7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö

Transkriptio

1 Contents 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö... 2 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteet ja rakenne... 2 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 4 Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa... 4 Pää- ja sivuaineen vahvistaminen... 4 Kielitaito ja sen osoittaminen... 5 Suositellut opintopolut Tekniikan kandidaatin tutkinto Perus- ja yhteiset opinnot... 8 Perusopintomoduuli S902-P... 8 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O... 9 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Pääaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S Pääaine Signaalinkäsittely (S3028) Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3008) Jatkomoduuli Tietoliikennetekniikka S Pääaine Tietoverkkotekniikka (S3029) Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Perustieteiden sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinto Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S Syventävä moduuli Kieliteknologia S Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C Erikoismoduuli kieliteknologia S311-C Pääaine Tietoverkkotalous (ETA3003) Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S Syventävä moduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne S Pääaine Signaalinkäsittely (S3013) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S Erikoismoduuli signaalinkäsittely S300-C Pääaine Tietoverkot (S3022) Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S Syventävä moduuli Tietoverkko-ohjelmointi S Erikoismoduuli tietoverkkotekniikka S233-C Pääaine Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023) Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S Erikoismoduuli matemaattiset menetelmät S230-C Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3002) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S Erikoismoduuli tietoliikennetekniikka S333-C Pääaine Framtidens Industriföretag (FIF) Pääaine Communications Systems (Eurecom) Tieteen metodiikan opinnot Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka -moduulit46

2 7.1 Tutkintojen tavoitteet ja sisältö Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakouluissa yhteisvalinnassa valitut opiskelijat suorittavat ensin alemman eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän, eli diplomi-insinöörin tutkinnon. Suomen- ja englanninkielisiin maisteriohjelmiin valitut opiskelijat suorittavat ainoastaan diplomiinsinöörin tutkinnon ja mahdolliset täydentävät opinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus 120 opintopistettä. Tutkinnot suoritetaan päätoimisesti opiskellen 3+2 vuodessa. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma on laaja-alainen ja kansainvälinen. Se antaa alan diplomiinsinööreille erinomaiset valmiudet toimia erilaisissa tutkimus- ja tuotekehitys- sekä erilaisten organisaatioiden johtotehtävissä. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (6 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Kandidaatin tutkinto koostuu Perus- ja yhteisistä opinnoista op - perusopintomoduuli P op - ohjelman yhteisten opintojen moduuli O op Pääaineesta op - perusmoduuli A op - jatkomoduuli A op Sivuaineesta op - Oman ohjelman toinen jatkomoduuli, toisen ohjelman perusmoduuli tai henkilökohtainen sivuaine esimerkiksi JOO-opintoina Kandidaattiseminaarista ja kandidaatintyöstä 10 op Vapaasti valittavista opinnoista, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 180 op täyttyy Diplomi-insinöörin tutkinpnon tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen.

3 Ylemmän perustutkinnon tavoitteena tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien tietoliikennetekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus tietoliikennetekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva tietoliikennetekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön. Ylempi perustutkinto koostuu Pääaineesta op Mahdollisesta sivuaineesta 0-66 op Tieteen metodiikan opinnoista 9-11 op Diplomityöstä 30 op Vapaasti valittavista opinnoista, siten, että tutkinnon kokonaislaajuus 120 op täyttyy Ylemmässä tutkinnossa on vähintään kolme ainemoduulia, joista yhden on oltava koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli. Ainemoduulit voivat olla esimerkiksi pääaineen syventävä moduuli ja erikoismoduuli sekä sivuaineen jatko- tai syventävä moduuli. Ainemoduulit voivat olla myös esimerkiksi pääaineen syventävä moduuli ja sivuaineen jatkoja syventävä moduuli.

4 Pääaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu tietoliikennetekniikan perusmoduulista ja joko tietoliikennetekniikan, tietoverkkotekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduulista ja on laajuudeltaan op. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: yleensä perusmoduulista, jatkomoduulista sekä yhdestä syventävästä moduulista. Perusja jatkomoduulit voi suorittaa joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ainoastaan diplomi-insinöörin tutkinnon tekevien, niin sanottujen toisen vaiheen valittujen, pääaine koostuu tavallisesti jatkomoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista. Ylemmän tutkinnon pääaineet Tietoliikennetekniikan ohjelmassa ovat: Akustiikka ja äänenkäsittely Signaalinkäsittely Tietoverkkotalous Tietoliikennetekniikka Tietoverkot Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät. Communications Engineering at Eurecom Framtidens Industriföretag (FIF) Elektroniikka ja sovellukset Optinen teknologia Radiotiede ja tekniikka Kansainväliset dual-degree-ohjelmat, joissa suoritetaan puolet tutkinnosta partnerikoulussa (katso lisää luvun 7.3 lopusta) Pääaineet sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3). Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 5-6. s Sivuaine tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnoissa Tekniikan kandidaatin tutkinnossa sivuaine on yleensä pakollinen ja se voi muodostua oman ohjelman toisesta jatkomoduulista tai toisen ohjelman perusmoduulista. Sivuaine voi olla myös tekniikan alan korkeakoulussa tarjottava erillinen sivuaine tai henkilökohtainen sivuaine esimerkiksi JOO-opintoina. Diplomi-insinöörin tutkinnossa sivuaine ei ole pakollinen. Ylemmän tutkinnon sivuaine voi muodostua perus- ja jatkomoduulista, jatko- ja syventävästä moduulista, jatko- ja erikoismoduulista tai syventävästä ja erikoismoduulista. Toinen sivuaineen moduuleista voi olla suoritettu kandidaatin tutkinnossa. Myös ylemmässä tutkinnossa voi olla henkilökohtainen sivuaine. Sivuaineen muodostuminen vahvistetaan HOPSissa. Pää- ja sivuaineen vahvistaminen Opiskelijan pää- ja sivuaineet vahvistetaan HOPSissa erikseen alempaan ja ylempään tutkintoon. Pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja, mutta jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu ylemmän tutkinnon pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista tai toisesta pääaineen syventävästä moduulista. Ylemmän tutkinnon sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Tällainen tilanne on tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa tietoliikennetekniikan perusmoduulin, tietoverkkotekniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat tietoverkkotekniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin tietoliikennetekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lukemasta

5 erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt tietoverkkotekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen. Kielitaito ja sen osoittaminen Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (Sähkötekniikan korkeakoulun TS 5 ): 1. suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan koulusivistyskieli on se kieli, jolla hän on kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen (suomi tai ruotsi) kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä osoittaa vain vieraan kielen taidon ja sen lisäksi suorittaa alemman tutkinnon yhteydessä vähintään 2 op:n laajuiset kieliopinnot muussa kuin omassa koulusivistyskielessään. Vapautus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta on anottava oman korkeakoulun dekaanilta. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taidon jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Koulusivistyskielen (suomi tai ruotsi) taito: Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön ja/tai diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä, joka siinä tapauksessa arvostellaan vain sisällön osalta. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito: Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Kurssit, joiden perusteella voi saada merkinnän toisen kotimaisen kielen taidosta, luetellaan kielikeskuksen www-sivuilla. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito: Osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kielikeskuksen kursseista löytyy liitteestä 1 opinto-oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen suorittamisesta löydät www-osoitteesta

6 Suositellut opintopolut Kandidaatin tutkinnon moduulien pohjautuminen toisiinsa. Kandidaatin tutkinnossa opiskelija voi valita kolmesta jatkomoduulista (A2). P+O moduulit Tietoliikennetekniikka A1 Signaalinkäsittely A2 Tietoverkkotekniikka A2 Tietoliikennetekniikka A2 Kaavio 5: Kandidaatin tutkinnon moduulipolut

7 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne A3 Tietoverkkotekniikka A3 Teleliikenneteoria A3 Tietoverkkotekniikka A2 Tietoverkkoliiketoiminta A3 Tietoverkko-ohjelmointi A3 Radiotietoliikenne A3 Tietoliikennetekniikka A2 Koodausmenetelmät A3 Tietoliikenteen siirtomediat ja järjestelmät A3 Signaalinkäsittely A3 Kieliteknologia A3 Signaalinkäsittely A2 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 EST-ohjelman syventävät moduulit: Optinen teknologia Radiotekniikka Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu Kansainväliset pääaineet Kaavio 6: Diplomi-insinöörin tutkinnon suositeltavat moduulipolut.

8 7.2 Tekniikan kandidaatin tutkinto Tietoliikennetekniikassa tutkitaan ja kehitetään menetelmiä sekä teknologioita jotka mahdollistavat eri muodoissa olevan tiedon siirtämisen lähettäjältä vastaanottajalle. Kyse on siis tekniikasta joka on alun perin syntynyt ihmisten luontaisesta tarpeesta olla yhteydessä toisiinsa. Tietoliikennetekniikan kehitys tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta, edistää turvallisuutta sekä vastaanottaa ja lähettää yhä moninaisempaa informaatiota. Tietoliikennetekniikka onkin keskeisessä roolissa kehitettäessä tietoyhteiskunnan seuraavaa astetta - ubiikkiyhteiskuntaa missä tietotekniikka on ympäristöön sulautuvaa ja huomaamattomasti toimivaa läsnä-älyä. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma on laaja-alainen ja kansainvälinen. Se antaa alan diplomiinsinööreille erinomaiset valmiudet toimia erilaisissa tutkimus- ja tuotekehitys- sekä erilaisten organisaatioiden johtotehtävissä Perus- ja yhteiset opinnot Tietoliikennetekniikan kandidaatin tutkinnossa tapahtuneiden muutosten johdosta opiskelijan tulee suorittaa vähintään P-, O- ja A1-moduulit saman opinto-oppaan mukaan. Muutoinkaan opinto-oppaan vaihtaminen kesken kandidaatin tutkinnon suorittamisen ei ole suositeltavaa. Perusopintomoduuli S902-P Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto Perusopintomoduuli sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä perusopintoja sekä koulutusohjelmaan ja opiskeluun johdattavia opintoja. Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: o hallitsee teknisissä tieteissä tarvittavat matemaattis-luonnontieteelliset perustaidot o hallitsee ohjelmoinnin perustaidot o tuntee koulutusohjelman alan perusteet o pystyy laatimaan opintosuunnitelman o on saavuttanut tutkintosäännössä määritellyn kielitaidon (5 ) o osaa käyttää yliopiston tietojärjestelmiä S902-P Perusopinnot AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S Fysiikka Ia (ELEC) 3 S Fysiikka Ib (ELEC) 3 S Fysiikka IIa (ELEC) 3 S Fysiikka IIb (ELEC) 3 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 ELEC Johdatus opiskeluun ja sähkötekniikan toimialaan 1-3 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 T TAI T Ohjelmoinnin perusteet Y Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I 5 5

9 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista. Ohjelman yhteiset opinnot S902-O Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto Ohjelman yhteisten opintojen moduuli syventää oman ohjelman perustietoja ja mahdollistaa opintojen suuntaamisen itseä kiinnostavaan suuntaan Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: o tuntee digitaalitekniikan ja signaalinkäsittelyn perusteet o on syventänyt osaamistaan tietojenkäsittelyssä tai laventanut sitä kenttäteorian tai tuotantotalouden suuntaan S902-O Ohjelman yhteiset opinnot S Signaalit ja järjestelmät 5 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse yksi seuraavista: S Staattinen kenttäteoria 5 T Introduction to Theoretical Computer Science T 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhteensä op Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Aalto-yliopiston tekniikan alan korkeakoulujen tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomiinsinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodi-rekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman koulutusohjelman opintoasioista vastaavalle tai suunnittelija Katriina Korhoselle, puh , [email protected]. Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin koulutusohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaineen. Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomiinsinöörin todistukseensa.

10 Perustieteiden laajan oppimäärän Perusopintomoduuli S952-P Vastuutaho: Sähkötekniikan kandidaattikoulutusneuvosto S952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S Fysiikka Ia (ELEC) 3 S Fysiikka Ib (ELEC) 3 S Fysiikka IIa (ELEC) 3 S Fysiikka IIb (ELEC) 3 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 ELEC Johdatus opiskeluun ja sähkötekniikan toimialaan 1-3 T Johdatus Aalto-yliopiston IT-palveluihin 1 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T Ohjelmoinnin peruskurssi, osa I 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä # 3 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

11 7.2.2 Pääaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu perus- ja jatkomoduulista, joista jatkomoduuli määrittää kandidaatin tutkinnon pääaineen. Perusmoduuleita on tarjolla yksi ja jatkomoduuleita kolme, etenemiskaavio kandidaatin tutkinnon pääaineista on luvussa 7.1. Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 Moduuliketju Moduulista voi jatkaa kaikkiin tietoliikennetekniikan jatkomoduuleihin. Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen Moduulin puitteissa perehdytään tiedonsiirron peruskäsitteisiin ja tietoliikennejärjestelmiin sekä niiden suorituskykyanalyysiin. Valinnaisuuden puitteissa opiskelija voi täydentää tietojaan joko informaation perimmäisen luonteen tai radiotietoliikenteeseen liittyvän fysikaalisen maailman osalta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tiedonsiirtotekniikasta sekä tietoliikennejärjestelmien analysoinnissa tarvittavaa menetelmällistä taustatietoa. Suoritettuaan moduulin opiskelija ymmärtää tiedonsiirron laatuun vaikuttavia tekijöitä tietoliikennejärjestelmän eri osissa ja osaa soveltaa yksinkertaisia matemaattisia menetelmiä laadun arvioimiseksi. S114-1 Tietoliikennetekniikka S Transmission Methods in Telecommunications Systems 5 S Introduction to Performance Analysis 5 S Telecommunication Systems 5 Valitse yksi seuraavista: S Information Theory L 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op Esitietovaatimuksia: Huom: Valitse dynaaminen kenttäteoria, mikäli aiot lukea radiotekniikan syventävän moduulin.

12 Pääaine Signaalinkäsittely (S3028) Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman ja osaamistavoitteet Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avain- teknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn pääaineessa keskitytään digitaalisiin signaalinkäsittelymenetelmiin. Erityisesti syvennytään digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettaviin osiin. Pääaineen suoritettuaan opiskelija: - Ymmärtää tietoliikennejärjestelmie410n perusteet - Hallitsee digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettavia signaalinkäsittelymenetelmiä - Osaa aihealueesta tarvittavat perustiedot myöhempiä opintojaan varten. Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman Signaalinkäsittelyn moduulin opinnoissa keskitytään digitaalisessa tietoliikenteessä käytettäviin keskeisiin signaalinkäsittelymenetelmiin sekä äänisignaalien käsittelyn perusteisiin. Lisäksi opiskelija voi moduulin puitteissa täydentää opintojaan perehtyen joko äänenkäsittelytekniikkaan tai vaihtoehtoisesti informaatioteoriaan. Osaamistavoitteet Moduulin suoritettuaan opiskelija: - on perehtynyt keskeisimpiin tilastollisen tietoliikenteen analysointimenetelmiin sekä osaa mallintaa ja analysoida dataa satunnaismuuttujilla ja jonoilla - ymmärtää kanavaekvalisaattorin perusperiaatteet sekä osaa suunnitella yksinkertaisia lähetyksessä ja vastaanotossa tarvittavia suodattimia - hallitsee signaalikäsittelyprosessoreiden peruskäsitteet ja osaa ohjelmoida yhtä signaalikäsittelyprosessoria - on syventänyt tietojaan tietoliikenteen, ääniteknologian, digitaalipiirien suunnittelun tai informaatioteorian osa-alueella S117-2 Signaalinkäsittely S Tietoliikenteen satunnaisprosessit 6 S Signal Processing in Telecommunications I 5 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S S Mobile Communication Systems and Services Ääniteknologian perusteet 4 5 S VLSI-piirien suunnittelu 4 S Information theory 5 Yhteensä 20 op

13 Esitietosuosituksia: HUOM. Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi S Ääniteknologian perusteet. Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3008) Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen Tietoliikennetekniikka pääaine keskittyy tietoliikennejärjestelmissä käytettyihin siirtojärjestelmiin sekä erityisesti radiotietoliikenteen osalta matkaviestintäjärjestelmiin. Siirtojärjestelmän tehtävänä on tiedon siirtäminen paikasta toiseen häiriöllisen ja signaalia vääristävän kanavan läpi siten, että vastaanotin pystyy rekonstruoimaan alkuperäisen tiedon niin hyvin, että loppukäyttäjän kokema palvelun laatu tyydyttää tätä. Siirtomenetelmiä sovelletaan niin, että tämä tavoite saavutetaan mahdollisimman taloudellisella tavalla. Siirtojärjestelmät voivat olla langattomia (radiojärjestelmät, infrapunajärjestelmät) tai langallisia (metalliset kaapelijärjestelmät, optiset kuitujärjestelmät). Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia. Siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne. Teknologian mahdollistamilla ja valituilla ratkaisuilla täytetään asetetut suorituskykyvaatimukset. Radiotietoliikenteen tapauksessa ongelmaksi muodostuu samanaikaisten lähetteiden toisilleen aiheuttama interferenssi. Interferenssin hallinta ja radiotietoliikenteen järjestelmien systeemitason suorituskykyanalyysi ovat siirtojärjestelmien fysikaalisten menetelmien ohella pääaineen keskeistä sisältöä. Osaamistavoitteet Tietoliikennetekniikan pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä kohisevassa siirtokanavassa. Hän tietää tietoliikennejärjestelmien perusstandardeja, niiden verkkoarkkitehtuuria ja liityntämenetelmiä. Hänellä on perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, minkälaisia siirtomenetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi. Hän ymmärtää radioverkoille ominaiset keskeiset interferenssi-, peittoalue- ja kapasiteettiongelmat ja tuntee niiden ratkaisemiseen tarvittavat perusmekanismit. Jatkomoduuli Tietoliikennetekniikka S372-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoliikennetekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Olav Tirkkonen ja tavoite Moduulin pakollisissa kursseissa annetaan teoreettista ja käytännöllistä tietoa radiotietoliikenneverkoista ja -siirtojärjestelmistä sekä signaalien satunnaisesta luonteesta. Sovelluksena käydään läpi matkaviestinjärjestelmien fyysisen kerroksen siirtomenetelmien toteutustapoja. Valinnaisissa kursseissa voidaan syventyä siirtomenetelmiin tai toteutustekniikoihin ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. S372-2 Tietoliikennetekniikka S Digital Transmission Methods 4 S Laboratory Course in Communications Engineering S Mobile Communication Systems and Services 4 S Communication Networks 5 Valitse seuraavista niin, että 20 op täyttyy: S User-Oriented Design of Telecommunications Services 5

14 S Radiotekniikan perusteet 5 S Information theory 5 S Optiikka 5 S Tietoliikenteen satunnaisprosessit 6 Yhteensä 20 op Esitietosuosituksia: HUOM. Jos aiot suorittaa syventävän moduuli S220-3 Radiotekniikka, valitse kurssi S Radiotekniikan perusteet. Pääaine Tietoverkkotekniikka (S3029) Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tietoverkkotekniikan kandidaatin pääaine antaa vahvan tiedollisen ja taidollisen perustan ymmärtää, käyttää ja suunnitella tekniikoita, joista tietoverkot rakentuvat. Tietoverkkoja lähestytään sekä tarkastelemalla tiedon siirtoa eri medioissa ja sitä määrittäviä lainalaisuuksia että tutustumalla tekniikoihin, joilla rakennetaan tietoverkkojen toiminnallisuutta. Tietoverkkojen ylemmän tason toimintoja rakennetaan keskeisesti ohjelmistolla ja lähinnä fyysistä tasoa taas painottuu signaalin käsittelyn merkitys. Tietoverkot koostuvat käytännössä monenlaisista elektronisista laitteista, joten sähkötekniikan ja elektroniikan perusteiden ymmärrys on myös tarpeen. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Kandidaatin tutkinnon pääaine sisältää aivan perusasiat Internet -tekniikasta, joten hankittua osaamista voi soveltaa hyödyllisesti myös käytännön työelämässä esim. missä tahansa yrityksessä, jolla on oma tietoverkko. Kandidaatin tutkinnon pääaineesta voi jatkaa ylemmän tutkinnon tietoverkkojen, tietoverkkotalouden sekä tietoliikennetekniikan pääaineisiin. Tavoite Antaa opiskelijalle valmiudet tekniikoista, joista tietoverkot rakentuvat ja ymmärtää niistä lainalaisuuksista, jotka määrittelevät tiedon siirtoa ja verkkojen rakennetta. Tavoitteena on tutustua järjestelmiin, joista tietoverkot rakentuvat ja perehdyttää opiskelija Internet -verkon perustekniikkaan ja rakenteeseen sekä toiminnallisella että käytännöllisellä tasolla laboratoriotöiden avulla. Lisäksi tarkoitus on antaa valmiudet syventäviin alan opintoihin ja työn ohessa oppimiseen. Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoverkkotekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tietoverkkotekniikan jatkomoduuli antaa perustiedot matkapuhelin- ja internet-verkkojen rakenteesta, toiminnasta ja niissä käytettävistä järjestelmistä. Internet-tekniikkaan perehdytään myös käytännön laboratorioharjoitusten avulla. Tavoite Antaa opiskelijalle ymmärrys tärkeimpien tietoverkkojen toiminnasta ja käyttömahdollisuuksista sekä perusvalmiudet IP-verkkojen suunnitteluun ja toiminnan tutkimiseen. Moduulista voi jatkaa ylemmässä tutkinnossa tietoverkkojen, tietoverkkotalouden sekä tietoliikennetekniikan pääaineisiin. S118-2 Tietoverkkotekniikka

15 S Tietoverkkojen laboratoriotyöt A 1-3 S Communication Networks 5 S Reititys tietoliikenneverkoissa 4 S Mobile Communication Systems and Services 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Ääniteknologian perusteet 5 S Security of Communication Protocols 4 S Simulation of Data Networks 5 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Yhteensä 20 op Sivuaineen opinnot tekniikan kandidaatin tutkinnossa Sivuaine on kandidaatin tutkinnossa käytännössä pakollinen ja se voi muodostua oman ohjelman toisesta jatkomoduulista, muun ohjelman perusmoduulista tai erikseen sivuaineena tarjottavasta moduulista (esimerkiksi perustieteiden sivuaine laajan oppimäärän lukijoille). Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se hyväksytään opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman koulutusohjelman toista jatkomoduulia. Kannattaa myös tutustua luvun 7 lopussa esiteltäviin, erityisesti TLT-ohjelman opiskelijoille tarjottaviin sivuaineisiin. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän perusopintomoduulin lukeneet opiskelijat voivat halutessaan jatkaa perustieteitä sivuaineena ja lukea perustieteiden perusmoduulin (B1). Suoritettuaan perustieteiden sivuaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa sen jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista:

16 Perustieteiden sivuaineen perusmoduuli s952-1 S952-1 Perustieteiden perusmoduuli Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettä Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S S Kvanttifysiikka Molekyylien ja kiinteän aineen fysiikka 3 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 2 6 Becs Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Yhteensä 20 op

17 7.3 Diplomi-insinöörin tutkinto Pääaineen opinnot diplomi-insinöörin tutkinnossa Akustiikka ja äänenkäsittely Signaalinkäsittely Tietoverkkotalous Tietoliikennetekniikka Tietoverkot Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät. Communications Engineering at Eurecom Framtidens Industriföretag (FIF) Elektroniikka ja sovellukset Optinen teknologia Radiotiede ja tekniikka Kansainväliset dual-degree-ohjelmat, joissa suoritetaan puolet tutkinnosta partnerikoulussa (katso lisää luvun 7.3 lopusta) Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää- /sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa. Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö korkeakoulussa. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä.

18 Pääaine Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Kieliteknologia Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli Kieliteknologian erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoitteet Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan aineopintojen tavoitteena on tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen eri osa-alueilla kuten audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa jne. Perinteisiä akustiikan osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huone- ja rakennusakustiikka, meluakustiikka, musiikkiakustiikka jne. Keskeinen osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Näillä alueilla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä sekä sitä, miten ihminen havaitsee ääntä. Nykyisin tarvitaan kuitenkin yhä useammin myös signaalinkäsittelyn taitoja. Digitaalinen signaalinkäsittely onkin nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa. Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto, puhesynteesi, puheen tunnistus sekä puheentuottamisen analyysi. Laitoksella on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia. Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka on perinteisesti ollut suosittu sivuaine muiden ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa. Pääaineen tapaan sivuainetta tarjotaan vain ylemmässä tutkinnossa ja se muodostuu laboratorion tarjoamista syventävästä eli A3- ja erikois- eli C-moduuleista siten, että erikoismoduuliin voidaan sisällyttää välttämättömiksi katsotut esitietokurssit, mikäli nämä eivät muuten sisälly opintoihin. Sivuaineopiskelijoiden tulee olla yhteydessä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan opintoneuvojaan, mikäli esitietojen sisällyttäminen erikoismoduulin on tarpeen. (Yhteystiedot luvussa 2.5). Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös jatkoopintoihin.

19 Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - akustiikka ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoite Tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen ääniteknologian eri osa-alueilla. Moduuli antaa perustiedot akustisista ilmiöistä sekä siitä miten ihminen havaitsee ääntä. Vaikkakin yhdessä esitietojen kanssa moduuli muodostaa laajan kuvan akustiikasta ja äänenkäsittelytekniikasta, tarjoaa se kuitenkin lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Esitiedot: Pääaine / Sivuaine S Ääniteknologian perusteet 5 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 Ohjelmoinnin perusteet L/Y T / Ohjelmoinnin peruskurssi., osa I tai vastaava ohjelmoinnin 1208 /1210 peruskurssi 5 Pakolliset kurssit: S Acoustics and Physics of Sound 4 S Kommunikaatioakustiikka 5 S Exercise on Acoustical Measurements 1 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: (valitse korkeintaan kaksi seminaarikursseista) S Sähköakustiikka 4 S Huone- ja saliakustiikka 4 S Akustinen mittaustekniikka L 5 S Meluntorjunta 5 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S Audio Signal Processing P 5 S Puheenkäsittely 5 Korkeintaan kaksi seminaarikursseista * : S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 Yhteensä 20 op (*: Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa.

20 Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - kieliteknologian syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku ja Unto K. Laine Tavoite Tarjoaa perusosaamisen puheeseen ja kirjoitettuun kieleen liittyvistä teknisistä sovellusalueista. Kieliteknologialla tarkoitetaan tietotekniikkaa, jolla käsitellään ja hyödynnetään ihmisen puhumaa tai kirjoittamaa kieltä. Kieliteknologian sovellutuksia ovat esimerkiksi puheentunnistus, puhesynteesi, automaattinen kielen kääntäminen, tiedonhaku ja järjestäminen. Moduuli on luonteeltaan poikkeuksellisen poikkitieteellinen. Opintoihin kuuluu Aalto-yliopiston kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Moduuli tarjoaa lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot kieliteknologiasta näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C-moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa. S311-3 Kieliteknologia Clt140(HY) Kieliteknologian johdantokurssi (* 5 T Statistical Natural Language Processing P 5 S Puheenkäsittely 5 T Speech Recognition 5 Yhteensä 20 op (*: Kurssi luennoidaan Helsingin yliopistolla 6:n opintopisteen laajuisena: luentokurssin osuus on 3 op ja harjoitusten 3 op. Aallon opiskelijat suorittavat kurssin syventävässä moduulissa 5 op:n laajuisena. HY:llä merkityt kurssit ovat Helsingin yliopiston kursseja. Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Moduulissa on runsaasti valinnaisuutta ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä joihinkin tiettyihin akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan osa- tai sovellusalueisiin. Edellytyksenä moduulin suorittamiselle on syventävän moduulin, Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, suorittaminen joko samanaikaisesti tai etukäteen. Moduulissa on neljä suosituspolkua, joiden kuvaukset ovat ohessa. Suosituspolut eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan myös muut yhdistelmät ovat mahdollisia. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään lisäksi vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. Tavoite Antaa mahdollisuuden syventyä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovellusalueisiin ja valmiudet soveltaa tätä osaamista käytäntöön. S310-C Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen, mikäli tätä tai vastaava kurssia ei ole muuten suoritettu T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 5 S Ääniteknologian perusteet 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy, ja että vähintään yksi seminaari tulee suoritetuksi joko tässä tai A3-moduulissa S S Acoustics and Physics of Sound 4 S Sähköakustiikka 5 S Huone- ja saliakustiikka 4

21 S Akustinen mittaustekniikka L 5 S Akustinen kenttäteoria L 7 S Spatial Sound P 5-8 S Meluntorjunta 5 S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen)* 3 S Akustiikan ja äänenkäsittelyn erikoistyö L 1-10 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S Audio Signal Processing P 5 S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen)* 3 S Puheenkäsittely 5 S Puheensiirtotekniikka L 3 S Puheenkäsittelytekniikan metodit L 3 S Puheenkäsittelytekniikan matematiikka L 5 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) * 3 S Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö 1-10 T Digitaalisen median perusteet 4 S Mobile Communications Services and Systems 4 S Digital Signal Processing Systems 6 S Statistical Signal Processing 5 S Signal Processing in Telecommunications II 4 T Statistical Signal Modeling 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Machine Learning and Neural Networks 5 T Speech Recognition 5 Yhteensä 20 op (*: Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pää- ja sivuaineopiskelijoilta edellytetään vähintään yksi seminaarikurssi joko A3 tai C-moduulissa. Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Akustiikan suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S Audiotekniikan suosituspolku: S , S , S , S , S /S , S , S , T Puheteknologian suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S , S , S , T , T , T Äänenkäsittelyn suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S , S , S , T , T Erikoismoduuli kieliteknologia S311-C Vastuuhenkilöt Professorit Paavo Alku ja Unto K. Laine Tavoite Antaa mahdollisuuden syventyä kieliteknologian sovellusalueisiin ja valmiudet soveltaa tätä osaamista käytäntöön. Moduulissa on runsaasti valinnaisuutta ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä joihinkin tiettyihin kieliteknologian osa- tai sovellusalueisiin. Opintoihin kuuluu Aalto-yliopiston omien kurssien lisäksi Helsingin yliopiston tarjoamaa opetusta. Edellytyksenä moduulin suorittamiselle on syventävän moduulin Kieliteknologia, suorittaminen joko samanaikaisesti tai etukäteen. Moduulissa on kaksi suosituspolkua, joiden kuvaukset ovat ohessa. Suosituspolut eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan myös muut yhdistelmät ovat mahdollisia.

22 S311-C Kieliteknologian erikoismoduuli Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Ääniteknologian perusteet 5 S Kommunikaatioakustiikka 5 S Puheenkäsittelytekniikan metodit 3 S Puheenkäsittelytekniikan matematiikka L 5 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö L 1-10 T Special Course in Language Technology P (vaihtuvaaiheinen) 3-7 T Hahmontunnistuksen perusteet 5 T Statistical Signal Modeling 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Machine Learning and Neural Networks 5 T Speech Recognition 5 T , 6020, 6030, Special Course in Computer and Information Science I-V, , 6050 aiheiltaan soveltuvat T From Data to Knowledge 4 FP1 (HY) Fonetiikan perusteet 2 Cyk110 (HY) Yleisen kielitieteen peruskurssi 2 Cyk130 (HY) Fonologian ja morfologian harjoituskurssi 3-7 Cyk140 (HY) Syntaksin harjoituskurssi 3 Clt140 (HY) Kieliteknologian johdanto 3 Clt260 (HY) Morfologiset kielenkäsittelyohjelmat 3 Clt 233 (HY) Luonnollisen kielen jäsennysmenetelmät 3 Yhteensä 20 op HY:llä merkityt ovat Helsingin yliopiston kursseja. Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Puheteknologian ja fonetiikan suosituspolku: S , S , S , S , S , S , T , T , T , T , T , T /6020/6030/6040/6050, T , FP1 (HY), Cyk130 (HY). Yleisen kieliteknologian suosituspolku: T , T , T , T , T /6020/6030/6040/6050, T , FP1, Cyk110 (HY), Cyk130 (HY), Clt140 (HY), Clt233 (HY), Clt260 (HY).

23 Pääaine Tietoverkkotalous (ETA3003) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Tietoverkkoliiketoiminta Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne Vastuuhenkilöt Professorit Heikki Hämmäinen, Peter Reichl ja Raimo Kantola, dosentit Kalevi Kilkki ja Timo Korhonen Moduuliketjuvaihtoehdot Tietoliikennetekniikan perusmoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen perusmoduuli) - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli (tai muu tietotekniikkaan liittyvä tekninen jatkomoduuli) - tietoverkkoliiketoiminnan tai käyttäjäkeskeisen tietoliikenteen syventävä moduuli Tietoverkkotalous -pääaine on suunnattu erityisesti Tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, mutta myös muut tietotekniikan kandidaattitutkinnot soveltuvat esitiedoiksi. Pääaine perustuu ns. T-malliin, jossa oppilaan vahvan teknisen osaamisen varaan lavennetaan monialaisia taitoja, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan eri ammattiryhmien edustajien kanssa. Pääainekokonaisuus sisältää vaihtoehtoisina suoritustapoina syventävät moduulit Tietoverkkoliiketoiminta ja Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne. Tietoverkkotalouden pääaine vaatii rinnalleen maisterivaiheen moduulin, jossa teknisten kurssien osuus on vähintään 60%. Teknistä moduulia ja kursseja valitessaan opiskelijan tulee muistaa, että kurssien tulee olla Tietoverkkotalouden pääaineen näkökulmasta teknisiä. Näin ollen esimerkiksi käytettävyyskurssit (esim. T-121), oikeustieteen opinnot (esim. Maa-29), talousaineet (esim. kaikki Tu-) tai taideaineet (Esim. Taik-) eivät sovellu teknisiksi kursseiksi. Epäselvissä tapauksissa kurssien soveltuvuus kannattaa aina tarkistaa etukäteen ottamalla yhteyttä oman koulutusohjelman kansliaan. Tavoite Tietoverkkotalous -pääaineen tavoitteena on valmistaa diplomi-insinöörejä tietoverkkoekosysteemien ammattilaisiksi verkko- ja palveluoperaattoreiden, laitetoimittajien ja tietoverkkoja käyttävien yritysten palvelukseen. Tyypillisiä suunnittelu- ja johtamistehtäviä löytyy eri alueilta kuten t&k, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. Pääaineesta valmistuneiden ydinosaaminen koostuu Internet-verkkojen ja palvelujen järjestelmätason teknisestä, taloudellisesta ja sosiaalisesta hallinnasta. Pääaineen opetus on suunniteltu kansainvälisiä tarpeita varten ja annetaan pääosin englannin kielellä. Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli tietoverkkoliiketoiminnan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professori Heikki Hämmäinen Moduuli on kansainvälisesti painottunut ja pääosa kursseista luennoidaan englannin kielellä, joten täydentäviä kieliopintoja suositellaan. Moduulin suorittaminen edellyttää riittäviä perustietoja taloustieteestä, minkä vuoksi tuotantotalouden perusmoduulia suositellaan suoritettavaksi tämän moduulin esitieto- ja tukimoduulina. Tietoverkkoliiketoiminnan moduuli sopii hyvin suoritettavaksi yhdessä esimerkiksi seuraavien A3 sivuainemoduulien kanssa: Tietoverkkotekniikka, Teleliikenneteoria, Optinen tietoliikenne, Radiotietoliikenteen järjestelmät. Tavoite Sähkötekniikan ja Perustieteiden korkeakoulujen yhteisessä Tietoverkkoliiketoiminnan syventävässä moduulissa perehdytään tietoliikennetekniikkaan siihen liittyvän liiketoiminnan näkökulmasta. Tarkoituksena on kouluttaa ihmisiä, jotka hallitsevat laaja-alaisesti sekä toimialan teknologian perustiedot että sen liiketoiminnan erityispiirteet. Keskeisiä alueita opetuksessa ovat verkko- ja palveluoperaattorien liiketoiminta, teknologiajohtaminen ja palvelutuotanto tietoverkoissa. Moduulin

24 suorittaneet opiskelijat voivat sijoittua työelämässä esimerkiksi tuotehallinnan, tuotemarkkinoinnin, myynnin ja T&K projektien johtotehtäviin tietotekniikkayrityksissä. S231-3 Tietoverkkoliiketoiminta S Telecommunications Forum 2-5 T Teknologiajohtaminen tietoliikenneteollisuudessa 3 S Operator Business 5 Valitse seuraavista niin, että 20 op täyttyy S Seminar on Networking Business 5 S Value Network Design for Internet 5 S Verkkopalvelujen tuotanto 5 S Communications Ecosystem Analysis 5 S Modeling Human Behavior 3-5 TU Strategic Management of Technology and Innovation 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne S318-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli käyttäjäkeskeinen tietoliikenne Vastuuhenkilöt Dosentti Kalevi Kilkki Tietoliikenneverkot ja niiden avulla tarjottavat palvelut ovat juuri niin hyviä, tai huonoja, kuin miten ne pystyvät käyttäjien tarpeita tyydyttämään. Tämä tosiasia on tietoliikenteen käyttäjäkeskeisen kehityksen lähtökohta. Suurin haaste on muodostaa näistä kokonaiskuva, jossa eri osa-alueet ovat tasapainossa toistensa kanssa: hyvän palvelun täytyy olla hyvä sekä käyttäjän että palvelun tarjoajan kannalta ja sen täytyy olla teknisesti toteutettavissa. Moduulin menestyksekäs suorittaminen vaatii monipuolista näkemystä käyttäjien tarpeista, palveluiden käytettävyys, tietoliikenteen teknologisista ominaisuuksista. Lisäksi tarvitaan kykyä käyttää analyyttisiä menetelmiä kuvaamaan asiakkaiden käyttäytymistä ja operaattoreiden liiketoimintaa. Tavoite Moduulin tavoitteena on luoda laaja-alainen perusta, jonka varassa on mahdollista systemaattisesti kehittää tietoliikenteen palveluita niin että ne täyttävät loppukäyttäjien tarpeet. Sisältöä voi painottaa valinnaisilla kursseilla joko analyyttisiin menetelmiin, käyttöliittymien suunnitteluun tai järjestelmätason suunnitteluun. S318-3 Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne Pakolliset kurssit: S Communications Ecosystem Analysis 5 S Modelling Human Behaviour 3-5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Telecommunications Forum 2-5 S Operator Business 5 S Verkkopalveluiden tuotanto 5 S Product Development of Telecommunication Systems 5 Kon Teollinen muotoilu tuotekehityksessä 5 Mat Päätöksenteko ja ongelmanratkaisu 5 Yhteensä 20 op

25 Pääaine Signaalinkäsittely (S3013) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit: Signaalinkäsittely Koodausmenetelmät Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Jorma Skyttä, Risto Wichman Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avainteknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn osaajille tarjolla olevat työtehtävät ovat hyvin monipuolisia. Uuden sukupolven laajakaistaiset tiedonsiirtojärjestelmät ja niiden tarjoamat monipuoliset palvelut vaativat suunnittelijoilta uusien signaalinkäsittelymenetelmien kehittämistä ja laskennallisesti tehokkaiden ja vähän tehoa kuluttavien toteutusratkaisuiden löytämistä. Signaalinkäsittelytoteutuksissa pyritään integroimaan järjestelmätason kokonaisuuksia yhdelle mikropiirille. Alan tutkimus ja jatko-opinnot tarjoavat haastavia tehtäviä sekä teoreettisten ongelmien että vaativien toteutusratkaisuiden parissa. Signaalinkäsittelyn pääaineen puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa. Mikäli opiskelija haluaa syventyä molempiin edellämainittuihin aihealueisiin, tarjoaa pääaine myös mahdollisuuden yksilölliseen erikoismoduuliin yhdessä syventävän moduulin kanssa. Tavoite Opiskelija hallitsee signaalinkäsittelymenetelmiä sekä omaa vähintäänkin perustiedot toteutustekniikasta. Perusteellinen hallinta edellyttää yksilöllisen erikoismoduulin suorittamista, jolloin saavutetaan riittävät soveltamisvalmiudet.

26 Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli - signaalinkäsittelyn syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Signaalinkäsittelyn moduulin puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa. S300-3 Signaalinkäsittely Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen kurssi: S Digital Signal Processing Systems 6 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Tietoliikenteen satunnaisprosessit 6 S Signal Processing in Telecommunications I 5 S VLSI-piirien suunnittelu 4 S Digitaalitekniikan työt 2 S Signaalinkäsittelyn erikoistyö 5-10 S Sensor Array Signal Processing P 5 S Signal Processing in Wireless Communications P 6 S Signaalinkäsittelyn yksilöllinen kurssi L 2-10 S Statistical Signal Processing P 5 S Signal Processing in Telecommunications II P 4 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien sähköinen suunnittelu L 5 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Basic Course on VHDL Hardware Description Language L 2 S Hardware Description Language Design Project L 3 S Digital integrated circuit implementation project L V 3 S Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelumenetelmät L 5 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S Audio Signal Processing P 5 S Puheenkäsittely 5 S Radio Resource Management Methods P 3 S Advanced Transmission Methods L 4 S Coding Methods P 5 S Radio Communications Systems I 5 S Radio Communication Systems II P 5 S Information Theory P 5 S Mobile Communication Systems and Services 4 S Digital Transmission Methods 4 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Tfy Biosignal Processing 5 Tfy Signal Processing in Biomedical Engineering P 5 Tfy Kuvankäsittely lääketieteellisessä tekniikassa L 5 Maa Digitaalinen kuvankäsittely L 4 T Hahmontunnistuksen perusteet 5 T Algorithmic Methods of Data Mining L 5 T Computer Vision L 5 T Digital Image Processing 5 T Speech Recognition L 5 Yhteensä 20

27 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - koodausmenetelmät -syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Patric Östergård Informaatioyhteiskunnan yhä kasvavien tietomäärien tehokkaaseen, virheettömään ja turvalliseen siirtämiseen sekä säilyttämiseen tarvitaan räätälöityjä koodausmenetelmiä. Syventävä moduuli Koodausmenetelmät antaa valmiudet tällaisten menetelmien kehittämiseen sekä soveltamiseen käytännön ongelmissa (varsinkin tietoliikennetekniikassa mutta myös laajemmin). Moduuli koostuu useiden opetusyksiköiden tarjoamista kursseista, jotka yhdessä muodostavat selkeän, erilaisia koodausmenetelmiä kattavan kokonaisuuden. Moduulin pystyy suorittamaan myös englannin kielellä. Tavoite Suoritettuaan moduulin opiskelija - osaa luokitella informaation koodauksen tärkeimmät menetelmät (lähdekoodaus, kanavakoodaus, kryptografia), - osaa soveltaa koodausmenetelmiä käytännön ongelmiin, - osaa selittää vallitsevan teknologian tunnetuimmat sovellukset (esim. MP3 ja JPEG), - osaa määritellä koodaukseen liittyvät käsitteet sekä tehdä yhteenvedon koodauksen (matemaattisesta) perusteoriasta ja - pystyy arvioimaan digitaalisen teknologian hyötyä analogiseen verrattuna. S271-3 Koodausmenetelmät S Advanced Transmission Methods P 4 S Coding Methods P 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Signal Processing in Telecommunications I 5 S Puheenkäsittely 5 S Puheensiirtotekniikka L 3 T Cryptography and Data Security 5 T Cryptology P 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli signaalinkäsittely S300-C Vastuuhenkilö Prof. Risto Wichman Opiskelija sopii moduulin yksilöllisestä sisällöstä professorin kanssa, käyttäen hyväkseen laitoksen www-sivuilla julkaistavaa ohjeistusta.

28 Pääaine Tietoverkot (S3022) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit: Tietoverkkotekniikka Tietoverkko-ohjelmointi Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Raimo Kantola, Jukka Manner ja Jörg Ott sekä ma. prof Samuli Aalto Tietoverkot -pääaine on suunnattu erityisesti tietoliikenteen koulutusohjelman opiskelijoille, jotka ovat valinneet jatkomoduulikseen Tietoverkkotekniikan tai Tietoliikenteen siirtojärjestelmät. Pääainekokonaisuus sisältää vaihtoehtoisina suoritustapoina Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen vastuulla olevat syventävät moduulit tietoverkkotekniikka ja tietoverkko-ohjelmointi. Tavoite Tietoverkot -pääaineen tavoitteena on valmistaa diplomi-insinöörejä tietoverkkoteknologioiden ammattilaisiksi verkko- ja palveluoperaattoreiden, laitetoimittajien ja tietoverkkoja käyttävien yritysten palvelukseen. Aihepiiriä lähestytään joko järjestelmä- tai ohjelmistonäkökulmista. Tyypillisiä suunnittelu- ja johtamistehtäviä löytyy eri alueilta kuten t&k, verkonsuunnittelu, verkonhallinta, markkinointi ja liiketoiminnan kehittäminen. Tietoverkkoammattilaisen ydinosaaminen koostuu Internet- ja matkapuhelinverkkojen järjestelmätason ja protokollien hallinnasta mukaan lukien sekä verkko että sen reunalla olevat päätelaitteet ja palvelimet. Alan nopeasta kansainvälistymisestä johtuen myös osaaminen on kansainvälistä ja siksi myös pääaineen opetus on suunniteltu kansainvälisiä tarpeita varten ja annetaan merkittäviltä osin englannin kielellä. Täydentäviä kieliopintoja suositellaan. Toimiala on yksi Suomen merkittävimmistä vientialoista. Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3 Moduuliketjut Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - tietoverkkotekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tietoverkkotekniikka antaa laajat valmiudet tietoverkkojen ja protokollien asiantuntijan ja teknisiin johtamistehtäviin tuotekehityksessä, tutkimuksessa, operaattorin palveluksessa, tietoverkkojen ja tietoverkkoratkaisujen suunnittelussa ja tietoverkkojen käytössä yrityksissä. Asiantuntemusta voi edelleen syventää ottamalla lisää syventäviä kursseja sisältävä tietoverkkojen erikoismoduuli osaksi tutkintoa. Ajatellen teknisesti painottuneita tehtäviä tietoverkkojen parissa, erikoismoduuli on erittäin suositeltava. Ammattikuvaa hyvin täydentäviä sivuaineita ovat mm. tietoverkkotalous, tietoliikenteen matemaattiset menetelmät, tietoliikennetekniikka, optinen tietoliikenne, elektroniikka ja soveltuvat tietotekniikan opinnot Perustieteiden korkeakoulussa. Kaupallisesti tai johtamiseen painottuneita tehtäviä ajatellen tuotantotalouden opinnot tai tietoverkkotalouden opinnot täydentävät osaamista sopivasti. Tavoite Antaa syvälliset tiedot tietoverkkojen tekniikasta ja taidot soveltaa tietoa tietoverkkojen suunnitteluun, operointiin, tuote- ja ohjelmistokehitykseen sekä tutkimukseen. Antaa valmiudet arvioida erilaisia tietoverkkojen tekniikoita käyttömahdollisuuksien, käytön ja liiketoiminnan näkökulmista. Antaa valmiudet perehtyä sekä olla kehittämässä uusia tietoverkkojen tekniikoita kun elektroniikan, prosessoritekniikan ja optiikan kehitys luo niille edellytykset. S232-3 Tietoverkkotekniikka

29 Pakolliset kurssit: S Signalling Protocols 5 S Networking Technology, laboratory course B 2-5 S Security of Communication Protocols 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Telecommunications Forum 1-5 S Seminar on Communications and Networking V 3-5 S Tietoverkkotekniikan erikoistyö 2-6 S Network Multimedia Protcols and Services 5 S Delay-tolerant Networking (DTN) 5 S Network Traffic Measurements and Analysis P 5 S Verkkopalvelujen tuotanto L 5 S Wireless Networks 5 S Verkkopalveluiden tuotannon harjoituskurssi L 4 S Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari 1 S Challenged Networks V 5-10 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Tietoverkko-ohjelmointi S381-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli Tietoliikennetekniikan, tietoverkkotekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Tietoverkko-ohjelmointi syventävä moduuli Vastuuhenkilö Professori Jukka Manner Tietoliikennejärjestelmissä ohjelmistojen osuus on kasvanut ja kasvaa vuosi vuodelta. Tietoliikenneprotokollat ja -pinot päätelaitteissa ovat ohjelmistopohjaisia, mutta suuria ja monimutkaisia ohjelmistoja löytyy myös paljon muualtakin. Verkon elementit kytkimistä reitittimiin ja palomuureihin ovat hyvin haastavia ympäristöjä ja asettavat kovia vaatimuksia ohjelmistojen suorituskyvylle ja joustavuudelle sekä modulaarisuudelle. Tiedonsiirtoa pitää pystyä käsittelemään suurella nopeudella, unohtamatta verkon signalointia ja hallintaa. Erilaiset päällysverkot (overlay network), jotka sisältävät välimuisteja ja lukuisia palvelimia, asettavat vaatimuksia palvelujen tuottamiselle, skaalautuvuudelle ja esimerkiksi liikkuvuuden hallinnalle. Lisäksi ohjelmistopohjaiset ja kognitiiviset radiot sisältävät monimutkaista logiikkaa alimmilla protokollakerroksilla. Tiedonsiirtojärjestelmien monimutkaistuminen ja Internetin jatkuva kasvu vaativat ohjelmistoja, jotka ovat sekä joustavia että skaalautuvia suuriin verkkoihin. Tämä vaatii vahvaa ohjelmisto-osaamista, joka kattaa koko järjestelmän myös lähellä käyttöjärjestelmää. Tietoverkkojen insinöörille ohjelmointitaito ja -suunnittelu ovat hyvin keskeisiä taitoja. Tavoite Moduulin suorittaneella opiskelijoilla on syvälliset taidot tiedonsiirtoprotokollien ja -sovellusten ohjelmoinnista. Erityisinä painopistealueina ovat nopeat verkot ja päätelaitteet, pöytäkoneet, kannettavat tietokoneet ja sulautetut laitteet, kuten matkapuhelimet. Pääpaino on C/C++ -ohjelmoinnissa, mikä on ainoa varteenotettava ohjelmointiympäristö tietoliikennelaitteissa. Sovelluskerroksen ohjelmointia ja muita ohjelmointikieliä voidaan sisällyttää opintoihin jossain määrin. Moduulissa opetetaan myös protokollien suunnittelua, korkean suorituskyvyn ohjelmistosuunnittelua, vikasietoisuutta sekä kaupallisten ja avoimen lähdekoodin tuotteiden yhteensovittamista.

30 S381-3 Tietoverkko-ohjelmointi Pakolliset kurssit: S Protocol Design L 5 S Network programming 5 S Network Multimedia Protocols and Services 5 Valitse yksi seuraavista: S UNIX Application Programming 5 T Käyttöjärjestelmät 5 T Hajautetut järjestelmät 5 T Concurrent Programming L 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli tietoverkkotekniikka S233-C Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Moduuli tarjoaa laajan valikoiman tietoverkkotekniikan, teleliikenneteorian ja tietoverkkoliiketoiminnan kursseja, jotka eivät syystä tai toisesta ole mahtuneet aiemmin suoritettuihin Tietoverkkotekniikan jatko- ja syventävään moduuliin. Osaamisen syventäminen käy ottamalla lisätarjonnasta tietoverkkotekniikan, protokollien ja palvelujen suunnittelun ja verkkojen tietoturvakursseja. Osaamista voi myös laajentaa joko teleliikenneteorian tai tietoverkkoliiketoiminnan suuntaan moduulissa tarjolla olevilla kursseilla. Tavoite Moduulin tavoitteena on edelleen syventää ja laajentaa jo Tietoverkkotekniikan syventävän moduulin suorittaneen opiskelijan tietoverkkotekniikan osaamista. Moduulia suositellaan vahvasti niille, jotka haluavat kehittyä tietoverkkotekniikan asiantuntijoiksi tai tutkijoiksi. S233-C Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Tietoverkkotekniikan projektityö 3 S Telecommunications Forum 1-5 S Operator Business P 3-5 S Tietoverkkoliiketoiminnan seminaari 3-8 S Value Network Design for Internet 5 S Communications Ecosystem Analysis 5 S Modeling Human Behavior 3-5 S Seminar on Communications and Networking V 3-5 S Tietoverkkotekniikan laboratoriokurssi C 1-3 S Tietoverkkotekniikan erikoistyö 2-6 S Teletraffic Theory P 5 S Queueing Theory P 5 S Simulation of Data Netoworks 5 S Network Multimedia Protcols and services 5 S Security of Communication Protocols 4 S Delay-tolerant Networking (DTN) 5 S Protocol Design P 5 S Network Traffic Measurements and Analysis P 5 S Verkkopalvelujen tuotanto L 4 S Wireless Networks 5 S Verkkopalvelujen tuotannon harjoituskurssi L 4 S Tietoverkkotekniikan yksilöllinen kurssi 1-10 S Tietoverkkotekniikan erikoiskurssi 2-8 S Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari 1 S Challenged Networks 5-10 S UNIX Application Programming 5 S Network Programming 5 S User-Oriented Design of Telecommunication Services 5 S Coding Methods P 5

31 S Product Development of Telecommunications Systems 5 S Signal Processing in Telecommunications I 5 S Signal Processing in Telecommunications II L 4 T Introduction to Software Engineering 5 T Cryptography ang Data Security 5 Maa Talousoikeus L 1-15 Yhteensä 20 op

32 Pääaine Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat moduulit: Koodausmenetelmät Teleliikenneteoria Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Patric Östergård, Jyri Hämäläinen, Olav Tirkkonen ja ma. prof. Samuli Aalto Tietoliikennetekniikka on nopeasti kehittyvä ala, jossa perusosaamisen merkitys entisestään korostuu. Monet tietoliikenteen osa-alueet nojautuvat luonteeltaan vahvastikin matemaattisiin teorioihin. Näiden syvällinen omaksuminen on opiskelijalle haastava mutta samalla palkitseva tehtävä, joka avaa mahdollisuuksia työskentelyyn monien mielenkiintoisten uusien tutkimusongelmien parissa ja viedä alan kehitystä eteenpäin. Erilaiset matemaattiset menetelmät sovellettuina tietoliikenteen ongelmiin muodostavat kestävän pohjan, johon liittyvä osaaminen ei vanhene työuran aikana. Prosessointikapasiteetin nousu tekee mahdolliseksi soveltaa yhä sofistikoidumpia menetelmiä tietoliikenteen eri osa-alueilla. Kehittyneiden koodausmenetelmien avulla järjestelmien suorituskykyä voidaan puristaa yhä lähemmäksi teoreettisia rajoja niin langallisissa kuin langattomissakin verkoissa. Lähetettävän tiedon pakkaamiseen voidaan kehittää yhä tehokkaampia menetelmiä ja tieto voidaan suojata vaikeissakin toimintaympäristöissä virheitä vastaan yhä joustavammilla ja tehokkaammilla koodeilla vaikka tämä edellyttäisi varsin monimutkaisia reaaliajassa tehtäviä laskennallisia toimenpiteitä. Verkkotasolla liikenteen hallinnassa voidaan soveltaa optimoivia resurssienjaon, vuoronjaon sekä kuormantasauksen menetelmiä. Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -pääaine on tarkoitettu erityisesti tutkimussuuntautuneille opiskelijoille ja se tarjoaa erinomaisen kanavan jatko-opintoihin diplomi-insinööritutkinnon jälkeen. Pääaineen puitteissa on mahdollista valita kahdesta syventävästä moduulista: Koodausmenetelmät tai Teleliikenneteoria. Erityisesti Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -pääaineen tarpeisiin on lisäksi räätälöity matemaattisten menetelmien työkalupakki Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli, jonka ottamista syventävänä erikoismoduulina suositellaan tämän pääaineen opiskelijoille. Moduuli sisältää runsaasti valinnaisuutta niin, että jokainen voi poimia siitä ne kurssit, jotka parhaiten tukevat valitun syventävän moduulin opiskelua. Tavoite Pääaineen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija tietoliikenteen eri aloilla esiintyviin matemaattisiin ongelmiin ja antaa hänelle metodiset valmiudet kyseisenlaisten tehtävien käsittelemiseen. Tavoitteena on myös antaa hyvät valmiudet tietoliikennealan jatko-opintojen suorittamiseen teoreettisesti haastavien ongelmien parissa. Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - koodausmenetelmät -syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Patric Östergård Informaatioyhteiskunnan yhä kasvavien tietomäärien tehokkaaseen, virheettömään ja turvalliseen siirtämiseen sekä säilyttämiseen tarvitaan räätälöityjä koodausmenetelmiä. Syventävä moduuli Koodausmenetelmät antaa valmiudet tällaisten menetelmien kehittämiseen sekä soveltamiseen käytännön ongelmissa (varsinkin tietoliikennetekniikassa mutta myös laajemmin). Moduuli koostuu useiden opetusyksiköiden tarjoamista kursseista, jotka yhdessä muodostavat selkeän, erilaisia koodausmenetelmiä kattavan kokonaisuuden. Moduulin pystyy suorittamaan myös englannin kielellä.

33 Tavoite Suoritettuaan moduulin opiskelija - osaa luokitella informaation koodauksen tärkeimmät menetelmät (lähdekoodaus, kanavakoodaus, kryptografia), - osaa soveltaa koodausmenetelmiä käytännön ongelmiin, - osaa selittää vallitsevan teknologian tunnetuimmat sovellukset (esim. MP3 ja JPEG), - osaa määritellä koodaukseen liittyvät käsitteet sekä tehdä yhteenvedon koodauksen (matemaattisesta) perusteoriasta ja - pystyy arvioimaan digitaalisen teknologian hyötyä analogiseen verrattuna. S271-3 Koodausmenetelmät S Advanced Transmission Methods P 4 S Coding Methods P 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Seminar on Communications and Networking 3 5 S Signal Processing in Telecommunications I 5 S Puheenkäsittely 5 S Puheensiirtotekniikka L 3 T Cryptography and Data Security 5 T Combinatorics 5 T Cryptology P 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 Moduuliketju Tietoliikennetekniikan perusmoduuli - tietoverkkotekniikan tai tietoliikennetekniikan jatkomoduuli - teleliikenneteorian syventävä moduuli Vastuuhenkilö Ma. Prof. Samuli Aalto Teleliikenneteoria tutkii, miten tietoliikennejärjestelmän tekniset parametrit, järjestelmään tarjottu liikenne sekä käyttäjien kokema palvelun laatu riippuvat toisistaan. Moduulin avulla opiskelija oppii tuntemaan teleliikenneteorian keskeiset työkalut ja soveltamaan niitä tietoliikennejärjestelmien mitoitukseen ja suorituskyvyn analysointiin sekä verkkojen ja järjestelmien operoinnissa esiintyvien liikenteellisten palvelunlaatukysymysten ja optimointitehtävien ratkaisemiseen. Moduuli on yksi vaihtoehtoisista syventävistä moduuleista matemaattisten menetelmien pääaineessa. Tavoite Tavoitteena on perehtyä teleliikenneteorian keskeisiin työkaluihin sekä oppia soveltamaan niitä tietoliikennejärjestelmien mitoitukseen ja suorituskyvyn analysointiin sekä verkkojen ja järjestelmien operoinnissa esiintyvien liikenteellisten palvelunlaatukysymysten ja optimointitehtävien ratkaisemiseen. S230-3 Teleliikenneteoria S Queueing Theory P 5 S Teletraffic Theory P 5 S Simulation of Data Networks 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Seminar on Communications and Networking 3 5 S Verkkopalveluiden tuotanto L 5 S Network Traffic Measurements and Analysis P 5 Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Stokastiset prosessit 5

34 Mat Verkkotehtävien optimointi 3-6 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli matemaattiset menetelmät S230-C Vastuuhenkilö Prof. Patric Östergård Kysymyksessä on syventävän tason erikoismoduuli, jonka avulla opiskelija voi perehtyä moniin tietoliikenteen matemaattisten tehtävien käsittelyssä hyödyllisiin matemaattisiin menetelmiin. Moduulin sisällä on runsaasti valinnaisuutta, joten opiskelija voi poimia opintojensa erityissuuntautumista parhaiten tukevat kurssit. Moduuli soveltuu erityisen hyvin tukemaan tietoliikenteen matemaattiset menetelmät -pääaineen syventävän tason opintoja. Tavoite Moduulin tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia tietoliikenteen matemaattisten tehtävien käsittelemiseen antamalla tähän tarvittavan työkalupakin. S230-C Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: Mat Algebra I L 5 Mat Numeerinen matriisilaskenta 5 Mat Numeric and Symbolic Computation P 3-6 Mat Introduction to Stochastics P 5 Mat Stokastinen analyysi 3-5 Mat Wavelet-theory P 3 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 4 Mat Optimoinnin perusteet 4 Mat Stokastiset prosessit L 5 Mat Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 5 Mat Lineaarinen ohjelmointi 5 Mat Verkkotehtävien optimointi L 3-6 Mat Dynaaminen optimointi 5 T Hahmontunnistuksen perusteet 5 T Information Visualization 5 T Combinatorics 5 Yhteensä 20 op Pääaine Tietoliikennetekniikka (ETA3002) Tähän pääaineeseen sisältyy seuraavat syventävät moduulit: Tietoliikenteen siirtomediat ja järjestelmät Radiotietoliikenteen järjestelmät Tietoliikennetekniikan erikoismoduuli Vastuuhenkilöt Olav Tirkkonen, Jyri Hämäläinen, Riku Jäntti ja Patric Östergård Tietoliikennetekniikan pääaineessa keskitytään teknisiin menetelmiin sekä teknologioita jotka mahdollistavat eri muodoissa olevan tiedon luotettavan siirtämisen lähettäjältä vastaanottajalle erilaisten siirtomedioitten (esimerkiksi optiset kuidut ja radiojärjestelmät) yli sekä samanaikaisesta siirrosta syntyvän häiriön hallintamenetelmiin. Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia joiden perusteella siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan esimerkiksi lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät,

35 kanavan korjausmenetelmät jne. Jos kanavassa on ylikuulumista, lisäksi tarvitaan menetelmiä samanaikaisten lähetteiden toisilleen aiheuttaman häiriön hallitsemiseksi. Opiskelija voi painottaa opinnoissaan joko fysikaalisen kerroksen siirtomenetelmiä tai radiotietoliikenteen järjestelmiä Tavoite Tietoliikennetekniikka pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä häiriöllisessä siirtokanavassa. Hän hallitsee yleisimpien siirtojärjestelmien periaatteet, niiden verkkoarkkitehtuurin ja liityntämenetelmät. Hänellä on myös perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, millaisia menetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi. Pääaineen opintojen suorittaminen antaa erinomaiset valmiudet aloittaa diplomityön tekeminen alan yksityisissä ja julkisissa tutkimusorganisaatioissa. Koska pääaine on luonteeltaan kansainvälinen, se antaa myös hyvät edellytykset alalla työskentelyyn missä päin maailmaa hyvänsä. Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli tietoliikennetekniikan, signaalinkäsittelyn tai tietoverkkotekniikan jatkomoduuli radiotietoliikenteen syventävä moduuli Vastuuhenkilö prof. Jyri Hämäläinen Radiotietoliikenteen järjestelmät -moduuli käsittelee radiotietoliikennejärjestelmien perusperiaatteita ja järjestelmäratkaisuja, radiosysteemien suunnittelua, niiden suorituskyvyn arviointiperiaatteita sekä toteutusta. Moduuli antaa teoreettisen pohjan langattomia järjestelmien ja niiden mahdollisuuksien sekä rajoituksien ymmärtämiselle mutta toisaalta myös hyvät käytännön pohjatiedot tärkeimmistä tietoliikenteen radiojärjestelmistä. Käytännön osuudessa erityinen paino on uusimmilla teknologioilla kuten HSPA ja LTE jotka muodostavat liikkuvan tietoliikenteen perustan lähitulevaisuudessa. Käytännön osuutta päivitetään vuosittain koska alan kehitys on tällä hetkellä hyvin nopeaa. Tavoite Moduulin tavoitteena on tarjota opiskelijalle viimeisintä tietoa liikkuvan tietoliikenteen järjestelmistä ja sitä kautta tukea diplomityön aloittamista tutkimusalueella. Moduulin suoritettuaan opiskelija: - ymmärtää radiojärjestelmien yleiset perusperiaatteet ja toiminnallisuudet sekä fyysisen siirtokerrokset vaikutuksen järjestelmän toimintaan. - tuntee tärkeimpien liikkuvan tietoliikenteen radiojärjestelmien ominaisuudet ja erityispiirteet sekä ymmärtää kyseisten järjestelmien edut, rajoitteet ja kehitysmahdollisuudet. - tuntee radioverkon suunnittelun periaatteet osaa soveltaa niitä siten, että asetetut kapasiteetti-, peittoja interferenssisietotavoitteet saavutetaan. - tuntee niukkojen radioresurssien hallintamenetelmiä ja miten niitä tulee soveltaa radioverkon optimoimiseksi.

36 S273-3 Radiotietoliikenteen järjestelmät Pakolliset kurssit: S Radio Communication Systems I 5 S Radio Communication Systems II 5 S Network Access P 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Radio Resource Management Methods P 3 S Communication Transmission Lines 4 S Advanced Transmission Methods P 3 S Coding methods P 4 S Special Project in Communications P 2 S Laboratory Course in Communications Engineering S Signal processing in Wireless Communications P 6 S Radiojärjestelmän osat 3 S Wireless Networks 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli tietoliikennetekniikan tai signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät syventävä moduuli Vastuuhenkilö prof. Olav Tirkkonen Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät moduuli käsittelee tietoliikennejärjestelmissä käytettyjä siirtomedioita sekä niissä tarvittavia fyysisenkerroksen tiedonsiirtomenetelmiä. Siirtomedioiden osalta moduuli käsittelee niin kuparikaapeleiden, optisten kuitujen kuin radionkin välityksellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Tiedonsiirtomenetelmien osalta opetus painottuu kehittyneisiin modulaatio ja koodausmenetelmiin, interferenssin käsittelyyn digitaalisissa vastaanottimissa, linkkiadaptaatioon ja kanavan vaikutuksen kompensointiin, moniantennitekniikoihin sekä iteratiivisen prosessointiin. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa opiskelija voi syventää tietämystään vastaanottimessa käytetyistä signaalinkäsittelymenetelmistä, tiedonsiirtojärjestelmien komponenteista ja tietoliikennejärjestelmien suunnittelumenetelmistä. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelija: - ymmärtää erilaisten siirtomedioiden asettamat rajoitukset signaalin siirtoon - tuntee kehittyneet fysikaalisen kerroksen menetelmät signaalin lähettämiseen ja vastaanottamiseen ja ymmärtää niiden yhteistoiminnan - osaa analysoida siirtomenetelmien suorituskykyä - osaa suunnitella ja kehittää tietoliikennejärjestelmiä

37 S372-3 Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät Pakolliset kurssit: S Communication Transmission Lines 4 S Advanced Transmission Methods P 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Radio Communication Systems I 5 S Radio Resource Management Methods P 3 S Coding methods P 4 S Special Project in Communications P 2 S Laboratory Course in Communications Engineering S Product development in Telecommunication Systems 5 S Signal Processing in Telecommunications I 5 S Signal processing in telecommunications II 4 S Signal processing in Wireless Communications P 6 S Optical communications 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli tietoliikennetekniikka S333-C Vastuuhenkilöt Riku Jäntti, Jyri Hämäläinen ja Olav Tirkkonen Moduuli tarjoaa laajan valikoiman tietoliikenteen siirtojärjestelmiin ja radiotietoliikenteen järjestelmiin liittyvä kursseja, jotka eivät ole mahtunut oppilaan valitsemaan pääaineen A3 moduuliin. Tavoite Erikoismoduulin tavoitteena on laajentaa ja syventää tietoliikennetekniikan tietoja ja osaamista. S333-C Tietoliikennetekniikan erikoismoduuli Valitse seuraavista 20 opintopistettä, siten että ei synny päällekkäisyyttä muiden moduulien kanssa: AS Wireless Automation L 4 S Radiojärjestelmän osat 3 S Radioaaltojen eteneminen siirtyvässä tietoliikenteessä L 3 S Tietoliikenteen radiolaitteet II 3 S Tietoliikenteen antennitekniikka L 4 S Telecommunications Forum L 1 5 S Operaattoriliiketoiminta L 3 5 S Teletraffic Theory P 5 S Queueing Theory P 5 S Tietoverkkojen simulointi 5 S Delay-tolerant Networking (DTN) 5 S Security of Communication Protocols 4 S Challenged Networks V 5-10 S Wireless Networks 5 S Information Theory L 5 S Radio Communication Systems I 5 S Radio Communication Systems II 5 S Advanced Transmission Methods L 4 S Special Project in Communications L 3 8 S Network Access L 3 S Laboratory Course in Communications Engineering S Radio Resource Management Methods L 3 S Yleisradiolähetysten jakelutekniikka 3 S Communication Transmission Lines 4 S Coding Methods L 5 S Product Development of Telecommunications Systems 5 S Signal Processing in Telecommunications I 5

38 S Signal Processing in Wireless Communications L 6 S Signal Processing in Telecommunications II L 4 S Sateliittitietoliikenne 5 S Optical communications 5 T Cryptography and Data Security 5 Yhteensä 20 op

39 Pääaine Framtidens Industriföretag (FIF) Framtidens Industriföretag on yhteispohjoismainen pääaine tietotekniikan, konetekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan sekä tuotantotalouden tutkintokoulutusohjelmissa. Opintokokonaisuuden johtaja on laadunohjauksen professori Paul Lillrank. Sähkötekniikan korkeakoulussa kokonaisuudesta vastaa professori Raimo Sepponen. FIF on korkeatasoinen poikkitieteellinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään kokonaisvaltaisesti nykyaikaisen yrityksen tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ohjelma painottuu erityisesti tuotantojärjestelmiin, tuotannonohjaukseen sekä tietotekniikan teollisiin sovelluksiin. Kokonaisnäkemystä teollisuusyrityksen liiketoimintaprosesseista kehitetään mm. laadunohjaukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja yritysstrategiaan liittyvillä kursseilla. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Ohjelma kestää lukuvuoden, ja se on järjestetty siten, että ohjelman suomalaiset osanottajat opiskelevat yhden lukukauden (kaksi periodia) KTH:ssa Tukholmassa, Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa (LiTH) tai NTNU:ssa Norjassa. Ohjelma jatkuu seuraavana lukukautena Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden kanssa. Osallistujat voivat hakea mm. Nordplus- ja Aalto-yliopiston vaihto-opiskelustipendejä. Lisätietoja ohjelmasta saa Pia Rydestedtiltä (huone Y191b), puh , tai FIF koordinaattorilta Lisätietoja saat myös koulutusohjelmasi suunnittelijalta. Framtidens Industriföretag (FIF) Totalt 60 sp Kod Kursens namn ects/sp Kungliga Tekniska högskolan, Stockholm (30 sp) Deltagarna väljer kurser från ämnesområdet så att minst 30 ECTS poäng uppnås. Bl.a. följande kurser kan väljas. Kurserna markerade med " * " är obligatoriska: MG2030 * Industriell produktion - simulering av fabriker, flöden och processer 6 MG2020 * Modulindelning av produkter 6 MG2203 * Process control and management (Eng) 9 Rekommenderade: MG2031 Tillverkningsteknik, fk II 6 MG2026 Integration av industriella IT-system 6 ME2014 Produktion: Strategi och utveckling 6 ME2063 Team ledarskap och human resource management 6 MG1002 Automatiseringsteknik 6 MGxxxx TED project Technology, Economy, Design 6 Valbara: MG2035 PDM / PLM 6 ME2018 Leading Temporary Organizations and Projects 6 ME2045 Organisationsförändring 6 MG2027 Projektkurs Industriell Produktion 6 Linköpings Tekniska högskola, (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ects poäng (*obligatorisk) TMPS22* TMPS27 Monteringsteknik Produktionssystem 6 6 TMPS24 Datorstödd produktframställning 6 TMPS26 Industrirobotteknik 6 TMPS29 TKMM01 Projektkurs maskinteknik Produktionssimulering 12 6 TMPM01 Supply Chain Logistics 6 NTNU, Norge (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ECTS poäng (*obligatorisk) TPK4180* Manufacturing Strategy TPK4185* Industrial System Engineering TPK4135 Produksjonslogistikk TPK4105 Bearbeidingsteknik 7,5 TPK4100 Kybernetikk, introduksjon 7,5 TPK4850 Experter i team, tverrfaglig prosjekt, intensiv kurs 7,5 7,5 7,5 7,5

40 TTK4135 Logistics and Production Management 7,5 TPK4170 Robot Technology an Automatic Assembly 7,5 TPK4175 Rapid Manufacturing 7,5 TTK4125 Computerized Control in Industrial Systems 7,5 TTK4175 Instrumentations Systems 7,5 Aalto tekniska högskolor (30 sp) Obligatoriska kurser: TU Quality Management 3 T-86.xxxx Datateknik inom produktionen 5-10 T Enterprise Systems Architecture 4 Minst en av kurserna markerade med * *TU Introduction to Services L 4 *TU Advaced Project-based Management 3 *TU Eller *TU Project Business A P Project Business B 5 Välj bland följande kurser så att helheten blir totalt minst 30 sp Tfy Nya energitekniker 5 Kon Produktutvecklingsprojekt 10 TU Advanced Case-Seminar in Strategy 2-5 TU New Venture Development I 3 TU Strategic Management of Technology and Innovation 5 Totalt 60 Observera att förändringar i kurslistan kan förekomma, på grund av förändringar i kursutbudet vid de utländska universiteten. Tilläggsinformation på

41 Pääaine Communications Systems (Eurecom) Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Institut Eurecom Tietoliikennealan syventävään opetukseen ja tutkimukseen keskittyvä Institut Eurécom sijaitsee Sophia Antipolis ssa, Ranskan Rivieralla. Eurecomiin voi hakea opiskelemaan, elektroniikan ja sähkötekniikan, sekä tietoliikennetekniikan opiskelijat, joilla on tekniikan kandidaatin tutkinto suoritettu. Opiskelu kestää kaksi lukukautta (pääainekokonaisuus 60 op), jonka jälkeen voi tehdä diplomityön jossakin Eurécomin yhteistyöyrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai itse hankitussa diplomityöpaikassa (myös Aalto-yliopistossa). Eurécomissa suoritettavat opinnot voivat muodostaa omassa korkeakoulussa pääainekokonaisuuden ja ne voi siten sisällyttää Aalto-yliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat valmistuvat Sähkötekniikan korkeakoulusta, minkä lisäksi he saavat diplomin myös Eurécom-instituutista. Eurécom-diplomin saaminen edellyttää 90 ECTS pisteen (60 op opintoja + 30 op diplomityö) suorittamista. Haku päättyy vuosittain lokakuun lopussa. Stipendiä haetaan jälkikäteen seuraavan maaliskuun stipendihaussa, ja apurahaa voi saada kahdelle lukukaudelle. Kolmatta lukukautta, joka on työharjoittelua, ei tueta. Opiskelija voi saada myös lukukausimaksutukea kolmelle lukukaudelle. Opinnot Eurécomissa alkavat yleensä helmi-maaliskuussa. Lisätietoja: professori Raimo Kantola ([email protected]) ja suunnittelija Jenni Tulensalo ([email protected]) Eurécom tarjoaa tällä hetkellä seitsemän linjaa, jotka ovat: Networking Security in Communications Systems Web Engineering Multimedia Mobile Communications Transmission Techniques Real Time and Embedded Systems HAKUEDELLYTYKSET Valinta tapahtuu hakemuksen perusteella Ranskaa ei tarvitse osata mutta hyvä englannin kielen taito on välttämätön Tekniikan kandidaatin tutkinto Hakuvaiheessa osa vaadituista opinnoista voi olla vielä suorittamatta/kesken. Tarkempi opintojen rakenne löytyy ja opinnot vahvistetaan opiskelijalle henkilökohtaisesti omassa korkeakoulussa. Kansainväliset kaksoistutkinto -ohjelmat Tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa on mahdollista suorittaa pääaine myös ns. kaksoistutkintona, jolloin puolet ylemmästä eli diplomi-insinöörin tutkinnosta suoritetaan ulkomailla partnerikoulussa ja puolet Aalto-yliopistossa. Pääaine muodostuu kolmesta moduulista. Partnerikoulussa vietetään yleensä diplomi-insinööriopintojen toinen vuosi ja suoritetaan 20 opintopisteen syventävä moduuli ja 10 opintopistettä vapaasti valittavia tai Tieteen metodiikka moduulin opintoja. Lisäksi diplomityön voi tehdä partnerikoulussa tai Otaniemessä (tai jossakin muualla) mutta työn valvoo professori molemmista kouluista. Lopuksi opiskelija saa tutkintotodistuksen molemmista yliopistoista. Opetus on kohdemaasta riippumatta englanniksi. Tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa on tällä hetkellä neljä kaksoistutkintoon johtavaa moduulivaihtoehtoa:

42 Tietoverkkotekniikka - Universidad Politécnica de Catalunya Moduuli: UPC Advanced Module in Telecommunication Engineering and Management. Vastuuprofessori: Raimo Kantola Radiotietoliikenne - Kungliga Tekniska Högskolan Moduuli: KTH Advanced Module in Wireless Systems Vastuuprofessori: Riku Jäntti Radiotietoliikenne - Universidade Técnica de Lisboa Moduuli: IST Advanced Module in Telecommunications Vastuuprofessori: Riku Jäntti Tietoverkkotekniikka TELECOM SudParis Moduuli: Telecom SudParis Advanced Module in Networks and Services Vastuprofessori: Jukka Manner Haku ohjelmiin on vuosittain maaliskuussa. Opintoihin voi hakea vaihto-opintojen apurahaa yhdeksi lukuvuodeksi. Lisätietoja kaikista ohjelmista www-sivuilta: sekä opintotoimistosta kv-suunnittelija Jenni Tulensalolta ([email protected]),

43 7.3.2 Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on suosituksia Tieteen metodiikka - moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maks. 5 opintopistettä), mikäli opiskelija haluaa poiketa suosituksista, on syytä neuvotella asiasta pääaineen professorin kanssa. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille koulutusohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa, jonka täyttymiseksi opiskelijan tulee valita vähintään 3 opintopistettä Aalto-yliopiston teknillisten korkeakoulujen yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty tämän luvun lopussa. Tieteen metodiikka moduulin laajuus on 10 op. Tieteen metodiikan opintojen suoritusmuotoja on kolme: 1. pääaineen tai syventävän moduulin mukainen moduuli (tarkista onko omalla pääaineellasi suositeltu M-moduuli) 2. kaikki 10 op yhteisestä listasta 3. henkilökohtainen moduulin sisältö pääaineen vastuuprofessorin kanssa. Tällöinkin on yhteiseltä listalta valittava vähintään 3 op.

44 Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista Yhteiseltä listan kursseista on suoritettava vähintään 3 opintopistettä. Jos pääaineessa/syventävässä moduulissa on esitetty erillinen suositus tieteen metodiikan opinnoista, tulee sitä ensisijaisesti noudattaa. Mikäli opiskelija haluaa poiketa pääaineen ja/tai syventävän moduulin suosituksesta, on asiasta syytä neuvotella pääaineen professorin kanssa. Muutokset tulee vahvistuttaa HOPSissa. A Tutkimusmetodologia L 5 A Introduction to Architectural Research 3 AS Tietokonemallintaminen L 5 AS Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon Kokeelliset menetelmät 5 Kon Suomen teollistumisen historia L+ 3 Kon Tekniikan tutkimuksen ja opetuksen historia L+ 3 Kon Tekniikan kulttuurihistoria L 3 Maa Maanmittaustieteiden metodologia 5 Mat Tieteen filosofia I&II L 5 Mat Tieteen historia I&II L + 5 Mat Tilastollinen päättely L 5 Mat Filosofia ja systeemiajattelu L V 3 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat Riskianalyysi L 5 S Sähkötekniikan historia L 3 T Statistical Signal Modeling 5 T Information Visualization P 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Methods for Software Engineering Research P V 3-5 TU Industrial Management Research Methods 5 TU Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 Yhd Ympäristötekniikan kokeelliset menetelmät L 5 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Kie Conference Talk 2

45 Kie Tieteellinen kirjoittaminen 1 Vie Väittelytaito 2 Yhteensä 9-11 op + ei luennoida Helsingin kauppakorkeakoulun kurssitarjonta: 30E00500 Quantitative Empirical Research (6 op) - (max 10 teknisten korkeakoulujen opiskelijaa) 80E80100 Business Research Methods (6 op) - (max 10 teknisten korkeakoulujen opiskelijaa) 51E00400 Ethics of Science, Technology and Design 6 op S

46 Pääaineiden ja syventävien moduulien suositellut tieteen metodiikka - moduulit Pääaine Tietoverkot S3022 Jos pääaine on Tietoverkot, ota seuraava M-moduuli. Jos kuitenkin erikoistut teleliikenneteoriaan, voit vaihtoehtoisesti suorittaa 10 op yhteiseltä listalta Pakolliset kurssit, valitse yksi seuraavista: S Simulation of Data Networks 5 S Tietoverkkotekniikan laboratoriokurssi B 2-5 S Network Traffic Measurements and Analysis P 5 Suositellaan seuraavia kursseja yhteiseltä listalta: Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat Tieteen filosofia I&II L 5 Mat Tieteen historia I&II L 5 Yhteensä 10 op Pääaine/syventävä moduuli Signaalinkäsittely S3013 / S300-3 Suositellaan seuraavia kursseja yhteiseltä listalta AS Tietokonemallintaminen 5 T Information Visualization 5 Niiden lisäksi suositellaan seuraavia kursseja: T Digital Image Processing 5 T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Mat Stokastiset prosessit 5 Mat Optimointioppi 5 AS Johdatus Matlab-ohjelmiston käyttöön 1 1 AS Johdatus Matlab-ohjelmiston käyttöön 2 1 S Tietotekniikan yksilöllinen kurssi 2-10 Yhteensä 10 op Syventävä moduuli Mikro- ja nanoelektroniikkasuunnittelu Suositellaan yhteiseltä listalta valittavien lisäksi S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari 1 Yhteensä 10 op

47