseereita palkitaan. Emme saa unohtaa näissä asioissa koulutusorganisaatiotamme Maanpuolustuskoulutusyhdistystä emmekä veljesorganisaatiomme reserviläisyhdistyksiä, aselaji- ja joukko-osastokiltoja, veteraanijärjestöjä, maanpuolustusnaisten yhdistyksiä. Palkitsemisen kohteena voivat luonnollisesti olla kyseiset järjestöt tai niiden yksittäiset sellaiset jäsenet, joiden panos yhteistoiminnassa on ollut hyvin merkittävä. Monilla paikkakunnilla kerhot ovat saaneet erilaista tukea kunnilta ja seurakunnilta tai muilta paikallisilta yhteisöiltä. Tällaista yhteistyötä kannattaa reserviupseerikerhon taholta muistaa sopivalla tavalla. Päätökset palkitsemisesta tekee hallitus tai kerhon puheenjohtaja riippuen palkitsemisen tasosta. RUL:n harrastusmerkeistä kerhon hallitus myöntää I III luokan harrastusmerkit. Mallisääntöjen mukaan kunniapuheenjohtajaksi ja jäseneksi kutsumisesta päätetään kerhon yleisessä kokouksessa. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 14 SAVON VASAMA 1 2009
SAVON VASAMA 1 2009 15
Sähköinen kuntokortti - nykyaikainen seurantatapa omalle liikunta-aktiivisuudelle Reserviläisurheiluliiton verkkopalveluun www.resul.fi/kuntokortti on avattu kaikille Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenille käyttöön henkilökohtainen sähköinen kuntokortti. Tämän palvelun avulla voi henkilö seurata omaa liikunta-aktiivisuuttaan merkitsemällä korttiin päivittäiset kuntoilu- ja ampumasuorituksensa. Sähköisen kuntokortin käyttö on käyttäjälleen maksutonta. Tämän sähköisen palvelun ovat tuottaneet yhteistyössä Reserviläisurheiluliitto ry ja Poutapilvi Oy. Kohti parempaa kenttäkelpoisuutta Kenttäkelpoisuudella tarkoitetaan yksilön fyysistä kuntoa ja ampumataitoa sekä taitoa liikkua kaikissa taistelukentän oloissa tehtävän mukaisesti varustettuna eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Henkinen kunto, joka on suorassa yhteydessä yksilön fyysiseen kuntoon, ilmenee sitkeytenä, peräänantamattomuutena, rohkeutena ja voitontahtona. Reserviläiselle peruslähtökohdan kenttäkelpoisuudelle muodostavat taistelukentän vaatimukset. Rauhanajan työkyvyn lisäksi reserviläisen tulee ylläpitää fyysistä suorituskykyään tasolla, josta se voidaan tarvittaessa kohottaa nopeasti vastaamaan nykyaikaisen sodankäynnin vaatimuksia siten, että taistelija pystyy toimimaan menestyksekkäästi omassa sadan ajan tehtävässään. Välittömissä taistelutehtävissä painottuu fyysinen toimintakyky. Kaikissa johtamistehtävissä korostuu lisäksi kyky tehdä järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja eettisesti kestäviä päätöksiä suuren fyysisen rasituksen ja psyykkisen paineen alaisena. Sähköinen kuntokortti Sähköinen kuntokortti perustuu käytössä olevaan kuntoliikuntajärjestelmään. Aikaisemmin liikunta-aktiivisuutta seurattiin pahvisen kuntokortin avulla. Nyt tämä kuntokortti on siirretty sähköiseen muotoon Reserviläisurheiluliiton verkkopalveluun. Jokainen Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsen voi merkitä omat liikunta- ja ammuntasuorituksensa hänen omalle henkilökohtaiselle sivulle. Etuna sähköisestä sovellutuksesta on mm. liikuntasuoritusten automaattinen yhteenlaskeminen ts. jokainen järjestelmän käyttäjä voi nähdä koko vuoden kumulatiivisen liikuntakertymän. Vastaavasti tästä järjestelmästä saadaan jokaisen perusyhdistyksen sekä reserviläis- ja reserviupseeripiirin jäsenten liikunnan kokonaismäärät. Oma liikuntapäiväkirja Tästä vuodesta lähtien jokaisen kuntokortin käyttäjän kuntoluokka päivittyy automaattisesti jäsenrekisteriin sähköisen kuntokortin tietojen perusteella. Kuntokortti on osoitteessa www. resul.fi/kuntokortti Kirjautumista varten tarvitaan jäsennumero, joka on jokaisen jäsenen jäsenkortissa. Kuntokorttipalveluiden lisäksi Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsen voi tarkistaa omat tietonsa ja toimittaa mahdolliset muutokset sähköpostilla oman liittonsa jäsenrekisteriin järjestelmässä olevan linkin kautta. Lähtökohtana on, että peruskuntoa kehitetään suorittamalla vähintään puolen tunnin kuntosuoritus. Puolen tunnin suoritus antaa yhden pisteen, puolentoista tunnin suoritus kaksi pistettä ja yli kolmen tunnin liikuntasuoritus päiväkohtaisen maksimipistemäärän kolme pistettä. Sopivia liikuntalajeja on lähes rajattomasti, esimerkiksi hiihto, kävely, juoksu, suunnistus, kuntosaliharjoittelu, luistelu, soutu, eri palloilulajit ja ammunta. Tarkempaa tietoa peruskuntoluokkapisteistä, testipisteistä, erikoistesteistä ja kuntoluokkajärjestelmästä laajemminkin on osoitteessa www. resul.fi/kuntokortti 16 SAVON VASAMA 1 2009
Perusyhdistyksen sekä reserviläis- ja reserviupseeripiirin tehtävät Kuntokortti perustuu siis jokaisen jäsenen omaan aktiivisuuteen liikkua ja kirjata oma liikunta-aktiivisuutensa tähän sähköiseen järjestelmään. Yhdistysten ja piirien tehtävänä on tiedottaa asiasta omille jäsenyhdistyksilleen sekä seurata omalta osaltaan, kuinka tämä uusi järjestelmä otetaan käyttöön. Perusyhdistysten vastuuhenkilöt pystyvät kirjaamaan testisuoritukset oman yhdistyksensä jäsenille. Lisäksi reserviläis- ja reserviupseeripiirien vastuuhenkilöt pystyvät kirjaamaan testisuoritusten lisäksi kenttäkelpoisuusarvioinnit oman piirinsä jäsenille. Vastuuhenkilöinä ovat yhdistysten, kerhojen sekä piirien puheenjohtajat ja sihteerit sekä urheiluvastaavat. Nämä vastuuhenkilöt on yhdessä järjestelmän toimittajan Poutapilvi Oy:n, Reserviläisurheiluliiton, Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton kesken. Vastuuhenkilöt pystyvät kirjaamaan testipisteitä ja kenttäkelpoisuussuorituksia 14.1.2009 alkaen. Aktiivisuus kannattaa Reserviläisurheiluliitto, Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto arpovat kevään ja syksyn aikana palkintoja kirjautuneiden jäsenten kesken. Arvonnoista tiedotetaan liittojen verkkopalvelussa. Lisäksi Suomen Reserviupseeriliitto muuttaa reserviupseeripiirien välisen kuntokilpailun, Taistelukoulun kilven sääntöjä niin, että sen tulokset määräytyvät sähköisen kuntokortin perusteella. Mikäli järjestelmän käytössä on ongelmia, niin käyttäjä voi lähettää järjestelmän kautta palautetta Poutapilvi Oy:lle, josta se kootusti toimitetaan tarvittaessa Reserviläisurheiluliittoon. Myös reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen auttaa tarvittaessa. TERVETULOA SÄHKÖISEN KUN- TOKORTIN KÄYTTÄJÄKSI! Risto Tarkiainen Toiminnanjohtaja Reserviläisurheiluliitto ry Suur-Savon Reserviupseeripiirissä ja Suur-Savon Reserviläispiirissä on vuonna 2008 palkittu seuraavia Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomitali kapteeni Olli Miettinen yliluutnantti Jukka Suuronen Suomen Reserviupseeriliiton pronssinen ansiomitali kapteeni Veijo Huurinainen yliluutnantti Jari Jalkanen yliluutnantti Seppo Anttalainen Suomen Reserviläisliiton kultainen ansiomitali sotilasmestari Martti Järvinen ylikersantti Lassi Tiihonen Suomen Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola ylikersantti Seppo Pyykkänen ylikersantti Ensio Romo ylikersantti Arvo Ukkonen Suomen Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali luutnantti Vesa Jähi vääpeli Veli-Pekka Nissinen Suomen Reserviläisliiton ansioristi vääpeli Jukka Torvelainen ylivääpeli Eino Ravolainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Vuoden kouluttaja 2008 majuri Ano Teittinen Jalkaväen ansioristi kapteeni Pentti Nuutilainen SAVON VASAMA 1 2009 17
PIEKSÄMÄEN S Pieksämäen Seudun Reserviläiset Ry on perustettu 1953 Pieksämäellä. Dokumentteja perustamisesta ei ole, joten historia on perustamisajankohdastaan hämärän peitossa. Tällä hetkellä yhdistyksessämme on jäseniä reilu 70 henkeä. On parikymppisistä jo varttuneempiin senioreihin, miehiä ja varusmiespalveluksen suorittaneita naisia. Sotilasarvoiltaan jääkäristä kapteeniin ja melkein kaikkea siltä väliltä. Mukavaa ja reipasta porukkaa! Se että yhdistyksessä on niin erilaisia ja ikäisiä jäseniä, antaa mukavan lisämausteen koko toimintaan. Jokaiselle jäsenelle löytyy oma paikkansa. Rooli. Joten kaikkia tarvitaan. Jo varttuneemmat jäsenet antavat paljon taustatukea ja apua kaikenlaisien asioiden hoidossa ja toimivat myös mielipidevaikuttajina. Samalla isällisesti he ikään kuin katsovat hiukan päältä, ettemme me nuoret aivan hurjiinnu. He ovat ottaneet mukavan roolin myös muistamisien suhteen jäsenten ja yhteistyökumppaneiden merkkipäivinä. Toimivat hienoina yhdistyksemme edustajina. Yhdistyksemme on myös aktiivisesti ottanut osaa sekä suunnitteluun että järjestelyihin erilaisia vapaaehtoisia harjoituksia järjestettäessä. Mainittakoon Kukkarojotokset ja Kukkarojärven kierrokset, joita Pieksämäellä järjestetty vuosia ja jotka ovat saavuttaneet huikean suosion. Nämä ovat olleet melkoisia voimanponnistuksia koko yhdistyksellemme. Mutta kaiken arkisen kiireen ja touhun välissä on porukka venynyt välillä aivan uskomattomiin suorituksiin ilman yön ja päivän lepoa. Vuosittain järjestämme myös erilaisia varuskunta-, museo- ym. retkiä, jotka ovat olleet koko perheen tapahtumia. Tällainen toiminta yhdistää perheitä eikä reserviläistoiminta jää ainoastaan iskän harrastukseksi. Näen, että toiminnalla, jossa koko perhe on mukana, on suuri kasvatuksellinen merkitys lapsille ja nuorisolle. He ovat nimenomaan tulevaisuuden jäseniä ja tekijöitä. Vastuunkantajia. Eri maanpuolustusyhdistysten ja veteraanijärjestöjen kanssa yhteistyö on ollut mutkatonta ja jouhevaa. Jokainen on auttanut pyyteettömästi ja voimia säästämättä toinen toistaan erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia järjestettäessä. Kaikki me tarvitsemme toisiamme eikä kukaan ei pysty toimimaan yksin - oli sitten kyse kunniavartioista sankarihaudoilla tai suuremman harjoituksen järjestämisestä. Pieksämäellä järjestetään kerran kuukaudessa yhdistysten yhteisiä esitelmä- ja keskusteluiltoja. Niihin osallistuvat eri maanpuolustusjärjestöt, rotary-klubit ym. Jokaisella yhdistyksellä on mahdollisuus kutsua oma esitelmöitsijä tai puhuja. Aihe on vapaa mutta yleensä liikutaan ajankohtaisissa ja isänmaallisissa asioissa. Meillä oli mahdollisuus viime vuonna kutsua ja saada esitelmöitsijäksi puolustusministeriöstä turvallisuus- ja puolustusasiankomitean pääsihteeri eversti Aapo Cederberg. Esitys oli mielenkiintoinen ja pureutui puolustushallinnon haasteisiin 2010-luvulla. 18 SAVON VASAMA 1 2009
EUDUN RESERVILÄISET RY ESITTÄYTYY Olemme myös järjestäneet jäsenillemme erilaisia kursseja. Varsinkin SRA-kurssit ovat olleet nuorten suosiossa. Näen, että ampumaurheilu on olennainen osa koko reserviläistoimintaa. Varsinkin nuorempi väki kaipaa aidosti hiukan enemmän sotilaallista meininkiä ja äksöniä! Järjestämme vuosittain kaksi ampumakisaa: keväisin on ollut Suur-Savon alueen ilma-asekisat ja kesäaikaan on SRA-sissicup-osakilpailut. Meillä on yhdistyksessä pari tuomarin pätevyyden omaavaa henkilöä. Uusia harrastajia ja kilpailijoita on tulossa kovaa vauhtia. Kisat ovat olleet mukava tapa tutustua esim. aputuomareina ja kirjureina lajiin. Jotta yhdistystoiminta olisi pitkän päälle hedelmällistä ja hyvää satoa tuottavaa, on asiaa ajateltava kuten metsän hoitoa. Ensin istutetaan taimikko. Siitä kasvaa ensiharvennusmetsä, jossa tulosta jo näkyy ja satoa saa jo korjata. Lopuksi tukkimetsässä on jo nähtävissä hyvän ja pitkäjänteisen työn tulokset. On äärimmäisen tärkeää, että kokonaisuus koostuisi eri-ikäisistä ja eri vaiheessa kasvavista puista, jäsenistä. Yhdistys tarvitsee nuo kaikki kolme elementtiä, jotta se säilyy elinkelpoisena ja kehittyvänä. Näen, että tämän tyyppiselle reserviläistoiminnalle on tilausta tulevaisuudessakin osana kansallista identiteettiämme. Jukka Salmi, sot.mest.(res) Pieksämäen Seudun Reserviläiset Ry SAVON VASAMA 1 2009 19
Jotostelijat ja toimitsijat yhteiskuvassa. UIMASALON JOTOS Hannu Roikonen ottaa vastaan maaliin tulleen partion. 1990 luvun alkupuolella Juvan Reservinaliupseereiden jäsenmäärä oli alle 30 ja jäsenten keski-ikä varsin korkea. Tällöin vanhemmat halusivat siirtää vastuun nuoremmille, ja niin toteutettiin tavallaan sukupolvenvaihdos. Johtokuntaan saatiin uusia innostuneita henkilöitä. Toimintaa kehitettiin ja jäsenmäärä saatiin vahvaan nousuun. Nyt jäsenmäärä on pysynyt pidemmän aikaa 150-160 vahvuudessa. Yhteistyötä Juvan Reserviupseerikerhon kanssa tiivistettiin ja aloitettiin järjestää tapahtumia yhteistyönä. Myös upseeripuolella oli saatu mukaan uusia aktiivisia toimijoita. Jäsenmäärien kasvaminen aiheutti yhdistysten johdolle paineita toiminnan monipuolistamiseksi. Jäsenien kutsuminen pelkästään vuosikokouksiin ei enää riittänyt toiminnaksi. Niinpä tukeutuminen piirin - ja valtakunnantason toimintoihin oli luontevaa. Aliupseerien aloitteesta syntyi ajatus järjestää jotakin omaa, maastossa tapahtuvaa toimintaa. Vuonna 1993 päätettiin toteuttaa oma maastojotos. Tällöin aloitettiin pohdinta, miten ja missä jotos voidaan järjestää. Tapahtumapaikaksi valittiin Eteläisen Juvan Saimaan rantojen ympäröimä jylhän kaunis Uimasalon maasto. Sieltä juontuu siis jotoksen nimi, UIMASALON JOTOS. Nimi on säilynyt vaikka tukikohtia on ollut Kaislajärvellä, kirkonkylässä ja Teivaassa. Ensimmäiselle jotokselle osallistuivat yksi upseeri ja 16 aliupseeria. Tämä ensimmäinen jotos patikoitiin yhtenä ryhmänä, suorittaen matkan varrella erilaisia rastitehtäviä, mm. vesistön ylitys Hakolahdella. Jo ensimmäisellä jotoksella oli ohjelmassa ammuntaa, tosin vain ilma-aseella. Koko ensimmäisen jotoksen ajan satoi vettä rankasti, mutta se ei haitannut menoa. Tästä viisastuneena olemme sen jälkeen tilanneet aina poutasään. Paitsi kerran, kun tilaus unohtui ja Teivaan maastoissa satoi koko päivän. Jäsenistö otti jotoksen hyvin vastaan siitä tuli vuosittainen tapahtuma. Jotoksen rastitehtävät ovat pääosin 20 SAVON VASAMA 1 2009