OPINTO-OPAS

TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1797-674X HELSINKI Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, 02015 TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde 09-4511 kanslia 09-451 6049 fax kanslia 09-451 2208 sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi kanslia: sahko-kanslia@tkk.fi

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY... 7 1.1 Yleistä... 7 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät... 8 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto... 9 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 10 2.1 Alempi perustutkinto... 10 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 10 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 11 2.2 Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 13 2.2.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 13 2.2.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 13 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä... 14 2.3 Ylempi perustutkinto... 16 2.3.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 16 2.3.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 16 2.4 Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne... 18 2.4.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 18 2.4.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 19 2.4.3 Rakennekaaviot... 21 2.5. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet... 28 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto... 28 Yhteiset perusopinnot ja perusmoduulit... 28 2.5.1 Perusopintomoduuli S902-P (80 op)... 28 2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (20 op)... 29 2.5.3 Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op)... 29 Jatkomoduulit ja pääaineet... 30 PÄÄAINE Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia (S3031)... 30 2.5.4 Jatkomoduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia S115-2 (20 op)... 30 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3028)... 31 2.5.5 Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 (20 op)... 32 PÄÄAINE Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3032)... 33 2.5.6 Jatkomoduuli Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät S116-2 (20 op)... 33 PÄÄAINE Tietoliikenteen siirtojärjestelmät (S3030)... 35 2.5.7 Jatkomoduuli Tietoliikenteen siirtojärjestelmät S114-2 (20 op)... 35 PÄÄAINE Tietoverkkotekniikka (S3029)... 36 2.5.8 Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2 (20 op)... 37 ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT... 38 2.5.9 Sivuaine (20 op)... 38 2.5.10 Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op)... 38 2.5.11 Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op)... 38 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto... 39 Syventävät moduulit ja pääaineet... 39

4 PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004)... 39 2.5.12 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op)... 40 2.5.13 Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 (20 op)... 41 PÄÄAINE Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia (S3018)... 42 2.5.14 Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 (20 op)... 42 2.5.15 Syventävä moduuli Tietoliikenteen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys S274-3 (20 op)... 43 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013)... 44 2.5.16 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op)... 45 PÄÄAINE Tietoliikennejärjestelmät (S3021)... 46 2.5.17 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op)... 47 2.5.18 Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät S272-3 (20 op)... 48 2.5.19 Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne S354-3 (20 op)... 49 PÄÄAINE Radiotietoliikenne (S3019)... 50 2.5.20 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op)... 51 2.5.21 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op)... 52 2.5.22 Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3 (20 op)... 53 2.5.23 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op)... 54 PÄÄAINE Tietoverkot (S3022)... 55 2.5.24 Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 (20 op)... 55 2.5.25 Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3 (20 op)... 56 2.5.26 Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3 (20 op)... 57 PÄÄAINE Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023)... 59 2.5.27 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op)... 60 2.5.28 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op)... 61 2.5.29 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op)... 62 2.5.30 Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 (20 op)... 63 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET... 64 2.5.31 PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF)... 64 2.5.32 PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom... 66 ERIKOISMODUULIT... 67 2.5.33 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli S310-C (20 op)... 67 2.5.34 Kieliteknologian erikoismoduuli S311-C (20 op)... 68 2.5.35 Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli S230-C (20 op)... 70 2.5.36 Mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli (C) (20 op)... 71 2.5.37 Radiotekniikan erikoismoduuli C (20 op)... 72 2.5.38 Radiotietoliikenteen järjestelmien erikoismoduuli S273-C (20 op)... 72 2.5.39 Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli S300-C (20 op)... 74 2.5.40 Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli S233-C (20 op)... 74 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT... 75 2.5.41 Tieteen metodiikan opinnot S902-M (10 op)... 75 LINKKILISTA TKK:N ULKOPUOLISESTA KURSSITARJONNASTA... 76 2.5.42 Sivuaine (20 op + 20 op)... 78 2.5.43 Erilliset sivuaineet... 78 2.5.44 Vapaasti valittavat opinnot S902-W (20 op)... 84 2.5.45 Diplomityö S902-D (30 op)... 84 2.6 Tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys... 84

5 3. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 86 3.1 Opetus- ja tenttijaksot... 86 3.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 86 3.3 HOPS... 86 3.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 87 3.5 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat... 88 3.6 Kurssit ja opintojaksot... 89 3.7 Tentit ja välikokeet... 90 3.8 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 91 3.9 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 91 3.10 Toisen vaiheen valinnat... 93 3.10.1 Sisäiset siirtyjät... 93 3.10.2 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta... 93 3.11 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 95 3.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 95 3.12.1 Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti... 95 3.12.2 Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri... 96 3.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 96 3.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 97 3.12.5 Alumnitoiminta... 97 3.13 Kirjastot... 97 3.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 97 3.13.2 Muut kirjasto... 98 4. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 99 4.1 Tuutorointi... 99 4.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 100 4.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat... 101 4.4 Kanslia... 102 4.5 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 102 4.5.1 Opintotoimisto/TKK-päärakennus... 102 4.5.2 Opintotuki... 103 4.5.3 Terveydenhoito... 103 4.5.4 Esteetön opiskelu... 104 4.5.5 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 104 4.5.6 Muita palveluja... 104 5. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 105 5.1 Opetusmenetelmät... 105 5.2 Arviointi ja arvosanat... 106 5.3 Opetuksen arviointi ja kehittäminen... 108 5.3.1. Hyvän kurssin tunnusmerkit... 108 6. HARJOITTELU... 110 6.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 110 6.2 Harjoittelun tavoitteet... 110 6.3 Harjoittelupaikan hakeminen... 110 6.4 Kansainvälinen harjoittelu... 110 6.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 111

6 6.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet... 111 6.6.1 Harjoitteluraportti... 111 6.6.2 Harjoittelun opintopisteet... 112 6.7 Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet... 112 7. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 114 7.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 114 7.2 Kansainvälinen opiskelu... 115 7.3 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY)... 116 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI... 118 8.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö... 118 8.2. Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 119 8.3 Kandidaattiseminaarin toteutus... 119 9. DIPLOMITYÖ... 120 9.1 Diplomityön aihe ja kieli... 120 9.1.1 Diplomityön aiheen hakeminen... 120 9.1.2 Diplomityön arviointi ja arvostelu... 120 9.2 Kypsyysnäyte... 121 10. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 122 11. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS... 124 11.1 Jatkotutkinto... 124 11.1.1 Jatkotutkinnon tavoitteet... 124 11.1.2 Jatkotutkinnon rakenne... 124 11.2 Jatko-opintojen aloittaminen... 126 11.3 Lisätietoja jatko-opinnoista... 127 12. STUDIERÅDGIVNING... 128 12.1 Examensstruktur och målsättning... 128 12.1.1 Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 128 12.1.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 130 12.1.3 Praktik... 131 12.2 Studier vid Tekniska högskolan... 131 12.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 132 12.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 132 12.2.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 133 12.2.4 Att studera på svenska... 133 12.2.5 Målsatta studietider... 134 12.2.6 Byte av examensprogram... 134 12.3 Studier vid andra högskolor... 135 12.4 Studiehandledning... 135 LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit... 137

1. TIEDEKUNNAN ESITTELY 7 1.1 Yleistä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun nekljästä tiedekunnasta. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tiedekunnan 51 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Master s Degree Programme in Space Science and Technology Yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication -ohjelmaa. Vuoden 2008 alussa tiedekunnassa oli yhteensä noin 2700 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 600 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälisiä opiskelijoita tiedekunnassa oli vuoden 2008 alussa n. 11%. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tiedekuntaneuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä, koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt.

8 Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh. 451 2436). Tiedekunnan varadekaaneina ovat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh. 451 2450) ja Raimo Sepponen (huone G309, puh. 451 2300). Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, Huone E423, kanslia, puh. (09) 451 2200 Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) 451 2158 Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, Huone E 415, kanslia puh. (09) 451 5011 Ville Kivimäki, perusopintoasiat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä Huone E 415, kanslia, puh. (09) 451 6105 Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) 451 5381 Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh. 451 5323 iltapäivisin: huoneessa C 211, puh. 451 2264 Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) 451 2178, E411 Toimistosihteerit Lea Fehrmann, huone E 425, kanslia, puh. (09) 451 2202 Raijaliisa Karhu, puh. (09) 451 5323 (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti sahko-kanslia@tkk.fi Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, PL 3000, 02015 TKK Kanslian puhelin (09) 451 6049 Kanslian telefax (09) 451 2208 Tiedekunnan kotisivu http://sahko.tkk.fi/ Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäväksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Tutkintotoimikunnassa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutor-toimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta.

9 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita, työasemia Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastossa. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A 02150 Espoo puh. (09) 451 2205 http://sahko.tkk.fi/fi/kirjasto/ s-posti sahko.kirjasto tkk.fi Aukioloajat ma-to klo 9.00 18.00 pe klo 9.00 15.30 Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh. 451 5673 Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh. 451 5926 Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh. 451 6054 Tietotekniikan talon kirjasto Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastossa. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie 2 02150 Espoo puh. (09) 451 5758

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 10 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 11 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

12 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 139 oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen ja vieraan kielen suorittamisesta löydät osoitteesta: http://kielikeskus.tkk.fi/fi/opetus/. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen

13 harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 6. 2.2 Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä on esitetty aikaisemmin tässä luvussa. Alla tarkennetaan alemman tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa. 2.2.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Alemman perustutkinnon rakenne Tietoliikennetekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia Signaalinkäsittely Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät Tietoliikenteen siirtöjärjestelmät Tietoverkkotekniikka

14 Nämä ovat samalla myös tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op). 2.2.3 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. http://www.tkk.fi/opinnot/laaja Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysi laitoksen hallinnoiman B2- moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh. 451 5498, e-mail: suunnittelija@math.hut.fi. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.

Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk 2008 2009 S952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Mat-1.1010 Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat-1.1020 Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat-1.1030 Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S-104.1010 Fysiikka I 6 S-104.1020 Fysiikka II 6 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 S-72.1010 Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T-106.1001 Tietokone työvälineenä 2 T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet L 5 T-79.1002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Y 2 Tfy-3.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie-98.5001/7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 80 op 15 S952-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettäå Mat-1.1040 Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat-1.2991 Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat-1.3601 Johdatus stokastiikkaan 5 S-104.1310 Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S-104.1320 Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S-114.1327 Fysiikka III 6 Tfy-3.1550 Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T-106.1243 Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 S-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Yhteensä 20 op

16 2.3 Ylempi perustutkinto 2.3.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.3.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

17 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 op). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta 2.5.41 Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa 2.5.41 Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Diplomityöstä lisää luvussa 9.

18 Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa 6. 2.4 Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty luvussa 2 "Tutkintojen tavoitteet ja rakenne." Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita sekä rakennetta tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmassa. 2.4.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien tietoliikennetekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien

19 suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus tietoliikennetekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva tietoliikennetekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön. 2.4.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); diplomityöstä (30 op) sekä kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); Nämä kolme voivat olla esim. sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Tietoliikennetekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia Radiotietoliikenne Signaalinkäsittely Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät Tietoverkot, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty oheisissa kaavioissa 1-5. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan

20 jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation tiedekunnan osoittamasta erikoismoduulista tai tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 7 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa tietoliikennetekniikan perusmoduulin, tietoverkkotekniikan jatkomoduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat tietoverkkotekniikan jatkomoduuliin. Pääaine muodostuu tällöin tietoliikennetekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt tietoverkkotekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

2.4.3 Rakennekaaviot 21 Kieliteknologia A3 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen käyttäjäkeskeinen tuotekehitys A3 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 Kaavio 1. Tietoliikennetekniikka A1 + Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Lyhenteiden selitykset: P= perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot, A1= perumoduuli, A2= jatkomoduuli, A3= syventävä moduuli.

22 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Kieliteknologia A3 Koodausmenetelmät A3 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 Optinen tietoliikenne A3 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Signaalinkäsittely A3 Tietoverkkotekniikka A2 Kaavio 2. Tietoliikennetekniikka A1 + Signaalinkäsittely A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

23 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 Signaalinkäsittely A2 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Koodausmenetelmät A3 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 Signaalinkäsittely A3 Teleliikenneteoria A3 Kaavio 3. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

24 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 P + O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 - Teleliikenneteoria A3 - Langalliset tietoliikenne-järjestelmät A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Signaalinkäsittely A3 - Teleliikenneteoria A3 - Tietoverkkoliiketoiminta A3 - Tietoverkkotekniikka A3 Kaavio 4. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

25 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia A2 P+O Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät A2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät A2 Tietoverkkotekniikka A2 - Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Teleliikenneteoria A3 - Tietoverkkoliiketoiminta A3 - Tietoverkkotekniikka A3 Kaavio 5. Tietoliikennetekniikka A1 + Tietoverkkotekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

26 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuainemoduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

27 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 7: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Tietoliikennetekniikan A1 ja Tietoverkkotekniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Tietoverkkotekniikan A3 moduuliin ja lukee myös Tietoverkkotekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Tietoverkkoliiketoiminnan A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Tietoverkot: Tietoliikennetekniikka A1, Tietoverkkotekniikka A3 ja erikoismoduuli Tietoverkotekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Tietoverkkoliiketoiminta: Tietoverkkotekniikka A2 ja Tietoverkkoliiketoiminta A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen osaston tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.

28 2.5. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmien moduulit ja pääaineet Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Yhteiset perusopinnot ja perusmoduulit 2.5.1 Perusopintomoduuli S902-P (80 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S902-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op Kie-98.5001/ 7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie-98.5002/ 7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat-1.1210 Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat-1.1220 Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat-1.1230 Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat-1.2600 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S-104.1010 Fysiikka I 6 S-104.1020 Fysiikka II 6 S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S-55.1100 Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S-87.2113 Elektroniikan perusteet 3 S-87.2126 Elektroniikan perusteiden työt 2 S-72.1010 Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 T-106.1223 Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 TKK:lla T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy-3.1530 Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 T-79.1002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet 2 Yhteensä 80 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta http://kielikeskus.tkk.fi. Lisäksi oppaan lopussa sivulla 139 liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (20 op) 29 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja tietoliikennetekniikassa. Sisältö S902-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S-38.1145 Liikenneteorian perusteet 3 S-72.1110 Signaalit ja järjestelmät 5 S-72.1120 Tiedonsiirto ja yhteyskäytännöt 2 S-72.1130 Telecommunication systems 5 S-88.1110 Digitaalitekniikan perusteet 3 S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 2 Yhteensä 20 op Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on tarjolla yksi perusmoduuli ja se on kaikille pakollinen. 2.5.3 Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä Kuvaus Moduulin puitteissa perehdytään tiedonsiirtoon tietoliikennejärjestelmissä sekä digitaalisen signaalinkäsittelyn menetelmiin, jotka ovat keskeisessä asemassa näiden järjestelmien toteutuksessa. Toteutuksien osalta painopiste on ohjelmoinnissa. Valinnaisuuden puitteissa opiskelija voi täydentää tietojaan joko tietoliikenteeseen liittyvän fysikaaliseen maailman tai järjestelmien inhimillisen rajapinnan osalta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tiedonsiirtotekniikasta ja digitaalisesta signaalinkäsittelystä sekä menetelmällistä taustatietoa tältä kokonaisalueelta. Sisältö S114-1 Tietoliikennetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S-72.1140 Transmission Methods in Telecommunications 5 Systems T-61.3010 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 AS-0.1101 C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Valitse seuraavista toinen: S-38.1600 UNIX sovellusohjelmointi 5 S-96.1101 Sovellettu kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op

30 Jatkomoduulit ja pääaineet Tutkinto-ohjelmassa on viisi jatkomoduulia: Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia, Signaalinkäsittely, Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät, Tietoliikenteen siirtojärjestelmät ja Tietoverkkotekniikka. Kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu Tietoliikennetekniikan perusmoduulista ja valitusta jatkomoduulista. Jatkomoduulin nimi on samalla pääaineen nimi. Jatkomoduulin mahdollisia valinnaisia kursseja valittaessa kannattaa selvittää myös syventävän moduulin esitietovaatimukset. PÄÄAINE Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia (S3031) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - käyttäjäkeskeisen tietoliikenneteknologian jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Patric Östergård 2.5.4 Jatkomoduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia S115-2 (20 op) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - käyttäjäkeskeisen tietoliikenneteknologian jatkomoduuli Vastuuhenkilö Dosentti Timo Korhonen Kuvaus Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on tullut tietoliikennetekniikan ja sovellutuskehityksen myötä yhä keskeisemmäksi: Laitteiden kehittyineistä ominaisuuksista ei ole kaupallista eikä toiminnallista hyötyä mikäli käyttäjä ei pääse palveluihin käsiksi tai niiden käyttö on vaikeaa. Tämän moduulin tarkoituksena on antaa perustiedot käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteista ja menetelmistä. Moduuli sisältää runsaasti käytännön harjoitustöitä, joiden avulla opiskelijalle muodostuu kokonaiskäsitys käyttäjäkeskeisen suunnittelun vaatimuksista ja toteusvaihtoehdoista. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa käytännön harjoituksiin nojautuen perustiedot käyttäjäkeskeisestä teknologiasta. Harjoitustöiden lähtökohtana on ihmisen yleisen havaitsemiskäyttäytymisen perusteet, joita opiskelija oppii soveltamaan tuotekehityksen yleisiin vaatimuksiin. Koko järjestelmäkehityksen onnistumisen kannalta on olennaista, että ymmärretään, miksi ja miten käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä kehitetään ja mitä hyötyä niistä on asiakkaalle tai yleensä käyttäjille. Siten oleellinen tavoite on oppia ymmärtämään järjestelmille asetettavien vaatimusten määrittelyä ja hallintaa.

MODUULIN SISÄLTÖÖN TEHTY UUSI SUOSITELTU SISÄLTÖ 09/2008 katso lisätietoja: http://electronics.tkk.fi/fi/opinnot/kurssit/ Sisältö S115-2 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S-72.2510 Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu 5 T-121.5150 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen menetelmät 2 T-121.5601 Käytettävyyden arviointi 5 Valitse seuraavista yhteensä 6 opintopistettä T-121.3110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö 3 TU-53.1242 Yhteistoiminnallinen asiantuntijatyö ja konsultointi 3 TU-53.1240 Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 3 TU-91.1002 Markkinointi 3 T-121.5200 Ihminen ja vuorovaikutteiset käyttöliittymät 3 T-61.3020 Hahmontunnistuksen perusteet 4 AS-75.3132 Mediaviestintäjärjestälmät L 5 5-6 AS- 75.3600 Semanttiset webpalvelut L 4 T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 T-109.4300 Network Services Business Models 3 T-110.5220 Usability and Security 3 (HY) Neuro- ja kognitiivinen psykologia I 5 (HY) Kognitiivinen psykologia -jatkokurssi 5 Yhteensä 20 op PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3028) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä 31 Kuvaus Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avainteknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn pääaineessa keskitytään digitaalisiin signaalinkäsittelymenetelmiin. Erityisesti syvennytään digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettaviin osiin.