20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva

20. (33.17 ja 34.06, osa) Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt. Pitkään työelämässä olleille työttömille maksetaan omaehtoisen, ammatillisen opiskelun ajalta koulutuspäivärahaa sekä työelämässä oleville aikuiskoulutustukea. Työvoimakoulutukseen osallistuville maksetaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea ja ylläpitokorvauksia. Työvuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi. Irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseksi työnhakijalle maksetaan korotettua työttömyysturvaa. Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työllistymisohjelmalisää maksetaan muun muassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työpaikan haun ajalta. Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työllisyysasteen kohottaminen ja työttömyyden aiheuttaman syrjäytymisen ehkäiseminen on hallituksen keskeisiä tavoitteita. Työttömyysturvajärjestelmää, mukaan lukien aikuiskoulutustukea, pyritään kehittämään erityisesti työllistymistä tukevaan suuntaan. Osana eläkejärjestelmän uudistamista työssä pysymisen, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi myös työttömyysturvajärjestelmää on uudistettu vuodesta 2003 lukien. Työttömyyseläkkeen lakkauttamisen johdosta 59 65-vuotiaille työttömille on myönnetty oikeus saada lisäpäivärahaa. Lisäpäivärahaa korotetaan pitkän työhistorian omaavien henkilöiden osalta. Uudistus koskee 1.1.1950 jälkeen syntyneitä ja vaikuttaa pääosin vuoden 2009 jälkeen. Lisäksi lisäpäivien rahoitusta uudistettiin siten, että työnantajien rahoitusvastuu säilyy vastaavana kuin työttömyyseläkkeissä. Toiminnan laajuus 2005 2008 2005 2006 2007 2008 toteutunut toteutunut arvio arvio Työttömyysaste (%) 8,4 7,7 7,1 6,7 Ansiopäiväraha Korvatut ansiopäivärahapäivät (milj. kpl) 31,7 29,2 27,5 25,5 Keskimääräinen päiväraha ( /pv) 46,0 47,1 48,1 48,9 Peruspäiväraha Korvatut peruspäivärahapäivät (milj. kpl) 5,2 4,8 4,5 4,4 Keskimääräinen päiväraha ( /pv) 22,6 22,7 23,3 23,6 Työmarkkinatuet Korvatut työmarkkinatukipäivät (milj. kpl) 40,7 35,4 31,0 30,0 Keskimääräinen päiväraha ylläpitokorvauksineen ( /pv) 23,9 24,3 24,7 25,1 Koulutuspäiväraha Työttömyyskassojen jäsenille korvatut päivät 294 000 294 000 320 000 350 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Työttömyyskassaan kuulumattomille korvatut päivät 131 000 137 000 143 000 143 000 Kassan jäsenelle maksettu keskimääräinen päiväraha ( /pv) 51,2 52,6 54,2 55,1 Kassaan kuulumattomalle maksettu keskimääräinen päiväraha ( / pv) 25,6 25,9 26,3 26,6 Työvoimakoulutuksen opintososiaaliset etuudet Ansiotukena korvatut päivät (milj. kpl) 2,9 2,8 2,8 2,8 Keskimääräinen ansiotuki ylläpitokorvauksineen ( /pv) 58,8 60,8 63,0 65,2 Perustukena korvatut päivät (milj. kpl) 0,5 0,5 0,5 0,5 Keskimääräinen perustuki ylläpitokorvauksineen ( /pv) 33,8 34,1 34,5 34,8 Työmarkkinatuella opiskelevan päivät 3,0 3,1 2,9 2,8 Aikuiskoulutustuki Saajia keskimäärin kuukaudessa 2 700 2 800 3 500 3 500 Keskimäärin maksettu etuus ( /kk) 878 894 910 940 Vuorottelukorvaus Kassan jäsenille korvatut päivät 1 580 000 1 841 000 1 840 000 1 840 000 Kassaan kuulumattomille korvatut päivät 11 000 14 000 14 000 14 000 Kassan jäsenelle maksettu keskimääräinen korvaus ( /pv) 40,9 42,0 42,9 44,0 Kassaan kuulumattomalle maksettu keskimääräinen korvaus ( /pv) 17,0 17,1 17,2 17,5 31. (34.06.31) Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa on korotettu 1 500 000 eurolla työmarkkinatukiuudistuksen aiheuttaman käytön kasvun johdosta. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 3 100 henkilöä, joista 1 100 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Hallitusohjelman mukaisesti valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien. Työmarkkinatukiuudistuksen johdosta kasvanut käyttö 1 500 2008 talousarvio 8 000 000 2007 talousarvio 6 500 000 2006 tilinpäätös 5 603 774 50. (33.17.50) Valtionosuus työttömyyskassoille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 480 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisten ansiosidonnaisten etuuksien rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta. S e l v i t y s o s a : Ansioon suhteutetun päivärahan rahoittavat Työttömyysvakuutusrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 %, valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei kuitenkaan osallistu lomautusajalta ja ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa perus- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

päivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. esityksen laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa 1.1.2008 lukien siten, että eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun vaikutus otetaan huomioon työttömyyspäivärahaan vaikuttavien ansiotulojen määrittelyssä. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa noudatetaan 1.1.2008 alkaen. Muutoksella on vain vähäisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. esityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2008 lukien siten, että työnantajien työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevaa palkkasummarajaa muutetaan. Muutoksella ei ole vaikutusta valtion osuuteen. Määrärahan tarvearvion muutos -56 500 2008 talousarvio 480 000 000 2007 talousarvio 536 500 000 2006 tilinpäätös 525 000 000 51. (33.17.51) Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha) Momentille myönnetään 67 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan ja siihen liittyvän lapsikorotuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä tilitetään Kansaneläkelaitokselle. Tämä alentaa määrärahan tarvetta 32 000 000 euroa. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa noudatetaan 1.1.2008 alkaen. Muutoksella on vain vähäisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Momentin määrärahan tarpeeseen vaikuttaa vähentävästi työmarkkinatuki momentilla 33.20.52. Määrärahan tarvearvion muutos 4 250 2008 talousarvio 67 000 000 2007 talousarvio 62 750 000 2006 tilinpäätös 56 000 000 52. (34.06.52) Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 742 213 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen, 2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustukiosuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat vaikeasti työllistyviä tai jotka ovat työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukea vähintään 130 päivältä ja täyttävät lain 7 luvun 12 a :n edellytykset, 3) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella työmarkkinatukeen oikeutetulle myönnetyn starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen, ja 4) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisessa työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen ja vakuutusturvan kustannuksiin. Palkkatuen ja starttirahan perustuki sekä vakuutukset budjetoidaan suoriteperusteisina lukuun ottamatta Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksuja jotka budjetoidaan maksuperusteisina. Nettobudjetoinnissa otetaan valtion talousarviosta annetun lain 3 a :n 1 momentin 5 kohdan nojalla huomioon Kansaneläkelaitokselle maksettavat maksuvalmiussuoritukset vähennettynä Kansaneläkelaitoksen suorittamilla palautuksilla. S e l v i t y s o s a : Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahan tarvetta 160 000 000 eurolla. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus). Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan keskimäärin 115 000 henkilöä, joista kuntien rahoitusvastuun piiriin kuuluvan osuuden arvioidaan olevan keskimäärin 25 000 henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2008 sen suuruudeksi arvioidaan 24,27 euroa päivässä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuville yhteensä 354 382 000 euroa, mikä on 48 prosenttia momentin loppusummasta. Hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinatuki siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien. Määrärahan arvioitu käyttö Kansaneläkelaitoksen maksama työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaukset 608 343 000 TE-keskusten maksama palkkatuen ja starttirahan perustuki 133 370 000 Vakuutusmaksut 500 000 Yhteensä 742 213 000 2008 talousarvio 742 213 000 2007 II lisätalousarvio 2007 talousarvio 716 100 000 2006 tilinpäätös 744 970 542 53. (33.17.53) Valtionosuus koulutuspäivärahasta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 12 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja näihin liittyvien lapsikorotusten maksamiseen, ja 2) työttömyysturvalain mukaisen koulutuspäivärahana maksettavan ansiopäivärahan rahoitukseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa ja työttömyyskassalaissa on säädetty valtion osuudesta. S e l v i t y s o s a : Työttömän koulutuspäiväraha rahoitetaan samoin kuten vastaavat työttömyysetuudet. Tällöin valtio kustantaa kokonaan peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Keskimäärin koulutuspäivärahan saajia arvioidaan vuonna 2008 olevan 1 760, joista ansioturvan piirissä 1 200 ja peruspäivärahan piirissä 560 henkilöä. 2008 talousarvio 12 000 000 2007 talousarvio 12 000 000 2006 tilinpäätös 10 657 942 54. (34.06.50) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 140 253 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen niille työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville, joiden koulutus rahoitetaan momenteilta 32.80.51 (ennen 34.06.51), 32.50.63 (ennen 26.98.63), 32.70.64 (ennen 34.05.64) ja 32.70.65 (ennen 34.05.65) ja työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki myönnetään joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki ja ansiotuen perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Momentin määrärahasta maksetaan korottamaton perustuki, ansiotuen perusosa sekä ylläpitokorvaukset. Korottamattoman peruspäivärahan suuruudeksi vuonna 2008 arvioidaan 24,27 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 8 euroa päivässä ja korotetun ylläpitokorvauksen suuruus 16 euroa päivässä. Momentilta maksetaan myös momenteilta 32.70.64 ja 65 rahoitettaviin ohjelmakauden 2007 2013 ESR-ohjelmaa toteuttaviin työvoimakoulutushankkeisiin osallistuvien opintososiaaliset edut. Määrärahan mitoituksessa on tämän johdosta otettu lisäyksenä huomioon 4 600 000 euroa, missä on ESR-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden volyymin kasvua 4 370 000 euroa. Muu määräraha on mitoitettu vastaamaan momenteilta 32.80.51 ja 32.50.63 rahoitettavia noin 6 343 700 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan koulutustukea 3 395 000 päivältä. Momentilta 33.30.52 arvioidaan maksettavan koulutusaikaista työmarkkinatukea 2 823 000 päivältä. Ylläpitokorvauksia arvioidaan maksettavan 5 757 000 päivältä ja korotettua ylläpitokorvausta 487 600 päivältä. Hallitusohjelman mukaisesti työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle 1.1.2008 lukien. Määrärahan tarvearvion muutos 2 399 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

2008 talousarvio 140 253 000 2007 II lisätalousarvio 3 200 000 2007 talousarvio 137 854 000 2006 tilinpäätös 120 390 520 55. (33.17.54) Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 21 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtio rahoittaa aikuiskoulutustuen perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan. Aikuiskoulutustukea on maksettu 1.8.2001 lukien ja sitä arvioidaan maksettavan vuonna 2008 keskimäärin 3 500 saajalle. Määrärahan tarvearvion muutos -5 000 2008 talousarvio 21 000 000 2007 talousarvio 26 000 000 2006 tilinpäätös 18 350 000 56. (33.17.55) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 35 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen valtion osuuden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Vuorottelukorvausmenot rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksettavista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan. esityksen vuorotteluvapaalain jatkamiseksi. Määrärahan mitoutuksessa huomioon otetut muutokset Määrärahan tarvearvion muutos 2 000 2008 talousarvio 35 000 000 2007 talousarvio 33 000 000 2006 tilinpäätös 32 600 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5