S e l v i t y s o s a : Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Toiminta-ajatus. Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeusjärjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, tehokkaasta rikosten torjunnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yhteistyöstä. Lähivuosien kehittämislinjat Perustuslaki ja hallinnon kehittäminen Jatketaan perustuslain toimeenpanoa ja seurantaa. Maahan ja luontaiselinkeinoihin liittyvien oikeuksien järjestämistä saamelaisten kotiseutualueen valtionmailla selvitetään vuonna 2001 mietintönsä jättävän toimikunnan ehdotusten pohjalta. Valmistellaan eduskunnalle vuonna 2003 annettavaa selontekoa uuden julkisuuslainsäädännön soveltamisesta ja toimivuudesta. Lainsäädännön laadun ja säädösinformaation parantaminen Kytketään lainvalmistelu kiinteämmin osaksi valtioneuvoston yleistä toimintapoliittista suunnittelua valtion keskushallinnon uudistamishankkeeseen liittyen ja ottaen huomioon Euroopan unionin yhä kasvava merkitys. Samalla kehitetään ja tuetaan ministeriöiden valmiutta hyvälaatuiseen säädösvalmisteluun erityisenä painopistealueena lainsäädännön vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi. Jatketaan tehostettua lainvalmistelukoulutusta ja turvataan tehokkaan laintarkastuksen toimintaedellytykset. Finlex-säädöstietopankki on tarkoitus saada täydessä laajuudessaan käyttöön vuonna 2002. Suomen Säädöskokoelman julkaisuvastuu on tarkoitus siirtää oikeusministeriölle vuonna 2003. EU ja kansainvälinen yhteistyö Oikeusministeriö toimii aktiivisesti Euroopan unionin muodostaman oikeusalueen kehittämiseksi Tampereen Eurooppa-neuvoston linjausten mukaisesti. Vuonna 2002 saatetaan voimaan uusia rikosoikeuden alaan kuuluvia instrumentteja. Jatkotyössä ovat keskeisiä päätösten ja tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen, rikostorjunta sekä rikoksen uhrin aseman parantaminen. Uusien instrumenttien tehokas toimeenpano edellyttää viranomaisyhteistyön parantamista sekä kattavan koulutuksen järjestämistä. Kansalaisten oikeussuhteet Yhtiölainsäädäntöä uudistetaan tavoitteena palvella kooltaan ja pääomarakenteeltaan erilaisten yritysten tarpeita, pienten yhtiöiden toimintaedellytyksiä ja suurempien yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on myös parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia kerätä pääomaa ja työllistää. Vahingonkorvausta koskevaa lainsäädäntöä nykyaikaistetaan. Perheoikeudellista lainsäädäntöä kehitetään vastaamaan ihmisten muuttuvia elämäntilanteita. Maksukyvyttömyyden hallinta Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen. Tarkoitus on erityisesti tehostaa konkurssipesien selvittämistä ja omaisuuden realisointia. Jatketaan ulosottolainsäädännön kokonaisuudistusta. Velkojen viivästyskorkoa koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien velallisten viivästyskorkoa voitaisiin alentaa nykyistä useammin. Tätä tarkoittava esitys annetaan jo vuoden 2001 puolella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Oikeusturvan parantaminen ja kustannusten alentaminen Vuonna 2002 annettavilla esityksillä jatketaan yleisten tuomioistuinten oikeudenkäyntimenettelyn kehittämistä tavoitteena alentaa oikeudenkäyntien aiheuttamia kustannuksia lisäämällä menettelyn tehokkuutta ja joustavuutta sekä parantaa todistajien ja asianomistajien suojaa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynnin julkisuudesta annettu lainsäädäntö uudistetaan tavoitteena selkeyttää sääntelyä ja lisätä oikeudenkäynnin julkisuutta. Tuomarien uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus käynnistää vuonna 2003. Kehitetään rikosasiain toimintoketjua siten, että menettelyn kaikki osa-alueet toimivat saumattomasti yhtenä kokonaisuutena. Toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmää selvittäneen komitean ehdotuksen pohjalta jatketaan uudistusten valmistelua yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa. Ryhdytään valmistelemaan tuomioistuinlaitoksen kokonaisvaltaista pitkän tähtäyksen kehittämisohjelmaa. Kriminaalipolitiikka Hallituksen huumausainepoliittisiin linjauksiin liittyen jatketaan syyttäjien tehostettua toimintaa huumausainerikoksissa sekä parannetaan vankiloiden huumevalvontaa ja päihdekuntoutusta. Tehostettuja toimia talousrikollisuuden ehkäisemiseksi on tarkoitus jatkaa syyttäjäntoimessa ja ulosotossa. Rikoslain kokonaisuudistus saatetaan loppuun. Vuonna 2002 annettavilla hallituksen esityksillä uudistetaan muun muassa talousrikoksia koskevat säännökset. Aloitetaan osittaisuudistusten sarjana toteutetun rikoslain uudistuksen kokoaminen johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Rikoksentorjunnassa keskeisellä sijalla ovat eri viranomaisten ja muiden paikallisten toimijoiden yhteistyönä laadittavat paikalliset turvallisuusohjelmat. Ohjelman toteuttamisesta laaditaan vuonna 2002 hallitukselle seurantaraportti ja ehdotus rikoksentorjunnan kehittämisestä jatkossa. Uusintarikollisuuteen vaikuttamisessa tärkeä toimintalinja on nopea puuttuminen nuorten tekemiin rikoksiin sekä rikosoikeudellisten ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimien yhteensovittaminen. Rakenteellisia kehittämistoimia Henkilöstöpolitiikka. Keskeisiä tavoitteita ovat uuden, tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvan palkkausjärjestelmän käyttöönotto, työkyvyn ylläpitämistä tukevien toimenpiteiden vakiinnuttaminen koko hallinnonalalla sekä koulutusjärjestelmien kehittäminen siten, että osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hallinnonalan tehtäviin voidaan turvata. Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla henkilöstö voi paremmin vaikuttaa toimintayksiköidensä työtapoihin ja kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstöjohtamiseen. Tietohallinto ja tietotekniikan soveltaminen. Tietojärjestelmien kehittämistä sekä niiden käytettävyyden ja palvelukyvyn parantamista jatketaan. Keskeiset lähivuosien tietojärjestelmien kehittämishankkeet ovat ulosoton tietojärjestelmän, oikeusrekisterikeskuksen täytäntöönpanojärjestelmän ja rangaistusten täytäntöönpanon tietojärjestelmän uudistaminen sekä eri viranomaisten asianhallintajärjestelmät. Resurssien käytön tehostamiseksi kehitetään tietohallinnon organisaatiota. Palvelujen parantamisessa painopiste on erityisesti sähköisen asioinnin edellytyksissä ja sähköisissä tietopalveluissa. Tavoitteena on myös tehostaa hallinnonalan tietoresurssien hyväksikäyttöä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Organisaation kehittäminen. Rangaistusten täytäntöönpanon organisaation kehittämistä jatketaan ottamalla tarkasteltavaksi rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän keskushallinnon sekä alue- ja paikallishallinnon tehtäväjako. Ministeriön kehittämistä jatketaan pyrkien muodostamaan ministeriöstä selkeämmin valtioneuvoston esikuntatehtäviin, hallinnonalan strategiseen ohjaukseen sekä EU- ja kansainvälisiin tehtäviin keskittyvä kokonaisuus. Tämä edellyttää Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
ministeriön operatiivisten tehtävien sekä hallinnonalan tuki- ja palvelutehtävien eriyttämistä varsinaisista ministeriötehtävistä. Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 v. 2002 esitys 1000 Muutos 2001 2002 1000 % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset 41 638 41 091 40 725-366 - 1 10. Tuomioistuinlaitos 181 356 186 134 199 993 13 859 7 30. Oikeusapu 52 559 48 838 50 961 2 123 4 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos 95 763 97 704 103 500 5 796 6 50. Rangaistusten täytäntöönpano 149 075 151 931 167 406 15 475 10 70. Vaalimenot 18 665 336 673 337 100 Yhteensä 539 057 526 034 563 258 37 224 7 Henkilöstön kokonaismäärä 9 312 9 080 9 290 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna 2002: Perustuslain täytäntöönpanoon ja perusoikeuksien kehittämiseen liittyen annetaan esitykset hallintomenettelylain ja kielilainsäädännön uudistamiseksi. Vaalijärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että tarvittavat uudistukset ovat sovellettavissa vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Lainsäädännön laadun parantamiseksi lainvalmistelun kehittäminen kytketään kiinteämmin osaksi valtioneuvoston muuta toimintapoliittista suunnittelua ja sen toteuttamista. Järjestelyt toteutetaan valtion keskushallinnon uudistamishankkeeseen liittyen. Jatketaan Finlex-säädöstietopankin täydentämistä mm. lakien esitöitä koskevalla aineistolla. EU-toiminnassa pyritään aktiivisesti vaikuttamaan EU:n oikeusalueen ja EU:n avoimuussäännöstön kehittämiseen sekä lainsäädännön selkeyttämiseen. EU:n laajentumisprosessissa osallistutaan tiiviisti hakijamaita koskevaan arviointi- ja neuvotteluprosessiin sisä- ja oikeusasioissa, painottaen erityisesti Baltian maihin liittyviä kysymyksiä. Jatketaan oikeudellista yhteistyötä Venäjän kanssa ja tiivistetään viranomaisten välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa kansallisesti ja osallistutaan viranomaisyhteistyön kehittämiseen EU:n puitteissa. Jatketaan yhtiölainsäädännön kehittämistä erityisesti osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen tähtäävällä valmistelulla. Perintöoikeudellisen lainsäädännön uudistamistarpeita arvioidaan kokonaisuudessaan. Uudistaminen aloitetaan esityksellä kuolinpesän velkavastuuta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Annetaan esitys konkurssilainsäädännön uudistamisesta, jolla konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen. Velkasuhteita koskevaa lainsäädäntöä kehitetään esityksellä velan vanhentumista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Lisäksi annetaan esitys velkajärjestelylainsäädännön tarkistamisesta. Oikeusturvan kehittämiseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisesta sekä esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta. Ratifioidaan Euroopan unionin vuoden 2000 oikeusapusopimus. Rikoslain kokonaisuudistukseen liittyen annetaan mm. talousrikoksia, aserikoksia ja alkoholirikoksia koskevat hallituksen esitykset. Aloitetaan uudistetun rikoslain koontityö. Annetaan sopimushoitoa koskeva hallituksen esitys sekä esitys rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Valmistellaan esitystä Euroopan neuvoston tietokonerikollisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevan yleissopimuksen ratifioinnista. Valmistellaan hallitukselle raportti Kansallisen rikoksentorjun- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
taohjelman toimeenpanosta sekä toimenpiteet nuorten tekemien rikosten nopeutettuun käsittelyyn liittyvän kokeilun sekä uhrin aseman parantamiseen liittyvän selvityksen pohjalta. Kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uutta palkkausjärjestelmää. Jatketaan toimenpiteitä hallinnonalan henkilöstön koulutusjärjestelmien kehittämiseksi. Tuetaan työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnan laajentamista kaikkiin hallinnonalan työyhteisöihin. Johtamisen sekä henkilöstöpolitiikkaan ja resurssien hallintaan liittyvän päätöksenteon tietopohjan parantamiseksi jatketaan hallinnonalalla kustannuslaskennan, henkilötietojärjestelmien ja henkilöstötilinpäätöksen sekä tietopalvelujen kehittämistä. Tietohallinnossa painopisteenä on tietohallinnon organisaation kehittäminen sekä edellytysten luominen sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen laajentamiselle. 21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 23 706 000. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon julkaisutoiminnasta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 43 000 yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 26.06.21, 32 000 yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21 ja vähennyksenä 1 631 000 siirtona momentille 25.50.21. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 215 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 24 010 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 134 000 Muut toimintamenot 23 876 000 Bruttotulot 304 000 Maksullisen toiminnan tulot 38 000 muut suoritteet 38 000 Muut tulot 266 000 Nettomenot 23 706 000 2002 talousarvio 23 706 000 2001 talousarvio 24 200 393 2001 lisätalousarvio 561 411 2000 tilinpäätös 24 865 744 22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 507 000. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, oikeusrekisterikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston tulot. Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 54 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 7 181 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 538 000 Muut toimintamenot 6 643 000 Bruttotulot 674 000 Maksullisen toiminnan tulot 657 000 julkisoikeudelliset suoritteet 67 000 muut suoritteet 590 000 Muut tulot 17 000 Nettomenot 6 507 000 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos harjoittaa puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta ottaen huomioon oikeusministeriön lainvalmistelutyön vaatimukset sekä muut tutkimustiedon tarpeet. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonaiskuvan oikeusoloista, rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta. Laitos kehittää rikollisuuden osoittimia, seuraa kriminaalipoliittisia uudistuksia ja tutkii kontrolliviranomaisten toimintaa. Painopistealueita ovat yleisön rikoskokemusten mittaaminen, henkirikollisuus sekä nuorisorikollisuus ja nuorten seuraamusjärjestelmä. Tuomioistuinuudistusten seurantaa ja arviointia jatketaan sekä kehitetään edelleen lainsäädäntötutkimusta. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa, neuvoo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilötietolain, tietoteknii- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
kan kehityksen ja kansainvälistymisen myötä tietosuojavaltuutetun tehtävät ovat lisääntyneet. Toiminnassa painotetaan tietosuojaloukkausten ennaltaehkäisemistä korostamalla rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen välistä yhteistyötä sekä hyvän tiedonhallintatavan merkitystä osana hyvää palvelua. Toimintamuotojen painotuksessa pyritään ottamaan huomioon uudesta teknologiasta johtuvat vaatimukset, yhteistyö rekisterinpitäjiä ja rekisteröityjä edustavien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa ja tähän liittyen toimialakohtaisten käytännesääntöjen aikaansaaminen. Vaikka käsiteltävien asioiden määrän ennakoidaan kasvavan, kansalaisten vireillesaattamien asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on edelleen 6 kk. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkään vireillä olleiden asioiden osuuden vähentämiseen. Selviin oikeusturvaloukkauksiin puututaan välittömästi. Tietosuojalautakunta käyttää henkilötietolainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädännön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika pidetään alle 3 kuukaudessa. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja valvoa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta. Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoiminnassaan edelleen erityistä huomiota raukeaviin konkurssipesiin ja talousrikosten selvittämiseen vähävaraisissa pesissä. Uuden konkurssilain myötä konkurssiasiamiehen toimistolle tulee uusia tehtäviä konkurssipesien julkisselvityksen ja jälkiselvitystyön yhteyteen, mihin tehtäviin on valmistauduttava. Onnettomuustutkintakeskus huolehtii onnettomuuksien tutkinnan yleisestä järjestämisestä, suunnittelusta ja koulutuksesta. Onnettomuustutkintakeskus pyrkii luomaan edellytyksiä nopealle ja tehokkaalle onnettomuustutkinnalle sekä kehittämään eri viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuormamaksujen perinnästä sekä valtion varoista maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushallinnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekisteri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. Tavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. 2002 talousarvio 6 507 000 2001 talousarvio 6 345 226 2001 lisätalousarvio 157 088 2000 tilinpäätös 6 788 233 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 439 000. Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen ja rikosvahinkokorvauksia sekä syyttömästi tuomituille ja vangituille maksettavia korvauksia koskevien hakemusten käsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä oikeusministeriön päättämässä laajuudessa erityisen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. 2002 talousarvio 2 439 000 2001 talousarvio 2 438 725 2000 tilinpäätös 2 526 324 51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 073 000. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, se- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
kä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset 6 610 000 Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille 202 000 Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen 992 000 Avustukset ympäristöoikeudenkäyntikuluihin ryhmäkannetyyppisissä asioissa 34 000 Muut avustukset 235 000 Yhteensä 8 073 000 Käyttösuunnitelma: 2002 talousarvio 8 073 000 2001 talousarvio 8 106 658 2000 tilinpäätös 7 457 805 10. Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Eduskunnalle on vuonna 2001 annettu esitys riita-asioiden käsittelyä koskevien eräiden säännösten uudistamisesta, jonka tarkoituksena on keventää ja joustavoittaa menettelyä. Vastaava rikosasioita koskeva tarkistus samoin kuin oikeudenkäynnin julkisuutta koskeva esitys saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2002. Uuden hovioikeusmenettelyn aiheuttamia ongelmia on selvitetty ja niiden poistamiseksi on annettu hallituksen esitys ja käynnistetty hovioikeuksien sisäisten työmenetelmien kehittämishanke. Koko muutoksenhakujärjestelmän perusteiden uudelleenarviointi on annettu vuonna 2002 mietintönsä jättävän toimikunnan tehtäväksi. Valmistuneen komiteanmietinnön ja siitä hankittujen lausuntojen pohjalta täsmennetään suunnitelma tuomarien koulutusjärjestelmän käynnistämiseksi vuodesta 2003 lukien. Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tehtävien yhdistämiseksi. Esityksen mukaan uusi markkinaoikeus perustetaan 1.3.2002. Vakuutusoikeutta ja alempaa, lautakuntatasoista sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakujärjestelmää koskevaa säännöstöä uudistetaan toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean ehdotusten pohjalta. Asunto-oikeudet lakkautetaan eduskunnalle annetun esityksen mukaisesti. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan. Asetettu komitea valmistelee pidemmän aikavälin tavoitteet tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoiksi. Tuomioistuimissa kiinnitetään huomiota suurten juttujen joutuisaan käsittelyyn ja asianosaisten informointiin jutun käsittelyvaiheista. Rovaniemen hovioikeuspiirissä vireillä olevassa hovioikeuden ja käräjäoikeuksien yhteisessä laatuhankkeessa parannetaan lainkäytön laatua erityisesti oikeudenkäyntimenettelyn ja ratkaisujen laatutekijöitä korostamalla. Tuomioistuinten omia toimenpiteitä laadun kehittämisessä tuetaan. 21. Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 6 324 000. Voidaan lakkauttaa yksi oikeusneuvoksen virka. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 106 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä korkeimpien oikeuksien palkkauslain muutoksen ja presidentin ja jäsenten palkkausten korotusten perusteella 344 000. Korkeimman oikeuden lainkäyttötoiminnan tavoitteena on laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ratkaisujen oikeellisuuteen, ennustettavuuteen ja yhdenmukaisuuteen samoin kuin perustelujen avoimuuteen ja ymmärrettävyyteen. Vuonna 2000 korkeimpaan oikeuteen saapui 2 953 ja ratkaistiin 2 877 asiaa, myönnettiin 219 valituslupaa ja julkaistiin 129 ratkaisua. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 5 kk ja asiaratkaisuissa 15 kk. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Vuonna 2002 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan noin 3 100 asiaa ja käsittelyaikojen pysyvän nykyisellä tasolla. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 110 000 momentille 12.25.01. 2002 talousarvio 6 324 000 2001 talousarvio 6 144 241 2001 lisätalousarvio 344 449 2000 tilinpäätös 5 977 735 22. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 7 821 000. Voidaan lakkauttaa kaksi ylimääräisen hallintoneuvoksen virkaa ja perustaa 1.3.2002 lukien yksi vanhemman hallintosihteerin virka (T12). S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 121 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä korkeimpien oikeuksien palkkauslain muutoksen ja presidentin ja jäsenten palkkausten korotusten perusteella 395 000. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin. Sen käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Hallintolainkäytössä ei ole yleistä valituslupajärjestelmää, joten KHO antaa valtaosassa asioita aineellisoikeudellisen asiaratkaisun. KHO:n päätöksillä on usein asianosaispiiriä laajemmalle ulottuvia huomattavia alueellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. KHO:n tehtävänä on myös valvoa alemmanasteista lainkäyttöä omalla toimialallaan. Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa KHO:n käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta. Vuonna 2000 saapui 3 691 ja ratkaistiin 4 574 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 13,5 kk, mitä pidensi aikaisemmin saapuneiden, valtioneuvoston Natura 2000 - päätöstä koskevien valitusten ratkaiseminen. Vuonna 2002 arvioidaan saapuvan noin 4 000 asiaa ja tavoitteena on ratkaista sama määrä asioita. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kk. KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän 290 000 momentille 12.25.01. 2002 talousarvio 7 821 000 2001 talousarvio 7 005 532 2001 lisätalousarvio 405 333 2000 tilinpäätös 6 651 328 23. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 180 466 000. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kiinteistötietojärjestelmästä suorakäyttöyhteyden avulla luovutetuista otteista ja todistuksista perityt maksut. Markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tehtävien uudelleen organisointiin ja markkinaoikeuden perustamiseen liittyen voidaan 1.3.2002 lukien perustaa ylituomarin virka (D18), neljä markkinaoikeustuomaria (2 T13 ja 2 T11) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan markkinatuomioistuimen ylituomarin virka (T17). Ylimääräisen hovioikeudenneuvoksen nimike (3 T14 ja 5 T12) muutetaan 1.3.2002 lukien hovioikeudenneuvokseksi (3 T14 ja 5 T12). Ylimääräisen vanhemman vakuutustuomarin nimike (T13) muutetaan 1.3.2002 lukien vanhemmaksi vakuutustuomariksi ja ylimääräisen nuoremman vakuutustuomarin nimike (T11) samasta ajankohdasta lukien nuoremmaksi vakuutustuomariksi. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 316 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 187 698 000 Maksullisen tietopalvelun erillismenot 3 364 000 Muut toimintamenot 184 334 000 Bruttotulot 7 232 000 Maksullisen tietopalvelun tulot 6 391 000 julkisoikeudelliset suoritteet 71 000 muut suoritteet 6 320 000 Muut tulot 841 000 Nettomenot 180 466 000 Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 26 000 yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 31.24.21 ja 190 000 kilpailuneu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
voston palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentilta 32.10.21. Hovioikeuksiin saapui vuonna 2000 noin 12 300 asiaa, joista oli riita-asioita 25 % ja rikosasioita 66 %. Riita-asioiden määrä väheni 10 % ja rikosasioiden kasvoi 8 %. Hovioikeudet ratkaisivat noin 11 500 asiaa. Uuden hovioikeusmenettelyn myötä suulliset pääkäsittelyt lisääntyivät edelleen ja vuonna 2000 pääkäsittelyjä järjestettiin noin 2 400. Hovioikeuspaikkakunnan ulkopuolisilla matkakäräjillä näitä oli noin 400. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7 kuukautta vaihdellen hovioikeuksittain 5 kuukaudesta 8 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hovioikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2000 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 15 %. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan hieman kasvavan. Hallinto-oikeuksiin saapuneiden asioiden määrä väheni verotuksen oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen johdosta 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 2000 hallinto-oikeuksiin saapui noin 20 000 ja ratkaistiin noin 18 200 asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika säilyi entisellä tasollaan 6,5 kuukaudessa vaihdellen hallinto-oikeuksittain 3,9 kuukaudesta 7,8 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hallinto-oikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2000 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 14 %. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan mm. uuden rakennuslain ja ympäristöasiain muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen johdosta hieman lisääntyvän. Tunnuslukutaulukko Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2000 yhteensä 862 000 asiaa, 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita ratkaistiin noin 871 000, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Rikosasioiden määrä kasvoi ja niitä ratkaistiin noin 58 000. Riita-asioiden määrä oli 145 000, joista tuli vireille summaarisella haastehakemuksella noin 135 000 ja laajalla haastehakemuksella noin 8 700. Suurimman asiaryhmän (64 % asioista) muodostivat kiinteistöasiat, joita ratkaistiin noin 566 000. Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,4 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4 8 kk. Laajoissa riita-asioissa käsittely kesti keskimäärin 8,7 kk, mutta oli noin vuosi Espoon, Helsingin ja Turun käräjäoikeuksissa, joissa ratkaistiin kolmasosa näistä asioista. Vuosina 2001 ja 2002 rikosasioiden ja riita-asioiden määrän arvioidaan kasvavan, kun taas kiinteistöasioiden määrä vähenee. Tavoitteena on lyhentää käsittelyaikoja niissä käräjäoikeuksissa, joissa jutut viipyvät keskimääräistä pitempään. Rovaniemen hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien yhteisessä laatuhankkeessa kiinnitetään vuonna 2002 erityishuomiota velkajärjestelyasioiden käsittelyyn ja käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä tuomarin aineelliseen prosessinjohtoon riita-asioissa. Vakuutusoikeudesta annettua lakia muutettiin vuonna 1999 hallintolainkäyttölain voimaantulon johdosta. Muutos merkitsi muun muassa suullisten käsittelyjen käyttöönottamista sekä vakuutusoikeuden työskentelyn uudelleenorganisointia. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi 1990-luvulla. Vuonna 2000 saapui noin 11 600 ja ratkaistiin noin 10 100 asiaa. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Työtuomioistuimessa käsiteltävät asiat ovat 1990-luvulla vähentyneet ja vuonna 2000 saapui 89 asiaa. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tuomioistuimille vuodeksi 2002 seuraavat tavoitteet: 2000 2001 2002 toteutuma tavoite tavoite Tunnusluvut: Keskimääräinen käsittelyaika, kk Hovioikeudet 7 8 7 Hallinto-oikeudet 6,5 7 6,5 Käräjäoikeudet rikosasiat 3,4 3,3 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
laajat riita-asiat 8,7 8,2 8 velkajärjestelyasiat 6,4 6 6 summaariset asiat 2,2 2,2 2 Vakuutusoikeus 11 11 10 Työtuomioistuin 5 5 5 Taloudellisuus (/ratkaistu asia): Hovioikeudet 2 461 2 530 2 630 Hallinto-oikeudet 1 145 1 200 1 240 Käräjäoikeudet (/painotettu suorite) 592 615 640 Vakuutusoikeus 417 460 480 Työtuomioistuin 8 263 8 785 9 130 Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin 27 400 000 momentille 12.25.01. Maksuilla katetaan noin 40 % tuomioistuinten maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. 2002 talousarvio 180 466 000 2001 talousarvio 168 275 048 2001 lisätalousarvio 4 996 695 2000 tilinpäätös 164 363 669 Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen. 2002 talousarvio 5 382 000 2001 talousarvio 4 709 262 2000 tilinpäätös 4 363 068 29. Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 382 000. 30. Oikeusapu S e l v i t y s o s a : Kuntien oikeusaputoimistot siirrettiin valtiolle vuonna 1998. Siirtoon liittyvät organisaatio- ja henkilöstöjärjestelyt on saatu vakiinnutettua. Eduskunnan lainmuutoksen yhteydessä antaman lausuman mukaisesti on valmisteltu ja annettu talousarvioon liittyvä esitys maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain ja oikeusaputoiminnasta annetun lain kumoamisesta ja korvaamisesta uudella oikeusapulailla. Lain tarkoituksena on mainittujen oikeusapujärjestelmien yhtenäistäminen ja kehittäminen siten, että mahdollisuus saada osittaista oikeusapua laajennetaan myös keskituloisiin henkilöihin. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 Menojen ja tulojen erittely: v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 17 323 000. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. S e l v i t y s o s a : Oikeusapumaksutuloilla katetaan noin 41 % oikeusaputoimistojen maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 165 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Bruttomenot 22 957 000 Bruttotulot 3 111 000 Maksullisen toiminnan tulot 3 027 000 Muut tulot 84 000 Nettomenot 19 846 000 Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha -2 523 000 Määrärahan tarve 17 323 000 Vuonna 2000 oikeusaputoimistoihin saapui noin 56 000 asiaa, mikä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Rikosasioiden osuus oli 16 %. Asioita käsiteltiin saapuneita asioita vastaava määrä. Maksuttomien oikeudenkäyntien taloudellisten myöntämisedellytysten selvityksiä tehtiin vuonna 2000 noin 18 500 kappaletta. Uuden oikeusapulain myötä em. selvitysten määrän, samoin kuin oikeusaputoimistoihin saapuvien asioiden määrän arvioidaan kasvavan. Talousarvion valmisteluun liittyen taloudellisuustavoitteeksi vuodelle 2002 on alustavasti asetettu 75 / painotettu suorite (toteutuma 79 v. 2000 ja tavoite 75 v. 2001). 2002 talousarvio 17 323 000 2001 talousarvio 16 966 630 2001 lisätalousarvio 560 739 2000 tilinpäätös 21 760 154 50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään 33 638 000. Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain, maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973), yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993), yleisestä oikeusavusta annetun lain (104/1998) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Maksuton oikeudenkäynti 30 778 000 Asianomistajan avustaminen 101 000 Yksityishenkilön velkajärjestely 1 346 000 Syytteestä vapautetun oikeudenkäyntikulujen korvaus 1 413 000 Yhteensä 33 638 000 S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 3 358 000 oikeusapulainsäädännön uudistuksen, maksuttomien oikeudenkäyntien lisääntymisen ja hovioikeuksien suullisten käsittelyjen lisääntymisen johdosta sekä vähennyksenä 1 679 000 yksityisille oikeudenkäyntiavustajille maksettavien palkkioiden tarkistamisen johdosta. 2002 talousarvio 33 638 000 2001 talousarvio 31 871 612 2000 tilinpäätös 30 799 077 40. Syyttäjä- ja ulosottolaitos S e l v i t y s o s a : Syyttäjän tehtävät kohdistuvat esitutkintaan, syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin. Syyttäjän kokonaisvastuu rikosvastuun toteuttamisessa edellyttää aktiivisuutta ja yhteistyötä muiden rikosprosessiin osallistuvien viranomaisten kanssa. Valtakunnansyyttäjänvirasto toimii kaksiportaisen syyttäjäorganisaation keskushallintoviranomaisena. Syyttäjäntoimessa on keskeistä vuonna 2002 talousrikollisuuden ja harmaan talouden sekä huumerikollisuuden vastustamiseen ja nuorten rikoksentekijöiden oikeuskäsittelyn nopeuttamiseen liittyvät erityistoimenpiteet, syyttäjälaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen sekä syyttäjien kansainvälisen rikosoikeudenhoidon osaamisen lisääminen. Laatutavoitteena on rikosvastuun yhtenäinen toteuttaminen huumausaine-, pahoinpitely- ja talousrikoksissa. Ulosottoviranomaisten tehtävänä on rahasaatavien periminen maksuvelvollisuutensa laiminlyöneiltä ulosottomenettelyssä, joka perustuu yksityisoikeudellisten saatavien osalta tuomioistuimen riita-asioissa antamaan maksupäätökseen ja verojen sekä muiden saatavien osalta niiden maksuunpanoon. Ulosottomenettelyä sääntelevän ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan ja ulosottotointa kehitetään vuonna 1999 hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. Sen tavoitteena on sähköisen asioinnin mahdollistaminen velkojille ja perimistoimenpiteitten mitoittaminen mahdollisimman hyvin kunkin velallisen olosuhteita vastaavaksi sekä velallisen rekisteröityjen tulo- ja varallisuustietojen saaminen teknisen käyttöyhteyden kautta ulosoton käytettäväksi jo siinä vaiheessa, kun perimiskeino valitaan. Erikoisperinnässä pyritään kehittämään ulosoton työmenetelmiä sellaisissa tapauksissa, joissa ulosottoa yritetään välttää lainvastaisin ja epäasiallisin keinoin. Tavoitteet toteutetaan uudistamalla ulosoton tietojärjestelmä siten, että se on käytössä 1.3.2003 samanaikaisesti ulosottolain kokonaisuudistukseen liittyvän ulosottolain muutoksen voimaan tulon kanssa, sekä kouluttamalla ulosoton henkilöstö uuden lainsäädännön mukaiseen toimintaan. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi syyttäjä- ja ulosottolaitoksen resursseja suunnataan edelleen vuonna 2002 talousrikostutkintaan, erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
21. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 103 500 000. Määrärahaa saa käyttää valtakunnansyyttäjänviraston, kihlakuntien syyttäjän- ja ulosottovirastojen, Ahvenanmaan maakunnansyyttäjän- ja maakunnanvoudinviraston toimintamenojen, kihlakunnanvirastojen syyttäjä- ja ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammattikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä ulosoton posti-, pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksamiseen. Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen keskitettyjen atk-järjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvat menot maksetaan samoin momentin määrärahasta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon lisäyksenä 25 000 yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 30.61.21 ja vähennyksenä 203 000 kahden henkilön palkkausmenojen siirtona momentille 24.99.23. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 766 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Syyttäjälaitos 27 005 000 Ulosottolaitos 64 217 000 Tunnuslukutaulukko Keskitetyt tietohallintopalvelut 12 278 000 Yhteensä 103 500 000 Paikallissyyttäjälle saapui vuonna 2000 yhteensä noin 87 200 asiaa ja asioita ratkaistiin yhteensä noin 82 800. Vuosina 2001 ja 2002 asiamäärien arvioidaan pysyvän noin 87 000 asiassa. Rikollisuuden ei arvioida määrällisesti kasvavan muutoin kuin huumausaine- ja väkivaltarikoksissa. Niihin liittyvät prosessitoimet sitovat syyttäjäresursseja aikaisempaa enemmän muun muassa siksi, että samaan asiaan on sidottava useampi syyttäjä. Syyttämättäjättämispäätöksiä arvioidaan tehtävän noin 25 000 henkilöstä. Näistä noin 10 000 on niin sanottuja seuraamusluonteisia syyttämättäjättämispäätöksiä. Joutuisuustavoitteena on syyteharkinnan suorittaminen tavallisissa rikosasioissa kahdessa kuukaudessa. Vaativat jutut otetaan heti käsittelyyn niin, ettei syyteharkinta niissäkään syyttäjästä riippuvasta syystä kestä yli kuutta kuukautta. Taloudellisuustavoitteeksi on alustavasti asetettu 293 /ratkaistu asia (toteutuma v. 2000 274 ja arvio v. 2001 287 /ratkaistu asia). Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 2000 noin 2,5 milj. asiaa ja 3 mrd.. Ulosoton asiamäärien ja perittävien markkamäärien arvioidaan hieman lisääntyvän. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2002 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: 2000 2001 2002 toteutuma tavoite tavoite Täytäntöönpanon onnistuminen osuus käsitellyistä asioista, % 39 40 40 osuus käsitellyistä markkamääristä, % 20 19 19 Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,9 6,9 Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) Ulosottovirastot, 26 30 32 Ulosotto-osastot, 24 27 29 Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille 12.25.47 kertyvän noin 41 500 000, joilla katetaan noin 84 % ulosoton maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. 2002 talousarvio 103 500 000 2001 talousarvio 97 703 730 2001 lisätalousarvio 2 706 312 2000 tilinpäätös 95 763 346 50. Rangaistusten täytäntöönpano S e l v i t y s o s a : Vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto uudistettiin 1.8.2001 voimaantulleella lainsäädännöllä. Oikeusministeriön alainen rikosseu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
raamusvirasto johtaa kriminaalihuoltolaitosta ja vankeinhoitolaitosta sekä huolehtii näiden kehittämis- ja keskushallintotehtävistä. Kriminaalihuoltolaitokselle kuuluu yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano, mistä pääosin vastaavat kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot. Vankeinhoitolaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä osasta vanginkuljetustehtäviä. Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa vankeinhoitohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta. Vankimäärä on kääntynyt nousuun. Vankeja oli vuonna 2000 keskimäärin 2 850. Vuonna 2001 vankien määrän arvioidaan nousevan 3 100:een ja vuonna 2002 noin 3 200:een. Keskeiset tavoitteet vuonna 2002: Annetaan hallituksen esitys rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Rangaistusten täytäntöönpanon keskushallinnon uudelleenjärjestelyjen toteuduttua jatketaan organisaation kehittämistä niin, että luodaan edellytykset viranomaisten paikallis- ja aluetason yhteistyön kehittämiselle sekä resurssien tehokkaalle käytölle toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi. Uusintarikollisuuden vähentämiseksi kehitetään ehdonalaisesti vapautuvien vankien valvontaa sekä tehostetaan viranomaisyhteistyötä seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukitoimien yhteentoimivuuden parantamiseksi. Tähän liittyen käynnistetään eri tahojen yhteistyönä alueellisia palveluohjauskokeiluja. Vankiloiden päihdevalvontaa ja -kuntoutusta tehostetaan hallituksen huumepoliittisten linjausten mukaisesti. Tavoitteena on, että päihteettömyyttä tukeviin toimintaohjelmiin osallistuu vuoden aikana 1 000 vankia. Vantaan vankila otetaan käyttöön vuonna 2002. Käyttöönoton yhteydessä selvitetään pääkaupunkiseudun vanginkuljetuksen järjestämiseen liittyvät kysymykset. Laitoskannan uudistamista jatketaan käynnistämällä vuoden 2001 lopussa valmistuvan hankesuunnitelman pohjalta Turun Kakolanmäen laitoksia korvaavan uuden vankilan rakennussuunnittelu sekä Riihimäen vankilan perusparannustyöt. Kriminaalihuoltoyhdistykseltä valtion omistukseen 1.8.2001 siirtynyt kiinteistövarallisuus, arvoltaan noin 4 000 000, on tarkoitus siirtää Senaatti-kiinteistöille 1.1.2002 lukien. Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat 45 010 (47 261 vuonna 2001 ja 40 769 vuonna 2000; vuodesta 2001 alkaen toimintamenoihin sisältyvät myös laitosten pääomavuokrat). Toiminnan laajuus: 2000 2001 2002 toteutuma arvio arvio Keskivankiluku 2 855 3 100 3 200 Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot 3 315 3 800 3 400 Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja 238 129 280 000 245 000 Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keskimäärin 1 252 1 300 1 400 Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keskimäärin 1 623 1 650 1 650 Uusia nuorisorangaistuksia 86 120 120 Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Vankeinhoitolaitos 144 031 000 Kriminaalihuoltolaitos 12 405 000 Yhteiset täytäntöönpano- ja hallintotehtävät 3 195 000 Koulutuskeskus 2 775 000 Yhteensä 162 406 000 Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2002 kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 ): 2000 2001 2002 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
varsinainen tilinpäätös talousarvio esitys Tuotot 7 958 8 493 8 409 Myyntitulot 6 893 7 737 7 400 Muut tulot 1 065 757 1 009 Erilliskustannukset yhteensä 13 452 14 111 13 876 Aineet ja tarvikkeet raaka-aineena 3 223 3 700 3 700 Henkilöstökustannukset 2 560 2 523 2 607 Muut erilliskustannukset 4 856 5 029 5 046 Poistot 2 316 807 757 Korot 1 819 521 336 Kiinteistöjen vuokrat 0 2 691 2 691 Vhl:n sisäinen käyttö -1 322-1 160-1 261 Käyttöjäämä -5 494-5 617-5 466 Osuus yhteiskustannuksista 273 437 336 Kustannukset yhteensä 13 725 14 548 14 212 Alijäämä -5 767-6 055-5 802 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 162 406 000. Määrärahasta saa käyttää vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen enintään 5 046 000 ja palvelussuhdeasuntojen liiketaloudellisin perustein määräytyvien vuokrien alentamiseen enintään 1 717 000. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon laitosmyymälöiden myyntitulot, Satakunnan vankilan toiminnan tulot ja tulot mielentilatutkimuksista. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 917 000 Kriminaalihuoltoyhdistyksen ja vankeinhoitolaitoksen kiinteistövarallisuuden Senaatti-kiinteistöille siirrosta aiheutuvien vuokramenojen johdosta, 500 000 vankimäärän kasvun johdosta, 335 000 vankien ammattikoulutuksen rahoitusjärjestelmän muutoksesta aiheutuvana lisäyksenä sekä 589 000 työtoiminnan laskutusmenettelyssä tapahtuneen muutoksen johdosta, mitä vastaava tulojen lisäys on otettu huomioon momentilla 12.25.50. Oikeusministeriön hallinnonalan kriminaalipoliittisten tehtävien uudelleenjärjestämiseen liittyen määrärahan lisäyksenä on otettu huomioon 1 631 000 siirtona momentilta 25.01.21. Määrärahassa on lisäksi otettu huomioon kriminaalihuollon korvauksiin ja avustuksiin aiemmin momentille 25.50.50 budjetoitu määräraha. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 587 000 palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 167 331 000 Palkkaukset 101 377 000 Pääomavuokrat 20 788 000 Muut toimintamenot 45 166 000 Bruttotulot 4 925 000 Laitosmyymälöiden tulot 2 607 000 Satakunnan vankilan tulot 2 187 000 Tulot mielentilatutkimuksista 131 000 Nettomenot 162 406 000 2002 talousarvio 162 406 000 2001 talousarvio 145 615 425 2001 lisätalousarvio 5 010 318 2000 tilinpäätös 119 413 428 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
(50.) Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta ja sen määräraha budjetoitavaksi momentille 25.50.21. 2001 talousarvio 6 315 457 2001 lisätalousarvio 400 287 2000 tilinpäätös 11 689 061 74. Avolaitostyöt (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 5 000 000. Määrärahaa saa käyttää myös maarakennustöihin. Määrärahasta saadaan lisäksi käyttää enintään 1 350 000 työsiirtolatöihin kunnan omistuksessa oleviin työkohteisiin, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai joihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin kunta osallistuu. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi. 2002 talousarvio 5 000 000 2001 talousarvio 2000 tilinpäätös 17 972 731 70. Vaalimenot 21. Vaalimenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 673 000. Määrärahaa saa käyttää vaalilain (714/1998), saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) ja menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain (571/1987) mukaisesti eduskuntavaaleista, presidentinvaalista, kunnallisvaaleista, europarlamenttivaaleista, saamelaiskäräjävaaleista ja neuvoa-antavista kansanäänestyksistä sekä niiden tulosten kokoamisesta ja tietojenkäsittelystä aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Vuonna 2002 ei toimiteta yleisiä vaaleja. Valmistellaan hallituksen esitys vaalijärjestelmän kehittämiseksi liittyen muun muassa ennakkoäänestyksen järjestämisvastuuseen. Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2002 ja niitä on tarkoitus soveltaa jo vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. 2002 talousarvio 673 000 2001 talousarvio 336 376 2000 tilinpäätös 18 665 471 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14