Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat Saariselkä, 24.3.21 Eero Niemelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen tutkimusasema Lohemme on Barentsin kulkija kansainvälinen yhteistyö pelasti lohet 1
Tenon lohikantojen hoito ja kalastuksen säätely NASCO Norjan kansallinen rannikkokalastuksen säätely Tenon sopimus vuodesta 1873 lähtien Säätelyn parantamisen tarve Finnmarkin rannikolla lohen pyyntipaikat vuonna 27 2
Pyydysten määrä vähenee Finnmarkin rannikolla -koukkuverkkopyynti alkoi Tenovuonossa 1968 ja muualla Norjassa 196- luvun alkupuolella Pyydysten lukumäärä Pyydysten lukumäärä 1 8 6 4 2 14 12 1 8 6 4 2 5 Kiilanuottien lukumäärä Finnmarkissa 1965 197 19 198 1985 199 1995 2 Koukkuverkkojen lukumäärä Finnmarkissa 1965 197 19 198 1985 199 1995 2 Ajoverkkojen lukumäärä Finnmarkissa Pyydysten lukumäärä 4 3 2 1 1965 197 19 198 1985 199 1995 2 Vuosi 15 Yhteensä 1 5 Pyynti vähenee Tenovuonossakin -koukkuverkot helppokäyttöisiä -kiilanuotta liian raskas -koukkuverkko valikoi suurempia lohia kuin kiilanuotta Koukkuverkkojen lukumäärä 3 2 15 1 5 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 8 6 4 2 197 19 198 1985 199 1995 2 Alta 197 19 198 1985 199 1995 2 Hammerfest 197 19 198 1985 199 1995 2 Tana 197 19 198 1985 199 1995 2 Varanger 197 19 198 1985 199 1995 2 Vuosi 3
1 % 5 Pyyntipaikat vähenevät Finnmarkissa -Tanan lohialueella enää reilu 2 pyyntipaikkaa Lukumäärä Lukumäärä 1 8 6 4 2 5 4 3 2 1 5 1995 2 Länsi-Finnmark 1995 2 Tana 1995 2 Itä-Finnmark 4 Lukumäärä 3 2 1 1995 2 Vuosi 4 Ajoverkko Saaliit eivät muutu, vaikka pyydysten määrä vähenee - vain parhaat lohisijat käytössä Saalis (kg) 3 2 1 197 19 198 1985 199 1995 2 Kiilanuotta 8 6 4 2 197 19 198 1985 199 1995 2 Koukkuverkko 2 15 1 5 197 19 198 1985 199 1995 2 Finnmarkin rannikon lohisaalis yhteensä 5 4 3 2 1 197 19 198 1985 199 1995 2 Tenojoen lohisaalis SF+N 3 2 15 1 5 197 19 198 1985 199 1995 2 Vuosi 4
Tenovuonossa saadaan keskimäärin selvästi alle 5 tonnia lohta vuodessa -Gamvik, Berlevåg, Tana Saalis (kg) Saalis (kg) Saalis (kg) 2 15 1 5 1 8 6 4 2 2 15 1 5 Lebesby 2 21 22 23 24 26 27 28 Gamvik 2 21 22 23 24 26 27 28 Berlevåg 2 21 22 23 24 26 27 28 Saalis (kg) 35 3 2 15 1 5 Tana 2 21 22 23 24 26 27 28 Saalis 3 Tenojoen lohisaalis Norja Suomi saalis, kg 2 15 1 5 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 vuosi 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 5
6 Tenojoen lohisaalis 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Suomi kg Norja kg Näätämöjoen lohisaalis 2 4 6 8 1 12 14 16 18 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 vuosi saalis, kg Norja Suomi
14 12 1 8 6 Näätämöjoen lohisaalis Suomi kg Norja kg 4 2 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Tenojoen lohien meri-ikäjakauma 19 72 19 74 19 76 19 78 19 8 19 82 19 84 19 86 19 88 19 9 19 92 19 94 19 96 19 98 2 2 2 2 4 2 6 2 8 % -os uus PS 5SW 4SW 3SW 2SW 1SW vuosi 7
Lohien lukumäärä meri-ikäryhmissä kertoo kantojen kehittymisen Lohien arvioitu lukumäärä saaliissa 4 35 3 2 15 1 5 Naaraat 19 198 1985 199 1995 2 4 35 3 2 15 1 5 1 merivuosi 2 merivuotta 3 merivuotta 4-5 merivuotta Uudelleenkutijat Koiraat 19 198 1985 199 1995 2 Vuosi Vuosi 5 4 keskipaino : naaraat 7.6 kg 3 koiraat 6.7 kg Mikä huolestuttaa 2 1 1 9 7 5 1 9 8 1 9 8 5 1 9 9 1 9 9 5 2 2 5 2 5 4-5 m e riv u o tta Säätelyn lisääntyminen ei ole johtanut odotettuun tuotannon lisääntymiseen Suurten kolme vuotta meressä olleiden lohien määrät vähenevät Meriolosuhteille ei voi mitään vaan pyynti on suhteutettava kannan odotettuun kokoon sopivaksi On esitetty, että pyynti on ollut rannikolla ja joessa liian voimakasta ja sen vuoksi kannat eivät ole voineet parantua Lohien arvioitu lukumäärä saaliissa 2 1 5 1 5 2 1 5 1 5 1 5 1 5 5 4 3 2 1 keskipaino : naaraat 12.8 kg koiraat 18.1 kg 1 9 7 5 1 9 8 1 9 8 5 1 9 9 1 9 9 5 2 2 5 3 m e rivu o tta keskipaino : naarat 9.4 kg koiraat 12.7 kg 1 9 7 5 1 9 8 1 9 8 5 1 9 9 1 9 9 5 2 2 5 2 m e rivu o tta keskipaino: naaraat 4.6 kg koiraat 5.4 kg 1 9 7 5 1 9 8 1 9 8 5 1 9 9 1 9 9 5 2 2 5 1 m e riv u o s i k e s k ip a in o : n a a ra a t 1.5 k g k o ira a t 1.8 k g 1 9 7 5 1 9 8 1 9 8 5 1 9 9 1 9 9 5 2 2 5 V u o s i 8
Uudelleenkutijoiden määrä saaliissa lisääntynyt selvästi kudun jälkeen selviytyminen selviytyminen meressä merilämpötilat Kilomääräisessä saaliissa isojen (3 mv) lohien osuus pienentynyt eli saaliin kalataloudellinen ja luonnontaloudellinen arvo heikentynyt, koska niiden lukumääräkin on pienentynyt 1 5 1 % 5 1 Naaraat ja koiraat 19 198 1985 199 1995 2 Koiraat 19 198 1985 199 1995 2 Naaraat 5 19 198 1985 199 1995 2 1 mv 2 mv Vuosi 3 mv 4-5 mv Uudelleenkutijat 9
River Teno, sea-age distribution 7 6 5 PS total 5 SW 4 SW 3 SW 2 SW 1 SW 4 3 2 1 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Rannikon pyynti valikoi v. 28 erityisesti lohijalkojen kokoisia lohia mutta Tenojoessa pyynti valikoi yli 7 kg naaraslohia 1 % 5 1 Finnmarkin rannikon pyynti Koiraat 21 22 23 24 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 Naaraat 1 5 1 Teno Koiraat 21 22 23 24 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 Naaraat <3 kg 3-7 kg >7 kg % 5 <3 kg 3-7 kg >7 kg 5 21 22 23 24 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 21 22 23 24 26 27 28 29 3 31 32 33 34 35 Viikko Viikko 1
Rannikon pyyntiä pidetään valikoivana Rannikolla saadaan naaraslohia enemmän, koska pyynti valikoi suurempia, joissa naaraat enemmistönä Valikoiva pyynti pitkään jatkuessaan vaikuttaa kannan ominaisuuksiin ja mahdollisesti tittiytymiseen Sekakantojen pyynti on suositeltu vähennettäväksi tai kokonaan lopetettavaksi 1 5 1 % 5 1 5 Koiraat ja naaraat Teno Tanafjord Varangerfjord Koiraat Teno Tanafjord Varangerfjord Naaraat Teno Tanafjord Varangerfjord Pyyntialue 1 mv 2 mv 3 mv 4 mv uudelleenkutijat karkulaiset 1 % Näätämöjoen lohien meri-ikäjakauma % -osuus 8 % 6 % 4 % 2 % PS 4SW 3SW 2SW 1SW % 19 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 27 vuosi 11
Lohisaaliit (kg) Tenojoen sivujoissa v. 1982-29 3 Pulmankijärvi Vetsikkojoki Utsjoki-Kevojoki-Tsarsjoki muut sivujoet 2 15 1 5 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Utsjoen sivujokialueen lohisaalis (%) pyyntitavoittain v. 1982-29 1 % 8 % 6 % 4 % vavalla verkolla 2 % % 1 9 8 2 1 9 8 4 1 9 8 6 1 9 8 8 1 9 9 1 9 9 2 1 9 9 4 1 9 9 6 1 9 9 8 2 2 2 2 4 2 6 2 8 12
Utsjoen sivujokialueelle luovutetut vapakalastusvuorokaudet 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 22 23 24 26 27 28 29 Utsjoen sivujokialueen lohisaalis (%) kalastajaryhmittäin vuosina 23-29 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % ylälappilaiset kotitarvekalastajat kalastusoikeuden luovutuksella saaneet Utsjoen "kirkonkyläläiset" ulkopaikkakuntalaiset osakkaat paikkakuntalaiset osakkaat 2 % 1 % % 23 24 26 27 28 29 13
Uhkatekijöit itä Tenojoessakin KALASTUS MERKITTÄVIN UHKATEKIJÄ Kulkutuspyynti ja alkukesän n pyynti edelleen liian tehokasta lohikantojen tila huomioiden uusia kalastajia kalastusoikeuden luovutusluvalla Kalastusmatkailijoiden mää m äärä kaksinkertaistui 1997-22 ja mää m äärä on täysin t sää s äätelem telemätön Uusia kalastusoikeuksia ja lupamuotoja Ei saaliskiintiöit itä,, ei lupakiintiöit itä,, ei saaliiden ilmoittamisvelvollisuutta Tenojoen lohen tulevaisuus on kalastajien käsissä Kiitos 14