Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Ongelmajätteestä vaarallinen jäte 12 Muovien kierrätystä tutkittiin 18 Uusi in situ -ratkaisu 21 Voimala 2 etenee aikataulussa 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta 1/12 Santen Oy kehitti säilöntäaineettoman glaukoomalääkkeen Lääketeollisuudessa tarkkuus jatkuu jätteiden lajitteluun ja turvalliseen käsittelyyn saakka. 4 8 Vaativaa esirakentamista Lappeenrannassa 14 Lappset leikittää kaiken ikäisiä 21 Ekopartnerit aloitti Turussa
Sisältö Pääkirjoitus 1/12 Lappsetin tuotteissa elinkaariajattelu keskeistä Tuotteen valmistuksessa huomioidaan myös sen kierrätettävyys Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 1/2012 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 Riihimäki, puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 368, www.ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Virpi Mäenanttila, Auli Westerholm Uudet kokonaispalvelut ja investoinnit laajentavat palvelujamme Tarjonta laajeni uusilla palvelukokonaisuuksilla, joiden avulla saavutimme Ekokemissä vuoden 2011 keskeiset tavoitteet. Uusia palveluita olivat mm. teollisuuden kokonaispalvelusopimukset, voimaloiden tuhkien ja kuonien käsittelysopimukset sekä KWH Mirkan kanssa solmittu yhdistetty jätteenkäsittely- ja energiantoimitussopimus. Mirka-sopimuksen mukaan Ekokem investoi Ulkoasu Satu Saksala pienjätevoimalaan ja toimittaa yhtiölle sen tarvitseman lämmitys- ja prosessienergian hyödyntäen raaka-aineena Mirkan omia jätteitä. Uu- 14 Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2012 ISSN 1239-5390 det palvelukonseptit ovat tulosta yhtiön aktiivisesta T&K-toiminnasta. Yhtiön tulevaisuutta tukevat investointihankkeet etenivät hyvin. Voimala 2 -projekti on aikataulussa, ja uusi voimala käynnistyy näillä näkymin loppuvuonna 2012. Myös alueellista käsittelykeskusverkostoa laajennettiin Porissa, Salossa, Hausjärvellä ja Kouvolassa. Jätekartoituksilla tuimme asiakkaittemme tavoitteita materiaali- ja energiatehokkuu- Santen Oy panostaa tuotekehitykseen: lääkkeen kehittämiseen kuluu 10 15 vuotta 4 Skanska ja Ekokem yhteistyössä: Tavoitteena turvallinen asuinalue 8 7 Ongelmajätteestä vaarallinen jäte 12 Maatalousmuoveja voidaan kierrättää 21 Harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 21 Uusi yhteisyritys aloitti Turussa 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta Ekokem kunnostaa pilaantuneen maa-aineksen ja pohjaveden yhdistämällä huokoskaasuimun, pohjaveden pumppauksen ja kemiallisen hapetuksen. Kemiallinen hapetus on tekniikka, jossa hapetuskemikaali tuhoaa orgaanista haitta-ainetta kemiallisella palamisella. Tilaukset ja osoitteenmuutokset aino.aromaa@ekokem.fi Säästämme luonnovaroja Ekokem kierrätti Riihimäen laitosalueella vuonna 2011 syntyneistä jätevesistä yhteensä 224 000 m³. 224 000 m 3 Osuus on kokonaisvedenotosta 66 %. 66 % den lisäämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi sekä tehokkaamman jätehuollon toteuttamiseksi. Eettiset ja taloudelliset näkökohdat sekä yrityksissä että yhteiskunnassa laajemminkin johtavat resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja jätteiden määrän vähentämiseen sekä syntyvien jätteiden käsittelemiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Ekokem kulkee tämän kehityksen eturintamassa, koska se tuntee asiakkaidensa prosessit ja jätteen hyödyntämismahdollisuudet. Eettiset ja taloudelliset näkökohdat johtavat resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen ja syntyvien jätteiden käsittelemiseen kestävän kehityksen mukaisesti. Säästämme yhdessä luonnonvaroja Timo Piekkari toimitusjohtaja Uusi menetelmien yhdistelmä ratkaisuksi Pyhäsalmella 18
teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Sulanto Santen globaali silmälääkkeiden valmistaja koko Santenissa henkilöstöä noin 3 000 vuonna 2010 Santen-konsernin kokonaisliikevaihto oli 1,3 miljardia USD:a Euroopan liikevaihto 100 milj. euroa. Tampereelta johdetaan Santen Euroopan toimintaa. Tampereen tehtaalla työskentelee noin 400 henkilöä Tampereen tehdas japanilaisessa omistuksessa vuodesta 1997. Santenin Sari Autio. Turvallista alusta loppuun Silmälääkkeitä valmistava Santen Oy on japanilainen yritys, jolla on tuotantolaitoksia eri puolilla maailmaa. Suomessa silmälääkkeiden markkinaykkönen on Tampereen tuotantolaitoksessaan erikoistunut mm. silmänpainelääkkeisiin. Santenin ydintuotantoa ovat silmälääkkeet, joita toimitetaan Tampereelta kaikkialle Eurooppaan, Yhdysvaltoihin sekä Aasiaan. Silmälääkkeiden lisäksi valmistamme Tampereella lääkeraaka-ainetta, jonka me myymme eteenpäin lääketuotteita valmistaville yrityksille, kertoo Tampereen tehtaan tuotanto-osaston johtaja Sari Autio. Tuotekehityksellä toimivat ja turvalliset tuotteet Santenin tuotteista tunnetuimpia ovat reseptivapaat silmälääkkeet kuten allergialääkkeet ja kuivan silmän tuotteet. Reseptilääkkeissä on paljon myös tuotteita silmätulehduksiin, mutta Santen on panostanut erityisesti silmänpainetaudin eli glaukooman hoitoon. Näillä lääkkeillä voidaan hallita korkeaa silmänpainetta. Glaukooma on tauti, joka voi hoitamattomana johtaa sokeutumiseen, Autio kuvailee. Silmälääkkeen valmistusprosessissa lääkeaineita, jotka tuovat helpotuksen vaivaan, sekoitetaan yleisimmin erittäin korkeatasoisesti puhdistettuun veteen. Lisäksi liuokseen sekoitetaan erilaisia apuaineita, jotta siitä saadaan homogeeninen ja käyttötarkoitukseen sopiva. Meillä on itse kehitetyt reseptit. Tampereella meidän tuotekehitysyksikköömme kuuluu noin 100 henkilöä, jotka valvovat ja testaavat myös meidän jo markkinoilla olevia tuotteita. Koko Santenin liikevaihdosta menee tuotekehitykseen 15 %, sillä uuden lääkkeen tuominen markkinoille on kallista. Kehitystyöhön menee tavallisesti 10 15 vuotta, Autio sanoo. Se, mikä meidät esimerkiksi erottaa markkinoilla muista, on säilöntäaineettomat silmälääkkeet. Me olemme patentoineet ja kehittäneet molekyylitasolta saakka glaukoomalääkkeen, jossa ei ole säilöntäainetta, kertoo Autio. GMP-laatujärjestelmä velvoittaa auditoimaan myös tärkeimmät sopimuskumppanimme. Japanilaiset ulkonäkövaatimukset omaa luokkaansa Lääkkeitä on testattava paljon, ja viranomaisvalvonta on tiukkaa. Kaikissa maissa laatuvaatimukset lääkkeiden valmistukseen ovat samat. Suomessa valmistus- ja myyntiluvat myöntää lääkelaitos, mutta lääke täytyy kuitenkin hyväksyttää kaikissa niissä maissa, joissa sitä markkinoidaan. 4 5
Ajankohtaista Maatalouden kemikaalien käyttöön uusia normeja Ekokemin Santeri Frilander (vas.) ja Santenin Leila Lahti tarkistavat laboratorion keräysastioita. Lainsäädäntö ohjaa enemmän meidän toimintaamme kuin kulttuuriset tekijät. Sen verran japanilaisuus kuitenkin näkyy tuotannossamme, että Japanin markkinoille menevillä tuotteilla on tarkemmat ulkonäkövaatimukset. Siellä asiakas on todella vaativa. Euroopassa tärkeintä on, että lääkkeen laatu on hyvä ja että lääke toimii. Japanilaisille se ei riitä, vaan myös ulkonäkö on oltava virheetön. Jos pakkauksen sulkijateippi on vinossa, he epäilevät, että koko tuote on huonosti tehty, Autio valaisee. Vuoden työnantaja Santen on perustettu Japanissa vuonna 1890. Tampereen tehtaan historia puolestaan alkoi, kun ydinkeskustaan perustettiin 1922 Star-niminen lääketehdas. Tehdas siirrettiin nykyiselle paikalleen Hervantaan 1980-luvun alussa. Vuonna 1987 Huhtamäki-konserni osti tehtaan, ja 1997 tehdas myytiin Santenille. Silmälääkkeet ovat koko lääketeollisuudesta vain marginaalinen osa. Maailmanlaajuisesti meillä on kymmenkunta merkittävää kilpailijaa. Siinä kilpailussa sijoitumme 5. tai 6. sijalle. Seuraavan viiden vuoden aikana on tarkoitus kasvaa kolmen suurimman joukkoon, Autio paljastaa. Viime vuonna aloitimme merkittävän investoinnin. Olemme rakentaneet uudet puhdastilat, ja meille tulee maailman nopein silmälääkelinja. Me olemme Pirkanmaalla merkittävä työnantaja ja toiminnan jatkuvuus on turvattu taas vuosiksi eteenpäin. Lama ei juuri vaikuta lääkkeiden ostamiseen, jatkaa Autio. Santen on pidetty työantaja, jolle tulvii työhakemuksia. Heillä on myös paljon pitkiä työsuhteita. Osoituksena tästä he ovat saaneet mm. Tammerkosken Nuorkauppakamarin Vuoden työnantaja 2011 -palkinnon. Turvallisuus ja ympäristö tärkeitä Kaikkein tärkeintä meille on, että tekemämme lääke toimii ja että se on turvallinen. Laaturaamit toiminnallemme Yritämme kaiken aikaa vähentää jätettä ja etsiä sille hyötykäyttötapoja. antaa lääketeollisuuden laatujärjestelmä GMP, jota me noudatamme. Tämä laatujärjestelmä velvoittaa auditoimaan myös tärkeimmät sopimuskumppanimme, Autio kertoo. Ympäristöasioissa Santenin päätavoite on jätemäärien vähentäminen, ja työsuojelun tavoitteena on taata jokaiselle turvallinen työ. Yhtiön ympäristö-, turvallisuus- ja työterveysjärjestelmät ovat sertifioidut ISO 14001 ja OHSAS 18001. Yritämme kaiken aikaa vähentää jätettä ja etsiä sille hyötykäyttötapoja. Tämä ei ole lääketeollisuudessa kovin helppoa, sillä pystymme itse hyödyntämään hyvin vähän. Siihen me tarvitsemmekin Ekokemin kaltaisia yhteistyökumppaneita, Autio sanoo. Lähtökohtana huolellinen lajittelu ja pakkaaminen Tuotannosta ja laboratoriosta syntyy paljon vaarallisia jätteitä, joiden käsittelyssä täytyy olla huolellinen. Olemme panostaneet sisäiseen koulutukseen lajittelussa. Kaikkeen on myös kirjalliset ohjeet, ja jokaisella osastolla on omat jätevastaavansa, kertoo Tampereen tehtaan jätehuoltovastaava Leila Lahti. Ekokemin palveluun Santenilla kuuluvat keräilyastiat ja niiden merkinnät sekä jätteiden noudot ja turvallinen käsittely. Kuljettajamme tekee myös lajittelun ja pakkaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Ammattilaisemme on koulutettu tähän työhön, sanoo Ekokemin myyntipäällikkö Santeri Frilander. Viime kesänä tehtiin Ekokemin kanssa yhdessä iso uudistus, jonka ansiosta kaikki laboratoriojätteet noudetaan nyt lähempää jätteen syntypaikkaa eikä henkilökunnan tarvitse kuljetella niitä pitkälle varastoon, kiittelee Lahti. Lisäksi yksi iso jätejae ohjattiin joulukuussa hyödynnettäväksi Ekokemin yhteistyökumppanille, jolloin noudatettiin jätteiden käsittelyn etusijajärjestystä. Ekokemin tehtävä on opastaa myös näissä asioissa ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, painottaa Frilander. Ongelmajätteestä vaarallinen jäte Maataloudessa tarvitaan monia kemikaaleja, joiden käytössä on otettava kemikaalialan lainsäädäntö huomioon. Uusi kasvinsuojeluainelaki edellyttää tällaisia aineita ammattimaisesti käyttäviltä koulutusta sekä asian hallintaa osoittavaa tutkintoa. Tällä halutaan varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja kestävä käyttö. Uuden lainsäädännön mukainen koulutusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoteen 2014 mennessä ja ammattitoiminnassaan kasvinsuojeluaineita käyttävältä henkilöltä edellytetään uutta tutkintoa 26.11.2015. Kemikaalien turvallista käsittelyä valvova ja ohjeistava viranomainen Tukes on julkaissut tiedotteen maatalouden AIV-liuossäiliöiden turvallisuudesta. AIV-liuokset ovat sisältämänsä muurahaishapon vuoksi vaaralliseksi luokiteltuja, joko ärsyttäviä tai syövyttäviä kemikaaleja, joiden kuljettaminen ja varastointi vaativat erityistä huomiota. Muoviteollisuus: 58 % muovijätteestä hyödynnetään Toukokuussa voimaanastuvan uuden jätelain myötä ongelmajäte-termi siirtyy historiaan. Ekokem on jo ryhtynyt korvaamaan sanaa uudella vaarallinen jäte -termillä. Osa aineistostamme, mm. Ekokemin ohjeet, vanhenevat joiltain osin uuden lainsäädännön astuessa voimaan, joten pyydämme huomioimaan tämän käyttäessänne aineistoamme. Vuonna 2010 Euroopassa syntyi 24,7 milj. tonnia muovijätettä. Tämä on 2,4 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Tilastojen mukaan 42 % päätyi kaatopaikalle ja 58 % hyödynnettiin. Kierrätyksen osuus hyödyntämisestä on parantunut, ja vuonna 2010 se oli 24 % koko muovijätemäärästä. Yhdeksän eurooppalaista maata on rajoittanut muovijätteen kaatopaikkasijoittamisen alle 5 %:iin. Nämä maat ovat mukana myös parhaiden hyödyntäjien ja parhaiden kierrättäjien listoilla. Ruotsi, Tsekki, Saksa ja Viro ovat maita, joilla on tilastoitu yli 40 % muovinkierrätysaste. Nämä ja paljon muita tietoja löytyy muoviteollisuusjärjestöjen julkaisemasta raportista Plastics the facts 2011 internetsivuilta www.plasticseurope.org. Oikaisu AIV-liuokset voidaan maatiloilla varastoida mm. kuljetukseen tarkoitetuissa, ko. aineen kuljettamiseen tyyppihyväksytyissä IBC-pakkauksissa, muissa vaarallisten aineiden kuljetukseen (VAK) hyväksytyissä pakkauksissa tai varastosäiliöissä. VAK-pakkausten tulee olla VAK-tarkastuslaitoksen hyväksymiä ja asianmukaisesti tarkastettuja. Muovisten IBC-pakkausten maksimikäyttöikä on viisi vuotta. Sen jälkeen niissä ei saa enää kuljettaa tai varastoida vaarallista ainetta. Muut VAK-hyväksytyt pakkaukset tulee tarkastuttaa määrävälein hyväksytyllä tarkastajalla. Lisätietoja molemmista aiheista löytyy Tukesin internetsivuilta www.tukes.fi. Ekokem tarjoaa myös IBC-pakkausten määräaikaistarkastuspalveluita sekä vaarallisten aineiden kuljetusten suorittajille lakisääteisiä turvallisuusneuvonantajapalveluja. Lisätietoja: www.ekokem.fi > palvelut > ympäristö- ja jätepalvelut Fakta 58 % 42 % Hyödynnettäväksi Kaatopaikalle Edellisessä Ekoasiaa-lehdessä 4/2011 tällä palstalla kerrottiin polttoaineiden jakelun uusituista säädöksistä. Jutussa viitattiin väärään asetukseen. Oikea säädösnumero on 444/2010 Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista. Pahoittelemme virhettä. 6 7
teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Sulanto ja Skanska Valmis! Viipurin Vanerin asuinalueella kohoaa kesästä 2013 alkaen yhteensä 12 asuinkerrostaloa. Saimaan rantamaisemaan Lappeenrantaan pääsee muuttamaan kaikkiaan noin 1 000 uutta asukasta. Asuntotyypeissä on valittavana pieniä asuntoja yksineläville sekä isompia asuntoja perheille. Keskustaan alueelta on kävelymatka. Skanska yksi maailman johtavista rakentamis- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä konserni toimii valituilla markkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa koko konsernin palveluksessa noin 52 000 ihmistä perustettu Ruotsissa Suomessa 2. tai 3. suurin rakennusliike Itä-Suomen alueella liikevaihto noin 100 M Skanska AB -konsernilla on ollut ISO 14001 -standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä vuodesta 2000 lähtien. Tavoitteena hyvä ja turvallinen asuinalue Lappeenrantaan Saimaan rannalle kohoaa kesästä 2013 alkaen asuinalue, jossa yhdistyvät viihtyisä ja turvallinen asuminen lähellä keskustan palveluita. Vielä pari vuosikymmentä sitten paikalla toimi Viipurin Vaneritehdas ja senkin jälkeen Puukeskuksen puutavaramyymälä. T ähän noin kuuden hehtaarin maa-alueelle kohoaa 12 asuinkerrostaloa 1 000 asukkaalle, mikä tarkoittaa noin 600 asuntoa pienistä kaksioista isoihin nelikoihin. Rakennusoikeutta alueella on lähes 34 000 kerrosneliömetriä, kuvailee Skanska Talonrakennus Oy:n hankekehitysjohtaja Panu Sivula. Talonrakennus käyntiin ensi syksynä Vesistöt houkuttelevat rakentamaan asuntoja läheisyyteensä. Monet vanhat puuteollisuuden käyttämät tehdasalueet löytyvätkin vesiteiden varsilta, ja ne ovat jatkossa yhä useammin haluttuja asuinalueita. Myös kaupunkien keskustojen lähellä sijaitsevat vanhat teollisuuskiinteistöt houkuttelevat tulevaisuudessa asuinrakentamiseen. Jotta Saimaan rantamaisemaan päästään rakentamaan asuintaloja syksyllä 2012, on ensin saatettava loppuun mittavat esirakennustyöt. Tavoitteemme on, että kaikki esirakentamistyöt on tehty kesällä, kertoo Ekokemin työmaapäällikkö Jukka Voutilainen. Ennen talojen rakentamisen aloittamista vaatii tontti esirakentamista. Vaativaa esirakentamista Ennen talojen rakentamisen aloittamista vaatii tontti aina esirakentamista. On rakennettava infra kuten vesi- ja viemärikaivot putkineen, mutta kun kyseessä on vanha teollisuuskiinteistö, kuuluu työhön paljon enemmän. Tällä tontilla esirakentaminen lähti liikkeelle vanhojen rakennusten purkamisella, rannan ruoppaamisella ja pilaantuneiden maa-aineisten vaihtamisella. Esirakentamisessa yhteistyökumppaninamme on Ekokem, Sivula selittää. Alueella tehdyt tutkimukset osoittivat, että tontilla on siellä täällä teollisuuden myötä pilaantunutta maata. Esirakentaminen Vanhan teollisuuskiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön sopivaksi alueeksi vaatii paljon muutakin kuin normaalin infran kuten vesi- ja viemärikaivojen sekä -putkistojen rakentamisen. Sitä ennen on pitänyt tehdä alueen täyttötöitä, ruopata rantaa ja puhdistaa pilaantunutta maata. 8 9
Maaperässä on ollut lähinnä vanhoista öljysäiliöistä ja prosesseista valuneita öljyjä. Lisäksi on löydetty joitakin pieniä pitoisuuksia esimerkiksi arseenia, jota puutavarateollisuudessa on käytetty. Sen sijaan puuteollisuudessa yleensä käytettyjä kyllästeaineita ei täällä ole käytetty, hän jatkaa. Merkittävintä Viipurin Vanerin työmaalla on ollut se, että tonttia on täytetty aikojen saatossa erilaisilla materiaaleilla. Meidän täytyy varmistaa, että maa on asuinkäyttöön sopivaa, ja siksi alueelta on kaivettava ja puhdistettava sinne kuulumaton materiaali, Sivula sanoo. Alueelta kaivettavat maa-ainekset seulotaan ja puhtaat hyödyntämiskelpoiset maaainekset käytetään alueen täytöissä. Pilaantuneita maita ja jätteitä poistetaan noin 60 000 tonnia, ja ne toimitetaan hyödynnettäviksi kaatopaikkarakenteissa, selittää Voutilainen. Varmistamista ja etukäteen tutkimista Työskentely järven rannassa vaatii omia erityistoimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi. Koska teemme töitä Saimaan rannalla, on huolehdittava tarkkaan siitä, että emme aiheuta vesistölle ylimääräisiä rasituksia, Sivula toteaa. Teemme myös vesialueella ruoppausta sekä täyttöjä, joten vesialuetta suojataan kaivuu- ja täyttötöiden ajan ponttiseinällä sekä vesialueelle 10 15 metrin päähän rantaviivasta asennetulla ruoppausverholla, joka ulottuu veden pinnasta järven pohjaan saakka, kertoo Voutilainen. Jonkin verran työmaa on tuottanut myös yllätyksiä. Vaikka tiesimme, että maa-aluetta oli täytetty mitä erilaisimmilla materiaaleilla, on sieltä välillä löytynyt jotain odottamatontakin. Perehdyimme alueen historiaan katsomalla kuvia ja haastattelemalla tehtaan vanhoja työntekijöitä, mutta silti olemme välillä vähän yllättyneet. Maasta on kaivettu esimerkiksi suuri määrä rautalankaa, jolla on aikanaan sidottu puunippuja, Sivula kuvailee. Vesialueen suojaksi rakennettu ponttiseinä. Se on onneksi voitu toimittaa hyötykäyttöön, mutta esimerkiksi maahan haudatut pitkät puupöllit ovat olleet ongelmallisempia käsitellä, toteaa Voutilainen. Tonttia on täytetty aikojen saatossa erilaisilla materiaaleilla. Uuden alta purettiin vanhaa Rakennushankkeen toiminta UPM Kymmene Oyj:n omistamalla tontilla alkoi kesäkuussa 2011, kun alueen vanhoja rakennuksia päästiin purkamaan. Kiinteistöllä toimi aikanaan 1950-luvulla perustettu Viipurin Vaneritehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Sen jälkeen alueella toimi UPM:n omistama Puukeskus, jonka vuokrasopimus jatkui aina toukokuun 2011 loppuun saakka. Purkaminen jatkui pitkälle elokuuhun. Alueella oli vanhoja tehdashalleja, jotka toimivat Puukeskuksen aikana puutavarahalleina, sekä vanha konttorirakennus, joka toimi Puukeskuksen myymälänä. Lisäksi pihalla oli katosrakennuksia, Sivula luettelee. Ruoppaus- ja täyttötöitä Tontin kunnostaminen ja esirakentaminen järven rannassa vaativat omia erityistoimenpiteitään ympäristön suojelemiseksi. Jotta vesialueiden ruoppaukset ja täytöt eivät haittaa vesialuetta, suojataan se kaivuu- ja täyttötöiden ajan ponttiseinällä sekä vesialueelle 10 15 metrin päähän rantaviivasta asennetulla ruoppausverholla, joka ulottuu veden pinnasta järven pohjaan saakka. Lupia joka lähtöön Hanke lähti liikkeelle jo vuoden 2006 lopussa, kun Skanska solmi yhteistyösopimuksen UPM Kymmenen kanssa. UPM omisti maat, ja yhdessä Skanskan kanssa asetettiin tavoitteeksi, että kyseiselle maa-alueella kaavoitetaan asuntoalue. Olemme olleet mukana tässä projektissa alusta saakka. Työtä tehdään yhdessä, ja osittain teemme asioita UPM:n puolesta. Mukana on ollut myös Lappeenrannan kaupunki. Kaikki kolme tahoa yhdessä olemme käyneet läpi erilaisia arkkitehdin maankäyttösuunnitelmia ja löytäneet lopulta yhteisen suunnan, kertoo Sivula. Yhteisen suunnitelman jälkeen ovat seuranneet lupaprosessit: ensin asemakaavaprosessi ja sen rinnalla kolme eri ympäristölupaprosessia sekä purkulupa. Ympäristöluvat tarvittiin pilaantuneen maaperän puhdistamiseen, PIMA-ilmoitukseen ja vesialueiden täyttö- ja ruoppauslupaan. Ei ihan jokapäiväistä Näin iso projekti ei ole Skanskallekaan mitenkään tavallinen. Vanhan teollisuusalueen muuttaminen tulevaan asuinkäyttöön vaatii monenlaista osaamista, jota yhtiölle on kertynyt jo aiemmin yhteisestä, mutta pienemmästä projektista UPM:n kanssa Lappeenrannassa. Se, että olemme mukana tällaisessa hankkeessa alusta saakka, antaa meille hyvät vaikutusmahdollisuudet. Kun näemme itse, mitä tontilla tehdään, saamme hyvällä ennakkosuunnittelulla tehtyä monet asiat kerralla eikä niihin tarvitse palata enää varsinaisen rakentamisen yhteydessä, Sivula toteaa. Myös mahdolliset tulevat asukkaat ovat kiinnostuneita alueen historiasta, ja meidän on helppo kertoa mitä alueella on tehty, kun olemme olleet itse alusta saakka mukana, hän sanoo lopuksi. Viipurin Vanerin tehdasalue keväällä 2011. Tästä lähdettiin Rakennushankkeen toiminta alkoi kesäkuussa 2011, kun alueen vanhoja rakennuksia päästiin purkamaan. Kiinteistöllä toimi aikanaan 1950-luvulla perustettu Viipurin Vaneritehdas, joka lopetti toimintansa 1980-luvun lopussa. Sen jälkeen alueella toimi UPM:n omistama Puukeskus, jonka vuokrasopimus jatkui aina toukokuun 2011 loppuun saakka. Ekokemin Jukka Voutilainen (vas.) ja Skanskan Panu Sivula. 10 11
teksti: Virpi Mäenanttilla Kuva: istockphoto Kierrätysmuoveja voidaan prosessoida Marita Hiipakka selvitti Muovien kierrätys -tutkimuksessaan kulutuksen tuottamien eli postconsumer-muovien kierrätyksen nykytilannetta Suomessa sekä simuloi kokeellisessa osuudessa kierrätysmuovien prosessointia. Helmikuussa 2011 aloitetun tutkimuksen lähtökohtana oli jätelainsäädäntö, jonka mukaan materiaalit tulee ensisijaisesti käyttää uudelleen, tai jos se ei ole mahdollista, niin kierrättää materiaalina. Suomessa huomattava määrä kierrätyskelpoista muovia päätyy kaatopaikoille. Työn kirjallisuusselvityksessä selvitettiin potentiaalisia kierrätettäviä muovijätevirtoja ja niiden määriä Suomessa. Määrät ovat oleellisia kannattavuudelle, sillä mekaaninen muovin kierrätys on kallista. Kemiallinen kierrätys on vielä kalliimpaa, koska siihen tarvittavat prosessit vaativat kalliita investointeja, selittää Hiipakka. Kerääminen ei ole kierrätystä Kerättäville materiaaleille tulee löytää käyttäjä ja käyttökohde, jotta voidaan puhua kierrätyksestä. Kierrätykseen soveltuvien jätevirtojen kartoittamiseksi tutkimuksessa tehtiin muutamille suomalaisille uusiomuoveja käyttäville yrityksille kysely heidän käyttämistään muovilajikkeista ja niille asetettavista vaatimuksista sekä määristä. Tämän tarkoituksena oli selvittää, voidaanko Suomesta tulevat määrät käyttää hyödyksi Suomessa, Hiipakka kertoo. Erilaisia kierrätysmuoveista valmistettavia tuotteita tarkasteltiin tutkimuksessa lähinnä kirjallisuuteen perustuen. Suomessa tuotevalikoima on rajoittunutta: muovikassit, putket, puistonpenkit, kukkaruukut ja leikkikenttävälineet, Hiipakka sanoo. Muovien kierrättämisessä monia HAASTEITA Tutkimuksen kirjallisuusselvityksessä tarkasteltiin myös post-consumermuovien kierrätyksen tyypillisiä ongelmia, kuten muovilajikkeiden sekoittumista jätevirrassa, niiden likaisuutta ja muovien hajoamista prosessoinnin ja käyttöikänsä aikana. Työssä käsittelin muovien mekaanista kierrätysprosessia hieman tarkemmin ja tutustuin kahden valmistajan pesulaitteistoihin. Lisäksi tarkastelin muovien pesun taloudellisuutta, Hiipakka jatkaa. Suomesta löytyy potentiaalisia kierrätettäviä muovimateriaalivirtoja. Marita Hiipakka valmistui 11.1.2012 diplomi-insinööriksi Tampereen teknilliseltä yliopistolta pääaineenaan materiaalitekniikka opiskeli materiaalitekniikassa syventävinä aineina muovi- ja elastomeeritekniikkaa sekä pinnoitetekniikkaa on aiemmin väitellyt filosofian tohtoriksi molekyylibiologiasta on työskennellyt aiemmin yli 10 vuotta tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutissa. Suomessa muovin uusiokäyttö on vähäistä, koska muovin tulisi olla yhtä yksittäistä muovia ja puhdasta. Lisäksi sen prosessointi- ja käyttöhistoria täytyisi tuntea. Tutkimuksen kokeellisessa osassa selvitettiin pesuprosessissa pestyjen kierrätysmateriaalien vaikutusta prosessointiin ja tarkasteltiin materiaaleista ja prosessoinnista aiheutuvia muutoksia muovien mekaanisissa ja fysikaalisissa ominaisuuksissa, jotta pystyttiin tarkemmin arvioimaan materiaalien soveltuvuutta kierrätykseen. Maailmalla on muovien pesuun tarkoitettuja pesulinjoja, mutta Suomessa niitä ei ole. Nykyiset suomalaiset muovinkierrättäjät käyttävät lähinnä teollisuudesta tulevia muoveja, toteaa Hiipakka. Muovijätteen hyötykäyttömahdollisuudet Materiaalien talteenotto Mekaaninen kierrätys Kemiallinen kierrätys Potentiaalia on Tutkimuksessa huomattiin, että Suomesta löytyy potentiaalisia kierrätettäviä muovimateriaalivirtoja. Esimerkiksi kaupan ja teollisuuden kohtuullisen puhtaista pakkausjätevirroista osa menee energiahyötykäyttöön, vaikka ne kelpaisivat kierrätykseen. Kotitalouksien pakkausjäte menee suurelta osin kaatopaikalle, mutta tilanne tulee muuttumaan uuden jätelain myötä, kun pakkausten tuottajavastuu astuu voimaan. Etenkin monikerroskalvoja sisältävien pakkausten kierrätys voi olla haastavaa ja kaupallisia sovelluksia tuskin on käytössä lähivuosina, Hiipakka kertoo. Maatalouden muovit on toinen potentiaalinen jätevirta, jota kannattaisi hyödyntää. Muita muovijätevirtoja ovat esimerkiksi autokierrätyksen muovit ja SER-muovit, eristemateriaalit ja esimerkiksi tekonurmikentät. Näiden kierrätyksessä on kuitenkin omat haasteensa, hän myöntää. Uusiomuovivalmistajien kyselystä ilmeni, että uusiomateriaalin tulisi olla tasalaatuista, se saisi sisältää vain yhtä muovilajiketta ja sen tulisi olla puhdasta. Myös prosessointi- ja käyttöhistoria olisi tunnettava. Tämä saattaa muodostua pullonkaulaksi kuluttajamuovien kierrätyksessä, koska sekajätteestä käyttöikää on mahdoton selvittää. Mm. muovikassikierrätys ei ole onnistunut, koska keräykseen viedään sellaisia muoveja, joita sinne on kielletty laittamasta. HD-polyeteeni on esimerkiksi eri asia kuin LD-polyeteeni, Hiipakka selventää. Käytäntö selvitti Tutkimuksessa käytettiin neljää eri materiaalivirtaa, jotka oli pesty kokeellisessa pesuprosessissa Ekokemillä. Materiaalit olivat maatalouskalvoista turveaumamuoveja ja paalien kiristekalvoja. Lisäksi tarkasteltiin sekajätteestä mekaanisesti eroteltua kevytjaetta, jota lajiteltiin edelleen käsin sekamuovijakeeksi tai käytettiin sellaisenaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää materiaalien prosessoitavuutta. Materiaaleista tehtiin koesauvoja, joista pystyttiin tutkimaan muovin ominaisuuksia mm. veto- ja iskukokein, Hiipakka kertoo. Energiahyötykäyttö Jäteperäisen polttoaineen valmistus Energiantuotanto Kaikkia materiaaleja pystyttiin prosessoimaan joko sellaisenaan tai sekoitettuna neitseellisen materiaalin kanssa. Mekaanisten ja fysikaalisten ominaisuuksien tarkastelussa huomattiin, että maatalousmuovit käyttäytyivät mekaanisissa testeissä kuten vertailumateriaalit, vaikka ominaisuuksissa olikin jonkin verran eroja eri materiaalien välillä. Näiden tulosten perusteella maatalousmuovit todennäköisesti kelpaisivat uusiomuoviteollisuuden raaka-aineeksi. Käsinlajiteltu sekamuovi ja sekajätteen kevytjae olivat keskenään samankaltaisia, mutta ne erosivat mekaanisilta ominaisuuksiltaan selvästi muista tutkituista muoveista. Materiaaleilla oli vertailumateriaaliinsa PE-LD:hen nähden suurempi murtolujuus ja jäykkyys, mutta murtovenymä oli huomattavasti heikompi. Samoin iskulujuus oli hyvin pieni verrattuna neitseelliseen materiaaliin. Vaikka sekamuovissa oli vain pelkkää muovia, oli se ihan yhtä huonoa kuin lajittelematon kevytjaekin, selvittää Hiipakka. Muovin erottelu erilleen muusta sekajätteen kevytjakeesta ei parantanut sen ominaisuuksia. Tämän perusteella muovijakeen heterogeenisyys vaikutti suuresti sen heikkoihin mekaanisiin ominaisuuksiin. Ominaisuuksien perusteella lajiteltu ja pesty muovi kelpaa ehkä korkeintaan täyteaineeksi, jos jokin sopiva tuotesovellus löytyisi, tai se kannattaisi hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa, toteaa Hiipakka lopuksi. Vuoden 2011 lopussa valmistunut tutkimus oli Tampereen teknillisen yliopiston ja Ekokemin yhteistyöprojekti. Ekokem ja TTY ovat tehneet laajalti yhteistyötä muovien kierrätystutkimuksen parissa viimeisen vuoden aikana. Marita Hiipakan DI-työn lisäksi yhteistyötä on tehty mm. TTY:n toteuttamassa EAKRrahoitteisessa FPCC-RECY-tutkimushankkeessa, jossa keskitytään teollisuuden muovisivuvirtojen hyödyntämiseen uusioraaka-aineena, kertoo Ekokemin tutkimusja kehityspäällikkö Toni Andersson. Tiivis tutkimusyhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa luo pohjaa yritysten omalle kehitystyölle mahdollistaen tuoreimman tutkimustiedon hyödyntämisen omassa prosessikehityksessä. 12 13
teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Lappset ja Kaisa Sirén Lappset kutsuu leikkimään ja liikkumaan Rovaniemeläinen Lappset Group Oy on Euroopan johtavia leikki- ja liikuntapaikkavälineyrityksiä, jonka tuotteet tuovat iloa miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa. Tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa huomio kiinnitetään laatuun, turvallisuuteen ja pitkään elinkaareen. Myymme kokonaisuuksia Yrityksen nimi Lappset viittaa sekä lapsiin että Lappiin. Yritys on sitoutunut toimi- A maan Rovaniemellä, missä sen pääkonttori sekä päätuotantolaitos sijaitsevat. ntero Ikäheimo perusti Lappset Group Oy:n vuonna 1970. Hän halusi tarjota lapsille puuvalmisteisia leikkivälineitä, joissa lapset liikkuisivat ja kiipeilisivät itse. Yritys on kasvanut ja kehittynyt, ja nykyään se muodostaa kansainvälisen konsernin, jolla on tytäryhtiöitä seitsemässä maassa sekä yli 40 jakelijaa eri puolilla maailmaa. Pohjoista sijaintiamme esittelemme erityisesti ulkomaisille asiakkaillemme suunnatussa markkinoinnissa, kertoo Lappsetin laatu-, ympäristö- ja tuotantoteknologiaasioista vastaava Jyrki Pitkänen. Lappset haluaa houkutella ihmiset ulos toimintaan. Meidän ikähaarukkamme on nollasta sataan. Tuotteita ja palveluja on tarjolla paitsi lapsille ja teini-ikäisille, myös aikuisille ja vanhuksille. Rakentamalla erilaisia ympäristöjä tarjoamme ihmisille iloa, elämyksiä ja leikkiä, Pitkänen kuvailee. Me emme halua olla pelkkä tuotteen myyjä, vaan me myymme laajempia kokonaisuuksia. Suunnittelemme ja rakennamme kokonaisia teemapuistoja ja räätälöimme tuotteita asiakkaan haluamalla tavalla. Palveluihimme kuuluvat välineiden asennus, huolto, turvatarkastukset, purkaminen sekä yhä useammin myös ohjattu toiminta välineiden käyttäjille, hän jatkaa. Parkour on laji, jossa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan sulavaan liikkeeseen meidän jokapäiväisessä ympäristössämme. Hypitään siis kirjaimellisesti seinille. Kaupungin kaiteita ja muureja ei nähdä rajoitteina liikkeelle, vaan pikemminkin mahdollisuuksina. Harjoitusratana, tai pikemminkin leikkikenttänä, toimii koko kaupunki. Lappset Group Oy kehitti yhteistyössä parkourammattilaisten kanssa lajin opetteluun ja harjoitteluun soveltuvan parkourtuotemalliston, joka valittiin Vuoden kotimaiseksi liikuntatuotteeksi 2010. 14 15
Leikkiminen on oppimista Suomessa yritys tunnetaan parhaiten ulkoleikkipaikkojen toimittajana, mutta eri-ikäisille laajentuneen tuotevalikoiman lisäksi kasvusuuntana ovat erilaiset digitaalista teknologiaa hyödyntävät leikki- ja liikuntaratkaisut sekä oppimisympäristöt. Periaatteessa kaikki leikkiminen oppimista, mutta koulumaiset oppimisympäristöt sekä erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat uutta. Lappset on digiteknologian ja perinteisen leikin yhdistäjänä edelläkävijä toimialallaan, Pitkänen sanoo. Vuonna 2006 lanseeratun, monitieteisen tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön tuloksena syntyi interaktiivinen SmartUs-oppimisympäristö, joka yhdistää perinteisen leikin ja digitaalisen pelimaailman. Digitaalisten tuotteiden valikoima on sittemmin laajentunut edelleen. Ajan hengessä Lappset on vuosien kuluessa laajentanut tuotevalikoimaansa molempiin ikäsuuntiin. Yksi uudemmista tuotesarjoistamme on ABC-tuotteet, jotka on tarkoitettu ihan pienille lapsille. Perinteisestä Finno-sarjastamme puolestaan räätälöimme asiakkaille esimerkiksi teemapuistoja. Myös sisäleikkipuistot ovat kovaa vauhtia yleistymässä, kertoo Pitkänen. Teini-ikäisiä houkutellaan parkourvälineillä ja -kentillä. Lajin suomalaiset osaajat ovat olleet mukana suunnittelemassa näitä tuotteita. Aikuisten tarpeita vastaamaan on puolestaan kehitetty ulkokuntoiluvälineet ja erityisesti ikäihmisille Senior Sport -ulkoliikuntatuotteet. Sekä parkourtuotteissa että seniorituotteissa on olennaista toiminnan ohjaaminen. Myymme tuotteidemme mukana ohjauspalveluja. Silloin kentällä on joku ohjaamassa, miten niitä käytetään ja miten siellä liikutaan, Pitkänen selittää. Lappset pyrkii suunnittelemaan tuotteitaan ajan henkeen sopiviksi. Kovassa kasvussa ovat muun muassa Senior-sarjan tuotteet, koska esimerkiksi Espanjassa on lähdetty panostamaan ikäihmisten liikuntaan. Ajan hengessä pysymisestä kertoo myös uusi Angry Birds -leikkipaikkavälinemallisto ja kokonaiset Angry Birds -aktiviteettipuistot. Lappset solmi tänä vuonna maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen Rovion kanssa Angry Birds -malliston jakelusta, Pitkänen hymyilee. Lappset Group Oy solmi maailmanlaajuisen lisenssisopimuksen Rovion kanssa Angry Birds -malliston jakelusta. Lappset Group Oy Rovaniemellä toimiva Euroopan johtaviin leikki- ja liikuntapaikkavälineyrityksiin kuuluva yhtiö Liikevaihto 45,3 milj. euroa vuonna 2010 Viennin osuus liikevaihdosta noin 60 % 50 eri vientimaata Henkilökuntaa noin 340 vuonna 2010 Tytäryhtiöt Espanjassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa Tuotantolaitokset Rovaniemellä ja Pellossa, Enköpingissä ja kesäkuusta 2012 lähtien Tallinnassa Asiakkaina kaupungit ja kunnat, kiinteistö- ja taloyhtiöt, rakennusliikkeet, arkkitehti-, maisema-arkkitehti- ja maisemasuunnittelutoimistot, B to B -yritykset. Me emme halua olla pelkkä tuotteen myyjä, vaan me myymme laajempia kokonaisuuksia. Testatusti turvallista ja kestävää Tärkeintä on, että tuotteemme on turvallinen ja pitkäikäinen. Se meidän täytyy huomioida erityisesti laadussa, sillä annamme tuotteiden osille jopa 15 20 vuoden takuun, Pitkänen toteaa. Jotta tuotteet täyttävät turvastandardin vaatimukset, täytyy niitä testata huolellisesti. Kaikki Lappsetin valmistamat leikkipaikkavälineet täyttävät eurooppalaisen turvastandardin EN 1176 asettamat vaatimukset. Turvallisuuteen liittyvät asiat on säädelty tarkkaan, ja lopulliselle tuotteelle haetaan aina tyyppihyväksyntä. Tuoteturvallisuus on ykkösasia testaamisessa. Kun tuotteiden leikkiarvo on korkea, on leikkipaikkavälineiden käyttöastekin korkea. Lapset antavat aina parhaan ja rehellisimmän palautteen leikkivälineen käytettävyydestä, Pitkänen valottaa. Elinkaariajattelu keskeisessä asemassa Lappsetin ympäristöajattelu lähtee siitä, että tuotteen koko elinkaarella on merkitystä raakaaineesta aina käytöstä poistetun tuotteen hävittämiseen saakka. Yrityksen käyttämä perusraaka-aine on kestävä pohjoisen puu, joka tulee sertifioiduista metsistä. Meillä on muun muassa puun alkuperäketjun hallintaa osoittava sertifikaatti PEFC COC sekä ISO 14001 -standardin mukaisesti sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä. Turvallisuuden lisäksi meille on tärkeää, että tuote on pitkäikäinen, ympäristöönsä sopiva sekä kierrätettävissä. Leikkikentän elinkaaressa puhutaan vähintään 15 vuodesta, Pitkänen selittää. Puu suojataan sen vuoksi, että se kestää kauemmin. Puunsuojaus säästää luonnovaroja, sillä se kolminkertaistaa tuotteen käyttöiän. Jos puutuotetta ei suojattaisi, olisi se parissa vuodessa pilalla eikä enää turvallinen. Ympäristön eteen pystyy tuotannossa tekemään paljon valinnoilla. Puun maalauksessa käytetään vesiohenteisia maaleja ja puhdistusvesi kierrätetään. Kaatopaikkajätteen vähenemiseen olemme pystyneet vaikuttamaan eniten materiaalivalinnoilla ja yhteistyökumppanien avulla olemme saaneet myös muovit kierrätykseen, Pitkänen kiittelee. Varsinkin sijaintinsa takia kuljetus on olennaista Lappsetilla. Siinä he ovat kiinnittäneet erityistä huomiota tuotteiden pakkaamiseen. He myös edellyttävät kuljetusyhtiöiltä ajanmukaista ja sopivaa kalustoa. Lappset ja Ekokem yhteistyössä Yhteistyömme on jatkunut jo lähes 10 vuotta, ja Ekokem on kouluttanut henkilökuntaamme jätteiden lajittelussa, pakkaamisessa ja merkitsemisessä. Yhteistyö on helppoa ja suoraviivaista, kun kumpikin tietää roolinsa, Jyrki Pitkänen kertoo. Lappsetin tilaukset ovat selkeitä, joten jätteet on helppo hakea. Astiat on hyvin merkitty ja asiat kunnossa. Täällä on selkeä noutopaikka ja tynnyrit on lavoitettu. Pystymme hakemaan kerralla ison määrän ja vältämme näin turhia kuljetuksia, Ekokemin myyntipäällikkö Harri Roiha kiittelee. Ekokem on iso ja luotettava alan toimija, joten me voimme luottaa siihen, että vaaralliset jätteet käsitellään oikein ja pystymme kertomaan sen myös omille asiakkaillemme, Pitkänen toteaa. Jätejakeille yritetään hakea uusia hyötykäyttömahdollisuuksia, ja on niitä löydettykin. Yhdessä kehitämme asioita aina parempaan suuntaan. Juuri nyt on tehty jätekartoitus, ja sen perusteella aletaan miettiä kehityskohteita, Roiha kuvailee yhteistyön kehittämistä. Ekokemin Harri Roiha (vas.) ja Lappsetin Jyrki Pitkänen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. 16 17
teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Ekokem ja St1 Uusi menetelmien yhdistelmä ratkaisuksi Pyhäsalmella Ekokem kunnostaa pilaantunutta maa-ainesta sekä pohjavettä Pyhäsalmella sijaitsevan vanhan polttoaineenjakeluaseman kiinteistöllä. Aluetta on kunnostettu SOILI-projektissa jo 2000- luvun alussa, jolloin siellä testattiin erilaisia in situ-menetelmiä. Tehokas ratkaisu löytyi kuitenkin vasta yhteistyössä Ekokemin kanssa syksyllä 2011. Katalyyttinen poltin soveltuu huokoskaasujen käsittelyyn sekä haihtuvilla VOC-yhdisteillä, kuten bensiinillä ja haihtuvilla hiilivedyillä pilaantuneiden kohteiden puhdistukseen. Menetelmä on testien ja kokeiden avulla todettu Pyhäsalmen kaltaisissa paikoissa erittäin toimivaksi. Kunnostettava, vuosituhannen alussa toimintansa lopettanut jakeluasema sijaitsee teollisuusalueella lähellä taajama-aluetta. Kunnostamisella mahdollistetaan tontin kaavanmukainen jatkokäyttö. PIMA-päätöksen asiasta on antanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, kertoo St1 Oy:n ympäristöpäällikkö Paula Puotiniemi. Ratkaisua haettiin jo kymmenen vuotta sitten Heti jakeluaseman toiminnan loputtua suunniteltiin kiinteistöllä puhdistustoimia ja testattiin ensimmäisiä in situ -menetelmiä sen ajan teknologialla. Kohde oli mukana myös ÖPK Oy:n SOILI-ohjelmassa, joka oli maaperän ja pohjaveden tutkimus- ja kunnostusohjelma käytöstä poistetuille polttoaineen jakeluasemille. Sen aikaisilla menetelmillä ei kuitenkaan päästy toivottuihin tuloksiin, vaikka testattiin eri in situ -menetelmiä. Sopivan tekniikan löytämiseksi alueen kaikki tutkimustieto koottiin yhteen ja alettiin etsiä sopivaa kumppania, jolla olisi ehdottaa toimiva ratkaisu, sanoo Puotiniemi. Myös Ekokem ehdotti parhaaksi näkemäänsä kunnostusmenetelmää Pyhäsalmen kohteeseen. Totesimme Ekokemin ehdotuksen tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi tähän projektiin, hän jatkaa. Uusi yhdistelmä in situ -menetelmiä toi vastauksen Ekokem kunnostaa pilaantuneen maa-aineksen ja pohjaveden yhdistämällä huokoskaasuimun, pohjaveden pumppauksen ja kemiallisen hapetuksen. Kemiallinen hapetus on tekniikka, jossa hapetuskemikaali tuhoaa orgaanista haitta-ainetta kemiallisella palamisella. Pilaantunutta pohjavettä pumpataan maan päälle puhdistettavaksi. Samalla ehkäistään pilaantuman leviäminen tontin ulkopuolelle. Vesi puhdistetaan maan päällä käsittely-yksikössä, joka koostuu strippauskolonnista ja VOC-pitoisen kaasun polttimesta, selittää Ekokemin työpäällikkö Antti Seppälä. Strippauskolonnissa syötetään ilmaa pilaantuneeseen veteen, jolloin öljyhiilivety haihtuu. Syntyvät kaasut käsitellään VOC-polttimessa. Toinen vaihtoehto kaasujen käsittelyyn olisi aktiivihiilikäsittely. VOC-poltin on kuitenkin todettu tähän kohteeseen paremmaksi muun muassa sen takia, että polttimen käytössä ei synny lainkaan jätettä toisin kuin aktiivihiilikäsittelyssä. Menetelmä on testien ja kokeiden avulla todettu Pyhäsalmen kaltaisissa paikoissa erittäin toimivaksi, toteaa Seppälä. 18 19
Ekokem Uutiset St1:n energiaratkaisut ulottuvat tuulivoimasta biojätepohjaiseen RE85- korkeaseosetanoliin. Tutkimme ja kehitämme liiketaloudellisesti kannattavia, ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. Projekti elää Kunnostusurakassa tullaan puhdistamaan yhteensä 1 500 tonnia pilaantuneita maita pohjaveden lisäksi. Projekti alkoi syksyllä 2011, ja sen kestoksi arvioitiin noin vuosi. Vaikka aluetta on tutkittu ja seurattu 2000-luvun alusta lähtien, on hankkeen alettua tullut esiin kuitenkin joitakin yllätyksiä, Puotiniemi kertoo. Yhteistyö Ekokemin kanssa on sujunut hyvin. Raportointi on ollut selkeää ja ajantasaista. Myös lisäsuunnittelua vaativiin toimiin on heti ehdotettu hyviä, kustannustehokkaita tapoja. Pidän tästä lähestymistavasta, kiittelee Puotiniemi. St1 Oy suomalainen energiayhtiö St1 haluaa säästää ympäristöä St1 Oy on suomalainen energiayhtiö, jonka tavoitteena on olla johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä. Olemme profiloituneet korkealle ympäristöasioissa pääosin kahdella tapaa: toisaalta vaihtoehtoisten polttoaineiden ja energiamuotojen kuten tuulivoiman kehittämisessä, toisaalta varmistamalla, että jakelukanavamme ovat kunnossa, toteaa Puotiniemi. Tutkimme ja kehitämme liiketaloudellisesti kannattavia, ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja, jotka ulottuvat tällä hetkellä tuulivoimasta biojätepohjaiseen RE85-korkeaseosetanoliin. yhtiön juuret ovat vuonna 1995 Suomeen perustetun Greenergy Baltic Oy:ssä, jonka ensimmäisiä asiakkaita oli vuonna 1997 perustettu St1-ketju visio: olla johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä tutkii ja kehittää liiketaloudellisesti kannattavia, ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja yhtiöllä on seitsemän bioetanolin tuotantolaitosta Suomessa, jalostamo Göteborgissa sekä St1- ja Shell-asemia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä on voittanut mm. Motivan Vuoden uusiutuva energia teko -palkinnon vuonna 2009. Voimala 2:n harjannostajaisia vietettiin 19.1. Ekokem rakentaa toista voimalaa Riihimäen tuotantolaitoksensa yhteyteen. Voimala 2:n polttoaineena tullaan käyttämään kierrätykseen soveltumattomia teollisuuden ja rakentamisen sekä yhdyskuntien jätteitä. Syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen osuus on noin kolmannes. Rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa, ja voimalan on suunniteltu olevan toimintavalmiudessa vuoden 2012 lopulla. Tiukan aikataulun projekti on edennyt suunnitellusti, ja 19.1. vietettiin voimalan harjannostajaisia. Uusi voimala tulee lisäämään merkittävästi jäteperäisen sähkön ja lämmön tuotantoa. Käynnistettävä hanke kolminkertaistaa Ekokemin sähköntuotannon 115 gigawattituntiin ja lisää kaukolämmön tuotantoa neljänneksellä noin 500 gigawattituntiin. Voimalan valmistuttua vuoden 2012 lopulla n. 70 % Hyvinkään ja n. 90 % Riihimäen kaukolämmöstä tuotetaan jäteperäisellä energialla. Uusi ympäristönhuoltoyritys aloitti Turussa Ekopartnereiden avajaisia vietettiin 1.2. Nauhaa leikkaamassa Juha Hämäläinen (vas.), Timo Piekkari ja Turun Seudun Jätehuollon toimitusjohtaja Markku Lehtokari. Voimala 2:n polttoaineena tullaan käyttämään kierrätykseen soveltumattomia teollisuuden ja rakentamisen sekä yhdyskuntien jätteitä. Ekokemin omistama Suomen Rakennusjätteen Lajittelu- ja Kierrätyskeskus Oy ja Turun Seudun Jätehuollon omistama TSJ Yrityspalvelut Oy sulautuivat 31.1.2012 uudeksi yhtiöksi, joka tunnetaan nimellä Ekopartnerit. Virallisesti yhtiön nimi on merkitty kaupparekisteriin Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy. Ekopartnereissa yhdistyvät valtakunnallinen, luotettava ja luotettu, enemmistöomistajayritys ja alueellisen paikallistuntemuksen omaava yritys. Yhtiön henkilökunta on toiminut pitkään jätehuollon asiantuntija- ja asiakaspalvelutehtävissä Turun talousalueella, kertoo Ekopartnereiden toimitusjohtaja Juha Hämäläinen. Ekopartnerit tuottavat mm. teollisuudessa sekä palvelu- ja rakennustoiminnoissa liiketoimintaa harjoittaville asiakkaille jätehuollon kokonaispalveluratkaisuja. Keskeisen asiakasryhmän muodostavat myös asiakkaat, jotka toimittavat omatoimisesti jätteensä käsiteltäväksi Ekopartnereiden vastaanottopisteisiin. Yhteisyritys merkitsee yritysasiakkaille Turun seudulla entistä laajempia ja parempia palveluja. Tällä yhdistymisellä olemme saaneet kaikki tarvittavat palvelut saman katon alle, joka näkyy asiakkaalle laajempana palveluna. Isompi yritys pystyy jatkossa vastaamaan paremmin uusiin haasteisiin ja resursseja palvelujen kehittämiseen on enemmän, perustelee Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. 20 21
Ekokem Palvelut Käytännölliset kurssimme Asiantuntevat seminaarimme Peruskurssi 11. 12.4. 6. 7.6. 19. 20.9. 28. 29.11. Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. Kurssimaksu 650 + alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. PÄIVITYSkurssi Riihimäki 24. 25.10. Kaksipäiväisellä päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssipäivä Pori 14.3. Alahärmä 20.3. Joensuu 23.2. Jyväskylä 7.11. Imatra 21.11. Rovaniemi 4.12. Turku 11.12. Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssimaksu 250 + alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. KÄYTÄNNÖN KurssiPÄIVÄ Kokkola 26.9. Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu 350 + alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. TYÖKURSSI Riihimäki 9. 10.5.2012 Kaksipäiväinen työkurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu- ja pakkaamistaitoja sekä asiakirjojen täyttöä. Laboratorion VAAtiva jätehuoltokurssi Helsinki, Malminkartano 28. 29.3.2012 Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Antaa valmiuksia laboratoriojätteiden oikeaan käsittelyyn, varastointiin, pakkaukseen sekä kuljetukseen. Opastaa kuljetukseen liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Antaa perustietoa jätteiden jatkokäsittelystä. Kurssimaksu 890 + alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Ekokemin koulutustoiminta tarjoaa ajantasaista tietoa sekä verkostoitumista kanssasi samoihin kysymyksiin ratkaisuja pohtivien kollegojen kanssa. Asiantuntijaseminaari Riihimäki 3. 4.10. Kaksipäiväinen vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja jätehuoltoaan (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu 890 + alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset seminaarin aikana. ajankohtaisseminaari Turku 18.4. Oulu 8.11. Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja.seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu 350 + alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMISET Seminaareihin ja kursseille www.ekokem.fi > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla, kurssit@ekokem.fi Puhelimella, Päivi Rantasalmi puh. 010 7551 245 Lisätieta kurssitoiminnastamme Ekokem noutaa öljysi Ekokem järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikka- ym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Lisätietoa öljynkeräyksestä Ekokem Oy Ab Puh. 010 7551 283 oljy@ekokem.fi 1. Ahvenanmaa/Åland Puh. (018) 169 11 oljy1@ekokem.fi 2. Varsinais-Suomi Puh. 010 7551 572 oljy2@ekokem.fi 3. Pääkaupunkiseutu/Kymi Puh. 010 7551 574 oljy4@ekokem.fi 4. Satakunta Puh. 010 7551 575 oljy5@ekokem.fi 5. Keski-Suomi Puh. 010 7551 576 oljy6@ekokem.fi 6. Itä-Suomi Puh. 010 7551 579 oljy9@ekokem.fi 7. Pohjanmaa Puh. 010 7551 578 oljy8@ekokem.fi 8. Keskimaa Puh. 010 7551 570 oljy10@ekokem.fi 9. Pohjois-Suomi Puh. 010 7551 571 oljy11@ekokem.fi Kurssimaksu 650 + alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Kurssimaksu on 650 + alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. www.ekokem.fi 22 23
Säästämme luonnonvaroja www.ekokem.fi Ympäristö- ja jätepalvelut Kuulojankatu 1, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 211 Iimäentie 8, Koljonvirta, PL 37, 74121 IISALMI puh. 010 7551 900, faksi 010 7551 910 Peltisepänpolku 4, PL 243, 80101 JOENSUU puh. 010 7551 951, faksi 010 7551 960 Kaatopaikantie 316, PL 9, 70101 KUOPIO puh. 010 7551 916, faksi 010 7551 920 Myllyharjuntie 20, 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. 010 7551 680, faksi 010 7551 681 Pyyryväistie 12, 90940 JÄÄLI puh. 010 7551 640, faksi 010 7551 641 Ekokaari 33, 46860 KELTAKANGAS puh. 010 7551 850, faksi 010 7551 810 Kirrinsannantie 3, Mäntyluoto, 28880 PORI puh. 010 7551 660, faksi 010 7551 661 Agantie 3, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 305 Vestianväylä 81, 84100 YLIVIESKA puh. 050 596 0310 Energiaksi hyödyntäminen Kuulojankatu 1, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 211 Ympäristörakentaminen Kuulojankatu 1, PL 181, 11101 RIIHIMÄKI puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 393 Ekoväylä 20, 46860 KELTAKANGAS puh. 010 7551 856 Selluntie 142, 70420 KUOPIO puh. 010 7551 774 Ekokorventie, 28900 PORI puh. 010 7551 521 EKOPARTNERIT www.ekopartnerit.fi Topila Pitkäsaarenkatu 7, 20380 Turku puh. 010 7551 560 Metsä-Topila Ravurinkatu 40, 20380 Turku puh. 010 7551 560 Eko-Topila Pitkäsaarenkatu 8, 20380 Turku puh. 010 7551 553 Isosuon jätekeskus Isosuontie 137, 21220 Raisio puh. 010 7551 560 Rauhalan jätekeskus Sydmontie 173, 21600 Parainen puh. 010 7551 560 Korvenmäen jäteasema Helsingintie 541, 24100 Salo puh. 010 7551 567 Kuulojankatu, 12210 HAUSJÄRVI puh. 010 7551 385