7 Ihminen, hypermedia ja käytettävyys Hypermedia on ihmisen keksintö ja olemassa ihmisen tarpeita varten Hypermediasovellus voidaan tulkita tuotteeksi tai välineeksi Tuotteelle X asetetaan (voidaan yleisesti asettaa) seuraavia tavoitteita - tuotteella on käyttäjiä (kohderyhmä) - tuote täyttää käyttäjien jonkin todellisen tarpeen ("tarpeita" voidaan markkinoinnilla myös laskelmoidusti luoda) - tuotteella pitää yo. näkökulmasta olla jotain hyötyä - kaiken kaikkiaan tuotteesta on kohderyhmälle "todellista käyttöarvoa" (tarpeen näkökulmasta) Koska yleensä tuotteen pitäisi tietenkin toimia paitsi teoriassa, myös käytännössä, pitää tuotteen olla käytettävä (pelkkä periaatteellinen hyödyllisyys ei riitä) Tuotteen käytettävyys pyritään maksimoimaan käyttäjien, tarpeen ja tavoitellun hyödyn sanelemana (käytettävyys ilmenee siis vain jossakin kontekstissa) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 159
Välisoitto: Taide, käytettävyys, hypermedia ja muotoilu Taideteosten yhteydessä käytettävyydestä ei ole yleensä mieltä päällimmäisenä puhua. Jos hypermediasovelluksen X ensisijaisena tarkoituksena on taiteellinen ilmaisu, sen käytettävyyden arvioinnissa ei välttämättä juurikaan ole mieltä. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 160
Useimpien käytännön sovellusten yhteydessä käytettävyydestä on kuitenkin mielekästä puhua (ja esim. arvioida sitä, miten helppoa taideteos-hypermedian katselu omalla kotitietokoneella käytännössä on). Toisaalta esim. hyvä veitsi voi myös olla todellinen taideteos. Yleisesti taiteellisuus, hyödyllisyys, käyttökelpoisuus, yms. eivät tietenkään ole toisensa poissulkevia käsitteitä. Käytettävyyden käsite liitetään yleensä kuitenkin ensisijaisesti yhteen hyödyllisyyden ja käyttöarvon käsitteiden kanssa (jotka esim. "nykyaikainen taide" [ahtaasti ymmärrettynä] pitkälti sivuuttaa). Tästä näkökulmasta katsottuna "taiteellisen hypermedian tekeminen" vastaa siis lähinnä muotoilua (design): Designin avulla luovuuden tuottamalle idealle annetaan toteuttamiskelpoinen muoto sekä hallittu, kaunis, käyttökelpoinen ja houkutteleva hahmo Hypermediaa ei siis kannata tehdä pöytälaatikkoon vaan täyttämään todellisen kohderyhmän eli loppukäyttäjien reaalisia tarpeita. Yleensä kohderyhmä ei ole - tietokone tai WWW-selain - tuotantotiimi tai tekijä itse - rahoittavaa tahoa edustava henkilö 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 161
Lähtökohta: HCI HCI = Human-Computer Interaction HCI on "paradigma" jonka tavoitteena ihmisen huomioonottaminen tietokonejärjestelmiä (erityisesti näiden käyttöohjeita, käyttöliittymiä ja opasteita) suunniteltaessa ja toteutettaessa Hyvä tietokone(sovellus) mukautuu käyttäjän tarpeisiin ei päinvastoin Onnistumisen edellytyksiä (käytännössä siis myös tuotantotyön organisoinnin tavoitteita): - loppukäyttäjät mukaan suunnitteluprosessiin(!) - tuotesuunnittelussa otettava huomioon muidenkin kuin "teknisten tieteiden" tuottama tieto (läh. "kognitiotieteet" ja havaintopsykologia) - tuotteiden jatkuva testaaminen ja asteittainen kehitys ( jatkuva protolu) Filosofia pähkinänkuoressa: järjestelmää käyttävä ihminen on (tieto)teknisten sovellusten suunnittelun keskeisin tekijä (ei jotain joka liimataan mukaan "suunnittelun viime metreillä") 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 162
A model of HCI HCI:n "toimialueet" voidaan jäsentää esim. seuraavasti: Levels of analysis in HCI Level 3 Level 2 Social system Immediate environment Work Organizational goal Technical system Broader environment Level 1 People Technology (lähde Benyon et al: Human-Computer Interaction, s. 44) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 163
HCI-mäinen tapa tehdä asioita: iteratiivinen suunnittelu Lähtökohta: suunnittelija ei tunne asiakasta tai sovellusta paremmin kuin asiakas itse, toisaalta asiakas ei osaa jäsentää haluamaansa (teknisesti) Sama pätee järjestelmän loppukäyttäjään Seuraus: protoilu suunnittelu toteutus määrittely arviointi Protoilussa idea on se, että käyttäjä on "keskellä", ts. asiakas~loppukäyttäjä Käytännössä (noviisi)käyttäjät eivät kuitenkaan aina osaa määritellä tarpeitaan (esim. tekniset mahdollisuudet ja reunaehdot huomioiden); tällöin työtä tehdään yhteistyössä hyväntahtoisen suunnittelijan avustamana 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 164
HUOM: "Käytettävyys" on (vain) osa "hyväksyttävyyttä" Nielsen: The various parameters associated with system acceptability: Social acceptability Utility "TEKEE JOTAIN HYÖDYLLISTÄ" System acceptability Practical acceptability Usefulness Cost Usability Easy to learn Efficient to use Easy to remember Compatibility Reliability Etc. "TOIMII MYÖS KÄYTÄNNÖSSÄ" Few errors Subjectively pleasing Käytännössä järjestelmän X käytettävyyteen ei tietenkään pyritä "hinnalla mihin hyvänsä" (ainakaan esim. hyödyllisyyden kustannuksella ei pitäisi pyrkiä) Käytettävyys voidaan määritellä eri tavoin (yleensä tavoite on sama) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 165
Esimerkki #1: On helppo suunnitella "piano" jota kuka tahansa osaa soittaa jos taas suunnitellaan Piano jolla pianotaiteilija voi soittaa myös rokkia, klassista ja humppaa, ei sitä kuka tahansa (millä taidoilla tahansa) osaakaan soittaa vs. Esimerkki #2: On helppo suunnitella "tekstinkäsittelyohjelma" jota kuka tahansa oppii käyttämään jos taas halutaan Tekstinkäsittelyohjelma jolla tekninen kirjoittaja voi dokumentoida myös paperikoneen huoltokirjan, sitä ei todennäköisesti kuka tahansa (millä tiedoilla tahansa) osaakaan käyttää Rakas Jane, Haluaisin alleviivata nimesi, mutta käyttämäni tekstinkäsittelyohjelma ei siihen pysty. Cowabanga tätä tekniikkaa #$&%!!!! vs. t: Tarzan 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 166
"HCI-mäisyydellä" saadaan käytettäviä sovelluksia Jos realistinen käyttäjän näkökulma otetaan (hypermedian) suunnittelussa huomioon, tuloksena on paitsi käytettäviä järjestelmiä, myös mm. turvallisia järjestelmiä (ts. ei vääriä olettamuksia käyttäjien tiedoista ja taidoista) Käyttöliittymä on osa käytettävyyttä (vrt. käytettävyys on osa hyväksyttävyyttä). Käytettävä järjestelmä on: - helppo oppia, - tehokas käyttää, - helposti muistettavissa, - aiheuttaa vähän virheitä ja - on mukava käyttää Pulma joka turhan usein sivuutetaan: ei-triviaalien sovellusten tapauksessa tavoitteet ovat osin ristiriitaisia (erityisesti helppokäyttöisyys ja tehokkuus) Ratkaisu: käytettävyydestä on tarkoituksenmukaista puhua suhteessa johonkin käyttäjäryhmään (joilla on tiettyjä tavoitteita, toiveita, tietoja ja taitoja) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 167
Noviisi-vakiokäyttäjä-ekspertti? Suoria ja konkreettisia vaikutuksia sovellusten kaikkeen suunnitteluun: 1. sovelluksen tavoite ja keskeiset käyttäjäryhmät pitää aina identifioida jo suunnittelutyön alussa (parhaimmillaan esitutkimuksen avulla) 2. olennaisesti erityyppisiä käyttäjiä varten on toteutettava erilaiset välineet (esim. "eksperteille" oma käyttöliittymänsä tai oikopolkunsa) 3. kannattaa muistaa, että käyttäjät muuttuvat & kehittyvät järjestelmän käytössä (tyypillinen jaottelu: noviisi, vakiokäyttäjä, eksperttikäyttäjä) Noviisi: "ei edes tiedä mitä ei tiedä (esim. ei tiedä järjestelmän toimintoja)" Vakiokäyttäjä: "tietää mitä järjestelmän avulla voi tehdä ja osaa yleensä tehdä sen mitä haluaa (jollakin tapaa)" Eksperttikäyttäjä: "tietää miten asiat hoituvat järjestelmän avulla parhaiten" Yksi ja sama käyttäjä voi eri asioiden suhteen olla noviisi, vakiokäyttäjä tai eksperttikäyttäjä -- HUOM: noviisi-ekspertti -jaottelu ei ole pelkästään "tiedollinen" jaottelu (eksperttiys edellyttää yleensä tietojen lisäksi myös taitoja!) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 168
HCI:n kulmakivi: selkeä vuorovaikutus Hyvä käyttöliittymä perustuu käyttäjän ymmärtämiin käsitteisiin eikä pakota ulkoa muistamiseen "Hyvässä" sovelluksessa toteutuvat HCI:n kaksi keskeistä ideaa: näkyvyys ja - toimintojen "näkyvyys ja saatavuus" (visibility) - toimintojen "itsestäänselvyys" (affordance) Minä olen nappula Minä olen linkki Minä olen kuva X Tämä on WWW-sivu jossa ei ole muita toimintoja Ensimmäiseen voidaan vaikuttaa selkeällä käyttöliittymäsuunnittelulla, toiseen hyvällä käsitesuunnittelulla ja esim. sopivan metaforan valinnalla (opitun siirtovaikutus) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 169
Mentaaliset mallit (lue: oikeat käsitteet ovat ¾ voittoa) Ihmiset ymmärtävät välineen käytön jonkin mentaalisen mallin avulla, eivät koskaan "suoraan" (tässä tulkinta: mentaalinen malli ~ käsitteellinen malli) muovista koostuu isoisällä oli pokasaha puuta metallista "saha" sillä voi sahata lasivillaa tylsyy ja ruostuu Mentaalinen malli on objektin tai prosessin tarkoituksenmukainen kuvailu sopivalla tarkkuudella joka "riittää käyttäjälle" - mallin tarkkuus ja "oikeellisuus" ovat riippuvaisia tavoitteista (ja aineistosta) - tarkoituksesta riippuen "sama objekti tai prosessi" voidaan siten ymmärtää useiden vaihtoehtoisten mentaalisten mallien avulla 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 170
Esimerkki: Sähköpostin käyttöön ja sähköpostipalvelimen ylläpitoon liittyvät mentaaliset mallit "sähköpostista" ovat erilaisia (mieti miten) Mentaalisia malleja käytetään: - päättelyn ja selittämisen tukena - ennustamisessa (todellisuuden "mielensisäinen simulointi") - ja siten toimintojen suunnittelussa ("mallien läpikävely") Mentaalisten mallien ominaisia piirteitä - yleensä tarkkaan ottaen tiedostamattomia ja ei-kielellisiä - rakennuspalasina suorat havainnot, muistikuvat, analogiat, propositiot ja objektien väliset suhteet (?) - taustalla olettamuksia ja tietoja objektin olennaisista piirteistä - pikemminkin suuntaa-antavia kuin pikkutarkkoja - käytetään tietoisesti esim. "ajamalla mentaalinen malli ongelmatilanteissa" - täydennetään ja täsmennetään tarvittaessa 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 171
Rakenteelliset ja toiminnalliset ja mentaaliset mallit Mentaalisia malleja ajatellaan olevan (kärjistetysti) kahdenlaisia: rakenteellisia ja toiminnallisia (funktionaalisia) RMM: miten se toimii tai millainen se on? TMM: mihin sitä voi käyttää ja miten sitä käytetään? muovista koostuu isoisällä oli pokasaha puuta metallista "saha" sillä voi sahata lasivillaa tylsyy ja ruostuu Rakenteelliset mallit - (teknisen) suunnittelun perusta - mentaalisia korvikkeita todellisille systeemeille ja tapahtumaketjuille 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 172
- tavoitteina systeemien ymmärtäminen ja niiden käyttäytymisen ennustaminen niiden rakenteen ja toiminnan kuvailun kautta - tyypillinen käyttö ongelmatilanteissa: miten se-ja-se korjataan/huolletaan? - rakenteelliset mallit ovat usein epätäydellisiä ja suorastaan virheellisiä - toiminnallisten mallien kehittyminen tapahtuu ääripäässä "teoreettisen opiskelun keinoin" (~selitysvoimaisten mallien kehitys & opiskelu) - usein luonteeltaan yleisiä ja kontekstiriippumattomia (seurauksena tiedon "kerääntyminen") - tuloksena eriytynyt asiantuntijuus (hyviä rakenteellisia mentaalisia malleja on "harvoilla") Toiminnalliset mallit - kuvailuja siitä mihin ja miten järjestelmiä käytetään - pyrkimyksenä tavoitteiden saavuttaminen ja tehtävien tekeminen ("kunhan työtapa toimii luotettavasti ~ tuottaa halutun lopputuloksen") - tyypillinen käyttö toistuvien tehtävien suorittaminen: miten se-ja-se käytännössä tehdään? 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 173
- toiminnallisten mallien kehittyminen tapahtuu usein käytännöllisen opiskelun kautta ("tekemällä oppii") Suurin osa tietämyksestämme perustuu toiminnallisten mallien käyttöön Seuraamuksia suunnittelutyöhön: järjestelmien toiminnan käsitteellistäminen toiminnallisesta näkökulmasta käsin on usein edullisempaa kuin rakenteelliseen tarkasteluun pohjautuva käsitteellistäminen, esim.: - noviiseille näytetään miten systeemi toimii ja miten sitä pitää käyttää - eksperteille tarjotaan mahdollisuus tietää myös miksi se toimii kuten toimii (jos ylipäänsä tarpeen) Kysymys: Mitä mentaaliset mallit sitten "käytännössä" ovat? (päässäni) Vastaus: Kukaan ei (kai?) oikeastaan tiedä; vastausehdotuksia & malleja: - tietämyksen representaatiot koostuvat analogisista representaatioista ("muistikuvat"), propositionaalisista representaatioista (~"kielelliset väittämät") ja hajautetuista rerpresentaatioista ("tietämyksen emergenssi") - semanttiset verkot, - skeemat ja käsikirjoitukset, yms. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 174
Mentaalisten mallien huomiointi suunnittelussa Väärä mentaalinen malli johtaa virhearviointeihin ja erheisiin takaisinkytkentä todellisuuden kanssa Ihmisillä on mentaalisten mallien suhteen taloudellisuusperiaate ("ei haluta tietää enemmän kuin on välttämätöntä"; syy kognition rajoittuneisuus?) Tästä syystä järjestelmien käyttäjille (loppukäyttäjät) ja niiden suunnittelijoilla ja toteuttajilla on väistämättä "oletuksena" samasta järjestelmästä erilaiset mentaaliset mallit Erityisesti: loppukäyttäjiltä ei missään tapauksessa pidä vaatia teknisten suunnittelukäsitteiden tuntemusta elleivät ne ole osa sovelluksen keskeistä asiasisältöä Järjestelmien suunnittelutyössä on siten tarkoituksenmukaista pitää erillään - järjestelmän tekniseen suunnitteluun liittyvät käsitteet, - järjestelmän toteutukseen ja ylläpitoon liittyvät käsitteet ja - järjestelmän arkikäyttöön liittyvät käsitteet (loppukäyttäjät!) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 175
Huomaa: termillä "tekniikka" viitataan tässä paitsi tietotekniikkaan, myös esim. kognitiotieteen, psykologian & kasvatustieteen käsitteisiin ja malleihin Esimerkki: Television käyttö voidaan kuvata usein eritasoisin käsittein (mieti miten haluaisit itse käyttää / millaista käyttöopasta lukea?) - fysikaaliset käsitteet (empiiriset luonnonlait) - suunnittelukäsitteet (elektroniikan ja signaalinkäsittelyn käsitteistö) - loppukäyttäjän käsitteet (tv-kanavat, kuvan ja äänen säätäminen) On ilmeistä että "oikean" (käyttötarkoitukseen sopivan) mentaalisen mallin muodostuminen tehostaa välineen käytettävyyttä Loppukäyttäjien mentaalisten mallien muodostusprosessia pitää siis aktiivisesti tukea "oikeaan suuntaan" (käsitteellistäminen ja käyttöliittymäsuunnittelu) Lopullisena tavoitteena on suunnittelun käsitteellisen mallin (design model) ja käytön käsitteellisen mallin (user model) tarkoituksenmukainen yhdistäminen 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 176
Loppukäyttäjän kuudenteen aistiin ei pidä luottaa Tietotekninen järjestelmä välittyy suunnittelijalta loppukäyttäjälle ensisijaisesti kolmea "tietä" ( [loppukäyttäjän] järjestelmän käsitteellinen malli) 1. käyttökoulutuksen, -ohjeen ja järjestelmän dokumentaation kautta 2. järjestelmän "ajonaikaisen" käyttäytymisen ja toiminnan kautta 3. opasteiden kautta ETUSIJALLA: koulutus, dokumentaatio, käyttö, opasteet ja ohjeet todellisia tarpeita loppukäyttäjä tuote suunnittelija tietoa suunnittelusta ja toteutuksesta 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 177
Käyttöohjeen ja dokumentaation tehtävänä on kuvata tuotteen toiminta ja oikeaoppinen käyttö, sisältäen erityisesti - käyttötarkoituksen, - peruskäsitteet, - käyttöliittymän kuvailun, - yhtymäkohdat toimintaympäristön kanssa ja - järjestelmäarkkitehtuurin kuvauksen (kohderyhmittäin sopivalla tarkkuudella) Ohjelman ajonaikainen käyttäytyminen tehdään hallittavaksi järjestelmän näkyvän systemaattis-loogisen toiminnan ja hyvän käyttöliittymän avulla Käyttäjän turvaksi ja ulkoa muistamisen vähentämiseksi tarjotaan lisäksi opastetoiminto joka tyypillisesti sisältää myös - kuvauksen järjestelmästä ja sen käsitteistä, - tiivistetyn dokumentaation (josta mahd. pääsy täydelliseen dokumentaatioon), - kontekstisidonnaisia menetelmäohjeita ja vinkkejä sekä - ohjeita virhetilanteista toipumiseen 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 178
Heuristisen käyttöliittymäsuunnittelun 10 muistisääntöä Tyypillinen hyvän käyttöliittymäsuunnittelun muistilista sisältää esim. seuraavat kohdat (Nielsen): - järjestelmän tila (jos on pakko käyttää) pitää olla aina käyttäjän tiedossa - järjestelmän käsitteiden tulee vastata sovellusalueen käsitteitä - ei-toivotut komennot on voitava selkeästi peruuttaa (lipsahdukset!) - käsitteiden ja toimintojen tulee olla systemaattisia ja odotusten mukaisia - käyttövirheet tulee ennakoida ja ennaltaehkäistä virheiden tekeminen - käytön tulee olla havaitsemista ulkoa muistamisen sijaan - eksperteille on tarjottava tehokkaita menetelmiä (optiot ja adaptiivisuus) - pieni on kaunista - toteuta selkeät virheviestit jotka ehdottavan ongelman korjaamista - ohjeet ja dokumentaatio tulisivat aina olla tarvittaessa saatavilla 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 179
Opasteet Tyypillisiä opasteille asetettuja kysymyksiä ovat esim. - tavoite (mitä ohjelmalla voi ylipäänsä tehdä?) - määrittely ja kuvaus (mikä tämä on? mitä sillä tehdään?) - tehtävien suorittaminen (miten teen tämän-ja-tämän?) - toiminnan selittäminen (mitä tapahtui?) - tilan määrittäminen (missä minä nyt olen? mitä voin tehdä?) Opastuspyynnöt jatkuvaan käyttöön tarkoitetuista toiminnoista ovat tyypillinen merkki suunnitteluvirheestä (ohjeet, käsitesuunnittelu tai käyttöliittymä eivät ok) Mikäli käyttäjät eivät kykene käsitteellistämään ongelmiaan, opasteista ei juuri ole hyötyä (osittainen ratkaisu: kontekstisensitiiviset opasteet) Opasteet tulee suunnitella mentaaliset mallit huomioiden - käsitteelliset opasteet (rakenne) - konkreettiset opasteet (toiminta) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 180
Hypermedian ominaispiirre: väline, jossa on sisältöä Yleisesti: (tietotekninen) järjestelmä on väline jota käytetään johonkin Esimerkki: toimistosovellukset - ensisijainen työtehtävä = työtehtävä X: (esim. tehokas tekstinkäsittely) - toissijainen työtehtävä = välineen v X käyttö (ja käytön opiskelu) työtehtävän X suorittamiseksi (esim. StarOffice -ohjelmiston opiskelu) vs. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 181
Kärjistys: väline v X on käytettävä jos sen käyttäminen (käytön opiskelu) ei vie päähuomiota tehtävän X tekemisestä (eli käytännössä ensisijainen työtehtävä tavalla tai toisella tehostuu toissijaisen "lisä"työtehtävän tekemisen ansiosta) Pulma: Hypermediassa tilanne on sikäli erikoinen että esim. WWW-palveluilla on yleensä valmiiksi jotain tiettyä sisältöä Seuraus: hypermediasovellusten käyttöliittymäsuunnittelu kytkeytyy sisältöihin "yleisiä järjestelmiä" enemmän Keskeinen osa WWW-suunnittelua on siten asiasisällön ja sen rakenteen käsitteellinen ja kuvallinen koodaus sopivan vuorovaikutusmekanismin suunnittelun avulla Sisällön korostunut rooli 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 182
WWW-palvelujen erityispiirteitä (käytett. näkökulmasta) Hypertekstin "sisäsyntyiset" käytettävyysongelmat - hyperavaruuteen eksyminen (~rajattomuudesta aiheutuva monimutkainen navigointihistoria) - kognitiivinen ylikuormitus (~paljon informaatiota, vaihtoehtoja, nähtävää ja muistettavaa) Keskeinen pulma (toki myös WWW:n rikkaus) on se, että erityyppiset vuorovaikutusmekanismit limittyvät WWW:ssä, eikä tähän pystytä juuri vaikuttamaan - WWW-sovellusten rajat ovat yleensä käyttäjille epäselviä (vaikea hallita) - sama toiminto tuottaa eri tuloksen eri paikoissa (mahdoton hallita) WWW:n tekniset ongelmat - muutokset ("kehitys") - ohjelmistojen yhteensopivuusongelmat - verkon kapasiteettiongelmat (pitkät vasteajat ja vaihteleva kapasiteetti) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 183
Verkkopalvelun käytettävyyden yleisiä tekijöitä (esim.) Esitiedot (mitä käyttäjältä vaaditaan miten helppoa palvelun oppiminen on) Luettavuus (miten helppoa/nopeaa/miellyttävää tekstin lukeminen on) Navigoitavuus (missä olen, mihin voin mennä, tuonneko, olenko perillä) Haettavuus (selaus, hakusanat, tulosten esitys, tarkennus) Skaalautuvuus (tekniikka, sisältö, käyttöliittymä) Nopeus (miten nopeasti näyttö vaihtuu tai hakukone toimii) Vuorovaikutus (dialogi, jatkuva, koodattu, tarkoituksenmukainen) Vakaus (voinko luottaa että käytössä/toimii/tallettaa tiedot/suojattu) Muunneltavuus (vaihtoehtoisia näkymiä, voiko sisällön jäsentää "toisin", palveleeko sekä noviiseja että eksperttejä, kansainvälisyys, vammaiset?) Sisällön soveltuvuus (rakenteeseen/käyttötarkoitukseen) Jne. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 184
Tyypillisiä WWW-sovellusten ongelmia (huono suunnittelu) Todellista sanottavaa ei aina juurikaan ole (!) tai sitten asiasisällön tarkoituksenmukaista jäsennystä ei juuri mietitä etukäteen Käyttäjäkuntaa ei huomata profiloida järkevästi (tuhoisa "kaikille kaikkea" - pyrkimys; parempi olisi: "useimmille jotakin kohderyhmälle kaikkea") Toteutukset ovat usein liian ns. "teknologiavetoisia" (syyttä suotta) Oletetaan perusteetta että kaikilla on 10Mb lähiverkko ja että asiakkaat haluavat ladata & asentaa selaimen X4.812b ja siihen selainlaajennukset x 1,x 2,,x n Työn ensisijaiset tavoitteet sekoittuvat matkan varrella - sekoitetaan sisältötuotanto ja teknologiademoilu - ylikorostetaan ulkoasua asiasisällön kustannuksella (ks. ajankäyttö!) - luontevasti peräkkäismuotoisen tekstin rakenne rikotaan suotta tai puuroutetaan teksti epäolennaisilla linkeillä (muka "hypertekstiä") Unohdetaan WWW-sovelluksen konteksti ja yhtymäkohdat esim. painetun tekstin ja käyttäjän varusohjelmien (ja laitteiden) kanssa 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 185
Käytettävyyssuunnittelun perusta: kokemusperäinen tieto Työvälineen käytettävyyden arviointi ja sen parantaminen perustuu - käyttäjäryhmän (tavoitteiden, tietojen ja taitojen) tuntemukseen (kenelle) - työtehtävän tuntemukseen (tarpeet) - välineen, sen tekniikan ja mahdollisuuksien tuntemukseen (tekn. perusta) - ihmisen kognition tuntemiseen (inhim. perusta) - jatkuvaan testaamiseen ja testituloksiin reagoimiseen (nöyryys!) Jos yksikin yo. peruspilareista puuttuu, jää välineen käytettävyyden arviointi ja toteutuminen pakostakin vaillinaiseksi Käytännössä käytettävyyden toteutumiseen pyritään (itse testauksen ohella) - tavoitteiden, työn suunnittelun, työn toteutusvaiheiden ja testauksen systemaattisen suunnittelun ja kirjaamisen avulla sekä - sudenkuopat välttävien tarkistus- ja muistilistojen seuraamisen avulla Muiden "hyväksyttävyys"-kriteerien täyttymiseen pyritään vastaavasti (tärkeitä!) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 186
Käytettävyyden suunnittelu (esim.) Tie hyvän ja käytettävän tuotteen tekemiseen on systemaattinen ja realistinen suunnittelu jossa tavoitteet, menetelmät ja arviointi on kirjattu mustalla valkoisella Työn yleiset tavoitteet - mikä on työn kokonaistavoite (hyväksyttävä tuote) ja käytettävyyden rooli tässä tavoitteenasettelussa - tilaajat, toteuttajat, käyttäjät (jokaisella on omia käytettävyystavoitteitaan) - "ristiriitaisuus on vain hyväksyttävä" ( tavoitteiden & organisoinnin monitavoiteoptimointi; hankalaa, mutta pakko tehdä) - muutokset tarvittaessa Keskeinen kohderyhmä (todellisuudessa) - taustatiedot: atk-taidot, sisältötuntemus, yms. - ikä, huomiokyky, näkökyky, käyttötyyli, nopeus, luku- ja navigointitottumukset 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 187
- käytön nopeus, kärsivällisyys, kokemus - laitteisto, käyttöjärjestelmä, ohjelmat, selain ja selainlaajennukset, verkkoyhteys, näyttölaite (koko, värit), syöttölaitteet (näppäimistö, hiirten nappien lkm) - käyttöympäristö, keskeiset ympäristötekijät (esim. käytetään työkonetta ajettaessa), käytön tiheys - erityisvaatimukset; ei-std. laitteisto, käyttäjien vammaisuus (henkiset kyvyt, motoriikka, nopeus, ei-std. näköhäiriöt) Käyttäjien tarpeet - tiedostetut/tiedostamattomat, pysyvät/väliaikaiset - ennen tuotetta, tuotteen käytön kautta ja sen jälkeen, mihin ei vastata - tarpeiden priorisointi Työn rajoitteet - suhteessa tavoitteisiin: ehdottomat, joustavat, välttävät - kohderyhmän rajoitteet: käyttäjien taitotaso, verkkoyhteys, laitteisto - tarvelähtöiset rajoitteet: ensisijaiset vs. toissijaiset tarpeet jne. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 188
- legacy-rajoitteet: käytössä olevat järjestelmät, politiikka, resurssit - valheelliset tavoitteet Sisältötuotanto - tyyli, muoto, rakenne, mediaelementit - koko, pituus, paino, alue, rakenneosat - formaatti Rakenne - luontainen rakenne: hierarkiat ja polut - valittu tietorakenne: puu, polku, hila, verkko, relaatio, - käyttäjä/ylläpitäjä/suunnittelija ja näiden väliset kuvaukset Käyttöliittymä - käsitelty jo edellä (esim. 10 kohdan muistilista) Skaalautuvuus - tekniikka/sisältö/käyttöliittymä 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 189
- ohjain- ja näyttölaiteriippumattomuus - riisutut versiot, verkkokapasiteetin huomioivat versiot - eksperttien ja ylläpitäjän välineet Testaus (ja ylläpito & päivittäminen myöhemmin) - tavoitteiden, tarpeiden ja rajoitteiden toteutuminen & noudattaminen - heuristiset menetelmät, käytön nopeus, virhearvioinnit, käyttöaktiivisuus, koettu miellyttävyys - kokemuksista oppiminen ja tehtävät parannukset(!) Korjausten tekeminen - virheiden todellisten syy- ja seuraussuhteiden selvittäminen heti testien jälkeen - varovasti ja vähän kerrallaan, testaaja mukana - lisätestit uusien virheiden välttämiseksi ("korjaus" voi hyvinkin tuottaa uusia virheitä!!!) Vähemmällä pääsee kun asioita miettii & pistää paperille jo hyvissä ajoin 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 190
Käyttäjien tekemät virheet kertovat käytettävyydestä Erehtyminen on inhimillistä; niinpä järjestelmää/välinettä X käyttäessämme teemme aina silloin tällöin virheitä (tämä pitää hyväksyä suunnittelussa) systemaattinen (tietoinen) virhe: Hmmh Sileällä kantilla sahaaminen on selvästi kevyempää näin kai sitten pitää toimia! satunnainen lipsahdus: Oho terä osui kiveen ja hammas katkesi! Toistuvien virheiden luokittelu helpottaa niiden ennakoimista esim. käyttöliittymäsuunnittelussa ("turhat virheet pois"). Perusjaottelu: - satunnaisvirheet - systemaattiset virheet - karkeat virheet ja erehdykset 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 191
Virhe voi lisäksi olla erityisesti olla - lipsahdus tai tietoinen virhe Hyvässä järjestelmässä lipsahdukset ovat tietoisia virheitä huomattavasti yleisempiä (käytettävyyssuunnittelussa pitää varmistaa että lipsahduksista syntyvät virheet ovat helposti peruttavissa tai epäoleellisia) Usein toistuvat tietoiset virheet ovat merkki siitä että seuraavat eivät vastaa toisiaan: on löydetty suunnitteluvirhe ( korjaukset, täsmennykset, uudelleensuunnittelu, tarvittaessa käyttökoulutus) - konkreettinen käyttötilanne, työtehtävä ja tarve - käyttäjän mentaalinen malli, järjestelmän käsitteellinen malli - koulutus, käyttöohje, opasteet - käyttöliittymä ja sovelluksen reaalinen käyttäytyminen HUOM: Vain osa todellisuudessa syntyvistä virheistä on "etukäteen" odotettavissa/arvattavissa, osa selviää vain testaamalla (ne hankalimmat) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 192
Inhimillinen tietojenkäsittely on avainasemassa Sovellustuotannossa on yllättävän helppoa unohtaa käyttäjän keskeinen rooli: ihminen (tietoteknisen) välineen käyttäjänä ja tästä aiheutuvat rajoitukset Samaan tapaan kun emme kykene taivuttamaan kyynärniveltämme kuin kahteen suuntaan, emmekä hyppäämään pituutta muutamaa metriä enempää, ei ole realistista odottaa että ihmisen aistit tai mieli olisivat vuorovaikutustapahtumassa ideaalisia tai rajoitteettomia Osaa voi ominaisuuksistamme voimme kehittää, osaa emme voi Hmmh Hyppään pituutta (ilman ponnahduslautaa) vain 4m kenties en sittenkään pysty hahmottamaan 25 muuttujan prosessia reaaliajassa ulkomuistista? 5 4 3 2 1 Tämä kulminoituu käyttöliittymäsuunnittelussa: käyttöliittymäsuunnittelun tärkein tekijä on ihminen itse (loppukäyttäjä) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 193
Muisti ja kognitio Keskeisimmät henkistä toimintaamme "rajoittavat" tekijät ovat muistin ja havaintokykymme ominaisuudet, yleisemmin kognitiomme rajoitukset Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan havaitsemiseen, muistamiseen, päättelyyn, järkeilyyn, tietoon, käsitteenmuodostukseen, kielenkäyttöön, ajatteluun yms. liittyviä toimintoja ("inhimillinen tietojenkäsittely") Ihmisen muisti ei ole tarkka eikä mieli "deduktiivinen" ylikuormitus Eräs yksinkertaisimmista (käyttökelpoisista, "jotain selittävistä") muistimalleista on ns. muistin monivarastomalli ("std-malli"): "kapasiteetti: 7±2 informaatioyksikköä" syöte sensorinen rekisteri lyhytkestoinen muisti ("työmuisti") informaation "katoaminen näkökentästä" asioiden "katoaminen mielestä" pitkäkestoinen muisti unohtaminen, informaation uudelleenorganisointi, tarpeellisen opitun vahvistaminen, yms. 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 194
Muistamisen perusedellytys on muistettavan (havaintojen) merkityksellisyys Muistaminen on tunnistamista (recognition) ja ulkoa muistamista (recall) - sisäinen muisti ("knowledge in the head") - "ulkoistettu muisti" ("knowledge in the world") Tunnistaminen on ylivoimaisesti helpompaa ja "tarkempaa" kuin ulkoa muistaminen (muistin taloudellisuus) Esimerkkejä: Muistele mitä toimintoja Windows Notepad -ohjelmassa on? Mitä ohjelman menuissa lukee? Kuinka monta lokeroa IE-selaimen status-rivillä on? Osaatko kuitenkin käyttää sovelluksia? Tarkan muistamisen vaikeuden seurauksena on keksitty muistisääntöjä - lorut, sanalaskut, kirjainsäännöt, käsiin liittyvät säännöt (vrt. fysiikka PIU, oikean käden sääntö) - "solmu nenäliinaan", "kello oikeaan ranteeseen", "sormus väärään sormeen" Arkikäytössä myös apuvälineitä: muistilistat, muistiinpanot(!),kalenterit, Vaikutukset sovellus- ja käyttöliittymäsuunnittelussa ovat ilmeisiä 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 195
Havaitseminen Myös havaintokykymme on "rajoittunut" emme havaitse maailmaa "sinänsä" vaan "inhimillisen jäsennyksen" maailmasta Havaitsemisen perustekijöitä ovat - aika, paikka ja kausaalisuus sekä konteksti, kuvio, tausta ja merkitys - erityisesti (kontekstin osana) olettamukset & etukäteistieto Havaitsemisessa ("jo ennen ajattelua") sensorisista havainnoista rakennetaan mielekkäitä kokonaisuuksia. Luokittelun perustana käytetään lisäksi - läheisyyttä, samanlaisuutta, yhtenevyyttä, jatkuvuutta, symmetriaa (objektien kokoa, päällekkäisyyttä, kirkkautta, tarkkuutta, varjoja, pintakuvioita, yms.) Esimerkki: Mitä ao. kuvioissa "lukee"? (mieti miksi päädyit 1. tulkintaan) ATE MY & 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 196
Huomiokyky Ihmisen huomiokyky on rajoittunut (eri tekijöistä johtuen) - keskittynyt huomiointi (vrt. tärkeän kirjeen kirjoittaminen ystävälle) - jakautunut huomiointi (vrt. autolla ajaminen) Huomiokyvyn kohdistaminen on osin tahdonalaista, osin spontaania (vrt. coctail party -ilmiö) Hyvä käyttöliittymä "kaappaa" käyttäjän huomiokyvyn kulloinkin olennaisiin kohtiin: - tiedon suodattaminen, rakenteistaminen ja kuvallinen koodaus (myös äänet) - symbolien, värien, yms. käyttö, huomiota kiinnittävät signaalit Tehtävistä suoriutumiseen voidaan käyttää kognitiivisia apuvälineitä - havaitsemisen apuvälineet (vrt. edellä spontaani ryhmittely- yms. ilmiöt) - keskittymisen apuvälineet (ei häiritseviä tai epäoleellisia tekijöitä) - muistin apuvälineet ("recognition before recall") 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 197
Tietoiset ja tiedostamattomat kognitiiviset prosessit Kognitiiviset prosessit ovat osin tietoisia, osin tiedostamattomia Tiedostamattomat kognitiiviset toiminnot - ovat yleensä nopeita - eivät vaadi "aktiivista keskittymistä" - tietoinen selittäminen ei yleensä mahdollista (tai ainakaan helppoa) Tietoiset (hallitut) kognitiiviset toiminnot - suorittaminen yleensä hidasta - vaativat aktiivista keskittymistä - usein järkeiltävissä, mutta kuluttavat rajallisia resurssejamme Oppimisen myötä osa tietoisista kognitiivisista toiminnoista siirtyy tiedostamattomien ("opittujen") toimintojen varastoon 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 198
Koska käyttäjillä jo valmiiksi iskostuneina tiettyjä automatisoituneita tiedostamattomia kognitiivisia prosesseja, pitää tämä ottaa huomioon tuotesuunnittelussa ja koulutuksessa Esimerkkejä välineen ja jo automatisoidun kognitiivisen toiminnon virheellisestä yhdistämisestä ei ole vaikea keksiä - millaista auton A ajaminen olisi jos ratin, vaihdekepin tai polkimien toiminnallisuutta muutettaisiin (esim. ratin pyörityssuunta toisin päin)? - entäpä jos Windows-ohjelman B ohjelman sulkeminen tallettamatta suoritettaisiin Ctrl-S -komentoyhdistelmällä? ("Stop immediately") - entäpä jos WWW-sovelluksessa C sininen alleviivattu teksti tarkoittaisi asiasanan vahvennusta (muttei linkkiviittausta) Yleisessä tapauksessa automaattiset kognitiiviset toiminnot ovat arvattavissa (esim. oman kokemuksen perusteella), erityissovelluksissa vain todelliset loppukäyttäjät tuntevat ne Automaattisista kognitiivisista toiminnoista "poisoppiminen" on todella työlästä (joskus tarkoituksenmukaista, muttei yleensä vain yhden työkalun takia), niinpä järkevämpää on pyrkiä käyttäjien "aivopesun" sijaan pyrkiä kehittämään tietokoneohjelmia soveliaammiksi (ja erityisesti näiden käyttöliittymiä) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 199
Esimerkki: Tiedostamattomien kognitiivisten toimintojen "ei-toivottu sekoittaminen" hidastaa ja vaikeuttaa työtehtäviä ja altistaa virheille. Kokeile itse: - lue seuraavat kaksi saraketta "spontaanisti" läpi (kumpi oli nopeampaa?) - peitä toinen sarake ja etsi toisesta tekstit "sininen" ja "keltainen" punainen musta keltainen vihreä harmaa sininen valkoinen punainen musta keltainen vihreä harmaa sininen valkoinen Keksi itse vastaava esimerkki muotojen, numeroiden yms. tapauksessa ( ja käyttöliittymän tapauksessa!) noluesittentämälausekäyttöliittymissäasianäkyyesimryhmittelyssämitäluuletauttai sikotaustavärinvaihtaminenerisanojenerottamiseksitämänkintekstinlukemisessa? 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 200
Oppiminen ja tie osaamiseen Oppiminen on aktiivinen prosessi jossa merkityksellisiä asioita omaksutaan pitkälti tekemisen kautta (tekeminen voi olla myös "päänsisäistä") Osaamisessa on "aineksina": - deklaratiivista tietämystä (=peruskäsitteet ja niiden jäsennys) - proseduraalista tietämystä (=käyttö) Oppimisessa noviisit kartuttavat aluksi deklaratiivista tietämystään, oppivat assosioimaan tietojaan ja lopulta kehittyvät eksperteiksi proseduraalisen tietämyksen karttuessa tekemällä asioita Usein hyvä opetusmalli on tarjoa noviiseille "turvallinen hiekkalaatikko", jossa omaksua ja kokeilla asioita ilman pelkoa peruuttamattomista virhetilanteista ("syvällistä" oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta) Lopputuloksena tietämyksen autonominen taso: työn painopiste on siirtynyt välineen käytön opiskelusta sen käyttämiseen 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 201
Tietämyksen kehityksen (noviisista ekspertiksi) voidaan kärjistetysti hahmotella noudattavan seuraavaa kehityskulkua - syntaktinen tietämys (osaa jäsentää ongelmat) - semanttinen tietämys (keksii niiden merkityksen) - skemaattinen tietämys (osaa luonnostella ratkaisuja) - strateginen tietämys (pystyy suunnittelemaan kokonaisia ratkaisumalleja) Vrt. toiminnalliset vs. rakenteelliset mentaaliset mallit Ideaalitapauksessa (aina ei tietenkään mahdollista) hyvä väline johdattelee noviisin turvallisesti vakiokäyttäjäksi oikeiden töiden ohessa ("työ tekijäänsä opettaa") Ajattelutavan eräs konkreettinen ilmenemismuoto on ns. minimalistinen opastus ("teoreettinen" tietämys karttuu sopivan tehtäväsuunnittelun myötä kun välinettä käytetään "asteittain" oikeiden töiden tekemisessä) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 202
Käytettävyyssuunnittelun & -testauksen tuloksia Tulosten kirjaaminen, niistä oppiminen sekä korjaus- & muutostyöt Koska "valmiiden tuotteiden" korjaaminen on yleensä työlästä ja kallista käytettävyyttä tulisi testata jo ennen tuotteen valmistumista. Työtapoja: 1. kuvitteleminen ja keskusteleminen 2. paperilla tapahtuva rajoitettu testaus (käyttöliittymäkuvat piirretty paperille, testihenkilö kertoo mitä haluaa tehdä ja sovelluksen kehittäjä kertoo vieressä ["auttamatta liikaa"] miten sovellus käyttäytyisi) 3. testaus "nopeasti toteutetun" (käyttöliittymä)leikkisovelluksen avulla (esim. ns. RAD-välineet, Rapid Application Development, tällöin esim. käyttöliittymään "kuulumaton tuotteen muu suorituskyky" ei ole riittävä ja iso osa ominaisuuksista jätetään toteuttamatta) 4. prototyypin tai keskeneräisen toimivan tuotteen avulla tapahtuva testaus Käytännössä kaikkia yo. työtapoja yhdistellään luovasti (+havainnoinnin menetelmät: tulosten kirjaaminen, näyttöjen/käyttäjien videointi, yms.) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 203
Käytettävyyden lisäksi yleensä testataan toki muutakin (esim. hyödyllisyys [yleensä "työteho"], suorituskyky, virheistä toipuminen, tietoturva yms.) Sovellusarkkitehtuurissa (käyt.)testauksen tuloksena tehtäviä parannuksia - suunnittelukäsitteiden ja loppukäyttäjäkäsitteiden erottaminen toisistaan(!) - välineen ja todellisen työtehtävän toimintojen ja niitä kuvaavien käsitteiden yhtenäistäminen - suorituskykyyn, skaalautuvuuteen, saatavuuteen, yms. liittyvät parannukset Käyttöliittymässä - selkeästi turhien tai virheellisten toimintojen korjaaminen - tarpeellisten informaationäyttöjen lisääminen, turhien poistaminen - näytettävän informaation "tarkoituksenmukainen" jäsentäminen - usein toistuvien töiden komentopolkujen optimointi (yleensä "lyhentäminen") ja automatisointi (mahdollisuuksien rajoissa) - harvemmin tarvittavien toimintojen siirtäminen "syrjemmälle" käyttöliittymässä 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 204
- varmennuksen (tai peru-toiminnon) toteuttaminen virhealttiiden toimintojen yhteyteen - skaalautuvuuteen liittyvät parannukset (yleensä vaikeita toteuttaa, saattavat jopa vaatia vaihtoehtoisia käyttöliittymiä) Käyttöohjeissa ja opasteissa - loppukäyttäjän käsitteiden ja realististen työtapojen huomiointi (vrt. arkkitehtuuri) - tarvittaessa eri käyttöohjeet ja opasteet eri käyttäjille ("yleensä" noviisi, peruskäyttäjä, ylläpitäjä) - esityksen tarkkuuden täsmentäminen (informaatiota ei saa liian vähän muttei myöskään "liikaa") - opasteissa "oikeisiin ongelmiin" vastaaminen (käyttöesimerkit ja virheistä toipumaan opastavat esimerkit pitää valita kohdeyleisön ja työtapojen mukaan) - sisällön ohella myös opasteiden käytettävyys välineenä on varmistettava (saatavilla & info löydettävissä, kohdennetut opasteet, opasteen käyttö ei ehkäisen itse sovelluksen käyttöä, yms.) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 205
Lopuksi Käytettävyys on keskeinen osa kaikissa "välineissä", erityisesti hypermediassa (jonka "näkyvin osa" ovat nimenomaan käyttöliittymät ja niiden toiminta) Käytettävyyden edellytys on käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja testaus Tyypillisiä syitä käytettävyysnäkökulmista lipsumiseen ovat - "on kiire, rahaa tai tekijöitä ei ole" käytettävyyden määrittely tippuu pois kirjatuista reaalisista tavoitteista varsin helposti - asiaa ei huomata ajatella(!) - uudentyyppinen suunnittelu tai laajamittainen testaaminen on "liian kallista" - lopputuotteen mukauttaminen erilaisten käyttäjien tarpeita vastaavaksi käytettävyystutkimuksen perusteella on vaikeaa tai tulisi "liian" kalliiksi Pahimpien käytettävyysvirheiden karsiminen tuotteesta vaatii kuitenkin oikeastaan vain miettimistä (ja erittäin vaatimatonta testausta) "Motto": 10% satsaus käytettävyyteen tuottaa helposti 90% lisäyksen käyttökelpoisuudessa (hyötysuhde tosin yleensä pienenee lisäsatsauksen myötä) 73270 HYPERMEDIAN PERUSTEET (syksy 2001) 206