Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitosten esittely Mediatekniikan laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietotekniikan laitos Laitosten yhteystiedot Hallinto ja yhteystiedot Neuvostot ja toimikunnat Tietotekniikan talon kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot Perusaineiden laaja oppimäärä tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Kieliopinnot Pakollinen vieras kieli Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Diplomityö Aiheen vahvistaminen Arvostelu ja julkisuus Kypsyysnäyte ja seminaariesitelmä Suositeltavaa luettavaa diplomityöntekijälle TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET Ohjelmistotekniikan pääaine (T3001) Tietojenkäsittelyteorian pääaine (T3002) Ohjelmistotuotannon ja -liiketoiminnan pääaine (T3003) Mediatekniikan pääaine (T3004) Tietoliikenneohjelmistojen pääaine (T300) Informaatiotekniikan pääaine (T3006) Laskennallisen tieteen pääaine (IL3001) Framtidens industriföretag (FIF) (TU3006) Communications Systems (Institut Eurécom) (T3007) Kansainväliset Master-ohjelmat / International Master s Programmes Master s Programme in Foundations of Advanced Computing Master s Programme in Machine Learning and Data Mining Master s Programme in Mobile Computing Services and Security Master s Programme in Bioinformatics...92

2 NordSecMob - Master's Programme in Security and Mobile Computing TIETOTEKNIIKAN SIVUAINEMODUULIT MUILLE KUIN T-TUTKINTO-OHJELMAN OPISKELIJOILLE KANSAINVÄLINEN OPISKELU Opiskelijavaihto Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyöyliopistot Hakuajat Kustannukset ja rahoitus TKK:n stipendit Ulkomaalaisten korkeakouluopintojen hyväksilukeminen Tietotekniikan kansainväliset yhteistyöohjelmat Kaksoistutkinto-ohjelmat (NordSecMob, Cluster Dual Master) Ulkomailla suoritettavat pääaineet (Eurécom, FIF Framtidens industriföretag) HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Lisätietoja JOO-OPINNOT Valtakunnallinen JOO-sopimus Suomen virtuaaliyliopisto OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tietotekniikan alemman tutkinto-ohjelman malliohjelma Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijan tietojärjestelmät Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaminen erinomaisesti Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaminen oivallisesti Todistuksenjakotilaisuus Alumnitoiminta Teknillisen korkeakoulun kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Pienryhmätoiminta opinnoissa ja opintojen ohjauksessa Tuutorointi Pienryhmät laskuharjoitusryhminä Tietokillan isohenkilötoiminta ja phuksiryhmät...134

3 3 9.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS Vahvistettu HOPS OmaHOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintojen suunnittelijat Opintotoimisto/TKK-päärakennus Ura- ja rekrytointipalvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkinnon opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning...11

4 4

5 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta yhdistää teknillisen fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkät perinteet. Vuoden 2008 alusta entiset teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden osastot yhdistettiin tiedekunnaksi. Kaikilla näillä kolmella osastolla oli omat, vahvat opetus- ja tutkimusperinteensä, mutta myös paljon yhteistä. Tiedekunnan muodostamat entiset osastot kuuluivat pitkään hallinnollisesti saman sateenvarjon alle informaatiotekniikan osastoryhmässä ja tätä ennen tietotekniikan suurosastossa. Tiedekunta ei kuitenkaan ole pelkästään kolmen vanhan osaston yhteenliittymä. Laitoksia muodostettaessa yksiköitä siirtyi myös vanhojen osastorajojen yli informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Laskennallisen tekniikan laboratorio sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastosta yhdistyi lääketieteelliseen tekniikkaan. Mediatekniikan laitos puolestaan syntyi tietotekniikan osaston multimedia- ja virtuaalitekniikasta sekä automaatio- ja systeemitekniikan osaston viestintätekniikasta. Nämä yksiköt sopivatkin opetus- ja tutkimusalueensa puolesta erinomaisesti vahvistamaan informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan laitoksia. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversio-ongelmien huippuyksikössä.

6 Tiedekunta pähkinänkuoressa 6 perusopiskelijoita 2994 jatko-opiskelijoita 1036 henkilöstö 992 professoreita 80 vuonna 2007 suoritetut tutkinnot 367 vuonna 2007 väitelleitä tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat 260 (kevät 2008) kansainvälisten ohjelmien määrä 1.2 Tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitosten esittely Teknillisen korkeakoulun informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitokset tarjoavat maan laajinta ja monipuolisinta tietotekniikan opetusta. Laitosten perustehtävänä on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Laitokset vastaavat tietotekniikan tutkinto-ohjelman sekä kansainvälisen kaksoistutkintoon johtavan tutkinto-ohjelman NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus) opetuksesta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan on lisäksi sulautettu neljä Master s-ohjelmaa: Master s Programme in Mobile Computing Services and Security, Master s Programme in Bioinformatics, Macadamia Master s Programme in Machine Learning and Data Mining sekä Master s Programme in Foundations of Advanced Computing. Vuoden 2008 alussa tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa oli 162 perusopiskelijaa. Jatkoopiskelijoita tietotekniikan tutkimusaloilla oli Mediatekniikan laitos Mediatekniikan laitoksen toimialaan kuuluu digitaalinen media kaikissa muodoissaan, niin julkaisualustana kuin vuorovaikutteisena ympäristönäkin. Tavoitteena on edistää sitä monitahoista teknistä, sisällöllistä ja psykologistakin osaamista, mitä nykyaikaisten mediatuotteiden ja -järjestelmien rakentaminen vaatii. Tuote voi sisältää monia eri medialajeja (kuva, ääni, video, 3D-grafiikka jne.), joita on osattava käsitellä erilaisilla teknisillä alustoilla (esim. pöytätietokone, WWW, pelikonsoli, mobiililaitteet), minkä lisäksi on otettava huomioon käyttäjän vaatimukset. Tutkimuksen painopistealueita ovat tietokonegrafiikka ja vuorovaikutustekniikka, virtuaaliympäristöt, digitaalisen kuvan laatu sekä erilaiset wwwpalvelujen tekniikat mukaan lukien semanttinen web. Opetuksessa digitaalista mediaa lähestytään toisaalta teknisestä näkökulmasta, so. miten mediaa esitetään digitaalisena ja kuinka sitä käsitellään algoritmisesti. Toisena näkökulmana on mediasisällön tuotantoprosessi sekä siinä tarvittavat suunnittelutaidot - käytettävyyttä ja esteettisyyttäkään unohtamatta. Laitos vastaa tietotekniikan tutkinto-ohjelman mediatekniikka-

7 7 pääaineen ohella myös viestintätekniikan pääaineesta automaatio- ja systeemitekniikan tutkintoohjelmassa sekä osallistuu aktiivisesti informaatioverkostojen tutkinto-ohjelman toteutukseen Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitoksen tavoitteena on edistää tietojenkäsittelyn matemaattisten, tilastollisten ja laskennallisten menetelmien opetusta ja tutkimusta sekä niiden soveltamista vaativien teknistieteellisten suunnittelu- ja analyysitehtävien ratkaisuun. Yksi painoalue on adaptiivinen informatiikka, missä koneoppimismenetelmin pyritään löytämään suurten tietoaineistojen rakennetta selittäviä käsitteitä, komponentteja sekä niiden välisiä suhteita. Toinen painopiste on tietojenkäsittelyteoria, missä kehitetään matemaattisia menetelmiä laskennallisten ongelmien mallintamiseen, analysointiin ja ratkaisuun. Tietojenkäsittelytieteen laitoksessa toimii kaksi kansallista tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan tutkimuksen huippuyksikkö sekä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikön Pattern Discovery -ryhmä Tietotekniikan laitos Tietotekniikan laitoksessa tutkitaan ja opetetaan laaja-alaisesti tieto- ja ohjelmistotekniikan menetelmiä ja niiden soveltamista. Se huolehtii myös koko TKK:n yhteisestä tieto- ja ohjelmistotekniikan perusopetuksesta. Ohjelmistotekniikan osa-alueen (OT) opetus ja tutkimus kattaa ohjelmistojen suunnittelu- ja toteutustekniikat sekä niihin liittyen keskeiset tietoteknisten järjestelmien komponentit, kuten tiedonhallintajärjestelmät, kääntäjät, käyttöjärjestelmät sekä sulauteutut ja hajauteutut järjestelmät. Tietoliikenneohjelmistoissa perehdytään internet-teknologian perusteisiin ja kehitykseen sekä IP-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Internetin lisäksi tarkastellaan erityisesti mobiiliverkkoja ja sovellusten ja palveluiden toteutusta erilaisissa verkkoympäristöissä. Keskeisiä alueita Internetille ja mobiiliverkoille ovat tietoturvallisuus ja palveluarkkitehtuurit, sekä palveluiden hallintaan liittyvät asiat kuten liikkuvuus, palvelunlaatu ja laskutus. Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon osa-alueella (SoberIT) tutkitaan mm. ohjelmistoarkkitehtuureja ja -prosesseja, ohjelmistointensiivistä tuote- ja palveluliiketoimintaa, hajautettua tuotekehitystä, digitaalista taloutta, tuotetiedonhallintaa, informaatioergonomiaa sekä tietotekniikkaoikeutta. Tietotekniikan laitoksen tutkimuksen ja opetuksen tavoitteena on olla sekä käytännöllisesti merkityksellistä että akateemisesti korkeatasoista. Tutkimusprojektit toteutetaan läheisessä yhteistyössä teollisuuden ja akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Ne ovat usein poikkitieteellisiä ja luonteeltaan konstruktiivisia. Henkilökuntaan kuuluu mm. insinöörejä, kauppatieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä ja psykologeja.

8 1.3 Laitosten yhteystiedot 8 Mediatekniikan laitos Laitoksen johtaja: professori Tapio Takala T-111 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietojenkäsittelytieteen laitos Laitoksen johtaja: professori Pekka Orponen T-61 ja T-79 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) Tietotekniikan laitos Laitoksen johtaja: professori Heikki Saikkonen T-76, T-86, T-93, T-106, T-109, T-110, T-121, T-124 ja T-128 -alkuiset kurssit Tietotekniikan talo (Konemiehentie 2) (T-93, T-106, T-109, T-110) Innopoli 2 (Tekniikantie 14) (T-76, T-86, T-121, T-124, T-128) 1.4 Hallinto ja yhteystiedot Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@tkk.fi YLEISHALLINTO Dekaani professori Olli Simula, p. (09) Varadekaani professori Hannele Wallenius, p. (09) Hallintopäällikkö Ilse Muroke, p. (09) Tutkinto-ohjelman vastuuprofessori professori Ilkka Niemelä, p. (09) KANSLIA Kanslian käyntiosoite Kanslian postiosoite Tietotekniikan talo Konemiehentie 2, Otaniemi, Espoo Teknillinen korkeakoulu Tietotekniikan tutkinto-ohjelma PL 400, 0201 TKK Kanslian telefax (09) Tutkinto-ohjelman kotisivu Perusopintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri Tiina Kerola (vv.), Johanna Bovellán (vs.), p. (09) , huone C213 Päivi Koivunen, p. (09) , huone C212

9 9 Kansainväliset asiat Suunnittelija Projektisihteeri Projektisihteeri Jatko-opintoasiat Suunnittelija Opintosihteeri Eija Kujanpää, p. (09) , huone B233 Katja Pitkänen, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat (NordSecMob) Karoliina Kekko, p. (09) , huone B231 kansainväliset maisteriohjelmat Mari Knuuttila, jatko-opintoasiat, erillisopintoasiat (JOOopinnot) p. (09) , huone B212 Marjo Korhonen, jatko-opintoasiat, p. (09) , huone C Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Riitta Aalto. Tietotekniikan koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tietotekniikan koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tietotekniikan koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Antti Ylä-Jääski ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Päivi Koivunen. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä osastosihteeri Pirjo Ruuskanen. Tiedekunnassa on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää tietotekniikan tutkinto-ohjelmaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Tutkinto-ohjelmatoimikunta käsittelee tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan liittyviä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Antti Ylä-Jääski ja sihteerinä suunnittelija Johanna Bovellán. Tietotekniikan jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatko-opintoihin liittyviä asioita. Puheenjohtajana toimii professori Lauri Savioja ja sihteerinä suunnittelija Mari Knuuttila.

10 10 Tietotekniikan opetuksen arviointityöryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa arviointimenetelmien ja palautekäytäntöjen kehittäminen. Työryhmän sihteerinä toimii Mari Knuuttila. Tietoa neuvostojen ja työryhmien toiminnasta saa niiden sihteereiltä, puheenjohtajilta sekä Tietokillan opintomestarilta. 1.6 Tietotekniikan talon kirjasto Käyntiosoite Konemiehentie 2, 1. kerros Otaniemi, Espoo Puhelin (09) Telefax (09) Sähköpostiosoite Internet -osoite Kirjasto on avoinna ma, ke ti, to, pe 9 1 kesällä ma-pe aattopäivien ja loma-aikojen aukioloajat löytyvät kirjaston www-sivuilta: Muiden kuin kurssikirjojen sekä konferenssijulkaisujen laina-aika on 28 vuorokautta. Kurssikirjojen laina-aika on 14 vuorokautta. Myös opinnäytteiden laina-aika on 14 vuorokautta. Alle vuoden vanhoja opetusmonisteita lainataan yölainana ja sitä vanhempia 14 vuorokaudeksi. Käsikirjaston reference-kappaleita sekä lehtiä ei lainata. Kurssikirjojen käsikirjastokappaleita annetaan yö- ja viikonloppulainaksi; lainaus alkaa 1 tunti ennen sulkemisaikaa. Lainat tulee palauttaa tai uusia viimeistään eräpäivänä. Lainat voi uusia lainaustiskillä, itsepalveluautomaatilla, puhelimitse, sähköpostitse tai TEEMU -järjestelmän kautta. Varattua aineistoa ja yölainoja ei voi uusia.

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelman edellyttämät opinnot muodostuvat opintopisteen laajuisista moduuleista. Teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö löytyy osoitteesta Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 12 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusmoduuli A1 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine (40 opintopistettä) muodostuu kahdesta moduulista: tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista. Sivuaine (20 opintopistettä) muodostuu yhdestä moduulista: joko toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Alempaan tutkintoon on sisällyttävä sivuaine.

13 13 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaatintyö ja seminaari on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyötä ja seminaaria käsitellään luvussa 2.8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelu sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 6.

14 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli C (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Ylemmän tutkinnon rakenne voi poiketa kuvassa 2 esitetystä rakenteesta esimerkiksi siinä tapauksessa, että ylemmässä tutkinnossa on uusi, perus-, jatko- ja syventävästä moduulista

15 1 muodostuva pääaine. Suoritettavat moduulit vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine (60 opintopistettä) muodostuu kolmesta moduulista: alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista, perusmoduuliin pohjautuvasta jatkomoduulista sekä jatkomoduuliin pohjautuvasta syventävästä moduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon sivuaine (40 opintopistettä) koostuu kahdesta, pääaineeseen kuulumattomasta, moduulista: joko alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta perusmoduulista ja tähän pohjautuvasta jatkomoduulista tai alemmassa tai ylemmässä tutkinnossa suoritetusta jatkomoduulista ja tähän pohjautuvasta syventävästä moduulista. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön pääaineen professori hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Yhteisen osan kurssitarjonta löytyy kappaleesta 2.6. Opiskelija valitsee tästä tarjonnasta vähintään 3 opintopisteen laajuiset opinnot. Tutkinto-ohjelmat voivat lisäksi täydentää M-moduulin opetussuunnitelmaa tutkinto-ohjelmakohtaisilla tieteellisillä menetelmäopinnoilla. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiset tieteen metodiikan kurssit löytyvät kappaleesta 2.6. Mahdollisista korkeakoulun ulkopuolella suoritettavista, moduuliin kiinnitettävistä kursseista sovitaan opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä tietotekniikan koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 2.9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut

16 16 kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Vieraan kielen suoritukseen kuuluu sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon osoittaminen. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on suorittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu on vapaavalintaista ja se sisällytetään vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Tietotekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet Tietotekniikan tutkinto-ohjelman vastuuprofessori on Ilkka Niemelä. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma järjestetään tietotekniikan, tietojenkäsittelytieteen ja mediatekniikan laitoksen yhteistyönä. Nämä laitokset ovat kansainvälisesti arvostettuja, maan johtavia alansa opetus- ja tutkimusyksikköjä, joiden tavoitteena on vastata elinkeinoelämän ja tietoyhteiskunnan muuttuviin haasteisiin harjoittamalla kansainvälisesti arvostettua tietotekniikan tutkimusta ja kouluttamalla haastaviin tehtäviin kykeneviä, eettisesti vastuuntuntoisia ja yhteistyökykyisiä tietotekniikan asiantuntijoita. Laitosten tarjoama opetus antaa laajan pohjan tutkinto-ohjelmalle ja opiskelijoille valmiudet menestykselliseen tietotekniikan kehittämiseen ja soveltamiseen sekä kokonaisuuksien hallintaan monilla tekniikan ja yhteiskunnan aloilla. Tutkinto-ohjelman keskeisenä tavoitteena on tuottaa hyvin koulutettua työvoimaa yhteiskunnan tarpeisiin sekä luoda tutkimuksen ja koulutuksen avulla osaamispohjaa yritysten innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaattitutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle tietotekniikan perustiedot ja näin edellytykset tietotekniikan ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen, alan kehityksen seuraamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. Tärkeää on myös saavuttaa riittävät yhteistyö-, ryhmätyöskentely-, kieli- ja viestintätaidot.

17 17 Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle alan teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, jonka varaan voidaan rakentaa valmiudet tieteelliseen työskentelyyn, kehittymiseen vaativiin tietotekniikan asiantuntijatehtäviin sekä valmiudet ymmärtää ja eritellä tietotekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman diplomi-insinööritutkinnon tavoitteena on saavuttaa jonkin tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus, valmiudet tietotekniikan alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä valmiudet tietotekniikan jatkokoulutukseen. Tutkinto antaa valmiudet toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä, joka ymmärtää tietotekniikan alan ongelmat laaja-alaisesti käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta. 2.4 Tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot Tietotekniikan tutkinto-ohjelman P, O ja A1 -moduulien sisältö on seuraava (kts. kuva 1): T901-P PERUSOPINNOT P Vastuuprofessorit: prof. Antti Ylä-Jääski ja prof. Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi C 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C 2 10 Mat- Matematiikan peruskurssi /1132 C 3-I tai C 3-11 Mat- Sovellettu todennäköisyyslaskenta /2620 A tai B Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Kie- Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) /7001 kokeen kirjallinen osio Kie- Toisen kotimaisen kielen (ruotsi/suomi) /7002 kokeen suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. kappale 2.7.1) 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 TKK:lla T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkintoohjelmassa 1 T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Tiedonhallintajärjestelmät Valitse seuraavia laboratoriotyökursseja vähintään 2 op:n verran: T Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen 3 harjoitustyö Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2

18 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 S Digitaalitekniikan työt 2 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Yhteensä T901-O OHJELMAN YHTEISET OPINNOT O Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski ja Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op T Johdatus tietoliikenteeseen TAI T Introduktion till datakommunikation T Multimediatekniikka 4 T Johdatus käyttäjäkeskeiseen 2 tuotekehitykseen T Datasta tietoon 4 Valitse jokin seuraavista op:n laajuisista kursseista tai kurssiyhdistelmistä: Mat Matematiikan peruskurssi C3-I TAI Mat Matematiikan peruskurssi C3-II TAI TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Tuotantotalouden harjoitus 1 Yhteensä 20 PERUSMODUULIT A1: Valitaan joko tietotekniikan tai informaatiotekniikan perusmoduuli sen mukaan, minkä jatkomoduulin haluaa suorittaa. T202-1 TIETOTEKNIIKKA T Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski ja Ilkka Niemelä koodi kurssin nimi op T Ohjelmoinnin jatkokurssi T2 (C-kieli) 6 T Introduction to Software Engineering T Logiikka tietotekniikassa: perusteet 4 S Tietokoneen arkkitehtuuri Yhteensä 20 T203-1 INFORMAATIOTEKNIIKKA I Vastuuprofessorit: Erkki Oja, Olli Simula, Juha Karhunen, Heikki Mannila (vv.) ja Samuel Kaski koodi kurssin nimi op T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 T Hahmontunnistuksen perusteet 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles Yhteensä 20

19 19 T901-K Kandidaatintyö ja seminaari (10 op) Kandidaattiseminaari ja sen aikana tehtävä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyö laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Lisätietoa kandidaattiseminaarista löytyy osoitteista ja T901-K KANDIDAATINTYÖ JA SEMINAARI koodi kurssin nimi op TIK.kand Kandidaatintyö ja seminaari 10 TIK.kyps Kypsyysnäyte 0 Yhteensä Perusaineiden laaja oppimäärä tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa Perusaineiden laajan oppimäärän laajuus on 8 op, joista 6 op sijoittuu P-moduuliin ja 20 op sivuainemoduuliin. Sivuainemoduuli on perustieteiden sivuaine alemmassa tutkinnossa. P-moduuliin sijoittuva osa laajoja perusopintoja koostuu matematiikasta (30 op), fysiikasta (20 op), sovelletusta matematiikasta ( op) ja tietotekniikasta (10 op) oheisen kaavion mukaisesti. Lisätietoja T91-1 Perusopinnot laajalla oppimäärällä P (80 op) Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski, Ilkka Niemelä Koodi Kurssin nimi op T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 Matematiikka (30 op) Mat Matematiikan peruskurssi L 1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L 3 10 Fysiikka (20 op) Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA Tfy Fysiikka IIB Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Sovellettu matematiikka ( op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A Tietotekniikka (10 op) T Ohjelmoinnin perusteet T (Java) T Tietorakenteet ja algoritmit T Oman tutkinto-ohjelman opintoja (9 op) T Johdatus opiskeluun tietotekniikan tutkinto- 1

20 ohjelmassa T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Kie /7001 ja Kie / 7002 Kielet ( op) 20 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen ja suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli (kts. kappale 2.7.1) 3 Yhteensä 80 Perustieteiden sivuainemoduuli tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa (20 op) (Perusaineen laajan oppimäärän sivuaine) Vastuuprofessorit: Antti Ylä-Jääski, Ilkka Niemelä Sivuainemoduuli (20 op) koostuu matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opinnoista. Moduuliin on sisällyttävä vähintään 10 opintopistettä matematiikan opintoja sekä Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) (6 op). Moduulin muita kursseja valitaan siten, että 20 op täyttyy. 1+1 Koodi Kurssin nimi op Mat Matematiikan peruskurssi L 4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Johdatus stokastiikkaan Mat Stokastiset prosessit T Ohjelmoinnin jatkokurssi T1 (Java) 6 T Tiedonhallintajärjestelmät Tfy Fysiikka IIIA Tfy Fysiikka IIIB Yhteensä 20 Suoritettuaan perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija voi halutessaan suorittaa perustieteiden sivuainemoduulin jatkoksi matematiikka-, fysiikka- tai tietotekniikkapainotteisen henkilökohtaisen jatkomoduulin. Näin opiskelijalle muodostuu ylempään tutkintoon henkilökohtainen sivuaine (B1 alemmassa tutkinnossa ja B2 ylemmässä tutkinnossa). Halutessaan suorittaa matematiikka-, fysiikka- tai tietotekniikkapainotteisen henkilökohtaisen jatkomoduulin on opiskelijan otettava yhteyttä matematiikan laitoksen tai tietotekniikan tutkintoohjelman perusopintoasioiden suunnittelijaan. 2.6 Tietotekniikan tieteen metodiikan opinnot M (10 op) Vastuuprofessori: Ilkka Niemelä Tieteen metodiikan moduulin tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja

21 21 insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Tietotekniikan tutkinto-ohjelma on lisäksi määritellyt tutkintoohjelmakohtaisia menetelmäopintoja. Opiskelija valitsee tieteen metodiikan opintoja TKK:n yhteiseltä listalta vähintään 3 opintopisteen verran. Loput 7 opintopistettä opiskelija voi valita joko yhteiseltä listalta tai tietotekniikan tutkinto-ohjelmakohtaiselta listalta. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa ei ole määritelty pakollisia menetelmäkursseja, mutta pääainekohtaisia suosituksia voidaan esittää. T901-M Tieteen metodiikan moduuli A. Yhteinen lista (valittava vähintään 3 op): Koodi Kurssin nimi op A Tutkimusmetodologia AS Tietokonemallintaminen Kon Kokeelliset menetelmät Maa Maanmittaustieteiden metodologiaa Mat Tieteen filosofia I & II Mat Tieteen historia I & II Mat Tilastollinen päättely Mat Filosofia ja systeemiajattelu 3 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit Mat Tilastollisen analyysin perusteet Mat Riskianalyysi (ei luennoida lv ) S Sähkötekniikan historia 3 S Teknologian filosofia 3 T Signaalien tilastollinen mallinnus T Machine Learning: Basic Principles T Information Visualization T Methods for Software Engineering 3 Research TU Industrial Management Research Methods TU Laadulliset tutkimusmenetelmät Kie Thesis Writing 2 Kie Conference Talk 2 Kie Tieteellinen kirjoittaminen 1 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Vie Väittelytaito 2 B. TKK:n ulkopuolinen kurssitarjonta: Språkalliansen Kurssi: Vetenskapligt skrivande 1 (2 sp) TKK:n yhteyshenkilö on suunnittelija Johanna Söderholm (opintotoimisto). Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Sopivia metodikursseja mm. Kriittinen ajattelu ja Argumentaatio tutkimuksessa. Kurssien suorittaminen edellyttää JOO-opinto-oikeutta: Yhteyshenkilö: tutkimuskoordinaattori Juha Tuunainen, Helsinki Institute of Science and Technology Studies

22 C. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman lista Koodi Kurssin nimi op Mat Diskreetin matematiikan perusteet Mat Optimoinnin perusteet 3 Mat Simulointi L T Search problems and algorithms 4 T Parallel and distributed systems 4 T Cryptography and data security 4 T Computational complexity theory P T Ohjelmistotekniikan laboratoriotyöt Kieliopinnot Tutkintosäännön mukaan opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muuten osoittaa toisen kotimaisen kielen (suomi tai ruotsi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkieleksi katsotaan se kieli, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli suomi vai ruotsi. Opiskelijan toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvioidaan arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellisen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. riittävä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Kieliopinnoista alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kerrotaan myös kappaleissa kielitaito alemmassa korkeakoulututkinnossa ja kielitaidon osoittaminen ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Lisätietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta sekä vieraan kielen kursseista saa Kielikeskuksen www-sivuilta Pakollinen vieras kieli Pakollisen vieraan kielen suoritukseksi kelpaavat kielten kurssit, lukuvuosi Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa pakollista vierasta kieltä on suoritettava vähintään kolmen opintopisteen verran. S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englanti Kie Tekniikan englannin lukukurssi (2op) S Kie Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2op) K Kie Konferenssi- ja seminaariesitelmät (2op) S Kie Opinnäytetyö englanniksi L (2op) K Kie Englannin kirjallinen koe (1op) K Kie Englannin suullinen koe (2op) S

23 Espanja Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Espanja 6A (2op) S+K Kie Espanja 6B (2op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 1 (1op) S Kie Latinalaisen Amerikan kulttuurit 2 (1op) S+K Kie Espanjankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S Kie Viestintää hispaanisessa maailmassa (2op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 1 (2op) S+K Kie Tekniikan espanjaa (4op) S+K Kie Espanjankielinen elokuva 2 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2op) S+K Japani Kie Japani (4op) S+K Kie Japani 6 (4op) S+K Kie Japanilaista kulttuuria (2op) S+K Kie Japanilainen yhteiskunta (2op) S+K Kie Japaninkielistä ammattikirjallisuutta (2op) S+K Kie Japaninkielistä kaunokirjallisuutta (2op) S+K Kie Joukkoviestinnän japania (2op) S+K Kie Liike-elämän japania (2op) S+K Kie Japani-Suomi sanakirjaprojekti (1op) S+K Kie Vientikaupan japania (2op) S+K Kie Ympäristöalan japania (2op) S+K Kie Japanin kielen tulkkaus (2op) S+K Kie ICT-japania (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 1 (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 2 (2op) S+K Ranska Kie Ranska B (2op) S+K Kie Ranska 6A (2op) S+K Kie Ranska 6B (2op) S+K Kie Ranska 7A (2op) S+K Kie Ranska 7B (2op) S+K Kie Ranska 8A (2op) S+K Kie Ranska 8B (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 1 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Tekniikan ranskaa 2 (2op) S+K (ei luennoida lukuvuonna 08-09) Kie Tekniikan ranskaa 3 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 4 (2op) S+K Kie Civilisation française 1 (1op) S+K 23

24 Kie Civilisation française 2 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 1 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 2 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Grammaire française 2 (2op) K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2op) S+K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S+K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1op) K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2op) K Kie Architecture (2op) S+K Kie Chimie technique (2op) S+K Kie Génie électrique (2op) S+K Kie Génie informatique (2op) S+K Kie Physique et mathématiques (2op) S+K Kie Transformation du bois (2op) S+K Saksa Kie Saksa B (2 op) S+K Kie Saksa 6A (2 op) S+K Kie Saksa 6B (2 op) S+K Kie Saksan kielioppia 2 (2 op) K Kie Median saksaa (2 op) S Kie Saksan keskustelukurssi (1 op) S Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) K Kie Landeskunde 1 (1 op) S+K Kie Landeskunde-kurssi 2 (1op) S+K Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) S Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie Liike-elämän saksaa A (2op) S+K Kie Liike-elämän saksaa B (2op) S+K Kie Suullista viestintää (2op) S Kie Saksaa itsenäisesti 1 (1 op) K Kie Saksaa itsenäisesti 2 (2 op) K Kie Teknisen saksan tekstikurssi (2-3 op) K Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) S+K Kie Tekniikan saksaa 2 (2 op) S+K Kie Tekniikan erikoisalojen saksaa (2-4 op) K Venäjä Kie Venäjä 6B (2op) S+K Kie Yritysviestinnän venäjää (2-4 op) S+K Kie Talouselämän venäjää (2-4op) Kie Joukkoviestinnän venäjää (1-3 op) S+K Kie Venäjän maantuntemusta (1-2op) S+K Kie Venäjän kirjallisuutta (1-2 op) S+K Kie Venäjän kielen erikoistyö (2 op) S+K Kie Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi (1-3 op) S+K Kie Tekniikan venäjää (1-3 op) S+K 24

25 2.8 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari 2 Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkintoohjelman alaan liittyvästä aiheesta Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari on 10 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, johon kuuluu lisäksi kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on luoda: tiedonhaun, tieteellisen ajattelun, tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aihe sovitaan kandidaattiseminaarin alussa ja kandidaatintyö tehdään seminaarin aikana. Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä, ja siihen kuuluu tutkinto-ohjelman järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Työn valmistuttua opiskelija esittelee työnsä seminaarissa Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatintyö ja kypsyysnäyte laaditaan suomeksi tai ruotsiksi. Jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, kandidaatintyö ja kypsyysnäyte on mahdollista laatia vastuuopettajan suostumuksella myös muulla kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa paitsi kielitaitoa myös perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Suoritettuaan kypsyysnäytteen hyväksytysti opiskelija on osoittanut, että hänellä on erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. 2.9 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkintoohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimisen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja ohjaajan. Diplomityön valvojan tulee olla TKK:n professori, TKK:ssa toimiva akatemiaprofessori tai TKK:n professorin virasta virkavapaalla oleva, TKK:ssa muissa tehtävissä toimiva henkilö. Työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus Aiheen vahvistaminen Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmässä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 4 op. Diplomityön aihetta haetaan