44 SOSIAALITYÖ Sosiaalityö -oppiaineessa tutkitaan ihmisten moninaisia elämänolosuhteita ja ongelmia, niiden syntyprosesseja sekä yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Oppiaineessa kehitetään, arvioidaan ja sovelletaan tutkimustietoon perustuvasti sosiaalisten ongelmien ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja poistamiseen tähtääviä toimintatapoja yksilön, organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla. Näkökulmana on tarkastella sosiaalityön käytäntöjä ja menetelmiä osana erilaisten palvelu- ja auttamisjärjestelmien toimintaa ja kehittämistä. Sosiaalityössä sovelletaan yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen välineitä ja teorioita sekä tehdään monitieteistä yhteistyötä. Sosiaalityöstä tekee omintakeisen akateemisen oppiaineen sen erityinen suhde käytäntöön: käytäntö on sosiaalityön keskeinen tutkimuskohde ja oppiaine on jatkuvassa vuoropuhelussa kentän ammattilaisten ja erilaisten asiakasryhmien kanssa. Kandidaatin tutkinnossa perehdytään sosiaalityön käytännölliseen, teoreettiseen ja tutkimukselliseen perustaan. Keskeisiä painotuksia ovat sosiaalityön erilaiset haasteet yhteiskunnallisissa toimintaympäristöissä, asiakastyön ammatilliset perusvalmiudet ja tutkimuksen tekemisen ja tutkimustiedon käytön valmiudet. Näkökulmina ovat yksilöiden elämänkulku ja sen murrokset, yhteisö, osallisuus ja toimijuus, sekä sosiaalityön järjestelmällisten puitteiden, asiakaslähtöisyyden ja kansalaisten oikeuksien kysymykset. Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä, riittävät viestintä- ja kielitaidot sekä valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen. Maisterin tutkinto syventää sosiaalityön teoreettista ja käytännöllistä hallintaa, perehdyttää alan kehittämistyöhön ja johtamiseen sekä syventää tutkimustyön taitoja ja osaamista. Porin yksikön sosiaalityön maisteriopintojen painopiste on hyvinvointipalvelujen kehittämisessä ja johtamisessa sosiaalityön näkökulmasta. Keskeisiä sisältöjä ovat asiakasprosessien johtaminen ja kehittämistyön menetelmät niitä koskevat teoreettiset jäsennykset ja soveltamisen haasteet organisaatioiden ja ammattien konteksteissa. Näkökulmana on tutkimustieto ja sen suhteuttaminen omakohtaiseen ammatillisuuteen ja asiantuntijuuteen. Tutkimustyön taitoja syvennetään tutkimusmenetelmäopinnoissa ja pro gradu tutkielmassa. Maisteriopinnot antavat valmiudet sosiaalityön asiantuntijuuden, kehittämisen ja johtamisen tehtäviin sekä itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteellisten jatko-opintojen harjoittamiseen. Sosiaalityön maisteritutkinnon suorittaneet sijoittuvat sosiaalityön pätevyyttä edellyttäviin julkisiin ja järjestöjen tehtäviin, kuten asiakastyöhön, alan asiantuntijoiksi, opettajiksi, tutkijoiksi, kehittäjiksi ja johtajiksi. Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin ja sivuaineopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kelpoisuuden tuottavat opinnot myöhemmin kuvatulla tavalla.
45 Tutkinnon rakenne syksyllä 2005 aloittaneet: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yhteiset opinnot 25 op Kieli- ja viestintäopinnot 14 op Pääaineopinnot 85 op johon sisältyy tutkielma ja sitä tukevat opinnot 10 op Sivuaineet ja muut opinnot 56 op josta yhtä oppiainetta vähintään 35 op Yhteensä180 op Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto: Pääaineen syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 120 op 40 op 20 op Yhteensä 120 op Tutkinnon rakenne syksyllä 2004 tai aiemmin aloittaneet: Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto Yleisopinnot tai yhteiset opinnot* Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineopinnot johon sisältyy tutkielma ja kypsyysnäyte Sivuaineet ja muut opinnot josta yhtä oppiainetta vähintään 10 ov 9 ov 45 ov 56 ov 25 ov Yhteensä 120 ov * syksyllä 2004 aloittaneet suorittavat tiedekunnan yhteiset opinnot Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto Kandidaatin tutkinnon (tai vastaavat opinnot ilman tutkielmaa) lisäksi: Pääaine, syventävät opinnot johon sisältyy pro gradu tutkielma 120 ov 40 ov 20 ov Yhteensä 160 ov
46 Tiedekunnan yhteiset opinnot Syksyllä 2004 ja sitä myöhemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat pääaineopintojen yhteydessä tiedekunnan yhteiset opinnot (ks. kuvaukset alkaen sivulta 20). Sosiaalityön opiskelijat suorittavat yhteiset opinnot Porissa yhdessä sosiaalipolitiikan ja sosiologian opiskelijoiden kanssa. Opintooppaassa on pääaineen opintojaksojen yhteydessä mainittu, mitä yhteisiä opintoja edellytetään ja/tai suositellaan suoritetuksi ennen ko. opintojaksoa. Tampereen yliopiston Porin yksikön yhteisten opintojen kunkin opintojakson vastuuopettajat, jotka ottavat suoritukset vastaan ja päättävät mahdolliset korvaavuudet ja antavat opintojaksoihin liittyviä lisätietoja, selviävät opetusohjelmasta. Yleisopinnot Ennen vuotta 2004 aloittaneilta opiskelijoita vaaditaan tiedekunnan yleisopinnot (ks. tiedekunnan kotisivu). Sivuaineiden valinta Sosiaalityössä yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkintoon sisältyy sivuaineopintoja 56 op, joista yhtä oppiainetta on suoritettava vähintään 35 op. Tampereen yliopiston opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus. Henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti Porin yksikön sosiaalityön opiskelijat voivat opiskella oman laitoksen aineita (sosiaalipolitiikka ja sosiologia), Porin yliopistokeskuksen muiden yksiköiden oppiaineita ja Tampereen yliopiston avoimen yliopiston Porissa tarjoamia oppiaineita. Lisäksi opiskelija voi suorittaa Tampereen yliopiston kaikkien muiden oppiaineiden opintoja Tampereella. Sivuaineita on mahdollista suorittaa myös verkko-opintoina. Sosiaalityön sivuaineopinnoiksi soveltuvat esimerkiksi sosiaalipolitiikka, sosiologia, sosiaalipsykologia, kasvatustieteet ja hallintotieteet. Hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen osaamista laajentavat myös erilaiset johtamistaidon, taloushallinnon ja tietoteknologian opinnot (ks. Tukkk ja TTY Porin yksiköt). Sosiaalityön opiskelu sivuaineena Sosiaalityötä voi vapaasti opiskella sivuaineena. Sivuaineopiskelijoille sosiaalityön perusopintojen jaksot P1a, P1b, P1d ja P2 (14 op) sekä aineopintojen jaksot A1, A2 ja A4 (22 op) tarjoavat tietoa sosiaalityöstä ja hyvinvointipalveluista sekä yhteiskunnallisista tavoista kohdata ja ratkaista sosiaalisia ongelmia. Näin muodostuva 36 op:n kokonaisuus tukee monien oppiaineiden opiskelua. Ne Tampereen yliopiston Porin yksikön sosiologian ja sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijat, jotka opiskelevat sivuaineena sosiaalityön aineopinnot, eivät suorita kohtia A5 (Tutkimusmenetelmäopinnot I) ja A6 (Kandidaatin tutkielma). Näiden sijaan he suorittavat vastaavan määrän (18 op) vastaavantasoisia opintoja, jotka sovitaan erikseen kandidaatin tutkielmasta vastaavan opettajan kanssa. Ne sivuaineopiskelijat, jotka haluavat suorittaa sosiaalityön pätevyyden tuottavat opinnot, opiskelevat sosiaalityön pääainetta vastaavat opinnot. Tarkempaa tietoa sosiaalityön opiskelusta pätevyyttä tuottavasti on saatavilla sosiaalityö-oppiaineesta vastaavalta professorilta.
47 Huomattavaa on, että kohtiin P1e (Avauksia sosiaalityön ammatillisuuteen), A3 (Asiakastyön taidot) ja S1b (Vuorovaikutustaidot kehittämis- ja johtamistyössä) sivuaineopiskelijoita otetaan rajattu määrä jonolakia noudattaen, mikä tulee ottaa huomioon opintojen suunnittelussa. Henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS Sosiaalityön perusopintojen jakson P1e (Avauksia sosiaalityön ammatillisuuteen) aikana laaditaan henkilökohtainen kandidaattiopintojen opintosuunnitelma, jota tarkistetaan opiskelijan tarpeen mukaan opintojen kuluessa. Kaikki opiskelijat käyvät HOPS-keskustelun laitoksen opettajan kanssa myös 3. vuoden 1. periodin alussa. Maisteriopinnoissa HOPS laaditaan laitoksen opettajan ohjauksessa 1. vuoden 1. periodilla kohdan S1b (Kehittämistyön käytäntö) käynnistyessä ja sitä tarkistetaan 1. vuoden 4. periodilla kohdan S3 (pro gradu tutkielmaseminaari) käynnistyessä. Lisätietoja sosiaalityön opiskelusta, katso http://www.uta.fi/laitokset/pori/
48 KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEOPINNOT SOSIAALITYÖSSÄ Sosiaalityön perusopinnot 25 op/ 15 ov Sosiaalityön perusopinnot antavat perustiedot sosiaalityöstä ammattina ja tieteenalana. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön keskeiset käsitteet, teoreettiset perusteet ja yhteiskunnalliset kytkennät. Opiskelijalla on myös ymmärrys sosiaalityön toimintaympäristöistä ja tehtävistä nyky-yhteiskunnassa. Opiskelija tuntee ihmisen elämänkulun perusulottuvuuksia ja niihin kytkeytyviä yhteiskunnallisen toiseuden, syrjäytymisen ja osallisuuden kysymyksiä yksilön ja hänen ympäristönsä näkökulmista. Perusopinnoissa opiskelija alkaa rakentaa analyyttistä suhdetta sosiaaliseen todellisuuteen sekä sosiaalityön ammatillisena toimijana että tutkijana. P1 Sosiaalityön perusteet 11 op/ 6 ov Rinnakkaiset opinnot: Pääaineopiskelijoiden suositellaan suorittavan samanaikaisesti Sosiaalityön perusteet -jakson kanssa tiedekunnan yhteisten opintojen jaksot Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op, Tiedonhankinnan perusteet 2 op sekä Tietotekniikka 3 op. P1 a) Sosiaalityön peruskurssi 2 op/ 1 ov Opiskelija tuntee (1) sosiaalityön keskeiset historialliset juuret ammattina ja oppialana, (2) sosiaalityön peruskäsitteet, (3) sosiaalityön toimintakentän sekä (4) sosiaalityön arvot ja eettiset perussitoumukset. Työtavat: Pääaineopiskelijat: Verkkokurssi tai luentoseminaari (24 t). Sivuaineopiskelijat: Verkkokurssi/ luentoseminaari tai korvaava kirjallisuus. Korvaava kirjallisuus: 1. Raunio, Olennainen sosiaalityössä. Gaudeamus 2004. 2. Laitinen & Pohjola (toim.), Sosiaalisen vaihtuvat vastuut. PS-kustannus 2003. Sivut 103-278 P1 b) Johdatus hyvinvointipalvelujen kysymyksiin 2 op/ 1 ov Opiskelija tuntee hyvinvointipalvelujen peruskäsitteet ja määrittelyt sekä ymmärtää kunnan keskeisen roolin hyvinvointipalvelujen järjestäjänä. Työtavat: 12 t luentoseminaari ja kirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. 1. Vahermo (toim.), Toimiva kunta. Kuntakoulutus 2004. 2. Kunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Suomen Kuntaliitto 2004.
49 P1 c) Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2 op/ 1 ov Työtavat: Katso sosiaalipolitiikan perusopinnot. P1 d) Sosiaalityön teoria I 2 op/ 1 ov Opiskelija tutustuu sosiaalityön historiallisiin juuriin ja ymmärtää sosiaalityön luonteen laaja-alaisena vuorovaikutustyönä ja metodisena toimintana, jolla on teoreettinen perusta ja reflektiivinen suhde itseensä. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Toikko, Sosiaalityön amerikkalainen oppi. Yhdysvaltalaisen caseworkin kehitys ja sen yhteys suomalaiseen sosiaalityöhön. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 1. 2001 Sivut 1-118. 2. Granfelt ym., Monisärmäinen sosiaalityö. Sosiaaliturvan keskusliitto 1993. P1 e) Avauksia sosiaalityön ammatillisuuteen 3 op/ 2 ov Opiskelija lisää itsetuntemustaan ja edistää vuorovaikutuksellista osaamistaan reflektoimalla ryhmäprosessin kautta suhdettaan itseen, toisiin, opiskeluun ja ammatilliseen sosiaalityöhön. Opiskelija tunnistaa omaa käyttäytymistään ryhmässä mm. toisilta saadun palautteen kautta ja tiedostaa itseään askarruttavia sosiaalityön kysymyksiä sekä määrittelee opiskeluun liittyvät henkilökohtaiset tavoitteet. Työtavat: Opintojakso toteutetaan noin joka toinen viikko kokoontuvana ja koko lukuvuoden kestävänä pienryhmänä (36 t). Sen lisäksi opiskelijat tutustuvat sosiaalityön käytäntöön valitsemissaan sosiaalialan toimipisteissä (12 t). Ryhmätapaamisissa keskustellaan vapaamuotoisesti ja reflektoidaan erilaisten menetelmien avulla. Keskustelujen aiheet liittyvät itseilmaisuun ryhmässä, opiskeluun ja sosiaalityöhön sekä etiikan kysymyksiin. Kurssin yhtenä tärkeänä teemana on henkilökohtaisen opintosuunnitelman työstäminen. Arviointi: Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista ryhmätyöskentelyyn ja kandidaattiopintojen henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen. Suoritus arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. P2 Ihminen ja ympäristö 8 op/ 5 ov P2 a) Elämänkulku ja sen murrokset 4 op/ 2,5 ov Opiskelija tuntee ihmisen elämänkulun eri vaiheet ja niiden erilaisia teoreettisia ja temaattisia jäsennystapoja. Keskeistä on ymmärtää elämänkulun moninaisuus, yksilöllinen vaihtelu sekä kulttuuristen ja yksilöllisten tulkintojen kirjo. Työtavat: Luentoseminaari 16 t, josta laaditaan oppimispäiväkirja ja kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä.
50 1. Sankari Jyrkämä, Lapsuudesta vanhuuteen. Iän sosiologiaa. Vastapaino 2001. ja 2 kirjaa seuraavista: 2. Forsberg & Nätkin (toim.), Perhe murroksessa. Gaudeamus 2003. 3. Helve, Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino 2002. 4. Julkunen, Kuusikymmentä ja työssä. SoPhi 2003. 5. Järventie & Sauli (toim.), Eriarvoinen lapsuus. WSOY 2003. 6. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi. Atena 1997. P2 b) Yhteisö, osallisuus, toimijuus 4 op/ 2,5 ov Opiskelija hahmottaa ihmisten toimijuuden sosiaalityön haasteena ja oppii erottamaan erilaisia käsityksiä yksilöiden ja ryhmien toimijuudesta, sosiaalisuudesta, osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä ja muodostamaan niihin omakohtaista suhdetta. Työtavat: Osallistuminen kirjallisuuden omaksumista tukevaan luentoseminaariin ja arviointikeskusteluun (12 t) sekä kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Archer, Structure, Agency and the Internal Conversation. Cambridge University Press, 2003, sivut 1-130. 2. Sennett, Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Vastapaino 2004. 3. Suutari, Nuorten sosiaaliset verkostot palkkatyön marginaalissa. Nuorisotutkimusverkosto 2002. P3 Näkijänä, kokijana, tulkkina 6 op/ 4 ov Opiskelija saa perusvalmiudet sosiaalitieteelliseen tiedonmuodostukseen: itsenäiseen tiedon hankintaan ja sen analyysiin sekä tieteellisen tekstin tuottamiseen. Tässä yhteydessä opiskelija oppii metodologian perusteita ja harjoittelee niiden soveltamista käytäntöön. Opiskelija tutustuu tieteellisiin puhe- ja kirjoitustapoihin ja saa välineitä opiskeluunsa. Tieteellinen kirjoittaminen, esittäminen ja argumentointi ovat kurssin keskeisiä painopisteitä. Työtavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin (48 t), hakevat itsenäisesti tietoa ja laativat harjoitustöitä oheiskirjallisuuden tuella, esittävät harjoitustyönsä ja toimivat toisilleen opponentteina. Jakso toteutetaan yhdessä sosiologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön oppiaineiden kanssa. Mikäli opiskelija suorittaa perusopinnot vähintään kahdessa em. oppiaineessa, hänen edellytetään lisäksi suorittavan 6 op muita vastaavantasoisia sivuaineen professorin kanssa erikseen sovittavia opintoja. Sivuaineopiskelijat suorittavat tämän jakson kirjallisuuskuulustelulla. Oheiskirjallisuus/sivuaineopiskelijoiden korvaava kirjallisuus, josta sivuaineopiskelijat valitsevat neljä kohtaa seuraavista: 1. Alasuutari, Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus 2001. 2. Aro, Sosiologia ja kielenkäyttö. Acta Universitatis Tamperensis 1999. 3. Granfelt, Kertomuksia naisten kodittomuudesta. SKS 1998.
4. Kinnunen & Löytty (toim.), Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002. s. 7-28, 51-118, 135-146 ja 175-201. 5. Lehto, Työolot tutkimuskohteena. Tutkimuksia 222. Tilastokeskus 1996. 6. Lehtonen, Merkitysten maailma. Vastapaino 1996. 7. Piirainen & Saari, Yhteiskunnalliset jaot. 1990-luvun perintö. Gaudeamus 2002. 8. Ylijoki, Akateemiset heimokulttuurit. Vastapaino 1998. Edeltävät ja rinnakkaiset opinnot pääaineopiskelijoilla: Edellytetään, että tiedekunnan yhteisten opintojen kohta Yhteiskuntatieteiden ajankohtaisia kysymyksiä 3 op on suoritettu ennen jakson alkua ja että kohdat Johdatus tieteelliseen ajatteluun 3 op ja Yhteiskuntatieteiden teoriat 5 op suoritetaan rinnan jakson kanssa. Lisäksi suositellaan, että Tiedonhankinnan perusteet 2 op sekä Tietotekniikka 3 op on suoritettu. 51
52 Sosiaalityön aineopinnot 60 op/ 30 ov Sosiaalityön aineopinnoissa opiskelija omaksuu sosiaalityön ammatilliset ja tutkimukselliset perusvalmiudet. Aineopinnot suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön järjestelmälliset puitteet niin sosiaaliturvan, palvelujen järjestämisen ja ohjauksen kuin sosiaalioikeuden näkökulmasta. Opiskelija tuntee sosiaalityössä kohdattavia sosiaalisia ongelmia ja osaa analysoida niitä. Asiakastyön taitojen opetuksessa opiskelija oppii sosiaalityön asiakastyön keskeisiä työmenetelmiä ja niiden teoreettisia perusteita. Keskeinen osa asiakastyön taitojen opiskelua on 8 viikon mittainen käytännön opetus. Aineopinnoissa opiskelija syventää myös sosiaalityön teoreettista ymmärrystään ja oppii empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien perusvalmiudet. Kandidaatin tutkielmassa opiskelija harjaantuu yhdistämään sosiaalityön sisällöllistä, teoreettista ja tutkimuksellista osaamistaan. A1 Sosiaalityön järjestelmälliset puitteet 9 op/ 5 ov A1 a) Sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut 2 op/ 1 ov Opiskelija hahmottaa sosiaaliturvan sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden monimuotoisen kentän. Hän tuntee sosiaalityön järjestelmälliset puitteet ja niitä reunaehtoja, joilla sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä yhtäältä rajaavat sosiaalityön toimintaympäristöä ja toisaalta ohjaavat ja tarjoavat mahdollisuuksia ja välineitä ammatilliseen sosiaalityöhön. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Heikkilä & Roos (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2005. Stakes 2004. 2. Kari & Pakaslahti, EU-Suomen sosiaaliturvajärjestelmä. Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy. 2003. A1 b) Sosiaalipalvelujen järjestäminen, tuottaminen ja ohjaus 2 op/ 1 ov Opiskelija tuntee sosiaalipalvelujen järjestämisen, tuottamisen ja ohjauksen keskeiset tavat sekä kunnallisen ohjausjärjestelmän että kolmannen sektorin toiminnan näkökulmista. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Oulasvirta & Ohtonen & Stenvall, Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus. Tasapainoista ratkaisua etsimässä. STM:n julkaisuja 2002:19 sekä teoksen Liiteraportti: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus tasapainoista ratkaisua etsimässä. (http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/oulasvirta/liiteraportti.pdf) 2. Helander & Laaksonen, Suomalainen kolmas sektori. Rakenteellinen erittely ja kansainvälinen vertailu. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto 1999.
53 A1 c) Sosiaalioikeuden perusteet 5 op/ 3 ov Opiskelija perehtyy sosiaalioikeuteen ja osaa soveltaa keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Työtavat: Kurssi järjestetään joko verkkokurssina tai luentoseminaarina (24 t) Oheiskirjallisuus: 1. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2004 tai uudempi painos. Lakimiesliiton kustannus. 2. Narikka (toim.) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lainsäädäntö käytännössä. Tietosanoma 2001. 3. Sorvari, Asiakastiedon suoja sosiaalihuollossa. Tammi 2001. 4. Tuori, Sosiaalioikeus. 2004. A2 Sosiaalityön sisältöalueet 8 op/ 4 ov A2 a) Tutkivan oppimisen seminaari 4 op/ 2 ov Opiskelija tutustuu sosiaalityön monimuotoisiin toimintakenttiin. Hän tuntee erilaisia sosiaalisia ongelmia, niiden luonnetta ja syntymekanismeja sekä yksilöllistä ilmenemistä ja yhteiskunnallisia yhteyksiä. Opiskelija osaa tarkastella kriittisesti yksilötason ongelmien ja yhteiskunnallisen auttamisjärjestelmän suhdetta. Työtavat: Tutkivan oppimisen seminaari (24 t), jossa opiskelijat perehtyvät erilaisten yksilö- ja ryhmätehtävien avulla sosiaalityön eri sisältöalueisiin (esim. turvattomuus, syrjäytyminen, riippuvuus, köyhyys) sosiaalityön eri kentillä (esim. lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaistyö, vanhustyö). Opiskelijat perehtyvät teema-alueisiin resurssiluentojen, itsenäisen tiedonhankinnan, oheiskirjallisuuden ja ryhmäkeskustelujen avulla. 1. Heikkilä & Karjalainen (toim.), Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros. Gaudeamus 2000. 2. Heinonen & Spearman, Social Work Practice. Problem Solving and Beyond. Irwin Publishing Ltd. 2005. 3. Juhila & Forsberg & Roivainen (toim.), Marginaalit ja sosiaalityö. SoPhi 2002. 4. Kuronen & Granfelt & Petrelius & Nyqvist (toim.), Sukupuoli ja sosiaalityö. SoPhi 2004. 5. Metteri (toim.), Asiakkaan ääntä kuunnellen. Kitkakohdista kehittämisehdotuksiin. Edita 2003. 6. Lisäksi opettajan erikseen ilmoittama artikkelimateriaali. Arviointi: Opintojakson arvosana muodostuu osallistumisesta ryhmän työskentelyyn, itsenäisestä työskentelystä sekä koko ryhmän työskentelyn lopputuloksesta. A2 b) Sosiaalityön sisältöalueiden syventävä essee 4 op/2 ov Opiskelija syventää tietojaan ja ymmärrystään sosiaalisista ongelmista valitsemalla yhden sosiaalityön sisältöalueen tarkastelun kohteeksi.
Työtavat: Opiskelija kirjoittaa yhdestä vieraskielisestä ja yhdestä suomenkielisestä kirjasta yhteensä noin 5 sivun mittaisen esseen. Esseestä sovitaan etukäteen kohdasta vastaavan opettajan kanssa. A2 b1) Lapset, nuoret ja lastensuojelu: 1. Bäck-Wiklund & Lundström (reds.), Barns vardag i det moderna samhället. Natur och Kultur 2001. 2. Ferguson, Protecting Children in Time. Child Abuse, Child Protection and the Consequences of Modernity. Macmillan 2004. 3. Bardy & Salmi & Heino, Mikä lapsiamme uhkaa. Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. Stakes, Raportteja 263, 2001. 4. Jahnukainen & Kekoni & Pösö, Nuoruus ja koulukoti. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura 2004. 5. Laitinen, Häväistyt ruumiit, rikotut mielet. Tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä. Vastapaino 2004. 6. Nyyssölä & Pajala, Nuorten työura. Koulutuksesta työelämään siirtyminen ja nuorten huono-osaisuus. Gaudeamus 1999. 54 A2 b2) Kuntouttava sosiaalityö 1. Nathanson & Tirrito, Gerontological Social Work. Theory into Practice. Springer cop. 1998. 2. Shera & Wells (ed.), Empowerment Practice in Social Work. Developing Richer Conceptual Foundations. Canadian Scholars`Press 1999. 3. Ala-Kauhaluoma ym., Työttömien aktivointi. Stakes. Tutk 141, 2004. 4. Harjula, Vaillinaisuudella vaivatut. Vammaisuuden tulkinnat suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-luvun lopulle. Suomen Historiallinen Seura 1996. 5. Karjalainen & Vilkkumaa (toim.), Kuntoutus kanssamme. Stakes M196, 2004. 6. Metteri, Hyvinvointivaltion lupaukset ja kohtuuttomat tapaukset. Edita 2004. 7. Törrönen, Valvontaa ja vastuuta. Gaudeamus 2004. A2 b3) Marginalisaatiokysymysten sosiaalityö 1. Bastleer & Humphies, Welfare, Exclusion and Political Agency. Routledge 2000. 2. Granfelt, Vankilasta kotiin vai kadulle. Vangit kertovat asunnottomuudesta. Suomen ympäristö 613. Ympäristöministeriö 2003. 3. Hyväri, Vallattomuudesta vastuuseen kokemuksen politiikan sankaritarinoita. Tietosanoma 2001. 4. Jokinen ym. (toim.), Puhua vastaan ja vaieta. Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Gaudeamus 2004. 5. Kääriäinen, Seikkailijasta pummiksi. Tutkimus rikosurasta ja sosiaalisesta kontrollista. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja. Painatuskeskus 1994. 6. Liebkind ym., Venäläinen, virolainen, suomalainen. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen. Gaudeamus 2004. A2 b4) Yhteisösosiaalityö 1. Popple, Analysing community work: its theory and practice. Open University Press 1996. 2. Turunen, Samhällsarbete i Norden. Diskurser och praktiker i omvandling. Institutionen för socialt arbete och vårdvetenskap (IVOSA), Vaxsjö universitetet 2004.
3. Holmila, Kylä kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Yhteisöelämän muutos ja jatkuvuus. SKS 2001. 4. Kurki, Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Vastapaino 2000. 5. Roivainen, Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat. Tampere University Press 2004. verkkokirja. (Käyttäjätunnuksen saa opettajalta.) 6. Seppänen, Liipolan onni: asuinalueen sosiaalinen eriytyminen ja merkitys asukkaille. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Tutkimuksia 6. 2001. 55 A3 Asiakastyön taidot 20 op/ 10 ov Opintojakso koostuu kolmesta osasta: asiakastyön teoreettisista perusteista ja menetelmistä, käytännön taidot -seminaarista ja käytännön opetuksesta. Sivuaineopiskelijoita voidaan ottaa Käytännön taidot seminaariin (A3b) ja Käytännön opetukseen (A3c) rajallinen määrä jonolakia noudattaen. Edeltävät opinnot: P1 Sosiaalityön perusteet (11 op). Edeltävät tai rinnakkaiset opinnot: A1 Sosiaalityön järjestelmälliset puitteet (9 op). A3 a) Asiakastyön teoreettiset perusteet ja menetelmät 5 op/ 2,5 ov Opiskelija hallitsee asiakastyön menetelmien teoreettiset perusteet. Hän osaa analysoida asiakasprosesseja ja soveltaa tilannekohtaisesti asiakastyön eri menetelmiä. Työtavat: Luentoseminaari (36 t) ja kirjallisuus. Luennoista ja kirjallisuudesta järjestetään soveltava kuulustelu seminaarin päättyessä. 1. Pietiläinen & Seppälä, Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto 2003. 2. Rostila, Tavoitelähtöinen sosiaalityö. SoPhi 2001 3. Payne, Modern Social Work Theories. 2005. A3 b) Käytännön taidot -seminaari 3 op/ 1,5 ov Opiskelija oppii asiakkaan kohtaamisessa tarvittavia ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja haastattelutaitoja. Hän oppii erittelemään asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisiä vuorovaikutuksen elementtejä ja ymmärtämään arvojen ja eettisten valintojen haasteita. Opiskelija oppii jäsentämään palautteen ja itsearvioinnin pohjalta omien asiakastyön taitojensa kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet. Työtavat: Osallistuminen seminaariin (48 t). Oheiskirjallisuus: 1. Heino (toim.), Läheisneuvonpito uusi sosiaalityön menetelmä. Stakes, oppaita 40. 2000. 2. Laitinen & Hurtig (toim.) Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä. PS-kustannus. 2002
3. Muukkonen & Tulensalo: Kohtaavaa lastensuojelua. Lapsikeskeisen lastensuojelun sosiaalityön tilannearvion käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2004:1. (http://www.hel.fi/sosv/julkaisu/selvityksia.htm) 4. Möller ym., Sattumista suunnitelmallisuuteen. Lapsen elämäntilanteen kartoitus lastensuojelussa. Pesäpuu ry, 2004. 5. Niemistö, Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia kustannus 2002. 6. Pietiläinen & Seppälä, Palveluohjaus asiakastyössä ja organisaatiossa. Kehitysvammaliitto 2003. 7. Rostila, Tavoitelähtöinen sosiaalityö. SoPhi 2001 8. Seikkula, Sosiaaliset verkostot. Ammattiauttajan voimavara kriiseissä. Kirjayhtymä 1994. 9. Särkelä, Välittäminen ammattina. Vastapaino 2001. 10. Trevithick, Social Work Skills. A Practice Handbook. Open University Press 2000. 11. Seikkula & Arnkil Dialoginen verkostotyö. Tammi, Stakes 2005 Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaariin. Arvosana määräytyy yhdessä kohdan A3c suorituksen kanssa. 56 A3 c) Käytännön opetus 12 op/ 6 ov Opiskelija saa kokemusta käytännön asiakastyöstä perehtymällä sosiaalityön toimintaympäristöihin ja työskentelemällä käytännön opettajan ohjauksessa sosiaalityön toimipisteessä. Opiskelija saa ammatillisen asiakastyön perusvalmiudet. Työtavat: Opiskelija työskentelee 8 viikon ajan sosiaalityön asiakastyön käytännön toimipisteessä yliopiston ja käytännön opettajan ohjauksessa. Tämän jakson aikana opiskelija käy läpi sosiaalityön asiakastyön kirjoa sekä itse tehden että sitä oppimistehtävissä analysoiden. Oppimistehtävät käsitellään yhteisissä seminaarikokoontumisissa. Lisäksi opiskelija kirjoittaa raportin Käytännön opetus - jaksostaan. Oheiskirjallisuus: Kohdan A3b kirjallisuus. Arviointi: Käytännön taidot seminaari (A3b) ja Käytännön opetus (A3c) arvioidaan yhteisellä arvosanalla. Arvosana muodostuu yliopiston opettajan suorittamasta oppimistehtävien ja Käytännön opetuksen raportin yhteisarvioinnista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan käytännön jaksoa koskeva käytännön opettajan arviointi sekä osallistuminen seminaarissa. A4 Sosiaalityön teoria II 5 op/ 2 ov Opiskelija perehtyy sosiaalityötä koskevaan kansainväliseen teoreettiseen keskusteluun. Opiskelija oppii vertaamaan ja arvioimaan sosiaalityön asemaa, perinnettä ja itseymmärrystä koskevia erilaisia tulkintoja ja muodostamaan niihin omaa suhdetta. Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Adams & Dominelli & Payne, Social Work: Themes, Issues and Critical Debates, 2 nd edn. Basingstoke 1998.
57 ja toinen seuraavista: 2. Fook, Social Work. Critical Theory and Practice. Sage 2002. 3. Shardlow & Adams & Erath (eds), Key Themes in European Social Work: Theory, Practice Perspectives. Lyme Regis: Russell House 2001. A5 Tutkimusmenetelmäopinnot I 8 op/ 4 ov Opiskelija tuntee erilaisten empiirisen sosiaalitutkimuksen menetelmien lähestymistavat ja käytön perusteet. Opiskelija oppii sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimusotteen perustiedot ja -taidot. Lisäksi opiskelija harjaantuu itsenäiseen tutkimusmenetelmien käyttöön ja oppii empiirisen tutkimuksen menetelmällistä lukutaitoa. A5 a) Sosiaalitutkimuksen kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/ 2 ov Työtavat: Luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). A5 b) Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät 4 op/ 2 ov Työtavat: Luennot (24 t) ja harjoitukset (12 t). Edeltävät opinnot pääaineopiskelijoilla: Tiedekunnan yhteisiin opintoihin sisältyvät jaksot Empiirisen tutkimuksen menetelmät ja Tilastotietede ja SPSS suositellaan suoritettavaksi ennen tätä jaksoa. A6 Kandidaatin tutkielma 10 op/ 5 ov Opiskelija hallitsee seminaarityöskentelyn käytännöt. Opiskelija osaa asettaa tutkimusongelman, valita sen ratkaisemiseen sopivat teoreettiset keskustelut ja metodiset työvälineet. Opiskelija osaa rakentaa tieteellisen tekstikokonaisuuden ja argumentoida tieteellisesti. Opiskelija valitsee kandidaatintutkielmansa aiheen sosiaalityön sisältöalueisiin, ammattikäytäntöihin tai toimintaympäristöihin liittyen. Seminaarin kuluessa tuotetaan kandidaatintutkielma, joka on laajuudeltaan 20-30 tekstisivua. Tutkielma voi olla erikseen sovittaessa myös tätä suppeampi tieteellinen artikkeli Työtavat: Aktiivinen osallistuminen kandidaatin seminaariin ja tutkimustyön yksilöllinen ohjaus (48 t) sekä kandidaatin tutkielman kirjoittaminen. Rinnakkaiset opinnot pääaineopiskelijoilla: Seminaarin yhteydessä suoritetaan 2 op kielija viestintäopintoihin kuuluvista suomen kielen opinnoista sekä tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva opintojakso Tiedonhankinta aineopinnoissa 1 op. Edeltävät opinnot pääaineopiskelijoilla: Tiedekunnan yhteisiin opintoihin sisältyvät jaksot: Empiirisen tutkimuksen menetelmät (3 op) ja Tilastotieteen ja SPSS:n perusteet (5 op). Jakson A5 opinnot suositellaan suoritettavaksi viimeistään tämän kohdan rinnalla.
58 MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALITYÖSSÄ Sosiaalityön syventävät opinnot 120 op/ 40 ov Sosiaalityön syventävissä opinnoissa opiskelija syventää sosiaalityön kehittämis- ja johtamistyöhön painottuneesti teoreettista, käytännöllistä ja tutkimuksellista osaamistaan. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee ja osaa soveltaa hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen teorioita ja menetelmiä erilaisiin sosiaalityön asiantuntemusta vaativiin asiakas- ja palveluprosesseihin. Opiskelija osaa myös kriittisesti ja tutkimustietoon perustuen arvioida johtamisen ja kehittämisen menetelmiä ja niiden käyttöä. Syventävissä opinnoissa opiskelija kehittää itsenäisen tutkimustyön tekemisen taitojaan syventämällä tutkimusmenetelmällistä osaamistaan ja perehtymällä sosiaalityön tutkimuksen erilaisiin suuntiin. Sosiaalityön alaa koskevassa pro gradu tutkielmassa opiskelija osoittaa hallitsevansa taidot tutkimusprosessin läpiviemiseen. S1 Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja johtaminen sosiaalityössä 34 op/ 12 ov S1 a) Sosiaalityö ja johtaminen 4 op/ 1 ov Opiskelija perehtyy sosiaalityön näkökulmasta hyvinvointipalvelujen johtamista koskevaan suomalaiseen ja kansainväliseen ajatteluun ja kriittiseen keskusteluun. Työtavat: kirjallisuuskuulustelu yleisenä tenttipäivänä. 1. Harlow & Lawler (eds.), Management, Social Work and Change. Ashgate 2000 2. Aaltonen, E., Sosiaalitoimen johtaminen - byrokratiaa vai tulosjohtamista? : tutkimus sosiaalitoimen johtamisesta Suomessa 1950-luvulta 1990-luvun puoliväliin. 1999 tai uudempi. tai 3. Niiranen, V., Sosiaalitoimen moniulotteinen johtajuus. 1994. S1 b) Vuorovaikutustaidot kehittämis- ja johtamistyössä 3 op/ 1 ov Opiskelija tunnistaa omia vahvuuksiaan vuorovaikutustilanteissa ja määrittelee taidot, joissa haluaa kehittyä. Opiskelija ymmärtää vuorovaikutustapahtuman ilmiöitä ja tietää harjoitusten kautta, mitä erityisiä taitoja tarvitaan asiakastyössä, ryhmätyössä, mentoroinnissa ja johtamisessa. Työtavat: Luennot ja harjoitukset yhteensä 36 t. Opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa koko jakson ajan. Oppimispäiväkirjan pohjalta opiskelija kirjoittaa kokoavan tekstin oppimisprosessistaan, joka arvioidaan. Sivuaineopiskelijoita voidaan ottaa ryhmiin vuosittain rajallinen määrä. S1c) Palvelujen järjestäminen kuntatalouden näkökulmasta 2 op/ 1 ov Opiskelija tuntee palvelujen järjestämistä koskevan kunnallisen talousajattelun ja taloudellisen vaikuttavuuden peruskysymykset ja ohjausvälineiden perusteet.
Työtavat: Luennot (12 t) ja kirjallisuus, joka suoritetaan luennon loppukuulustelun yhteydessä. Myllyntaus, Kuntatalouden ohjaus. Suomen Kuntaliitto 2002. 59 S1d) Kehittämisen ja johtamisen kontekstit ja menetelmät 6 op/ 2 ov Opiskelija perehtyy hyvinvointipalvelujen ja sosiaalityön asiakasprosessien, tutkimustietoa soveltavan kehittämisen ja johtamisen haasteisiin ja käytettyihin menetelmiin organisaatioiden kontekstissa. Luennot ja siihen liittyvä kirjallisuus toimivat teoreettisena ja tutkimuksellisena johdantona kehittämistyön käytännön vaiheelle (S1 e). Työtavat: Luentoseminaari 24 t ja kirjallisuus. Pääaineopiskelijat osallistuvat aktiivisesti seminaariin, tekevät kirjallisuuteen perustuvat ryhmätyöt ja kirjoittavat niiden sekä kirjallisuuden pohjalta esseen. 1. Patti, The Handbook of Social Welfare Management, Sage 2000. (soveltuvin osin) ja luentoseminaarissa jaettavat artikkelit S1 e) Kehittämistyön käytäntö 15 op/ 5 ov Opiskelija tutustuu kehittämistyön käytäntöihin sosiaalialalla ja oppii soveltamaan kehittämistyön välineitä käytännössä. Tähän kuuluu oman roolin määrittely ja rajatun kehittämistyön yhteistoiminnallinen toteuttaminen. Opiskelija oppii kuvaamaan kehittämistyötä tarkoituksenmukaisesti ja arvioimaan omaa toimintaansa. Työtavat: Seminaari 16 t (alussa 4 t, keskellä 4 t ja loppuseminaari 8 t) ja ohjattu 2 kuukauden kehittämistyö kentällä. Kehittämistyössään opiskelija: - kiinnittyy käynnissä oleviin sosiaalialan kehittämishankkeisiin - muodostaa suhteen kenttätyöpaikkaansa julkisella, yksityisellä tai järjestösektorilla - yhdessä kentän toimijoiden kanssa määrittelee tehtävänsä ja roolinsa suhteessa toimipisteen tai palvelun kehittämishaasteisiin - toteuttaa sovitun kehittämistyön - raportoi työnsä kirjallisesti ja seminaarikeskustelussa, johon myös kehittämistyön käytännön ohjaajat kutsutaan. Kehittämistyössä opiskelijaa ohjaavat yliopiston opettaja ja nimetty kehittämistyön käytännön ohjaaja. Tutkimustietoa soveltava kehittämistyö liittyy palvelujen saamiseen ja laadun turvaamiseen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittämiseen, työtapojen kehittämiseen, yksilöiden ja perheiden tuen vahvistamiseen, henkilöstön saantiin, osaamiseen ja työolojen kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn, esimerkiksi lastensuojelussa, vanhusten palveluissa tai päihde- ja kriminaalihuollossa. Arviointi: Yliopiston opettaja arvioi hyväksytyn kehittämistyön kokonaisuuden. Arvioinnissa otetaan huomioon kehittämistyön käytännön ohjaajan arvio opiskelijan kehittämistyön käytännön jaksosta.
60 S1f) Kehittämisen ja johtamisen käytännön opetusta tukevat opinnot 4 op/ 2ov Opiskelija perehtyy kehittämistyön, palvelujen tuottamisen ja johtamisen haasteisiin ja välineisiin sekä niitä koskeviin käytännön kokemuksiin ja tutkimukseen organisaatioiden ja sosiaalityön ammatin kontekstissa. Tampereen yliopiston Porin yksikön opiskelija suorittaa tämän kohdan opinnot valitsemalla joko kohdan S1f1), S1f2) tai S1f3). S1 f1) Palvelujen tuottamisen uudet ratkaisut 4 op / 2 ov Työtavat: Kirjallisuuskuulustelu (kaksi kirjaa) yleisenä tenttipäivänä. Yksi kirja seuraavista: 1. Storey (ed.) Leadership in organisations. Current issues and Key Trends, Routledge 2004. 2. Domberger, The Contracting organization: The strategic guide to outsourcing. Oxford University Press 1998. 3. Granqvist, Privatisering I princip och praktik. En studie av private inslag I finländska kommunens verkasamhet, Åbo Akademis förslag 1997. 4. Harlow & Webb, Information and Communication Technologies in the welfare Services. Jessica Kingsley 2003. ja yksi kirja seuraavista: 5. Nouko-Juvonen & Ruotsalainen & Kiikkala (toim.), Hyvinvointivaltion palveluketjut. Hygieia, Tammi, 2000. 6. Lumijärvi & Jylhäsaari, Laatujohtaminen ja julkinen sektori: laadun ja tuloksen tasapaino johtamishaasteena. Gaudeamus 1999. 7. Määttä & Ojala, Tasapainoisen onnistumisen haaste: johtaminen julkisella sektorilla ja balanced scorecard. Edita 2001. 8. Saranto & Korpela (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa, WSOY, 1999. 9. Ollila & Ilva & Koivusalo (toim.) Kilpailuttaminen sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta. Stakes 2003. S1 f2) Evaluaatiotutkimus 4 op/ 2 ov Opiskelija omaksuu evaluaatiotutkimuksen eli arviointitutkimuksen perusteet ja osaa soveltaa niitä erityisesti sosiaalityön, hyvinvointipalvelujen ja sosiaali- ja työpolitiikan kysymyksiin. Työtavat: luennot (20 t), harjoitukset (4 h/ryhmä) ja luento-opetukseen perustuva essee (2 op/1 ov) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op/1 ov) yleisenä tenttipäivänä. Valitaan kaksi seuraavista kohdista: 1. Rossi & Berk, Thinking about Program evaluation 2., Sage 1999. 2. Sefton ym., Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. FinSoc arviointiraportteja 6/2004. Stakes 2004.
3. Nocon & Quareshi, Outcomes of Community Care for Users and Cares. Open University Press 1996. S1 f3) Yliopistokeskuksen muiden yksiköiden soveltuvia monitieteisiä opintoja 4 op/ 2 ov (vain Tampereen yliopiston Porin yksikön pääaineopiskelijoille) Soveltuvista opinnoista on sovittava erikseen oppiaineen professorin kanssa. 61 S2 Tutkimusmenetelmäopinnot II 6 op/ 3 ov S2 a) Syventävät tutkimusmenetelmäopinnot 6 op/ 3 ov Opiskelija syventää empiirisen sosiaalitutkimuksen tutkimusmenetelmien hallintaa ja käyttötaitoa sekä ymmärtää erilaisten tutkimusorientaatioiden teoreettis-metodologisia taustasitoumuksia. Opiskelija valitsee syventäviä tutkimusmenetelmäopintoja ensisijassa oman pro gradu tutkielmansa tueksi, mutta myös yleisen menetelmäosaamisen vahvistamiseksi. Työtavat: Kirjallisuus (tentti tai essee), erilliskurssit (esim. S2a2 Syventävä SPSS-analyysi) tai verkko-opiskelu. Erilaisiin tutkimusorientaatioihin soveltuvan kirjallisuuslistan saa tutkimusmenetelmälehtorilta tai pro gradu -tutkielman ohjaajalta. Kohdan suorituksesta sovitaan etukäteen tutkielman ohjaajan kanssa. S2 b) Syventävä kvantitatiivisten menetelmien kurssi 3 op/ 1 ov valinnainen kurssi Opiskelija oppii kvantitatiivisen aineiston muokkaamisen ja analyysin käyttötaidot tilastoohjelmistolla (SPSS) ja osaa soveltaa sitä itsenäisesti tutkimustyössä. Lisäksi opiskelija hallitsee tilastollisen tutkimuksen lukutaidon. Työtavat: Luennot ja harjoitukset (yhteensä 24 t). S3 Pro gradu -tutkielmaseminaari 20 op/ 5 ov Edeltävät opinnot: Tutkielmapajassa hyväksytty alustava tutkimussuunnitelma, josta selviävät tutkielman aihe- ja tutkimusmenetelmävalinnat. Opiskelija voi valintansa mukaan pro gradu tutkielmassaan syventää edelleen kehittämistyön opintojaan. Opiskelija oppii laatimaan perustellun ja toteuttamiskelpoisen tutkimussuunnitelman ja käynnistämään tutkimustyön. Työtavat: Aktiivinen osallistuminen seminaariin (48 t), jossa opiskelija työstää edelleen alustavaa tutkimussuunnitelmaansa, esittää siitä toteuttamiskelpoisen version, käynnistää tutkimuksensa ja raportoi sen edistymisestä. Opiskelija esittää tutkimussuunnitelmansa myös suullisesti ja kommentoi seminaarin muiden osallistujien töitä. Seminaari niveltyy tutkielmapajan tutkimusmenetelmäopintoihin sekä tieteellistä kirjoittamista tukevaan opetukseen ja palautteeseen. S4 Pro gradu tutkielma ja sitä tukevat opinnot 60 op/ 20 ov S4 a) Pro gradu tutkielma 40 op/ 20 ov
62 Opiskelija paneutuu tutkielmansa aihepiiriin, siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun ja aikaisempiin tutkimuksiin. Opiskelija osaa asettaa tutkimustehtävän, valita soveltuvat tutkimusmenetelmät ja käyttää niitä tutkimustehtävänsä ratkaisemisessa. Opiskelija osaa raportoida tutkimuksen tieteellistä esitystapaa noudattaen hyvällä suomen kielellä. Työtavat: Opiskelija toteuttaa aihe- ja menetelmävalintojensa mukaisen tutkimusprosessin, jonka hän raportoi pro gradu tutkielmaksi hänelle nimetyn ohjaajan tuella. Ohjaus tapahtuu pro gradu tutkielmaseminaarissa, tutkielman tekemistä tukevissa opinnoissa ja yksilöllisenä ohjauksena. Lisäksi opiskelija kirjoittaa tutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen, mikäli hän ei ole suorittanut kandidaatin tutkielman yhteydessä kieli- ja viestintäopintoihin kuuluvia suomen kielen opintoja. S4 b) Tutkielman tekemistä tukevat opinnot 20 op/ -- S4 b1) Tutkielmapaja 4 op Opiskelija oppii rajaamaan ja muotoilemaan tutkimusongelmia sekä valitsemaan ja soveltamaan niihin sopivia tutkimusmenetelmiä. Työtavat: Osallistuminen tutkielmapajaan (yhteensä 24 t), jossa työstetään opiskelijoiden pro gradu tutkielmien aihevalintoja ja tuetaan tutkielmien käynnistymistä ja etenemistä tutkimusmenetelmävalintojen näkökulmasta. Tutkielmapajassa opiskelija esittää omaa tutkielmaansa koskevia idea- ja työpapereita ja osallistuu muiden opiskelijoiden tutkimusmenetelmäkysymyksiä koskevaan työskentelyyn. Arviointi: Hyväksytty suoritus edellyttää 1) alustavan pro gradu tutkimussuunnitelman työstämistä sekä 2) aktiivista osallistumista tutkielmapajan työskentelyyn pro graduseminaarin rinnalla. S4 b2) Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Opiskelijaa ohjataan tieteellisen kirjoittamisen taidoissa ja tutkimusprosessin raportoinnissa (2 op). Vaihtoehtoisia työmuotoja ovat Kielikeskuksen Kohti gradua kirjoituskurssi tai kirjoittamiseen harjaantuminen tukeutumalla teokseen Hirsjärvi & Remes & Sajavaara, Tutki ja kirjoita. 6. uudistettu laitos. Tammi 2000.
63 S4 b3) Sosiaalityön tutkimuksen suuntia 14 op Tutkimuksensa taustoittamiseksi opiskelija perehtyy omasta tutkimusaiheestaan tehtyihin aiempiin tutkimuksiin ja syventää tietojaan siihen liittyvistä teoreettisista jäsennyksistä viimeistellen samalla tutkielmansa lähdekirjallisuuden käyttöä (4 op). Samalla opiskelija työstää valmiuksiaan raportoida tutkimuksellisia valintojaan hyvällä suomen kielellä. Valitsemansa kirjallisuuden pohjalta opiskelija kirjoittaa esseen (10 op), joka voidaan tarkistaa/tarkistetaan sekä sisällön että suomen kielen kannalta. Esseessään opiskelija voi valintansa mukaan keskittyä esimerkiksi (1) sosiaalityön sisällöllisiin kysymyksiin tai (2) kehittämis- ja johtamistyön kysymyksiin sosiaalityössä ja hyvinvointipalveluissa monitieteistä kirjallisuutta hyödyntäen. Työtavat: Tutkimuksen taustoittaminen ja essee tutkielman ohjaajan kanssa sovittavasta kirjallisuudesta. Vuonna 2004 tai sitä ennen aloittaneille, vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskeleville kohdan S4b opinnot eivät ole pakollisia opintojaksoja eikä niistä anneta erikseen opintoviikkoja. Jaksot kuitenkin tukevat kiinteästi pro gradu tutkielman tekoa ja niitä suositellaan osaksi pro gradu tutkielman työstämistä ja ohjausta. Koko kohdan S4 opintoviikot kirjautuvat rekisteriin, kun pro gradu tutkielma on tehty ja hyväksytty.