OPPILAAN HAASTAVA KÄYTÖS JA SEN KOHTAAMINEN JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUSPALVELUISSA

OPPILAAN HAASTAVA KÄYTÖS JA SEN KOHTAAMINEN JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUSPALVELUISSA 1. Lähtökohdat haastavan käyttäytymisen kohtaamiseen Peruskoulun opettajalla ja rehtorilla on perusopetuslaissa säädetyt kurinpitokeinot käytössään. Koulunkäynnin, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla sekä muulla koulun henkilökunnalla ei ole mitään lain suomaa roolia tai valtaa kurinpitoasioissa. Tässä ohjeessa käsitellään koulutyön arkisia tilanteita, joissa on tarpeen rajoittaa oppilasta hänen haastavan käytöksensä vuoksi. Kyseessä ei siis ole kurinpidolliset toimet. Näissä tilanteissa on usein keskeisessä roolissa opettajan lisäksi koulunkäynnin ohjaajat. Oppilaan haastavan käyttäytymisen tilanteista ei säädetä missään perusopetusta koskevissa laeissa ja asetuksissa yms., minkä vuoksi tämä ohjeistus on laadittu. On koettu tarpeelliseksi määritellä periaatteita ja toimintatapoja, joilla voidaan kohdata oppilaan haastavaa käyttäytymistä koulutyön arjessa. Tärkeänä lähtökohtana ja pyrkimyksenä on kaikkien osapuolien tietoisuuden, terveyden, turvallisuuden, työturvallisuuden ja oikeuksien varmistaminen. Haastavan käyttäytymisen määrittely Käytös ei vastaa tilannetta tai on sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitystason. Käytös on vaarallista joko lapselle itselleen tai muille. Käytös aiheuttaa lapselle itselleen merkittävää vaikeutta rajoittaen hänen mahdollisuuksiaan oppia uusia asioita. Käytös aiheuttaa merkittävää painetta niille, jotka asuvat tai käyvät koulua yhdessä ja haittaa huomattavasti lähimmäisten elämänlaatua. Käytös ei vastaa sosiaalista normistoa. ( Zarkowska & Clements 1994) 1

2. Haastavan käytöksen syyt Haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla useita syitä, eikä niitä aina voida edes selvittää. Joskus se ei ole edes tarpeenkaan. Ainakin seuraavat syyt tai tekijät voivat olla haastavan käyttäytymisen taustalla. 1. Fyysiset syyt - kiputilat - aistiyliherkkyydet - psyykkiset ja fyysiset sairaudet - tilannekohtaiset tekijät 2. Psyykkiset syyt - elämäntilanne - ympäristön tilanne - psyykkiset rajoitteet ja sairaudet - tilannekohtaiset tekijät 3. Sosiaaliset syyt - taitojen puute tai rajoittuneisuus - ympäristön sopimattomuus ko. henkilölle - elämäntilanne esim. vaikeudet/ongelmat perheessä - tilannekohtaiset tekijät 4. Kommunikaatio-ongelmat - väärinkäsitys - kielelliset ongelmat esim. maahanmuuttajataustaiset oppilaat - rajoittuneisuus ymmärtämisessä tai tuottamisessa - korvaavien kommunikaatiokeinojen käyttöön liittyvät ongelmat 3. Oppilaan fyysisen rajoittamisen periaatteet KAIKKIEN OSAPUOLTEN TURVALLISUUS JA TERVEYS LÄHTÖKOHTANA Yllä oleva periaate on selkeä ja kiistaton lähtökohta, mutta arjen tilanteet käytännön työssä ovat monimuotoisia ja jopa ennakoimattomia. Tästä johtuen tulee paljon kysymyksiä, pohdintoja sekä rajanvetotarvetta niin työntekijöille, omaisille kuin muillekin osa-puolille. Nämä tarpeet ovat olleet lähtökohtana tämän ohjeen laadinnalle. HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN KOHTAAMISEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Haastavaan käyttäytymiseen liittyviä säädöksiä: Perustuslaki Perusopetuslaki Työturvallisuuslaki Lastensuojelulaki 2

Rikoslaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Fyysisen rajoittamisen mahdollistavia säädöksiä eri tarkoituksiin löytyy esim. Mielenterveyslaki Poliisilaki Päihdehuoltolaki Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Tartuntatautilaki 4. Oppilaan fyysinen rajoittamisen keinot 1. Perusopetuslain määrittämät oppilaan velvollisuudet ja kurinpitokeinot Perusopetuslaki (628/1998) antaa rehtorille ja opettajalle yhdessä ja/tai erikseen oikeuden kurinpitoon ja voimankäyttöön tarkasti rajatuissa tilanteissa. Muilla koululla työskentelevillä esim. koulunkäynnin ohjaajilla ei ole ko. oikeutta perusopetuslain perusteella. Perusopetuslaki määrittelee oppilaan velvollisuudet ja kurinpitotavat seuraavasti: 35 Oppilaan velvollisuudet Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle. Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan. Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurinpidollisista toimenpiteistä. 35 a Kasvatuskeskustelu Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioit- 3

tavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. 36 Kurinpito Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä, harjoituksia ja tehtäviä, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälkiistunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta. 4

36 b Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 :n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. 36 d Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 :n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain oppilaan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita sekä esineitä tai aineita, joita käytetään oppimisen tai opetuksen häiritsemiseen. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. 36 e Oikeus tarkastaa oppilaan tavarat Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 29 :n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen 5

turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan. 36 f Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet Edellä 36 d ja 36 e :ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa. Edellä 36 d :n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Oppilaan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Edellä 36 d ja 36 e :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajille mahdollisimman pian. 36 g Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Opettajan tai rehtorin 36 d :n perusteella haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä. Edellä 29 :n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. 6

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata. Edellä olevan lakitekstin lisäksi oppilaan luokasta poistamisen kohdalla on muistettava, että oppilasta ei saa jättää ilman asianmukaista valvontaa. Mikäli em. kurinpitotilanteissa opettaja/rehtori joutuu käyttämään fyysistä voimaa, olisi ko. henkilöiden oikeusturvan kannalta erittäin hyvä, että tilanteessa olisi mukana toinen henkilö/aikuinen, jolloin kiistatilanteessa vältytään sana sanaa vastaan - asetelmalta. 2. Muut keinot Tässä luvussa mainitut keinot eivät ole perusopetuslain mukaisia kurinpitokeinoja. Nämä voitaisiin tulkita oikeudellisessa mielessä hätävarjeluksi. Rikoslaki 4 luku 4 Hätävarjelu (13.6.2003/515) Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Holding eli terapeuttinen kiinnipito Terapeuttista kiinnipitoa tarvitaan lapsen ollessa itse kykenemätön rajaamaan käyttäytymistään levottomuuden, pettymyksen, ahdistuksen, aggression tai muun vastaavan takia. Kiinnipidolla halutaan rauhoittaa pieni lapsi sylissä kiinni pitämällä tai isompi lapsi esim. sängyn päällä kahden aikuisen kiinni pitämänä ja samalla estää häntä vahingoittamasta itseään tai muita. Tällaisia tilanteita on silloin, kun lapsi ei itse kykene hillitsemään itseään, on aggressiivinen itselleen tai muille, tuhoaa ympäristöään ja on niin levoton, ettei aikuisen puhe mene perille. Terapeuttisella kiinnipidolla tulee aina olla hoidolliset tavoitteet, jotka työntekijöiden tulee tietää ja myös lapsen on tärkeä tietää, miksi työntekijät ryhtyivät kiinnipitoon. 7

Kiinnipidon aikana ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa lapsen kanssa, jotta lapsi pystyisi turvallisesti ilmaisemaan voimakkaat tunteensa kuten vihan, raivon, pelon ja lopuksi surun. Työntekijän psyykkisen sietokyvyn tulee olla hyvä, jotta hän pystyy olemaan rauhallinen ja vastaanottavainen lapsen tunnereaktioille. Avekki-toimintatapamalli AVEKKI-nimi tulee kuudesta sanasta, joiden merkitys liittyy läheisesti aiheeseen. AVEKKI on Aggression ja Väkivallan Ennakointia sekä hallintaa ja toimintatapamalli sisältää Kouluttamista, Kehittämistä sekä yhteiskuntaan Integrointia. Edellä mainittujen käsitteiden lisäksi AVEKKI-ajatukseen sisältyy yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden teemat, jotka ovat myös väkivallan ehkäisyyn liittyvän koulutuksen lähtökohtia. Avekki-yhteisöllisyys rakentaa ja synnyttää työyhteisön turvallisuuden, ennakoinnin ja hallinnan perustan väkivalta- ja haastavankäytöksen tilanteissa. Keskeisin periaate AVEKKI-toimintatapamallissa on turvallisen vuorovaikutuksen luominen ja tukeminen luokkayhteisössä ja sen avulla fyysistä rajoittamista vaativien tilanteiden varhainen ennaltaehkäisy. Avekki-toimintatapamallissa kiinnitetään huomiota myös työntekijän vireys-ja tunnetilan merkitykseen haasteellisissa tilanteissa. Kriisiytyneissä tilanteissa kohdataan kuitenkin aggressiivista käyttäytymistä - ennaltaehkäisystäkin huolimatta. AVEKKI-toimintamallissa pyritään turvalliseen, minimaaliseen fyysiseen rajoittamiseen ja voimankäyttöön, kivuttomuuteen ja rajoitettavan lapsen tai nuoren sekä työntekijän turvallisuuteen. Aggressiivisesti käyttäytyvää henkilöä tuetaan ja autetaan oman aggressiivisuuden tai väkivaltaisuuden hallinnassa. Toimintatapamallin arvot pohjautuvat EU-alueella yleisesti hyväksyttyihin kansallisiin moraalikäsityksiin ja eettisiin periaatteisiin, joiden ydinajatus on ihmisarvon kunnioittaminen ja ihmisten tasa-arvoinen sekä yksilöllinen kohtelu. Väkivallan ehkäisy ja hallinta toteutuvat parhaiten, kun toimintatapamallia sovelletaan tiiviissä yhteistyössä organisaatiokohtaisten työturvallisuusjärjestelmien kanssa. AVEKKI -toimintatapamalli on työyhteisöä ja organisaatiota kokonaisvaltaisesti koskeva malli. Siinä otetaan huomioon yhteiskunnan säätämät aggressiivista ja väkivaltaista toimintaa koskevat lait ja asetukset sekä asiakkaan kasvatukseen, opetukseen, hoitoon ja työturvallisuuteen liittyvät lait ja asetukset. Syksyllä 2015 aloitettiin Jyväskylän perusopetuksessa kokonaisten työyhteisöjen kouluttaminen Avekin toimintatapamalliin. Tavoitteena on kaikkien/lähes kaikkien koulujen henkilökuntien kouluttaminen toimintamallin käyttöön. Tämän mahdollisti kaupungin omien Avekki-kouluttajien kouluttaminen. 8

3. Apuvälineiden käyttö Perusopetuslain tarkoittamassa kurinpidossa ja voimankäytössä on apuvälineiden käyttö nimenomaisesti kielletty. On tarpeen erottaa apuvälineistä suojavälineet, joilla pyritään oppilaan oman turvallisuuden takaamiseen. Tällaisia voivat esimerkiksi olla kypärä, lisäturvavyö tai valjaat. Haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa tulee tilanteita, joissa suojavälineiden käyttö on tarpeen ja perusteltua. Suojavälineiden käyttöönotto edellyttää aina vähintään oppilaan huoltajan suostumusta sekä esimiehen hyväksyntää. Näistä on syytä tehdä kirjalliset dokumentit ja liittää ne oppilaan HOJKS:aan ja/tai oppilaskorttiin. Myös oppilaan muun tukiverkoston tiedottaminen ja heidän asiatuntemuksen hyödyntäminen on tärkeää prosessin kaikissa vaiheissa. 5. Tilanne päällä - mitä tehdä? Vaihe 1: TILANTEISTA SELVIÄMISKEINOT LYHYELLÄ TÄHTÄIMELLÄ ELI ENSIAPUOHJELMA 1. Toimenpiteet välittömästi tapahtumapaikalla ( ensiapu ) Ennakkovalmistautumisen ja koulutuksen avulla toiminnasta tulee tietoisempaa ja varmempaa, jolloin toiminta on oikeassa suhteessa tilanteeseen. Myös omien tunteiden vaikutuksen tiedostaminen ja hallitseminen auttaa pysymään ammatillisena. 2. Pikapalaveri, jossa puretaan tapahtunut ja sovitaan jatkosta Päätetään menettelyt, joilla selviydytään nyt päällä olevasta tilanteesta jokin aikaa eteenpäin. Osallisena palaverissa asianosaiset, jotka voidaan käytettävissä olevan ajan puitteissa saamaan koolle. 3. Tilanteen läpikäynti oppilaan kanssa heti kun se on mahdollista. 4. Tiedottaminen esimiehelle ja kotiin sekä muille asianosaisille tarpeen mukaan Esimiehen ja huoltajan on saatava tieto tapahtuneesta viivytyksettä. 5. Kirjataan tapahtumat, tehdään tarvittaessa uhkatilanne- yms. ilmoitukset Tehdään heti kun päällä oleva tilanne on lauennut. Ilmoitukset pyritään tekemään saman työvuoron/koulupäivän aikana. 9

Vaihe 2: OHJELMA HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN KOHTAAMISEEN Jos on odotettavissa tai mahdollista tapahtuman toistuminen, tilanne vaatii jatkokäsittelyä. Tämä tarkoittaa varautumista uusiin haastavan käyttäytymisen tilanteisiin ja niiden ehkäisemiseen myös yleisemmällä tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi: verkostopalaverin valmistelua ja tilanteesta tiedottamista haastavan käytöksen syiden kartoittamista tarvittavien toimien ja keinojen kartoittamista lisätiedon tai asiantuntemuksen hankintaa Menettelyistä sopiminen ja niiden kirjaaminen sovitaan kuka koulun puolelta toimii kirjaajana menettelystä laaditaan muistio, joka toimitetaan asianosaisille menettelyt kirjataan tarvittaessa HOJKS:aan tai oppimissuunnitelmaan tai lyhytaikaisissa/pikaisissa tilanteissa edetään pelkän muistion varassa 6. Yhteistyö eri osapuolten kesken Oppilashuollolliset toimet Luokan opettaja kokoaa yksilöllisen oppilashuoltoryhmän. Ryhmässä arvioidaan tilanne ja päätetään jatkotoimista. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 5 Lastensuojelulaki 25 velvoittaa mm. opetuspalveluiden työntekijöitä tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos he ovat saaneet tehtävässään tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vastaavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Seuranta Aina on sovittava haastavan käyttäytymisen seurannasta, jotta sovittu ohjelma ja kaikkien osapuolten tietoisuus tilanteesta pysyy ajan tasalla. Seurannan merkitys tilanteen hallinnassa on keskeinen. Koulutus Koulutus lisää tietämystä sairauksista, ongelmista yms. Sitä pitäisi olla tarjolla sekä koulun henkilökunnalle kuin huoltajillekin. Tietämyksen lisäämiseen pyritään tavoitteellisella henkilöstön täydennyskoulutuksella. Koulutuksen kohteita voivat olla esimerkiksi turvallisuus, työturvallisuus- ja laillisuuskoulutus tai erilaiset toimintamallikoulutukset. Erimielisyystilanne tai mikään ei auta 10

Jos kodin kanssa ei löydetä yhteisymmärrystä haastavan käytöksen kohtaamiseen tai suunnitellut ja toteutetut menettelyt haastavan käytöksen kohtaamiseen eivät auta, pitää oppilaan koulukuntoisuus yms. näkökannat selvittää erityisen tarkasti. Yhteistyökumppaneita voivat eri tilanteissa olla esimerkiksi koululääkäri, vammaispalvelut tai lastensuojelu. Myös perusopetuspalveluiden sisällä pitää löytää taho, esimerkiksi palvelujohtaja tai koordinoiva rehtori, joka tulee koulun ulkopuolelta mukaan prosessiin. Poliisi Akuuteissa tilanteissa, joissa väkivallan uhka on todellinen ja merkittävä, kannattaa soittaa hätäkeskukseen (puh. 112) ja pyytää poliisi avuksi. Poliisilla on mahdollista poliisilain 20 nojalla ottaa lapsi kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Poliisilaki 11 antaa poliisille mahdollisuuden kiinniottoon niissä tapauksissa, joissa lapsi käyttäytymisellään muodostaa vaaran omalle turvallisuudelleen. Em. tilanteissa poliisi neuvottelee jatkotoimista sosiaaliviranomaisen kanssa, mutta viime kädessä on mahdollista, että lapsi laitetaan poliisiasemalla säilöön rauhoittumaan. Tietyissä tilanteissa poliisi voi toimittaa lapsen terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle mielentilan arviointia varten (mielenterveyslaki 30 ). 7. Laatimisprosessi Tämän selvityksen teko käynnistyi Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden koulunkäyntiavustajatyöryhmän keskusteluiden pohjalta syksyllä 2009. Työryhmä asetti alaryhmän (Timo Knuuttila, Alpo Suomi, Sami Talvensola ja Eija Rajalainen) työstämään oppilaan haastavan käytöksen ja fyysisen rajoittamisen ohjeistusta. Työtä on eri vaiheissa käyty läpi koulunkäyntiavustajatyöryhmässä sekä perusopetuspalveluiden johdossa. Lausuntoja on pyydetty ja saatu mm. seuraavilta tahoilta: Jyväskylän kaupungin lakimiehet OAJ:n ja JHL:n asiantuntijat K-S poliisilaitoksen koulupoliisitiimi Jyväskylän kaupungin koulujen henkilökunta Jyväskylän kaupungin koulukuraattorit ja -psykologit Jyväskylän kaupungin opetuspalveluiden työsuojeluvaltuutetut Risto Lommi, Avekki-kouluttaja, Savonia-ammattikorkeakoulu Ohjeistuksen päivityksestä huolehtivat tarvittaessa autismiopetuksen koordinaatiorehtori Timo Knuuttilan ja koulunkäynnin ohjaajatyöstä ja Vertti -toiminnasta vastaavan suunnittelija Eija Rajalaisen toimesta ja lopullisen ohjeen antaa perusopetuksen palvelujohtaja. 11

HAASTAVAN KÄYTTÄYTYMISEN KOHTAAMINEN JA TOIMINTAMALLI TAUSTALLA ON ETUKÄTEEN YHDESSÄ SOVITTU TOIMINTAMALLI HAASTAVA TILANNE * Käytös ei vastaa tilannetta tai on sopimaton ottaen huomioon lapsen iän, tilanteen ja kehitystason. * Käytös on vaarallista joko lapselle itselleen tai muille. * Käytös aiheuttaa lapselle itselleen merkittävää vaikeutta rajoittaen hänen mahdollisuuksiaan oppia uusia asioita. * Käytös aiheuttaa merkittävää painetta niille, jotka asuvat tai käyvät koulua yhdessä ja haittaa huomattavasti lähimmäisten elämänlaatua. * Käytös ei vastaa sosiaalista normistoa. AIKUISEN TILANTEESEEN PUUTTUMINEN SOVITUIN MENETTELYTAVOIN VÄLITÖN ASIOIDEN SELVITTÄMINEN ITSE TILANTEESSA JA TILANTEEN RAUHOITUTTUA NIIDEN KESKEN, JOITA ASIA KOSKI SEKÄ TIEDOTTAMINEN / ILMOITTAMINEN TILANNE ON LOPPUUN KÄSITELTY JA SOVITTU JÄLKITYÖT / TIEDOTTAMINEN TILANTEEN VÄLITÖN SELVITTÄMINEN TILANNE VAATII JATKOKÄSITTELYÄ SOVITAAN ENSIAPUTOIMENPITEET TILANTEEN RAUHOITTAMISEKSI SEURAAVIEN PÄIVIEN AJAKSI JA VARMISTETAAN TIETO ASIOISTA KAIKILLE OSAPUOLILLE / SEURANTA TILANTEEN JATKOTYÖSTÖ JA SEURANTA PALAVERIT, HUOLTAJAT, ASIANTUNTIJAT, SOPIMUKSET, HOJKS, MUISTIOT, VASTUUT HAASTAVAA KÄYTTÄYTYMISTÄ EI ESIINNY TAI SE ON HALLINNASSA Ulla Törmälä Palvelujohtaja 12