Kutsuuko Itä?: Liikemahdollisuudet Venäjällä 1) Venäjä yhä tärkeä Suomen taloudelle 2) Sanktiot eivät ole pääsyy Venäjän-vientimme laskuun 3) Venäjä suuri mahdollisuus, muttei lähitulevaisuudessa 4) Venäjän talouden taantuessa maamme etsittävä kasvun lähteitä muualta 5) Onnistuuko Venäjä muuttamaan tulevaa kurssiaan? Prof. Kari Liuhto Helsinki, 20.11.2014
1827 1834 1841 1848 1855 1862 1869 1876 1883 1890 1897 1904 1911 1918 1925 1932 1939 1946 1953 1960 1967 1974 1981 1988 1995 2002 2009 1) Idänkaupamme pitkän aikavälin kehitys (1827-2013) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vienti Tuonti Noin 40% autonomian ajan ulkomaankaupastamme tapahtui idässä Maailmansotien välinen aika muodosti jääkauden idänkauppaamme 2. maailmansodan jälkeen idänkaupan osuus pysytteli 10-30% välillä aina Neuvostoliiton hajoamiseen saakka Vielä vuonna 1997 Venäjän osuus Suomen tuonnista ja viennistä oli samansuuruinen (7%) nyt ero kaksinkertainen tuonnin hyväksi Lähteet: ETLA ja Suomen tulli
1) ja hieman lyhyemmän aikavälin kehitys Vuonna 2009 Venäjä-viennistämme hävisi liki puolet - Venäjä-viennin arvon jäädessä vain 4 miljardiin. Vuonna 2014 vienti ei tule tippumaan aivan niin alas. Vuonna 2013 vientimme Venäjälle oli vain 70 % vuoden 2008 tasosta. Tuontimme Venäjältä on yli 2- kertaistunut vuosien 2003 ja 2013 aikana. Lähde: Suomen tulli Pääsyy kasvuun: öljyn hinnan nousu ja se, että jalostamme venäläistä öljyä ja myymme sitä ulkomaille. Yli 1/10 Suomen kokonaisviennistä on öljytuotteita.
1) EU-maiden riippuvuus Venäjän-viennistä 2013 Ei EU-jäsenmaa 0-5% 5-10% Ei tietoa 10-15% Yli 15% 20%
1) EU-maiden riippuvuus Venäjän-tuonnista 2013 Ei EU-jäsenmaa 0-5% 5-10% Ei tietoa 10-15% Yli 15% 18% 28% 21%
1) Riippuvuus venäläisestä energiasta (Venäjän osuus EU:n energian kulutuksesta) Noin puolet Suomen kokonaisenergian kulutuksesta tyydytetään venäläisellä energialla. (2--3%) (5-6%) (2-3%) (9-10%) Vuonna 2013 noin 98 prosenttia maakaasustamme, 85 prosenttia raakaöljystämme, 54 prosenttia kivihiilestämme ja 12 prosenttia sähköstämme oli peräisin Venäjältä. 1/5 EU:n energian kulutuksesta tyydytetään venäläisellä energialla = 100 miljoonaa EUkansalaista on Venäjän energiasta riippuvaisia. USA:n ja Kiinan riippuvuus venäläisestä energiasta on vain murto-osa EU:n vastaavasta. Niiden riippuvuus on vain 2-3 prosenttia. Lähteet: Euroopan komissio ja Suomen tulli
1) EU-maiden riippuvuus venäläisyritysten suorista investoinneista (Venäjän osuus maan suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärästä) Ei EU-jäsenmaa Ei dataa Alle 1% 1.1% 5.3% 5.1% 3.8% 4.7% 4.8% 13.8% Lähde: Liuhto ja Majuri, Journal of East-West Business 2014
1) Venäläisten ulkomaanmatkailu ja Suomi 1) Venäläiset kuluttivat vuonna 2013 yli $ 50 miljardia ulkomaiseen matkailuun (Venäläisten sijoitus 4. kiinalaisten, amerikkalaisten ja saksalaisten jälkeen). 2) Venäläisten ulkomainen matkailukulutus kasvoi yli $ 10 miljardilla dollarilla vuodesta 2012. Lähitulevaisuudessa odotettavissa laskua ruplan kurssin voimakkaan laskun takia. 3) Suomi venäläisten tärkein matkustuskohde tämän vuoden 1. vuosipuoliskolla (tällä hetkellä joka 8 venäläisten tekemä ulkomaanmatka päätyy Suomeen) 4) Vuonna 2013 Suomi sai 1.4 mrd matkailutulot venäläisestä turismista (44% kaikista). Vuonna 2003 vastaava luku oli 0.4 mrd (24% kaikista). 5) Kilpailu venäläisturisteista tulee kiihtymään niin Suomessa kuin maamme ulkopuolella kannattaisiko matkailuyhtiöittemme ketjuuntua ja laajentua Viroon?
1) Venäjän merkitys Suomen taloudelle ja päinvastoin (2013) Venäjän merkitys Suomen taloudelle Ulkomaankauppa: Venäjän osuus viennistämme 9.6% Venäjän osuus tuonnistamme 18.1% Suorat ulkomaiset investoinnit: Venäjän osuus suomalaisyritysten ulkomaille tekemien suorien investointien kokonaisarvosta 3.4% Venäjän osuus Suomen ulkomailta saamien suorien investointien kokonaisarvosta 1.1% Ulkomaan matkailu: Venäjän osuus suomalaisten ulkomaan matkoista 5.5% Venäläisten osuus Suomen ulkomaalaisista saamista matkailutuloista 44.2% Suomen merkitys Venäjän taloudelle Ulkomaankauppa: Suomen osuus Venäjän viennistä 2.5% Suomen osuus Venäjän tuonnista 1.7% Suorat ulkomaiset investoinnit: Suomen osuus venäläisyritysten ulkomaille tekemien suorien investointien kokonaisarvosta 0.3% Suomen osuus Venäjän ulkomailta saamien suorien investointien kokonaisarvosta 0.8% Ulkomaan matkailu: Suomen osuus venäläisten ulkomaille tekemistä matkoista 10.2% Suomalaisten osuus ulkomaalaisten Venäjälle tekemistä matkoista 4.5%
2) Venäjä-vientimme lasku alkoi jo ennen sanktioita (viennin kehitys vertailukohtana vastaava kuukausi vuotta aiemmin) Venäjä-viennin lasku alkoi jo ennen Ukrainan kriisiä ja sanktio-sotaa! 15 10 Lasku 12% 7-12/2013 Lasku 16% 1-3/2014 Lasku 13% 1-8/2014 3 pääsyytä: 1) Talouden ja teollisen tuotannon kasvun hidastuminen Venäjällä 5 0 2) Ruplan heikentyminen 3) Kotitalouksien kulutusjuhlien hiipuminen -5-10 -15 Sanktiot jyrkentävät Suomen Venäjä-viennin laskua, mutteivät suinkaan ole pääsyy Venäjä-viennin laskuun -20-25 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marra s Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2013 2014 Kokonaisvienti 2-2 -10 3-5 -5-2 -11 0 4-3 8-7 -1-2 -4 10 4-1 -5 Vienti Venäjälle 10 2 4 7-2 -6-6 -23-14 -11-18 0-10 -15-23 -13-7 -2-9 -22 Kokonaisvienti Vienti Venäjälle Lähde: Suomen tulli
3) Venäjän bruttokansantuotteen kehitys 15 10 5 0-5 -10-15 -20 NL hajoaa 40% Venäjä BKT:sta katoaa 1991-1996 1. kasvuvuosi Aasian kriisi BKT ylittää 1990-tason Yksi Euroopan nopeimmin kasvavia Venäjän BKT tuplaantuu Globaalifinanssikriisi BKT-kasvu jarruttaa jo ennen Ukrainan kriisiä Pakkasta lähivuosina? Kasvun kultakausi (1999-2008) tuskin toistuu. Parhaassa tapauksessa kasvu hiipuu lähivuosina nollan tuntumaan, mutta nousee maailmantalouden kasvun piristyessä. Ilman merkittäviä rakenteellisia reformeja Venäjä on kriisiytyvä yhteiskunta.
3) Venäjän talous vaikeuksissa 1) Öljyn hinta sukeltanut (5 kk sitten $ 115/tynnyri nyt noin $ 80) 2) Ruplan kurssi heikentynyt (5 kk sitten RUR 45/ - nyt noin RUR 60) 3) Osakemarkkinaindeksi tippunut (5 kk sitten 1400 nyt noin 1000) 4) Investoinnit pakkasella (-2.8% tämän vuoden 1. vuosipuoliskolla 2014) 5) Yksityinen kulutus hiipumassa (vähittäiskauppa kasvoi 2.7% tämän vuoden 1. vuosipuoliskolla 2014- kuusi vuotta sitten kasvuvauhti oli 5-kertainen) 6) Pääomapako kiihtynyt (noin $ 100 mrd tänä vuonna yli 50% kasvu viimevuotiseen) 7) Aivovuoto pahenee (tämän vuoden tammi-elokuussa 200 000 poistunut Venäjältä viime vuoden vastaavana ajanjaksona maastamuutto 120 000 määrää huolestuttavampaa on osaavien ja nuorten halu poistua maasta ilman paluu suunnitelmia) Onneksi: 1) Liiketoimintaympäristö parantunut 30 sijaa (Maailmanpankin tuore ranking) 2) Työttömyys alhainen (vain noin 5%) 3) Valtion talouden alhainen velka ja suuret valuuttavarannot sekä vararahastot 4) Pitkällä juoksulla Venäjällä suuri tarve rakentaa talous uudelleen
4) Suomen hyvinvointi tehdään ulkomailla, mutta olemmeko oikeissa paikoissa tekemässä sitä Source: CIA World Factbook; Suomen tulli Punaisella merkityt 9 valtiota muodostivat yli 60% maailman talouskasvusta vuonna 2013, mutta vain alle 20% maamme viennistä samana vuonna. Vastaavasti Venäjä muodosti maailman talouskasvusta 1.3%, mutta viennistämme 9.6%.
# 4) Suomen hyvinvointi tehdään ulkomailla, mutta olemmeko oikeissa paikoissa tekemässä sitä Maailman 25 suurinta taloutta BKT:n koon mukaan järjestettynä BKT vuonna 2013 virallisen kurssin mukaan laskettuna ($ mrd) BKT:n reaalinen kasvu vuonna 2013 Osuus maailmantalouden kasvusta vuonna 2013 Osuus Suomen viennistä vuonna 2013 Koko maailma 74310 2,90 % 1 USA 16720 1,60 % 12,41 % 6,4 % 2 Kiina 9330 7,70 % 33,33 % 5,6 % (PPP: 13 390) (PPP: 47,84 %) 3 Japani 5007 2,00 % 4,65 % 1,8 % 4 Saksa 3593 0,50 % 0,83 % 9,7 % 5 Ranska 2739 0,30 % 0,38 % 3,2 % 6 Iso-Britannia 2490 1,80 % 2,08 % 5,2 % 7 Brasilia 2190 2,30 % 2,34 % 0,9 % 8 Venäjä 2113 1,30 % 1,28 % 9,6 % 9 Italia 2068-1,80 % 0 % 2,3 % 10 Kanada 1825 1,60 % 1,36 % 1,3 % 11 Intia 1670 3,20 % 2,48 % 0,9 % 12 Australia 1488 2,50 % 1,73 % 0,9 % 13 Espanja 1356-1,30 % 0 % 1,4 % 14 Meksiko 1327 1,20 % 0,74 % 0,6 % 15 Etelä-Korea 1198 2,80 % 1,56 % 1,5 % 16 Indonesia 868 5,30 % 2,13 % 0,2 % 17 Turkki 822 3,80 % 1,45 % 1,2 % 18 Alankomaat 722-0,80 % 0 % 6,2 % 19 Saudi Arabia 719 3,60 % 1,20 % 0,6 % 20 Sveitsi 646 2,00 % 0,60 % 1,3 % 21 Ruotsi 552 0,90 % 0,23 % 11,6 % 22 Norja 516 1,60 % 0,38 % 2,8 % 23 Puola 514 1,30 % 0,31 % 2,4 % 24 Belgia 507 0,10 % 0,02 % 3,4 % 25 Nigeria 502 6,20 % 1,44 % Ei tietoa Lähteet: CIA World Factbook; Suomen tulli
5) Venäjän tulevaisuutta ei vielä tehty - mutta kurssimuutos välttämätön onnettomuuden välttämiseksi