II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset, joita ei ole ilmoitettu poliisille tai jotka muusta syystä eivät ole tulleet poliisin tietoon. Suuri osa kaikista lainvastaisista teoista jää tällä tavoin piiloon. Rikosten ilmituloaste vaihtelee paljon rikoslajeittain. Eräiden rikosten ilmitulo riippuu miltei kokonaan poliisin ja muiden viranomaisten toiminnasta. Vuonna 27 tuli poliisin tietoon kaikkiaan 815 rikosta. Yli puolet niistä oli liikennerikoksia ja liikennerikkomuksia (55 %) 1. Omaisuusrikokset muodostivat kaikista rikoksista vajaan kolmanneksen (31 %). Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia ja seksuaalirikoksia oli noin viisi prosenttia kaikista kirjatuista rikoksista (4,9 %) ja huumausainerikoksia noin kaksi prosenttia (1,9 %). Muita mainittavia rikosryhmiä ovat rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (1,7 %), yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamiset (1,1 %) ja järjestyslain rikkomiset (,7 %). Liikennerikoksista ja -rikkomuksista noin puolet oli nopeusrajoitusten ylityksiä (26 % kaikista rikoksista) ja alle kymmenesosa liikennejuopumuksia (3,7 % kaikista rikoksista). Omaisuusrikosten suurin ryhmä ovat varkausrikokset (18 % kaikista rikoksista). Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista valtaosa, eli yhdeksän kymmenestä on lieviä, törkeitä tai tavallisia pahoinpitelyjä (4,3 % kaikista rikoksista). Edellisvuoteen verrattuna tilastoitujen rikosten määrä kasvoi vuonna 27 kaikissa rikosten pääryhmissä paitsi seksuaalirikoksissa. 1 Mukaan lukien liikennejuopumusrikokset.
1 Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna 27 Omaisuusrikokset 251 3 Varkaus ja näpistys 142 686 Törkeä varkaus 2 346 Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 37 554 Pahoinpitely ja lievä pahoinpitely 32 249 Törkeä pahoinpitely 2 385 Murha, tappo ja surma (poislukien yritykset) 127 Seksuaalirikokset 2 326 Raiskaus 739 Huumausainerikokset 15 448 Törkeä huumausainerikos 883 Liikennejuopumus 3 14 Muut liikennerikokset ja liikennerikkomukset 414 66 Muut rikokset 64 19 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia, ym. vastaan 13 811 Järjestyslain rikkomiset 6 19 Yksityisyyden, rauhan ja kunnia loukkaaminen 9 6 Aserikokset 3 713 Alkoholilakirikokset 3 59 Rikoksia kaikkiaan 814 547 Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden kehitys viimeisten 2 vuoden aikana eräissä keskeisissä rikosryhmissä ilmenee kuviosta 1. Taulukossa 2 samat rikokset on suhteutettu väestöön (väkiluku vuoden lopussa). Kehitys eri rikoslajeissa riippuu paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat rikoksista poliisille. Ilmitulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus ja suuntautuminen. Viime vuosien merkittävä piirre on ollut varkausrikosten miltei yhtäjaksoisen 196-luvulta alkaneen kasvun pysähtyminen 199-luvun puolivälissä ja rikollisuuden kääntyminen laskuun. Myös ryöstörikokset ovat vähentyneet 2-luvulla. Vahingontekojen määrässä on sen sijaan havaittavissa kasvua. Kavallus- ja petosrikosten määrä on vakiintunut ja vaihdellut viime vuosina vain vähän. Maksukorttien yleistyminen johti petosrikosten huomattavaan kasvuun 198-luvulla. Osaksi myös korttirikosten tilastointitapa nosti rikoslukuja. Kun sitä muutettiin, kirjattujen rikosten määrä palautui 198-luvun alun tasolle.
II.A.1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys 11 Tappo, murha, surma, 16 14 12 1 8 6 4 2 1988 1991 1994 1997 2 23 26 Ryöstörikokset 3 25 2 15 1 5 1988 1991 1994 1997 2 23 26 35 Pahoinpitelyrikokset 25 Varkausrikokset 3 25 2 (ei sis. moottoriajoneuvojen anastuksia) 2 15 15 1 1 5 5 1988 1991 1994 1997 2 23 26 1988 1991 1994 1997 2 23 26 6 Vahingonteko 1 Kavallus- ja petosrikokset (ei sisällä veropetoksia) 5 8 4 3 2 6 4 1 2 1988 1991 1994 1997 2 23 26 1988 1991 1994 1997 2 23 26 35 Rattijuopumus 5 Liikennerikokset ja -rikkomukset 3 25 4 2 3 15 1 5 1988 1991 1994 1997 2 23 26 2 1 1988 1991 1994 1997 2 23 26 Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät vuosina 1988 27
12 Liikennerikokset vähenivät 199-luvun jälkipuoliskolla, mutta ovat viime vuosina jälleen jonkin verran lisääntyneet. Eräs syy lienee automaattisen nopeusvalvonnan tehostuminen, joka on lisännyt ilmitulleita nopeusrikkomuksia. Rattijuopumusten määrä on viimeisten kymmenen vuoden ajan ollut kasvussa. 198- ja 199-lukujen vaihteen rikostaso ei kuitenkaan vielä ole ylittynyt. Suomessa on viime vuosina tehty runsaat sata murhaa, tappoa tai surmaa vuodessa, mikä on alle kymmenvuotisen keskiarvon. Henkirikollisuus näyttäisi siis olevan laskussa. Poliisin tietoon tullut pahoinpitelyrikollisuus on sen sijaan jatkanut kasvuaan, ylittäen jo 3 rikoksen rajan. Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön 1 asukasta kohti 1997 1999 21 23 25 27 Tappo, murha, surma (poislukien yritykset) 2,7 2,7 3, 2, 2,2 2,4 Ryöstörikokset 39 44 42 39 34 34 Pahoinpitelyrikokset 483 57 526 553 58 653 Varkausrikokset (ei sisällä moottoriajoneuvon anastamista) 3 392 3 62 3 45 3 381 2 89 2 76 Vahingonteko 791 869 912 926 957 1 16 Kavallus- ja petosrikokset (ei sisällä veropetoksia) 328 316 323 35 364 381 Rattijuopumus 421 424 437 471 495 52 Liikennerikokset 1 6 356 6 311 6 574 6 661 7 373 7 812 Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 1 Luvut eivät sisällä liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla. Vuodesta 2: liikenneturvallisuuden vaarantaminen ym. (TLL 98,99,11,12; 1.1.1999 lähtien RL 23:1,2,1,11) ja liikennerikkomukset (TLL 13,15a). Kuvio 2 näyttää rikoslakia vastaan tehtyjen rikosten jakauman vuosina 1991 ja 27. Vertailun vuoksi rikoslakirikoksiin on vuonna 1991 laskettu myös huumausainelakia ja asetusta vastaan tehdyt rikokset, jotka siirrettiin rikoslakiin vuonna 1994. Vuoden 27 kokonaisrikosluvusta on puolestaan jätetty pois liikennerikokset paitsi liikennejuopumuksia (liikennerikokset siirrettiin rikoslakiin vuonna 1999, ks. liitetaulukkoon 1 liittyvät huomautukset). Rikollisuuden rakenteessa on tapahtunut vähäinen siirtymä omaisuusrikoksista henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin ja muihin rikoslakirikoksiin. Varkausrikokset ovat pysyneet rikoslakirikosten suurimpana ryhmänä, mutta niiden osuus on pienentynyt; 199-luvun alussa ne muodostivat vielä
II.A.1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys 13 miltei puolet kaikista rikoslakirikoksista. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuus on puolestaan kasvanut. Tämä johtuu etupäässä pahoinpitelyrikollisuuden kasvusta. Huumausainerikokset ovat suhteellisesti lisääntyneet eniten. 1 2 3 4 5 6 Varkausrikokset 38 48 Vahingonteko Muut omaisuusrikokset 9 12 12 14 Kavallus- ja petosrikokset (myös veropetokset) Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Seksuaalirikokset Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 1 7 5 6 1 2 4 1 Liikennejuopumus 9 8 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 2 Huumausainerikokset 3 1 3 6 4 1991 27 Kuvio 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja 27 Laskettu Tilastokeskuksen luvuista 1 Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan: lainmuutos 1.1.1999. 2 Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset: vuonna 25 pois lukien liikennerikokset RL 23: 1,2,1,11. 3 Huumausainerikokset: vuonna 1991 rikokset huumausainelakia ja asetusta vastaan.
14 Yhteenveto Vuonna 27 poliisi kirjasi 815 rikosta. Tämä on miltei seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosten määrä kasvoi kaikissa rikosten pääryhmissä paitsi seksuaalirikoksissa. Liikennerikokset ja -rikkomukset muodostavat yli puolet poliisin tietoon tulleesta rikollisuudesta. Varkausrikokset ovat viidesosa kaikista rikoksista. Varkausrikokset ovat 199 alkupuoliskolta lähtien vähentyneet. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on jatkanut kasvuaan 2-luvulla. Muutokset rikollisuuden rakenteessa ovat verrattain vähäisiä. Omaisuusrikosten osuus on pienentynyt, henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja huumausainerikosten osuus puolestaan kasvanut.