Tievalaistus/sähkö tiedote nro 13 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 15.11.2001 TÖRMÄYSTURVALLISIKSI HEIKENNETTYJEN VALAISIN-, SÄHKÖ- JA PUHELINPYLVÄIDEN KIIPEÄMISRAJOITUKSET Voimassa oleva luettelo Tiehallinnon hyväksymistä törmäysturvallisista valaisinpylväistä on internetsivulla http://www.tiehallinto.fi/thohje/ (Tievalaistus/sähkötiedote 11A, B tai uudempi). Tiehallinnon tiealueilla olevista valaisinpylväistä suurin osa on törmäysturvallisia. Ne on alun perin asennettu törmäysturvallisina tai vanha pylväs on koverrettu törmäysturvalliseksi jälkeenpäin. Muutkin pylväitä teiden tai katujen varsille pystyttävät ovat siirtymässä samaan törmäysturvalliseen käytäntöön. 1. Törmäysturvallisiksi muutetut puupylväät tunnistetaan seuraavista tuntomerkeistä: Vierumäen teollisuuden alapäästä pituussuunnassa porattu Safepole: merkki Safepole ja pienet paksuuden tarkastusreiät n 1,2 m korkeudelta maanpinnasta (asennettu tuhansia v. 93 jälkeen) sektorisahaus: kaksi teräsvannetta ja pystyrimoitus 1,2 m korkeudelle asti pylvään ympäri (käsitelty kymmeniä tuhansia vanhoja pylväitä vuosina 1993 98, ei tehdä enää) Maansiirto Junttila Oy:n sivusta koverrettu: peitelauta maanpinnasta 0,6 tai 1,2 m korkeuteen tien puolella (tehty tuhansia uusia Luxiroad nimellä ja käsitelty yli kymmenen tuhatta vanhaa vuodesta 1995 alkaen) JRK-Tekniikan sivustaporattu: peitepelti n. 0,6 m korkeuteen asti tien puolella (asennettu uusia ja käsitelty satoja vanhoja pylväitä vuodesta 2000 alkaen) Comwood liimapuupylväs on koottu yhteen liimatuista lamelleista 12- kulmaiseksi ja siinä on n 1,2 m korkeudella kytkentäaukko (tehty satoja vuodesta 1992 alkaen). Tehomet Oy:n ja Sähkö-Jokinen Oy:n liukulaippa setit puupylväille. Näissä pylväs on katkaistu ja katkaisukohtaan asennettu liukulaippa (tehty satoja vuodesta 1993 alkaen). Nykyisin (v. 2001) vanhat puupylväät käsitellään tavallisesti Junttilan maansiirron tai JRK-Tekniikan heikennysmenetelmillä. Ne ovat edullisimmat ja niissä kyllästetty kromi- ja arseenipitoinen pintapuru ja lastu voidaan helposti kerätä talteen. Lisäksi koverrusosan pohjalle on vuodesta 2000 alkaen kaadettu boorihapporakeita koverruksen yhteydessä hidastamaan sydänpuun lahoamista maan pinnan tasossa, mikäli puu kostuu. Kallioon kiinnitettyjä pylväitä ei koverreta. Ne voidaan muuttaa myötääviksi tarkoituksenmukaisesti vain liukulaippaa käyttäen.
2 Osittain jo lahonneiden pylväiden kovertaminen on kielletty. Osassa vanhoina (jopa 35 v.) koverretuista pylväistä on kuitenkin ehkä ollut piilevää lahovikaa. Uusina puupylväinä nykyisin käytetään lähinnä Finnforest Oyj Kolhon tehtaiden valmistamaa Maansiirto Junttila Oy:n kehittämää tai JRK-Tekniikan tai Vierumäen teollisuus Oy:n törmäysturvallisia pylväitä. Törmäysturvallinen puupylväs murtuu tyvestä auton törmätessä niin herkästi, että autossa olijoihin ei kohdistu liian suurta sysäystä. Auto jatkaa matkaa alentuneella nopeudella (ja voi törmätä esimerkiksi puuhun). Jos pylväässä ei ole ilmajohtoa tai jos johto irtoaa törmäyksessä, pylväs putoaa auton taakse tai alhaisella nopeudella törmättäessä auton päälle. Suomessa ja USA:ssa tämä ei ole todettu aiheuttaneen henkilövahinkoja. Hyvin kiinnitetty ilmajohto estää pylvään vapaan putoamisen. Myös jäykät puupylväät murtuvat usein autojen törmäyksissä, mutta yleensä turvallisuusmielessä liian ylhäältä. Silloin auto pysähtyy rajusti ja autossa olijat loukkaantuvat. 1980-luvulla törmäyksissä valaisinpylväisiin kuoli vuosittain 6 henkilöä ja noin 100 loukkaantui. Lisäksi törmäyksissä muihin sähkö- ja puhelinpylväisiin kuoli ja loukkaantui suunnilleen saman verran. 2. Törmäysturvallisiksi käsiteltyihin puupylväisiin kiipeämisen yhteydessä noudatetaan seuraavia ohjeita: Jos tievalaistuksen täydentämisen tai yhteiskäyttöjohtojen asentamisen vuoksi on tarkoitus kiivetä yli viiteen peräkkäiseen pylvääseen, käytetään nostolavaa, koska kiipeäminen vahingoittaa pylväitä. Valaistuksen huolto suoritetaan aina nostolavalta. Pylväiden ikä lasketaan pylvään pystytyksestä tai valmistuksesta ja todetaan pylvääseen kiinnitetystä valmistusvuodesta, ei koverrusvuodesta. Lisäksi sovelletaan seuraavia tuotekohtaisia ohjeita: Ontoksi koverretut pylväät (Vierumäen teollisuus, JRK-Tekniikka ja Finnforest Oyj Kolhon tehtaiden (Maansiirto Junttila Oy:n): 1. Uusiin alle 10 vuotta vanhoihin pylväisiin saa kiivetä normaalisti varoen vahingoittamasta pylvästä. Pylväisiin kiipeäminen ei saa vahingoittaa mahdollista suojalautaa tai -peltiä eikä pintapuuta koverruksen kohdalta (alin 1 1,3 m). 2. Yli 10 vuotta vanhojen pylväisiin voi kiivetä, jos tarkastus osoittaa puun sisä- ja ulkopinnoilta terveeksi. Koverruksen luukku avataan tarkastettaessa luukulla varustettuja pylväitä. Normaalia nopeampi lahoaminen on mahdollista, mikäli halkeamista tai raoista on päässyt vettä koverrukseen. Lisäksi normaalia pienempi lahovika riittää heikentämään pylvästä vaarallisen paljon kiipeämisen kannalta. 3. Yli 30 vuotta vanhoihin pylväisiin ei kiivetä. Liukulaipalliset puupylväät: 1. Uusiin alle 10 vuotta vanhoihin pylväisiin saa kiivetä normaalisti. 2. Yli 10 vuotta vanhojen pylväisiin voi kiivetä, jos näytekairaus osoittaa myös puun alapään terveeksi. Lahoaminen voi olla normaalia nopeampaa liukulipan kiinnityskohdissa, missä vesi pääsee syvälle puuhun. Lisäksi normaalia pienempi lahovika riittää heikentämään pylvästä vaarallisen paljon kiipeämisen kannalta. 3. Yli 30 vuotta vanhoihin pylväisiin ei kiivetä. Comwood liimapuupylväs 1. Pylväisiin ei yleensä kiivetä, koska pylväs on kauttaaltaan ohutseinämäistä. Kiipeäminen vioittaa pintaa, mistä voi alkaa lahovikoja. Osa puulamelleista on kyllästymätöntä sydänpuuta ja sen käyttöikä voi olla normaalia lyhyempi. Tosin uutena pylväät kestävät suuremman taivutuksen kuin muut puupylväät.
Sektorisahatut pylväät: 1. Pylväisiin ei kiivetä. Vesi voi päästä koverrukseen monista saumoista ja lahoaminen voi alkaa koverruksen sisäpinnoista niin, että sen toteaminen on erittäin vaikeaa. Lisäksi normaalia pienempi lahovika riittää heikentämään pylvästä vaarallisen paljon kiipeämisen kannalta. Tyyppiä on käytetty vain tievalaistuspylväänä, joten kiipeämisrajoite ei tuota suurta haittaa. Myötääviä pylväitä käytetään tiealueella tai sen välittömässä läheisyydessä lisääntyvästi myös puhelin- ja sähköpylväissä. Yhteiskäyttö- ja siirtojohtojen pylväissä on varmistettava, että pylväs kestää johtokuormat. Johdot voidaan kiinnittää pylväisiin perinteisin koukuin. Uutena törmäysturvalliset pylväät on todettu taivutuskokeissa lähes yhtä lujiksi kuin kovertamattomat saman paksuiset pylväät. Koverruksessa poistetaan tavallisesti vain sydänpuu, joka kovertamattomissa pylväissä lahoaa ensimmäisenä. Koverrus ennen kyllästämistä edistää kyllästysaineen tunkeutumista. Näillä perusteilla pylväitä voidaan käyttää valaisinpylväinä ja siirtojohtojen pylväinä samalla tavalla kuin II-luokan pylväitä. Pylväiden kestoikä voi kuitenkin olla hiukan lyhyempi. Nykyisin kestoikää lisätään sijoittamalla boorihapporakeita koverruksen pohjalle, josta se kosteuden vaikutuksesta imeytyy sydänpuuhun. Ennen riittävien kokemusten saantia lahoamisen hidastumisesta edellä esitetty työturvallisuuteen liittyvä kiipeämisrajoitus on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi. 3. Koneellisten niittolaiteiden käyttö pylväiden lähellä Eräät niittolaitteet kolhivat pahasti pylvään tyveä. Vähintään 0,15 m kerros männyn kuorta 0,7 m säteellä pylväästä hidastaa heinien kasvua niin paljon, ettei niittokoneella tarvitse niittää pylvään läheltä. Vaikutus kestää pitempään, jos kerroksen alle levitetään pala suodatinkangasta tai muovia. 4. Kuvat edellä mainittujen pylväiden tunnistamiseksi Comwood Lappset Group Oy, (fax +358 (0)16 320 9100) myy ja Martinson Ab Ruotsissa valmistaa: Comwood, ontto pylväs, joka liimattu 12:sta puulamellista. Ei ole asennettu enää korkean hinnan vuoksi. 3
4 Vierumäen teollisuus Oy, Safepole Vierumäen Teollisuus Oy, (fax +358 (0)3 718 7555): Turvapylväs (Safepole), normaali pyypylväs, joka koverrettu alapäästä aina 1,2:een metriin saakka maan pinnan yläpuolelle. Törmäyksessä pylväs katkeaa törmäyskohdasta. Ilmakaapelit ovat myös mahdollisia. Tuhansia on asennettu vuodesta 1992 alkaen. Ne ovat toimineet erittäin hyvin. On olemassa myös jarruvaijerein varustettu vaihtoehto, joka estää autoa jatkamasta suurella nopeudella törmäyksen jälkeen. Seinämän paksuus t = 20 50 mm, keskiarvoltaan 30 45 mm. Halkaisija D maan rajassa = 220 230 mm. t D
5 Maansiirto Junttila Oy Maansiirto Junttila Oy, (fax. +358 (0)8 687 7162) on kehitellyt ja käsittelee vanhoja pylväitä. Finnforest Oyj Kolhon tehtaat, (fax. +358 (0)104 659 503) valmistaa uusia pylväitä, joita kutsutaan Luxiroad nimellä. Vanha tai uusi pylväs on koverrettu ontoksi 1,2 tai vuodesta 2000 alkaen 0,6 m osuudelta maan pinnasta. Vuodesta 1995 lähtien on käsitelty tuhansia pylväitä. Toimii hyvin. Hyväksyttävä seinämän paksuus t = 25 55mm, keskiarvoltaan 30 45mm uusissa pylväissä sekä seinämän paksuudeltaan t = 25 65mm, keskiarvoltaan 30 50 vanhoissa käsitellyissä pylväissä. Seinämän paksuus saatetaan jättää paksummiksi, kun kaapelikuormat ovat normaalia suuremmat. c t D
6 JRK Tekniikka JRK Tekniikka Oy, (fax. +358 (0)16 515 516) on kehittänyt ja valmistaa: Vanhaan tai uuteen asennettuun pylvääseen porataan viisi horisontaalista, halkaisijaltaan 110 160mm reikää riippuen pylvään halkaisijasta. Reiät voidaan peittää ohuella levyllä (ei ole esitelty testeissä). Hyväksyttävät mitat uusissa pylväissä (±15%): Seinämän paksuus reiän sivussa t1 = 55 mm ja seinämän paksuus reiän päässä t2 = 50 mm, kun pylvään halkaisija D = 220 mm sekä seinämän paksuus reiän sivussa t1 = 60 mm ja seinämän paksuus reiän päässä t2 = 30 mm, kun pylvään halkaisija D = 230 mm. Hyväksyttävät mitat vanhoissa käsitellyissä pylväissä (±15%): t1 = 40 mm ja t2 = 110 mm, kun D = 190 mm, t1 = 50 mm ja t2 = 70 mm, kun D = 210 mm, t1 = 60 mm ja t2 = 30 mm, kun D = 230 mm ja t1 = 60 mm ja t2 = 30 mm, kun D = 280 mm. Seinämän paksuus t2 voidaan jättää paksummaksi, kun kaapelikuormat ovat normaalia suuremmat. Lahovikaisten pylväiden käsittely keskeytetään. 20 d t c 2 t 1 D
7 Liukulaippa puupylväät Tehomet Oy, (fax. +358 (0)15 431 981):liukulaippa-setti puupylväille (kuva). Ei toimi jyrkissä luiskissa, mutta usein ainut vaihtoehto tapauksissa, missä pylväs on asennettu kallioon tai kun kaapelikuormat ovat raskaita. Sähkö-Jokinen Oy, (fax +358 (0)2 548 1112): liukulaippa-setti puupylväille. Helpompi asennettavuus nykyisiin pylväisiin, kuin normaalilla liukulaipalla. Saatavana myös jarruvaijerilla varustettu versio. S
8 Sektorisahaus Tielaitos on aikanaan kehittänyt ja urakoitsijat valmistaneet. Puupylväs on tehty ontoksi sahaamalla säteittäin 11:een suuntaan tavalla, joka tekee pylväästä onton. Sen jälkeen reikä on täytetty muovivaahdolla ja suojattu rimoilla, jotka sidotaan muovivaahdolla ja teräsvanteilla. Vuosien 1993 1998 välillä on käsitelty tuhansia pylväitä. On toiminut hyvin, mutta käsittelyn aikana on hankala kerätä kromi- ja arseenipitoinen puru talteen. Ei käytetä enää. Tievalaistus/sähkö -tiedote nro 13 Törmäysturvallisiksi heikennettyjen valaisin-, sähkö- ja puhelinpylväiden kiipeämisrajoitukset Kohderyhmä Jakelu Lisäjakelu Lisätietoja Valaisinpylväiden valmistajat Tiepiirit, keskushallinnon yksiköt, tiekonsultit, valmistajat, oppilaitokset, kirjasto, TUKES, SENER, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, Sähkötarkastusyhdistys, SKOL, Neuvottelevat sähkösuunnittelijat ry, STM/Työsuojeluosasto Kopioimalla, www.tiehallinto.fi/thohje/ Kari Lehtonen Tiehallinto/tie- ja liikennetekniikka puh 0204 22 2317, faksi 0204 22 2312, é-mail kari.lehtonen@tiehallinto.fi