Tulli ympäristönsuojelijana

2 2 0 0 9 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i Vienti-ilmoittaminen muuttuu heinäkuun alussa sivu 8 Tulli ympäristönsuojelijana sivut 12 17 OTA-kurssilta varmuutta huolinta- ja tulliselvitystehtäviin sivut 18 19 Tu l l i v i e s t i

2 2 0 0 9 Tu l l i n a s i a k a s l e h t i p ä ä k i r j o i t u s Tulliviesti S i s ä l t ö Tulliviestin toimitusneuvosto Puheenjohtaja pääjohtaja Tapani Erling jäsenet johtaja Tommi Kivilaakso, tiedotuspäällikkö Sallamaari Repo, johtaja Juha Niskanen ja johtaja Jarkko Saksa Tullista sekä toimitusjohtaja Klaus Katara Teknisen Kaupan Liitosta ja huolintajohtaja Rauli Werdermann Schenker Oy:stä. Päätoimittaja Reijo Virtanen, puh. 020 492 2360 Toimitussihteeri Sirpa Stjerna, puh. 020 492 1865 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Satu Honka, puh. 020 492 1868 sähköposti satu.honka@tulli.fi Valokuvaaja Risto Silvola Toimituksen osoite PL 512 00101 Helsinki Telekopio 020 492 1840 Julkaisija Tullihallitus Painopaikka Edita Prima Oy ISSN 0789-0001 3 Pääkirjoitus 4 6 Tullin uutisia 7 Vieraskynä: Väistämätöntä.................................. EU-asiat 8 Vienti-ilmoittaminen muuttuu 1.7.2009 9 Tullipassituksen sähköinen silta EU:n ja Venäjän välillä.................................. Teema: Tulli suojelee ympäristöä 2 Energiaverotuksella suojellaan ympäristöä ja tuodaan rahaa valtion kassaan 14 Jäteverolla merkitystä myös valtiontaloudelle 16 Juomapakkausvero vähentää jätettä.................................. 18 OTA-kurssilta oppia huolinta- ja tulliselvitys- tehtäviä hoitaville 20 Vuoden 2008 tullirikostilastot 24 Poliisi, Tulli ja Rajavartiosto yhteisvoimin rinnakkaisissa tehtävissä 25 Rajavartiolaitoksen päällikkö korostaa yhteistyötä 26 90 vuotta Poliisin, Tullin ja Rajavartioston yhteistyötä 29 Toimitusehto ei ratkaise tavaran arvon määritystä 30 Pakina: Suomi Euroopan toiseksi kieleksi Vihreä Tulli ympäristönsuojelun tukena Maailman tullijärjestöllä, WCO:lla, on yhdessä eräiden YK:n alaisten ja monien muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Vihreäksi tulliksi nimetty kumppanuushanke, jolla pyritään ehkäisemään ympäristölle vaaraa aiheuttavien tavaroiden laitonta kauppaa ja siirtelyä maasta toiseen. Kuluva vuosi 2009 on nimetty tämän hankkeen teemavuodeksi tunnuksella Tulli ja ympäristö: suojelemme luontoperintöämme. Ympäristölle haitallisten tai vaarallisten tavaroiden ja aineiden kirjo on laaja. Siihen sisältyvät niin jätteet, otsonikerrosta ohentavat aineet, uhanalaiset kasvi- ja eläinlajit, ydin- ja muut radioaktiiviset aineet, vaaralliset kemikaalit, rehut ja lannoitteet kuin geenimuunnellut tuotteetkin. WCO:n lähestymistavan painopisteenä on ympäristörikollisuuden torjunta. Järjestön mukaan tällaisilla rikoksilla hankitaan vuosittain ainakin 20 30 miljardin dollarin tuotot. Tämän vuoksi myös Interpol on tärkeä hankekumppani tässä projektissa. Käytännön toimet WCO haluaa kuitenkin kohdistaa ennen kaikkea koulutuksen edistämiseen: tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa tullivirkamiesten osaamista tällä sektorilla niin, että he kykenevät entistä tehokkaammin toisaalta tunnistamaan kielletyt tai rajoitetut aineet ja tuotteet, toisaalta estämään niiden tuonnin tai viennin. Samalla on tarkoitus perehdyttää tullihenkilöstöä ympäri maailman niihin lukuisiin sopimus- ja muihin järjestelyihin, joilla ympäristöriskejä pyritään maailmanlaajuisesti vähentämään. Suomenkin näkökulmasta teemavuoden tavoitteet ovat äärimmäisen tärkeät, vaikka merkittävä osa ympäristövaarallisten aineiden ja tuotteiden laittomasta valmistuksesta ja kaupasta tapahtuukin EU:n ulkopuolella, kaukana meistä. Useimmiten tällaisten tuotteiden määränpäänä ovat kuitenkin kehittyneet teollisuusmaat, joihin niitä pyritään ujuttamaan kiertoteitä tai vääriä nimikkeitä tai kauppanimityksiä käyttäen. Tällaisten tavaroiden alkulähteet eivät silti sijaitse pelkästään kehitysmaissa. Niiden suuntaan uitetaan puolestaan paljon sellaisia romutettavia laivoja ja muita koneita ja laitteita, jotka voivat aiheuttaa terveyden tai jopa hengenmenon vaaroja purkajilleen. Samoin laiton kansainvälinen jätteidenkuljetus näyttää olevan hämäräperäisten liikemiesten yhä kasvavan mielenkiinnon kohteena. Suomalaisesta näkökulmasta Vihreä tulli -hankkeen tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa viranomaisten ja talouden toimijoiden yhteistyöllä. Kaikkien osapuolten etu vaatii, että ympäristövaaralliset tuotteet sekä niiden kaupustelijat ja kulkureitit tunnistetaan ajoissa: jos laiton tavara on jo päässyt tänne asti, siitä ja tavaran hävittämisestä aiheutuvat kustannukset jäävät joko vilpittömässäkin mielessä toimineen maahantuojan tappioksi tai veronmaksajien meidän kaikkien kontolle. Nautinnollisia hetkiä vihreässä kesäluonnossa! Reijo Virtanen päätoimittaja Tullihallitus 3

Tulli hankki maakaasuauton huumekoirien kuljettamiseen Kuvassa vasemmalta lukien Tornion sähköisen passituskeskuksen esimies Topi Wirkkala, Jukka Kunnari, passituksen riskianalyytikko Risto Jaako, Kimmo Lampinen, Sami Heikkilä, Mikko Soikkeli, Jorma Piironen, Aila Ylipuranen, Teija Alarousu, Jaana Nalli ja Tuomo Alarova. Kuvasta puuttuu koulutuksessa ollut Perttu Rundgren. Kuva: Lounais-Lappi, Jyri-Jussi Rekinen. Suomen tullin huumekoirat kulkevat pääkaupunkiseudulla täst edes maakaasun voimalla. Tullilaitoksen koirakoulu sai maaliskuussa käyttöönsä uuden VW Caddy Kombi -pakettiauton, johon mahtuvat niin työvuoron koirat, koiranohjaajat kuin tarvikkeetkin. Tällä ympäristöystävällisellä autohankinnalla Tulli on tienraivaaja viranomaisten joukossa. Tullilaisten käyttäjäkokemuksia hyödynnetään jatkossa koko valtionhallintoa koskevissa ajoneuvohankintojen kilpailutuksissa. Ympäristön suojelu on Tullin tehtävien ytimessä jo ennestään. Tulli valvoo tuonti- ja vientirajoituksia ja torjuu siten vaarallisten aineiden ja tarttuvien tautien pääsyä suomalaiseen luontoon sekä suojelee uhanalaisia eläimiä ja kasveja kaikkialla. Tullit valvovat myös jätteiden vientiä, tuontia ja kauttakuljetuksia. Huumekoirien kuljettamiseen hankittu maakaasuauto. Tornion sähköinen passituskeskus vuoden 2008 tullitoimipaikka Ei enää löpöä huviveneeseen Tullihallituksen pääjohtaja Tapani Erling on nimennyt Tornion sähköisen passituskeskuksen vuoden 2008 tullitoimipaikaksi. Valinta julkistettiin 19. 20.3. Tullijohdon neuvottelupäivillä. Tornion tullissa 29.11.2005 toimintansa aloittanut sähköinen passituskeskus on ollut suunnannäyttäjänä sähköisen asioinnin mahdollistamalle toimintamallille. Se on Tullin ensimmäinen valtakunnallinen sähköisen sanomaliikenteen käsittelykeskus, joka sijaitsee kaukana asiakkaistaan ja Suomen pääasiallisista logistisista tavaravirroista. Aikaisemmin passitustehtäviä ei hoidettu miltään osin keski- tetysti, joten Tornion passituskeskus jouduttiin rakentamaan aivan alusta. Fyysinen etäisyys ei sähköisessä toimintaympäristössä ole muodostunut esteeksi tehtävän onnistuneelle hoitamiselle, eikä pitkä välimatka Helsingissä sijaitsevan Tullihallituksen ja Tornion välillä ole vaikeuttanut kahdentoista henkilön keskuksen tuen ja ohjauksen toimivuutta. Sähköinen passituskeskus on esimerkki siitä, miten osaamista voidaan hyödyntää koko valtakunnan kattavassa organisaatiossa silloin, kun tulliselvitys tehdään sähköisesti. Tavaran tulliselvitykseen liittyvistä tehtävistä merkittävä osa voidaan tehdä muualla kuin tavaran fyysisessä läheisyydessä, jos tarvittava yhteistyö tavaravirtojen läheisyydessä toimiviin tulleihin on järjestetty tarkoituksenmukaisesti. Tällöin asiakkaan ei tarvitse käydä ollenkaan tullitoimipaikassa. Tullihallitus palkitsee vuosittain ryhmän, jonka arvioidaan edustavan hyvää tasoa jollain tullitoiminnan alueella ja toimivan esimerkkinä Tullin sisällä ja laajemminkin valtionhallinnossa. Huviveneissä ei enää saa käyttää dieselöljyä lievemmin verotettua kevyttä polttoöljyä eli ns. löpöä. Polttoaineiden käyttöä valvovat tulli-, poliisi- ja rajavartioviranomaiset. He saavat tehdä käytettävän polttoaineen lajin selvittämiseksi tarpeellisia polttoaineen ja aluksen tarkastuksia. Ne tehdään yleensä ottamalla näyte polttoainesäiliöstä. Kevyen polttoöljyn ja moottoripolttoöljyn käyttökielto huviveneissä perustuu siihen, että Suomen saama energiaverodirektiivin mukainen poikkeuslupa käyttää yksityisissä huviveneissä lievemmin verotettua polttoainetta on umpeutunut. Polttoaineiden käyttöä valvovat tulli-, poliisi- ja rajavartioviranomaiset. 4 5

Tullihallituksessa nyt vain kolme osastoa Jarkko Saksa. Jyrki Linna. Hannu Lappi. Pääjohtaja Tapani Erling muutti Tullihallituksen organisaatiota 1.4.2009 lukien niin, että ulkomaankauppa ja verotus muodostavat nyt yhden kokonaisuuden ja tarkastus ja rikostorjunta toisen. Oma yritys 09 Helsingin Wanhassa Satamassa 25. 26.3.2009 järjestetyt Oma yritys 09 -messut ovat kuin Tullille räätälöidyt. Yli 2 500 kävijää keränneessä tapahtumassa oli muihin messuihin verrattuna osallistujamäärään nähden eniten Tullin pakeille tulleita asiakkaita. Aloittelevien ja vasta aloittaneiden yritysten edustajia kiinnosti lähinnä tuontiverotus ja tullimenettelyt sekä tullitilastot, etenkin uusi Uljas-järjestelmä. Mukana oli myös Helsingin Wanhan Sataman kontaktoripalvelun kautta ajan Tullilta etukäteen varanneita asiakkaita. Tullineuvonnan Hannele Jäämaa ja Esa Lindqvist sekä tilastopalvelun Jaana Ulkomaankauppa- ja verotusosastoa johtaa Jarkko Saksa ja tarkastus- ja rikostorjuntaosastoa Jyrki Linna. Hallintojohtaja Hannu Lappi vastaa edelleen Tullin resursseista ja niiden kehittämisestä. Johanna Riikonen jakamassa informaatiota Oma yritys 09 -messuilla. Lehtilä ja Johanna Riikonen edustivat ansiokkaasti tullilaitosta. Verotusosastoa johtanut ylijohtaja Reijo Virtanen siirtyi Tullihallituksen esikuntaan. Hän vastaa viestintä- ja tietopalvelusta, oikeudellisista asioista sekä erikseen sovittavista strategisista hankkeista. Tullihallituksen rikostorjuntaosaston johtaja Juha Niskanen siirtyi johtajaksi Tullin verotuksen ja lainvalvonnan kehittämis- ja projektitehtäviin. Uusien osastojen tavoitteena on sovittaa paremmin yhteen laitoksen organisaatio, toiminta-ajatus ja asiakas- ja valvontastrategia. Organisaatio mahdollistaa myös tehokkaamman resurssien käytön sekä suuremman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Väistämätöntä Suomessa tapahtuu muutoksia, joita ei voi äänestämällä muuksi muuttaa, mutta joihin voi varautua. Halusimme tai emme, niin vuoden 2010 jälkeen työmarkkinoiltamme poistuu enemmän väkeä kuin sinne uutta tulee. Tämä on ensimmäisen kerta taloushistoriassamme rauhan aikana. Joidenkin laskelmien mukaan kymmenen vuoden kuluttua työmarkkinoillamme on lähes 200 000 ihmistä vähemmän. Talouskasvumme on jatkossa vain ja ainoastaan tuottavuuden kasvun varassa. Miten sitten turvaamme tarpeellisen talouskasvun, kun käsiä kasvun tekemiseen on vähemmän? Tätä demografista väistämättömyyttä voi periaatteessa pehmentää kolmella tavalla: lisäämällä syntyvyyttä, lisäämällä maahanmuuttoa ja tekemällä pidempiä työuria. Syntyvyyden kasvu on varsin hidas tie. 2020- luvun työntekijät on jo periaatteessa synnytetty. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on osin poliittisten päätösten takana, mutta ennen kaikkea Suomen pitäisi olla houkutteleva vaihtoehto ulkomaalaisille tulla tekemään työuraa maassamme. Asenteissamme ulkomaalaisia kohtaan on kosolti parantamisen varaa. Työurien pidentäminen on pitkälti omissa käsissämme. Keväällä käyty värikäs keskustelu oikeasta eläkeiästä todisti onneksemme sen, että todellisen eläkkeellesiirtymisiän myöhentämisestä vallitsee laaja yksituumaisuus. Pitäisi vain löytää keinot, joilla ihmiset saadaan pysymään pidempään työelämässä. Työelämän kehittäminen on tässä avainasemassa. Työmotivaatio, työhyvinvointi ja työn mielekkyys ovat välttämättömiä edellytyksiä pidemmille työurille. Pohjoismaisessa vertailussa erityisesti yli 55-vuotiaat suomalaiset miehet poistuvat työelämästä pohjoismaisia veljiään aiemmin. Onko meidän suomalaisten miesten elintavoissa jotain sellaista, joka lyhentää työuriamme? Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tarkoituksena on osaltaan vastata tähän demografiseen väistämättömyyteen. Se ei ole vähennysohjelma vaan pelastusohjelma. Siksi se on mainettaan paljon parempi ohjelma. Mikäli koko julkisen sektorin työvoimatarve kasvaisi entisellä kasvuvauhdilla, niin kymmenen vuoden kuluttua noin 60 prosenttia uusista ikäluokista siirtyisi julkisen hallinnon palvelukseen. Vai siirtyisikö? Viime kädessä yksityissektorin menestys turvaa verotulomme, joilla hyvinvointivaltiotamme ylläpidetään, joten olisi suotavaa, että se myös saisi riittävän osansa uudesta työvoimasta ja todennäköisesti saisikin. Peruskysymys onkin, miten turvata julkisen sektorin työvoiman saatavuus? Lisähaasteina sylissämme ovat julkisen sektorin taloudellisen tasapainon voimakas heikkeneminen ja velkaantuminen. Tämä kaikki korostaa tuottavuusohjelman välttämättömyyttä. Tuottavuusohjelman tehtävänä on muuttaa julkista hallintoa niin, että asiat voidaan tehdä tehokkaammin ja paremmin. Sen tehtävänä on keventää yleishallintoa ja ohjata voimia ydintehtäviin ja palveluihin. Tuottavuusohjelmasta on oltu monta mieltä, mutta ilman sitä ei julkinen hallinto tule toimeen. Velipekka Nummikoski valtiosihteeri valtiovarainministeriö 6 7

Vienti-ilmoittaminen muuttuu heinäkuun alussa Tullipassituksen sähköinen silta EU:n ja Venäjän välillä Sähköinen tulli-ilmoittaminen etenee. 1.7.2009 alkaen on pakollista antaa vienti-ilmoitus sähköisesti koko EU:ssa. Ilmoittaminen onnistuu silloin myös Tullin nettisivujen kautta. Vuodenvaihteessa saatiin käyttöön sanomamuotoinen vienti-ilmoittaminen, jonka avulla tullaan hoitamaan noin 80 prosenttia vienti-ilmoituksista. Netti-ilmoittajia varten Tulli järjestää nyt infotilaisuuksia eri puolilla maata. Seuraa tulli.fi-nettisivuja! Heinäkuuksi oli alun perin suunniteltu laajempiakin tulliselvityksen muutoksia. EU:n lakimuutosten ja Suomen kansallisten ratkaisujen vuoksi 1.7.2009 voimaan tulee merkittävänä muutoksena kuitenkin vain vaatimus antaa vienti-ilmoitukset sähköisesti. Siirtyminen sähköiseen vienti-ilmoittamiseen muuttaa eniten toimintamalleja niissä yrityksissä, jotka käyttivät aiemmin kotitullausta. Muutos koskee myös pienvientejä, joista enää ei voi jättää tulliilmoitusta vasta rajalla olevan poistumispaikan tullille SAD-lomakkeella, sekä alle 1 000 euron vientilähetyksiä, joista ei enää riitä pelkkä kauppalaskuilmoitus. Tarkkuutta vienti-ilmoituksen täyttöön Vienti-ilmoituksia tekevien henkilöiden tulee hallita hyvin vienti-ilmoituksen täyttö. Entistä tärkeämpää on tuntea tavaroita mahdollisesti koskevat vientirajoitukset ja se, kuinka niistä ilmoitetaan. Puutteellisin tiedoin annetut ilmoitukset hylätään ja virheelliset joudutaan korjaamaan. Vienti-ilmoituksen käsittelystä tulee sujuvampaa, kun vientiyritys on muistanut rekisteröityä Tullin vientiasiakkaaksi. Kuljetusliikkeiden on hyvä ottaa huomioon, että vientitavaran tulliselvitysketjuun liittyvät sähköiset poistumisvaiheen ilmoitukset otetaan käyttöön vasta marras joulukuun vaihteessa 2009. Myös tuonti-ilmoittamiseen muutoksia heinäkuussa Heinäkuun alussa voimaan tulevista tuontia koskevista muutoksista suurin on mahdollisuus antaa tuonnin tulli-ilmoitus sähköisesti ennakkoon Tullin ITU-järjestelmään. Sähköinen ennakkoilmoittaminen tuonnissa onnistuu, kun tuontitullausta edeltää passitusmenettely ja kun tulli-ilmoituksella viitataan kyseisen passitusilmoituksen viitenumeroon, MRN:ään. Myös tuonnin jaksotullaukseen tulee pieniä muutoksia samaan aikaan. Passitusyritykset uuteen rekisteriin Ne yritykset, jotka vastaavat passitusmenettelystä, tullaan rekisteröimään 1.7.2009 alkaen uuteen EU:n laajuiseen toimijatietokantaan EORIin. EORI-rekisteröinti tarkoittaa sitä, että viranomainen myön- tää taloudelliselle toimijalle luvan käyttää yhtä lainsäädännön kriteerit täyttävää tunnistetta asioidessaan minkä tahansa EU-jäsenmaan tulliviranomaisen kanssa. Numero otetaan vaiheittain käyttöön ilmoitusmenettelyissä. TIR-kuljetusliikkeiden EORI-rekisteröinti Suomen tulli rekisteröi taloudellisia toimijoita EORIin yritysten jättämien hakemusten perusteella toukokuusta 2009 alkaen. Hakemuslomake ja muu ohjeistus julkaistaan toukokuun aikana Tullin Internet-sivujen yrityksille suunnatussa osiossa. Tullin nykyiset tullausasiakkaat rekisteröidään automaattisesti, joten näiden asiakkaiden ei tarvitse erikseen hakea EORI-numeroa. Ne voivat edelleen käyttää ilmoituksissa Y-tunnusta, jonka Tulli tunnistaa EORI-numeroksi. TIR-kuljetusliikkeiden on kuitenkin haettava EORInumero erikseen joko hakemuksella tai ensimmäisen sähköisen passitusilmoituksen yhteydessä. Teksti: Veijo Alatalo Itäinen tullipiiri Tämän vuoden alusta on EU:sta lähetetty Venäjälle massamäärin TIR-carnet-passitusten tietoja sähköisesti. Kysymys on EU:n ja Venäjän välillä sovitusta pilottihankkeesta, joka alkoi 1.1.2009 sovitun aikataulun mukaisesti ja jota jo tähänastisen kokemuksen perusteella sanotaan menestykseksi ainakin teknisen toteutuksensa ja virheettömyytensä vuoksi. NCTS-järjestelmää hyväksi käyttäen TIR-sanomat lähetetään EUalueelta Venäjän tullin tietotekniikkakeskukseen automaattisesti EU-komission kehittämän Speed-portaalin kautta. Järjestelmän tarkoitus on vähentää Venäjän rajalla kuluvaa tulliselvitysaikaa ja antaa tuontimaan Tullille mahdollisuus etukäteiseen riskianalyysiin. Vuoden 2006 lopulta erityisesti Suomi Baltian maiden ohella kärsi kasvavista Venäjän tulliselvityksestä johtuvista rekkaruuhkista kaakkoisrajallaan ja oli tuolloin aloitteellaan aktiivisesti saattamassa projektia alkuun. Hanketta vie eteenpäin EU:n ja Venäjän välinen tullialan asiantuntijaryhmä. Tämä EU Venäjä-asiantuntijaryhmä ajaa rajanylityksen sujuvuutta eteenpäin kolmen prioriteetin mukaan. Näitä ovat tämän sähköisen tiedonsiirtopilotin lisäksi Venäjän kansalliset lainsäädäntöreformit tullisujuvuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä rajanylityspaikkojen tulli- ja liikenneinfrastruktuurin parantaminen. Säädösreformi tarkoittaa ennen kaikkea lakia nro 266 vuodelta 8 9

s. 9 Tullipassituksen 2006, ja se koskee yhden luukun ja kahden viranomaisen toimintamallia Venäjän rajalla. Lain voimaansaattaminen on ollut tätä tiedonsiirtopilottia hitaampaa, koska liikennevalvonta siirtynee Venäjän tullille rajalla vasta vuonna 2010 ja eläinlääkintä-, kasvintauti- ja hygieniakontrolli vuonna 2011. Suomesta liki 60 prosenttia EU:sta Venäjälle lähetetyistä sähköisistä TIR-sanomista Venäjän tulli on saanut EU:sta alkuvuonna kuukausittain 30 35 000 sähköisesti välitettyä TIR-sanomaa, joista noin 60 prosenttia on ollut peräisin Suomesta. Venäjän tullin mukaan se saa nyt sähköisesti 64 prosenttia EU:sta tai sen kautta tuotavien tavaraerien tiedoista. Ilmeisesti pilotista vielä puuttuvat maat ja muut passitusmenettelyt kuin TIR-carnet selittävät, miksi loppuosa EU-kuljetusten tullikäsittelystä on vielä pelkästään paperipohjaista ja manuaalista. Venäläiset kritisoivat alkuvaiheessa pilottia painokkaasti siitä, että sähköisen TIR-sanoman tietosisältö ei riitä heidän sisäisen passituksensa tietotarpeisiin ja että Venäjän rajatulli joutuu manuaalisesti täydentämään sanomaa järjestelmässään kuljetusta seuraavista TIR-carnet n liitedokumenteista. Näitä puuttuvia ja täydennettäviä kohtia ovat lähettäjätieto, määrätulli, tuontierän tavaralajikohtainen bruttopaino, arvo, Venäjän oma asiakastunnus sekä usein puuttuva 10-numeroinen nimike, jota tarvittaisiin arvotiedon puuttuessa TIR-vakuuden riittävyyden arvioimiseen jo rajalla. Vaikka jotkin TIR-sanomia lähettää tässä vaiheessa sähköisesti yhdeksän EUmaata eli Belgia, Italia, Itävalta, Latvia, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Tšekki ja Unkari. Neljä maata lisää, Liettua, Puola, Saksa ja Viro, liittyvät mukaan myöhemmin tänä vuonna. Lars Åkerlund tulliselvittää paperi-tircarnet ta Eteläisen tullipiirin Metsälässä. näistä tiedoista olisivatkin lähtömaan sanomassa mukana, ei Speed-järjestelmä, EU:n yhteisten tietojärjestelmämääritysten mukaisesti, välitä niitä lainkaan Venäjälle. Luotettavia tietoja rajanylityksen nopeutumisesta ei ole Sitä, kuinka paljon sähköinen TIR-pilotti on todella nopeuttanut rajanylitystä tai miten järjestelmän manuaalinen täydentäminen on menettelyä hidastanut, ei valitettavasti ole päästy luotettavasti mittaamaan, koska talouskriisi vuodenvaihteessa romahdutti EU Venäjä-tavaraliikenteen ja poisti rekkajonot. Suomen tulli lähettää kuitenkin kuukausittain raportit EU-komissiolle rajanylityspaikkojen jonotusajoista ja jononpituuksista. Myös ns. laufzettel-sujuvuusmittaus pyritään järjestämään tänä vuonna. Pilotin vaikutusten vuosittaisesta arvioinnista on joka tapauksessa sovittu ja päätös projektin vakiinnuttamisesta ja jatkamisesta tehdään vuonna 2011. On hyvä, että tiedonsiirtohanke sisältää option hankkeen laajentamisesta koskemaan myöhemmin myös kuljetuksia Venäjältä EU:hun sekä TIR-passituksen lisäksi muita, EU-tullikoodeksin sääntelemiä menettelyjä, kuten T-passitusta. EU Venäjä-tasolla keskusteluissa on käsitelty myös sitä, että Venäjä lähivuosina mahdollisesti liittyisi varsinaiset NCTS-passitukset mahdollistavaan yhteiseen passitussopimukseen. Venäjälle annettiinkin jo viime talvena epävirallinen tarkkailijan asema, joka tarkoittaa läsnäolo-oikeutta yhteistä passitusjärjestelmää koskevissa sopimusmaiden yhteisissä kokouksissa. Mikäli Venäjä kutsutaan tulevaisuudessa liittymään yhteiseen passitussopimukseen, sen seurauksena passituksissa Venäjälle ja vastaavasti sieltä EU- ja Eftamaihin voitaisiin käyttää täyssähköistä NCTS-passitusta TIR-carnet-passituksen vaihtoehtona. Venäjällä omakin sähköinen ennakkoilmoitusmahdollisuus Venäjällä voidaan käyttää omaa sähköistä ennakkoilmoitusmenettelyä tämän EUpilottijärjestelmän rinnalla. Sen tarkoitusperät ovat samat kuin EU-pilotilla, mutta ennen kaikkea sillä halutaan päästä eroon rajatulleissa toimivista broker-välittäjistä ja niiden manuaalisesta esitallennustyöstä. Tämän Internet-pohjaisen tullisanoman voi antaa kuka logistisen ketjun toimija tahansa niin vienti- kuin tuontimaankin alueelta. Käytännössä kuitenkin ilmoituksen operointi on jäänyt kahdelle tullilaitosta lähellä olevalle huolitsijayritykselle, Rostekille ja TLZ:lle, joilla on siihen tarvittavat luvat ja lisenssit ja omat serverit ja varsin kalliit ohjelmatuotteet. Venäjän omaa vapaaehtoista Internetennakkoilmoitusta ei ole saatu toivotulla tavalla markkinoiduksi. Sen tietosisältö olisi Venäjän tullille täydellinen, mutta järjestelmän palvelumaksut ovat niin kalliit, että asiakkaat ovat jättäytyneet edullisen, mutta pakollisen EU:n ja Venäjän välisen TIR-menettelyn ja sitä täydentävän Venäjän tullin käsisyötön varaan. Teksti: Tommi Kivilaakso Itäinen tullipiiri Venäjän tulli siirtää tullauspisteitään ulkorajojen läheisyyteen Venäjän tulli on alkanut siirtää Moskovassa ja Pietarissa sijaitsevia tullauspisteitään kaupunkien ulkopuolisille alueille. Aiemmat tullipisteet on suljettu ja uudet aiempaa harvalukuisemmat avattu kaupungin ulkopuolelle maaliskuun alussa. Tulliasiantuntijana Suomen Moskovan-suurlähetystössä työskentelevä Jouni Vainikainen kertoo, että Moskovaan tulee jäämään ainoastaan lentotulli, kansainvälisten näyttelyjen tulli, kansainvälisen postin tulli ja diplomaattitulli. Tulliuudistus on lehtitietojen mukaan johtanut jonoihin ja ruuhkiin Moskovan lähialueen tullipisteillä. Jonoihin juuttuneet asiakkaat ovat valittaneet viranomaisten itsensäkin olleen valmistautumattomia muutokseen, ja myös tiedonkulku muutoksista on ollut puutteellista. Venäjän Federaation tullilaitoksen pääjohtaja Andrej Beljaninov on kuitenkin Rossijskaja Gazetan haastattelussa todennut, että asiat sujuvat Moskovan lähialueiden toimipisteissä normaalisti. Ensisijaisesti selvitetään nopeasti pilaantuvat tuotteet. Työskentely tapahtuu kahdessa vuorossa ja tarvittaessa myös viikonloppuisin ja juhlapäivinä. Andrei Beljaninovin mukaan Tulli tulee jatkamaan viime vuonna hyväksytyn periaateohjelmansa toteuttamista. Ohjelman mukaan tullaus tullaan vuoteen 2020 mennessä kokonaisuudessaan siirtämään Venäjän ulkorajojen läheisyyteen, jonne tullaan tätä varten rakentamaan erityisiä tullilogistisia keskuksia. Auton väliaikainen tullittomuus edellyttää viisumia Jouni Vainikainen kertoo, että lähetystöstä kysytään usein ajoneuvojen väliaikaisesta tullittomuudesta. Venäjälle työhön tai muuta oleskelua varten määräajaksi saapuva ulkomaalainen, joka ei ole diplomaatti, saa ajoneuvolleen väliaikaisen tullittomuuden yhdeksi vuodeksi, mikäli rekisteröi autonsa Venäjälle. Auton haltijalla tulee tällöin, samoin kuin kaikissa muissakin tapauksissa, olla voimassa oleva viisumi ja asuinpaikkarekisteröinti auton rekisteröintiajalle. Diplomaatteja koskevat hieman erilaiset määräykset. Mikäli ei halua rekisteröidä autoa Venäjälle, tullittomuuden ehtona on, että auto on jossakin voimassa olevassa rekisterissä, esimerkiksi Suomen ns. vientirekisterissä. Tällöin autolle annetaan ns. väliaikainen ajolupa. On kuitenkin muistettava, että vieraan valtion rekisterissä olevalla autolla saa Venäjällä ajaa yhtäjaksoisesti korkeintaan kuusi kuukautta, minkä jälkeen auto on vietävä maasta tai ainakin käytettävä maan rajojen ulkopuolella. Ensimmäistä kertaa Venäjälle saavuttaessa auto ilmoitetaan rajatullitoimipaikassa, jossa autolle annetaan väliaikainen ajolupa. Lupa myönnetään yleensä kahdeksi viikoksi, jona aikana auto on ilmoitettava asuinpaikkakunnan tulliin, jossa auton voi joko tullata ja rekisteröidä Venäjälle väliaikaisesti maahantuoduksi tai vain pidentää väliaikaista ajolupaa. Tullitoimipaikasta riippuen väliaikaista ajolupaa jatketaan yleensä kahden kuukauden jaksoissa määräajan täyttymiseen asti. Jos autolla, jolle on annettu väliaikainen ajolupa, lähdetään esimerkiksi lomamatkalle Venäjän ulkopuolelle tai käymään vaikkapa Suomessa, tulli ottaa maasta poistuttaessa väliaikaisen tulliselvityksen pois ja toteaa samalla, onko autoa käytetty lainsäädännön sallimissa puitteissa. Kun autolla palataan Venäjälle, kyseinen selvitys täytetään uudestaan ja prosessi toistuu. Myös määräaika alkaa alusta, kuten autoa ensimmäistä kertaa tuotaessa. Tuliaisia 65 000 ruplalla Venäjälle voi tuoda tavaroita ilman tulleja 65 000 ruplan arvosta ja enintään 35 kiloa henkilöä kohden. Sekä arvo- että painorajoituksia aiotaan alentaa. Teksti: Sirpa Stjerna 10 11

Ympäristönsuojelua ja rahaa valtion kassaan energiaverotuksen keinoin Energiaverotuksen rooli on Suomessa kaksijakoinen. Lainsäädännöllä ja sen painotuksilla edistetään ja ohjataan ympäristöystävällisempää energian käyttöä ja tuotantoa, mutta sillä on myös erittäin merkittävä rooli valtion verotulojen tuojana. Energiaverotuksen monimuotoisuuden vuoksi Tullin energiaveroasiantuntijoiden tehtäväkenttä on hyvin laaja. Siihen kuuluu toimia lainsäädännön valmistelussa valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa, opastaa verovelvollisia tarpeen tullen yksityiskohtaisesti tuotantolaitoksen tai kulutuskohteen tekniikkaan perehtyen, toteuttaa verotus ja sovittaa verotuksen toimittamiseen liittyviä järjestelmiä yhteen muun verotuksen kanssa. Energiaverotusta on Suomen kansallisessa lainsäädännössä käytetty yhtenä merkittävä keinona kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Energiaverotus on ollut käytössä jo vuodesta 1994 alkaen. EU-lainsäädännössä energiaverotusta ohjaava direktiivi otettiin nykyisessä muodossaan käyttöön vuoden 2004 alussa. Energiaverolainsäädäntö, johon kuuluvat laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta vuodelta 1994 sekä laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta vuodelta 1996, liitettiin jo alusta alkaen valmisteverotuksen yhteyteen, ja samalla Tullista tuli sitä hallinnoiva viranomainen. Nestemäisten polttoaineiden valmisteveroa kannetaan nimensä mukaisesti moottoripolttoaineista sekä raskaasta ja kevyestä polttoöljystä. Tämän lisäksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverolain perusteella kannetaan valmisteveroa kaikista liikennepolttoaineita korvaavista tuotteista, esimerkiksi biopolttoaineista ja hiilivedyistä. Vastaavasti sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveroa kannetaan sähköstä sekä muista polttoaineista, pääasiassa voimalaitoksissa ja teollisuusprosesseissa käytettävistä maakaasusta, kivihiilestä ja mäntyöljystä. Tulli hoitaa energianhuoltoja ympäristölakeja Energiaverojen lisäksi Tullin hoidettavaksi on tullut myös muita energianhuoltoon ja ympäristöön liittyviä lakeja. Näistä uusin on vuoden 2008 alusta voimaan tullut laki liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiseksi. Siinä liikennepolttoaineiden tuottajat ja maahantuojat velvoitetaan luovuttamaan kulutukseen tietty osa liikennepolttoaineesta bioperäisenä polttoaineena, kuten biodieselinä tai bioetanolina, sekä laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta. Näiden lisäksi Tullin tehtäviin kuuluu hoitaa myös täysin ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja. Näitä ovat laki öljysuojarahastosta, johon kerätään varoja öljyvahingoista ja niiden torjumisesta mak- settaviin korvauksiin, laki öljyjätemaksusta, jolla kerätään varoja öljyhuollon ja ongelmajätehuollon kustannuksiin, sekä jäteverolaki, jolla veroa kerätään kaatopaikalle toimitetusta jätteestä. Energiaverot tuottavat 3,2 miljardia euroa Energiaverojen verotuotto on kasvanut 1990-luvun reilusta 2 miljardista eurosta vuonna 2008 toteutuneeseen 3,2 miljardin euron veropottiin. Verotuotoista valtaosa kerätään liikennepolttoaineista, mutta myös sähkövero on hyvin merkittävä. Verojen keräämisen ohella verolainsäädäntöön on ympäristöohjaavuuden tehostamiseksi lisätty huomattavia ympäristöperusteisia veronkevennyksiä sekä Tullin veroviranomaisena maksamia tukia uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle. Isompi vai pienempi vero vai kokonaan veroton Verotuotto-odotuksista huolimatta energiaveroilla ei ole tarkoituksenmukaista rasittaa liikaa kotimaista tuotantoa eikä etenkään vientiteollisuutta. Energian tuotannon, käytön ja energialähteiden monimuotoisuus asettaa energiaverotukselle ja sen toteuttamiselle huomattavia haasteita. Sähköä käytetään hyvin erilaisissa kohteissa, joista osasta kannetaan korkeampaa ja osasta alhaisempaa veroa ja osa on kokonaan verotonta. Polttoaineiden loppukulutuksessa taas tulevat vastaan useat erilaiset polttoaineet, jotka tietyissä käyttökohteissa ovat verottomia ja toisissa verollisia. Esimerkkinä voidaan mainita omalla voimalaitoksella varustetut suuret teollisuuskombinaatit. Niissä on monta erilaista toimintaa, ja joissakin tapauksissa teollisuustoimijoitakin on useita. Tällöin tuloksena on usein vaikeasti hallittava ja erilaisten sopimusten ja yhteisten toimintojen muodostama monimutkainen sekoitus. Näissä voimalaitokselle luovutetaan omakäyttösähköä verottomasti, teollinen tuotantotoiminta saa sähköä alhaisemmalla veroluokalla 2, ja kaikkia toimintoja palveleva erilleen yhtiöitetty vedenpuhdistamo taas saa sähköä veroluokalla 1. Saman yrityksen ja jopa saman tuotantoprosessin sisällä eri tilanteissa käytetty polttoaine on toisaalla verollista ja toisaalla verotonta. Tarvitaan hyvää teknistä asiantuntemusta Energiaverotuksen toteuttaminen edellyttääkin lainsäädännön tuntemuksen ohella erittäin hyvää teknistä asiantuntemusta energiatuotantotekniikasta. Lisäksi tarvitaan selkeää käsitystä energian kulutuskohteiden toiminnasta ja siitä, miten, minkä takia ja missä kyseinen energia loppujen lopuksi käytetään. Viime vuosina biopolttoaineiden yleistyessä myös polttoaineiden kemiallisen koostumuksen ymmärtäminen on muodostunut isoksi haasteeksi. Energiaverotuksen toimikentän monimutkaisuus johtuu, paitsi EU-lainsäädännön mukaantulosta, myös siitä, että vaikka näillä säädöksillä on oma ympäristöperuste ja verotuotto-odotus, veroilla ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rasittaa liikaa kotimaista tuotantoa eikä etenkään vientiteollisuutta. Teksti: energiainsinööri Antti Saastamoinen Tullihallitus Verotusosasto 12 13

Ympäristöpoliittisella jäteverolailla merkitystä myös valtiontaloudelle Jätevero otettiin vuonna 1996 käyttöön uutena valtiolle suoritettavana kannustintyyppisenä ympäristöverona, jolla on sekä valtiontaloudellista merkitystä että ympäristöpoliittisia tavoitteita. Verolla haluttiin vähentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää ja lisätä jätteen hyödyntämistä. Verotuksen toimittaa se tullipiiri, jonka alueella kaatopaikka sijaitsee. Lakia uudistettiin eräiltä osin vuoden 1999 alusta, minkä lisäksi veron määrää on korotettu kahdessa vaiheessa nykyiseen 30 euroon kultakin yleiselle kaatopaikalle toimitetusta tonnista jätettä. Siltä osin kuin jäteverolaissa ei toisin ole säädetty, sovelletaan jäteverotukseen soveltuvin osin myös valmisteverotuslakia ja -asetusta. Jäteverotuksen toimittamisesta ja sen valvonnasta huolehtii tullilaitos. Näin siksi, että jäteverolakia säädettäessä todettiin, että tullilaitoksella oli jäteverotuksen toimittamiseksi tarvittavaa kokemusta valmisteverojen kantajana, valmis valtakunnallinen piiriorganisaatio ja käytössään jäteverotukseen sovellettavissa olevat veronkanto-ohjelmat. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, että varsinainen verotusmenettely oli kytkettävissä valmisteverotusjärjestelmään ja sitä koskeviin muodollisiin säännöksiin. Vero koskee yleisiä kaatopaikkoja Jäteverolain alaisia ovat kaatopaikat, joita pitää yllä kunta tai joita pidetään yllä kunnan lukuun. Myös yleistä kaatopaikkaa käytännössä korvaava yksityinen kaatopaikkaa voidaan katsoa veronalaiseksi kaatopaikaksi, mikäli laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Lain piiriin kuuluvaksi toiminnaksi on rajattu vain jätteen sijoittaminen jätepenkereeseen tai vastaavaan paikkaan, joten kaatopaikka-alueella tapahtuvat muut toiminnot eivät ole veronalaista toimintaa. Lakia ei sovelleta esimerkiksi biojätteen kompostointialueeseen, puhtaan maan ja kallioperän ainesten sijoitusalueeseen eikä kaatopaikan ulkopuoliseen jätteen asianmukaiseen hyödyntämiskohteeseen. Yleiselle kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on aina suoritettava veroa, lukuun ottamatta eräistä laissa erikseen vapautetuista jätelajeista. Näitä verottomia jätelajeja ovat kaatopaikalle sijoitettavissa oleva saastunut maa-aines, keräyspaperin puhdistuksessa syntyvä siistausjäte sekä voimalaitoksen rikinpoistojäte ja lentotuhka. Myös kaatopaikan välttämättömissä rakenteissa tai rakennuksissa asianmukaisesti hyödynnettävä jäte on verotonta. Jäteverolaki toiminut osaltaan toivotulla tavalla Tullin piirissä vallitseva käsitys on, että jäteverolaki on varsinkin viime vuosina toiminut varsin tyydyttävästi. Jäteverolain sisältö ja sen soveltaminen ovat nykyisin eri osapuolille huomattavasti selvempiä kuin lain voimassaolon ensimmäisinä vuosina. Käsitykseni on, että laki on omalta osaltaan vaikuttanut lainsäätäjän toivomalla tavalla eli se on osaltaan vähentänyt kaatopaikoille päätyvää jätettä ja lisännyt jätteen hyödyntämistä. Myös valtiontalouden kannalta jäteverolla on ollut selvää merkitystä. Veron tuotto on lisääntyneestä jätteen hyödyntämisestä huolimatta veron määrän korotusten vuoksi lisääntynyt: vuonna 1997 jäteveroa kannettiin yhteensä 162 miljoonaa markkaa ja esimerkiksi viime vuonna yli 52 miljoonaa euroa. Voimassa olevan jäteverolain säätämisen jälkeen jätehuollon piirissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jätteiden käsittelyyn liittyvä liiketoiminta on viime vuosina lisääntynyt selvästi. Myös jätehuoltoa koskevaan lainsäädäntöön on tullut huomattavia muutoksia. Edellä todettuun liittyen myös jäteverolain mahdollisia uudistamistarpeita selvitetään parhaillaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä. Tullia työryhmässä edustaa Pia Kivimies Tullihallituksen valmisteverotusyksiköstä. Teksti: Kimmo Lietkari Tullihallitus Valmisteverotusyksikkö 14 15

Juomapakkausvero vähentää jätettä rittiin siihen, että mahdollisimman suuri osa käytetyistä juomapakkauksista voitaisiin kerätä talteen ja kaatopaikoille toimitettavan jätteen määrä vähenisi. Suomessa kannetaan juomien pakkauksista juomapakkausveroa. Verolla ei tavoitella tuloja, vaan se on ympäristöperusteinen. Siksi veroa ei kanneta pantilliseen palautusjärjestelmään kuuluvasta pakkauksesta, joka voidaan täyttää uudelleen tai jota voidaan hyödyntää raaka-aineena. Tällä veroedulla vähennetään ympäristöä rasittavan jätteen määrää. Juomapakkausten verotuksesta ja verotuksen valvonnasta huolehtii Tulli. den pakkauksia veroteta. Pakkauksista ei myöskään kanneta veroa, kun juoman on valmistanut juomapakkausverolaissa tarkoitettu pienvalmistaja. Nestepakkauskartonkinen pakkaus on veroton Veronalainen pakkaus voi olla valmistettu mistä tahansa materiaalista, esimerkiksi lasista, muovista tai alumiinista. Vain nestepakkauskartongista valmistetut juomapakkaukset on säädetty verottomiksi. Nestepakkauskartonki ei ole niin haitallinen ympäristön kannalta kuin esimerkiksi uudelleentäytettävät juomapakkaukset, eikä ympäristölle olisi paljonkaan hyötyä, jos niitä verotettaisiin. Lisäksi nestepakkauskartonkiset maito-, mehu- tai muut tölkit voidaan polttaa kotona tai palauttaa keräyspisteisiin. Ennen juomapakkausverolain säätämistä pakkauksista kannettiin veroa alkoholi- ja virvoitusjuomaveron lisäverona. Tämän lisäveron piiriin kuului vain osa perusveron alaisista virvoitusjuomaryhmistä. Juomapakkausverolakia säädettäessä tavoitteeksi otettiin veron kohdistaminen yhtäläisesti kaikkiin tullitariffissa tarkoitettujen sellaisenaan juotavien juomien pakkauksiin. Tällä pyrittiin kohtelemaan eri toimijoita tasapuolisesti riippumatta siitä, mitä tuotetta pakkaus sisältää. Juomapakkausverolakiin vuosiksi 2005 2007 säädettynä siirtymäaikana ei vielä verotettu esimerkiksi luonnon vesien ja mietojen siidereiden pakkauksia. Lain siirtymäajan päätyttyä vuoden 2008 alusta alkaen veropohja laajeni käsittämään kaikki tullitariffin 22 ryhmään kuuluvien juomien pakkaukset. Tällä py- Juomapakkausverolakia säädettäessä tavoitteeksi otettiin veron kohdistaminen yhtäläisesti kaikkiin tullitariffissa tarkoitettujen sellaisenaan juotavien juomien pakkauksiin. Pantilliset palautettavat verottomia Juomapakkausverolakia säädettäessä juomapakkausten ympäristöohjaus haluttiin hoitaa verotukseen perustuvana, kuten aiemminkin. Veroa ei kanneta pantilliseen palautusjärjestelmään kuuluvasta pakkauksesta, joka on uudelleen täytettävä tai raaka-aineena hyödynnettävä. Suosimalla verotuksella palautusjärjestelmään kuuluvia pakkauksia pyritään siihen, että alan toimijat toisivat markkinoille mahdollisimman vähän ympäristölle haitallisimpia, kertakäyttöisiä pakkauksia. Pakkaajat ja maahantuojat voivat huolehtia juomapakkausten uudelleentäytöstä tai kierrätyksestä yksin tai liittyä tuottajayhteisön tai muun usean tuottajan yhteistoimintajärjestelyn ylläpitämään palautusjärjestelmään. Palautusjärjestelmä ja siihen tehtävät muutokset tulee hyväksyttää Pirkanmaan ympäristökeskuksen ylläpitämään tuottajatiedostoon tai Ahvenanmaan maakunnan lainsäädännön mukaiseen vastaavaan tiedostoon. Palautusjärjestelmien ylläpitäjien toiminnasta ja sen valvonnasta säädetään ympäristölainsäädännössä. Pirkanmaan ympäristökeskukselle on jätelaissa säädetty velvollisuus valvoa, miten pakkausten palauttamiselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Veron tuotto pienenee Vuonna 2008 juomapakkausvero tuotti valtiolle verotuloja noin 12 miljoonaa euroa. Summa on huomattavasti pienempi kuin vuonna 2007, jolloin verotuotto oli noin 42 miljoonaa euroa. Verotuoton pieneneminen selittynee ainakin seuraavilla seikoilla. Ensinnäkin vuonna 2007 palautusjärjestelmään kuuluvasta, raaka-aineena hyödynnettävästä pakkauksesta kannettiin veroa 8,5 senttiä litralta, ja vuoden 2008 alusta tällainen pakkaus tuli verottomaksi. Toisena syynä verotuoton vähenemiselle on vuoden 2008 alusta toiminnan aloittanut PETmuovista valmistettujen kierrätysmuovipullojen palautusjärjestelmä. Tähän järjestelmään liitetyistä pulloista ei kanneta veroa. Muutenkin suuntaus lienee se, että yhä useampi yritys liittää tuotteitaan kierrätysjärjestelmään saadakseen vero- Juomapakkausverosta säädetään vuoden 2005 alussa voimaan tulleessa juomapakkausverolaissa. Pakkauksesta kannetaan veroa, kun sen sisältämä juoma kuuluu koostumuksensa perusteella tullitariffin 22 ryhmään ja pakkauksen tilavuus on enintään viisi litraa. Veron määrä on 51 senttiä litralta pakattua tuotetta. Kun tuotetta ei ole tarkoitettu juotavaksi juomaksi, juomapakkausveroa ei tarvitse maksaa. Esimerkiksi tullitariffin 22 ryhmään kuuluvia etikkaa ja väkevyydeltään vähintään 80 tilavuusprosenttia olevaa alkoholia ei ole tarkoitettu sellaisenaan juotavaksi juomaksi, eikä niiedun ja myös halutessaan toimia ympäristöystävällisesti. Verotuoton aleneminen voidaankin nähdä hyvänä asiana, koska se tarkoittaa, että yhä useampi pakkaus on saatu kierrätysjärjestelmän piiriin. Teksti: Piia Lax Tullihallitus Valmisteverotusyksikkö 16 17

OTA-kurssista on hyötyä työssä Tullin asiakaskoulutuksista tutuin on varmasti Osaava Tulliselvitys Ammattitaidolla- eli OTA-kurssi, jonka on käynyt jo yli 200 henkilöä eri puolilta Suomea. OTA on koottu ulkomaankauppaa käyvien yritysten arkea ajatellen, ja se sopii parhaiten jo pari vuotta huolinta- ja tulliselvitystehtäviä hoitaneille ammattilaisille. Viime kurssin parhaana tariffoijana palkittu Outi Lassila Enstosta suosittelee kurssia kaikkien alojen henkilöille, jotka ovat työssään tuonnin tai viennin kanssa tekemisissä. www.ensto.fi Itse halusin oppia ymmärtämään enemmän Tullin toimintoja. Teen työtä Enston viennissä EU:n ulkopuolelle, ja tietämykseni tulliasioista rajoittui vain siihen, mitä työssä oli tullut vastaan. Nuo opit olivat lähinnä perittyä ja kuultua tietoa. Halusin tietää enemmän ja ymmärtää, miksi toimitaan tietyllä tavalla ja mihin se perustuu, Outi Lassila perustelee. Kotien ja kiinteistöjen valaistus- ja lämmitysratkaisuista, teollisuuden kotelointiratkaisuista sekä sähkön jakeluun liittyvistä järjestelmistä tuttu Ensto on Ensio Miettisen vuonna 1958 perustama Ensto on sähköjärjestelmien ja -tarvikkeiden kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin erikoistunut kansainvälinen teollisuuskonserni ja suomalainen perheyhtiö, jolla on vientiä noin 70 maahaan ympäri maailman. Tullin kumppanuusasiakas. Enston asiakasyhteyshenkilö Tullissa osasikin ehdottaa Outille OTA-koulutusta. Olen huomannut, että tarjolla on päivän tai kahden koulutuksia muuallakin, mutta arvelin, että Tullin kurssilta saisin parhaat tiedot, Outi Lassila puntaroi vaihtoehtojaan. Kurssin alussa mietin kyllä, onkohan kurssi minulle oikea, koska suurin osa opiskelijoista oli huolitsijoita. Koulutus osoittautui kuitenkin erinomaisen sopivaksi henkilöille, jotka työskentelevät tuonti- ja vientiyrityksissä. Varaudu kunnon urakkaan OTA-kurssi kestää syksystä kevääseen. Monimuotokoulutukseen kuuluu kuusi kahden päivän lähiopetusjaksoa Tullikoululla Helsingin Munkkiniemessä ja yhteensä 42 tunnin itseopiskelu Tullin sähköisessä oppimisympäristössä. Kurssin aikana suoritetaan myös kaksi koetta, useita välitehtäviä ja käydään ekskursiolla esimerkiksi Vaalimaa-Torfjanovkan ja Narva-Ivanogradin tulleissa ja raja-asemilla. Opiskelu oli mielenkiintoista, ja kurssin pystyi suorittamaan työn ohella. Runko oli laadittu hyvin, ja opiskelu antoi paljon tietoa monelta eri osa-alueelta, Outi Lassila kertoo, mutta myöntää, että opiskelu vaatii aikaa. Sovin esimieheni kanssa, että saan käyttää työaikaani kurssiin, kunhan oma työ ei häiriinny. Huomasin, että keskittyminen on kotona helpompaa, ja taisinkin opiskella pääosin siellä, Outi Lassila arvioi. Hyötyä omaan työhön Koulutuksessa peilasin kuulemaani ja lukemaani siihen, miten asiat on meillä hoidettu, Outi Lassila kertoo. Keskustelut muiden kurssilaisten ja opettajien kanssa olivat mielenkiintoisia ja toivat lisäarvoa koko koulutukselle. Outi Lassila kokee saaneensa kurssilta enemmän kuin odottikaan. Oman työn hallinnan kasvamisen lisäksi hän tuntee nyt myös tietolähteet, joista ammentaa jatkossakin. Oikein tehty tulliselvitys lienee tärkein yksittäinen hyöty, Outi Lassila pohtii. Voin nyt olla omassa työssäni varma, että vienti EU:n ulkopuolelle on hoidettu oikein ja lakien ja säädösten mukaisesti. Outi Lassila palkittiin oman koulutusryhmänsä parhaana tariffoijana. Hän painottaa arvostavansa OTA-kurssia nimenomaan kokonaisuutena, koska sai siellä läpileikkauksen Tullin koko toiminnasta tariffoinnista verotukseen. Teksti: Sallamaari Repo Kiinnostuitko OTA-kurssista Lisätietoja OTA-kurssista saa Tullikoulun opettajalta Kirsi Azaizelta. Hakuaika seuraavalle OTA-kurssille on 1.6. 31.8.2009. Kurssi alkaa 16.10.2009, ja todistukset jaetaan 7.5. vuonna 2010. Kurssin hinta on 550 euroa + alv 22 %. Kurssiin liittyvien opintomatkojen matka- ja majoituskulut laskutetaan erikseen, ja ne ovat noin 300 euroa. Kurssin osallistujat vastaavat kurssin lähiopetuspäivien matka- ja majoituskuluista. Hakemukset kurssille tulee lähettää sähköpostitse 31.8.2009 mennessä osoitteeseen asiakaskoulutus@tulli.fi. Kurssipaikkoja on rajallinen määrä. Lisätietoja koulutuksesta antaa opettaja Kirsi Azaize, puh. 020 492 3510. Käytännön järjestelyjä koskeviin kysymyksiin vastaa koulutussihteeri Paula Semi, puh. 020 492 3502. 18 19

Tullia huolestuttavat lääkerikosten kasvu ja lääkeväärennösten yleistyminen Tullin tietoon tuli vuonna 2008 yhteensä 5 590 rikosta, mikä on lähes 20 prosenttia enemmän kuin edeltäneenä vuonna. Erityisesti lääke- ja huumerikosten määrä kasvoi. Tullin tutkimissa jutuissa oli yhteensä 5 336 rikoksesta epäiltyä, joista ulkomaalaisia oli hieman yli puolet. Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 35,85 miljoonaa euroa. Summa koostuu mm. haltuun otetun tavaran arvosta, joka oli 16,6 miljoonaa euroa, kantamatta jääneistä maahantuontiveroista, takavarikoidun tavaran arvosta sekä takaisin saadusta rikoshyödystä, joita kutakin oli viitisen miljoonaa euroa. Tulli tutki yhteensä 1 050 huumerikosta. Määrä on suurin viiden vuoden tarkastelujaksolla. Törkeitä huumausainerikoksia oli 87 eli hieman yli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Huumerikoksissa epäillyistä yli puolet oli suomalaisia. Lääkerikosten määrä kasvoi edelleen. Tullin tietoon tuli 942 lääkerikosta eli eniten viiden vuoden aikana. Vuonna 2007 Tullin tietoon tuli 613 lääkerikosta. Dopingrikosten määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2008 paljastui 147 rikosta, kun niitä edeltäneenä vuonna oli 121. Viime vuoden dopingrikoksista yhdeksän luokiteltiin törkeiksi. Valtaosa rikoksista paljastui Lentotullin ulkomaanpostikeskuksessa Vantaalla. Nuorison viihdepäihteenä käyttämää gammabutyrolaktonia eli GBL:ää takavarikoitiin 120 litraa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Tullin haltuun rikosasioissa otetut savukkeet v. 2004 2008 Tullin takavarikoima alkoholi v. 2004 2008 Tullin takavarikoimat huumeet v. 2004 2008 Yleisimmät huumeet Tullin takavarikoissa v. 2008 milj. kpl 35 30 25 20 15 10 5 litraa 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Pirtu Muut kiloa 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 kiloa 35 30 25 20 15 10 5 2 253 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 2004 2005 2006 2007 2008 0 Kat Hasis Amfetamiini Marihuana Kokaiini 20 21

s. 21 Tullia huolestuttavat Huumaavien lääkkeiden takavarikkomäärä lähes kymmenkertaistui Tullin paljastamat dopingrikokset v. 2004 2008 kpl 140 Lievä dopingrikos 120 100 80 60 40 20 0 2004 Dopingrikos Törkeä dopingrikos 2005 2006 2007 2008 Tulli takavarikoi huumausaineita vuonna 2008 yhteensä 2 316 kiloa. Edellisvuoden takavarikoita oli runsaammin: 3 370 kiloa. Kat-huumekasvin osuus määrästä oli viime vuonnakin suuri eli 2 253 kiloa. Katia salakuljetetaan Suomeen Euroopasta lento- ja laivamatkustajien tuomana sekä lentorahtilähetyksinä. Amfetamiinia takavarikoitiin 31 kiloa, hasista runsaat 16 kiloa, marihuanaa yli kymmenen kiloa ja kokaiinia kaksi kiloa. Huumelääkkeiden takavarikot lähes kymmenkertaistuivat edellisestä vuodesta. Vuonna 2008 huumelääkkeitä takavarikoitiin 118 318 tablettia tai ampullia, kun vuonna 2007 takavarikkoon jäi 16 191 tablettia tai ampullia. Suurin osa valmisteista oli bentsodiatsepiineja, joita takavarikoitiin lähinnä Tallinnan ja Helsingin välisestä matkustajaliikenteestä. Huumelääkkeistä Subutexin osuus oli 3 238 tablettia, mikä on vähemmän kuin vuonna 2007 takavarikoidut 5 285 kappaletta. Lääketakavarikot kaksinkertaistuivat edellisvuodesta. Vuonna 2008 lääkkeitä takavarikoitiin 166 267 tablettia tai ampullia ja edellisvuonna vain 82 658 tablettia tai ampullia. Lääkkeitä takavarikoidaan muun muassa Thaimaasta ja Kiinasta saapuvilta lentomatkustajilta sekä Postitullissa useimmiten Intiasta saapuneista postilähetyksistä. Nuorison viihdepäihteenä käyttämää gammabutyrolaktonia eli GBL:ää takavarikoitiin 120 litraa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Dopingaineita takavarikoitiin 76 037 tablettia tai ampullia, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisvuotiset 77 256 tablettia tai ampullia. Aineita tuotetaan lähinnä Thaimaasta, Kreikasta, Slovakiasta ja Maltalta. Talousrikostorjunnan vaikuttavuus lähes 11 miljoonaa euroa Tullin paljastamat lääkerikokset v. 2004 2008 kpl 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2004 Lääkerikos Lääkerikkomus 2005 2006 2007 2008 Tullia huolestuttavat lääkeväärennökset, joita otettiin haltuun 60 000 valmistetta. Kuvassa väärennettyä Viagraa sekä naisille että miehille. Dopingrikosten määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Kuvassa anabolisia steroideja. Matkustajatuomisten tullittomuus edellyttää tuontia omaan tai perheen käyttöön tai lahjaksi. Kuvassa Lahden tullin löytö. Tullissa tutkittiin yhteensä 128 talousrikokseksi luokiteltua rikosta. Tapausten määrä on pysynyt vuodesta toiseen lähes samana. Rikokset olivat pääasiassa törkeinä veropetoksina ja veropetoksina tutkittavia laittomia tuonteja sekä immateriaalirikoksia. Lisäksi Tullissa on tutkittu viime vuosina myös väärennysrikoksia. Talousrikostorjunnan haasteellisuutta ovat lisänneet uudet talousrikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nettikaupan avulla tapahtuva rikollinen toiminta ja logistiikka-alaan kytkeytyvä laajamittainen rikollinen toiminta. Vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuva rikollinen toiminta on edelleen jatkunut. Tulli paljasti viime vuonna muun muassa useita kuljetusasiakirjoihin liittyviä väärentämistapauksia sekä tullivarastointiin liittyviä tapauksia. Tullin tutkimien veropetosten määrä on hieman vähentynyt. Vuonna 2008 Tullin tietoon tuli 657 veropetosta, kun niitä edellisvuonna oli 708. Näistä törkeitä veropetoksia oli 38 eli selvästi harvempi kuin edellisvuoden 98. Tullin talousrikostorjunnan takaisin saaman omaisuuden arvo oli 5,34 miljoonaa euroa, tutkituista tai tutkinnassa olevista talousrikoksista aiheutuneiden vahinkojen arvo 4,68 miljoonaa euroa ja takaisin saadun tai ulosottoon osoitetun omaisuuden arvo 0,71 miljoonaa euroa. Tullin haltuun savukkeita, nuuskaa ja alkoholia Savukkeiden ja nuuskan salakuljetus on jatkunut runsaana. Savukkeita Tulli otti haltuun yhteensä 18,3 miljoonaa kappaletta, mikä on hieman viime vuotista 22,8 miljoonaa vähemmän. Valtaosa laittomista savukkeista tuotiin itärajan kautta kätkettynä kuljetusvälineiden rakenteisiin, erikseen tehtyihin kätkötiloihin tai laillisen tavaran joukkoon. Savukkeet ovat olleet valtaosin aitoja ja peräisin Pietarin lähellä olevasta tehtaasta. Nuuskaa takavarikoitiin 4 218 rasiaa, mikä on reilusti enemmän kuin vuonna 2007 takavarikoidut 2 783 rasiaa. Nuuskan laajamittainen laiton maa- hantuonti Ruotsista ja Venäjältä sekä Suomessa tapahtuva välitystoiminta on lisääntynyt. Toiminta on järjestelmällistä, ja Tulli on pystynyt paljastamaan useita hyvin organisoituja rikollisryhmittymiä. Alkoholia takavarikoitiin yhteensä 45 596 litraa. Tästä määrästä oli kuitenkin 36 000 litraa jo aiemmin Tullin hallussaan pitämää ns. nettiviinaa. 1,35 miljoonaa väärennettyä tuotetta ei päässy markkinoille Immateriaalirikoksia eli teollisoikeusrikoksia ja tavaramerkkirikkomuksia sekä tekijänoikeusrikoksia ja -rikkomuksia tuli tietoon 104. Suurin osa niistä, yhteensä 57, oli tekijänoikeusrikkomuksia. Tulli esti kaikkiaan 1,35 miljoonan väärennetyn ja laittomasti valmistetun tuotteen pääsyn markkinoille. Haltuun otetun tavaran arvo oli lähes 17 miljoonaa euroa. Kuluttajien turvallisuuden kannalta Tullia huolestuttavat eniten lääkeväärennökset, joita otettiin haltuun 60 000 valmistetta. Lähes kaikki olivat Suomessa käytettäväksi tarkoitettuja väärennettyjä potenssilääkkeitä. Liikennerikokset kasvussa Tullin tietoon tuli yhteensä 1 073 liikennerikosta tai -rikkomusta eli 248 tapausta enemmän kuin vuonna 2007. Näistä 400 oli ajoneuvon kuorman sitomiseen liittyviä tapauksia ja 330 ajoneuvon kuntoon, varusteisiin tai rakenteisiin liittyviä tapauksia. Uutena ilmiönä todettiin tavarankuljetusajoneuvoissa laitteita, joka ajopiirturiin kytkettynä väärentävät piirturikiekon merkintöjä, kuten ajonopeuksia ja lepoaikojen pituuksia. Nämä tapaukset tutkitaan väärennyslaitteen hallussapitona. Tällaisia laitteita otettiin Tullin haltuun venäläisiltä kuljettajilta 144 kappaletta. 22 23