1 HUITTINEN HUITTISTE N KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUOHJEET 2015
2 Perusturvalautakunta HUITTISTEN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.6.2015 ALKAEN VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET...... 1. Yleistä... 3 1.1 Vammainen henkilö... 3 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 3 1.3 Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku... 4 1.4. Palvelusuunnitelma.4 2. Palvelut... 4 2.1 Kuljetuspalvelut.... 4 2.1.1 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut... 4 2.1.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut... 6 2.2. Vaikeavammaisen henkilön päivätoiminta. 6 2.3 Asunnon muutostyöt... 7 2.4 Asunnon välineet ja laitteet... 7 2.5 Palveluasuminen... 8 2.6 Henkilökohtainen apu... 8 3. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet.... 9 3.1 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet... 9 3. 1.1 Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet... 9 3.1.2 Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet... 9 3.2 Sopeutumisvalmennus... 9 3.4 Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset.... 10
3 1. Yleistä Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet jaetaan vaikeavammaisille tarkoitettuihin ja kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin ja tukitoimiin. Vammaisuus / vaikeavammaisuus arvioidaan jokaisen tukimuodon osalta erikseen. Vaikeavammaisille tarkoitetut palvelut ovat niin sanottuja subjektiivisia oikeuksia, eli kunnalla on niihin erityinen järjestämisvelvollisuus. Harkinnanvaraiset palvelut ovat määrärahasidonnaisia. Vammaisuuden ja vaikeavammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Vammaisille annattavista palveluista ja tukitoimista säädetään Vammaispalvelulaissa (VPL) ja - asetuksessa (VPA). 1.1 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. (Vpl 2 ) Vamman tai sairauden pitkäaikaisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on arviolta vähintään vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (VPL 3 ). Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla. Palvelut tuotetaan ensisijaisesti Sosiaalihuoltolain mukaisina palveluina, vammaispalvelulain ollessa toissijainen Sosiaalihuoltolakiin nähden. Kunnilla on Vammaispalvelulain mukaan erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten palvelu- ja tukitoimet (3 ). Vaikeavammaisille tarkoitettuja tukitoimia ovat: kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, palveluasuminen, vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Taloudellista tukea harkinnanvaraisiin, kaikille vammaisille tarkoitettuihin palveluihin, voidaan myöntää vain talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat mm. päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, sopeutumisvalmennus, ylimääräiset vaatekustannukset ja ylimääräiset ravintokustannukset. 1.3 Palvelujen hakeminen ja muutoksenhaku Vammaispalvelulain mukainen hakemus tulee saattaa vireille kirjallisesti. Hakijan tulee yksilöidä hakemus ja tarpeensa riittävästi, ilmoittaa hakemuksen perusteet ja toimittaa hakemus Huittisten sosiaalikeskukseen. Hakemukseen tulee liittää lääkärintodistus, jos vammaispalvelussa ei ennestään ole asiakkaan ajantasaista lääkärintodistusta tai asiakkaan tilanteessa ja toimintakyvyssä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Lääkärintodistus saa olla enintään vuoden vanha hakemusta jätettäessä. Taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä (VPA 20 ).
4 Asiakkaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiaa koskeva hakemus on esitetty. Kolmen kuukauden määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa. Viranhaltijan tekemään päätökseen haetaan oikaisua p e r u s t u r v a l autakunnalta. Perusturvalautakunnan oikaisuvaatimuksesta tekemään päätökseen on mahdollista hakea muutosta valittamalla siitä Turun hallinto-oikeuteen. 1.4. Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on yhdessä hänen kanssaan, tai tapauksesta riippuen hänen huoltajansa kanssa, tarvittaessa laadittava palvelusuunnitelma. (VPL 3a ) 2. Palvelut 2.1 Kuljetuspalvelut 2.1.1 Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut (VPL 8 ja VPA 4-6 ) Kunta on velvollinen järjestämään kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle. Vaikeavammaiseksi katsotaan henkilö, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi käyttää vammansa tai sairautensa vuoksi julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Erityisiksi vaikeuksiksi ei katsota kauppakassin kantamiseen liittyviä haittoja, yksinäisyyttä, haja-asutusalueella asumista tai joukkoliikenteen puuttumista asuinalueella. Kuljetustarpeen pitää johtua vammasta tai sairaudesta ja niistä aiheutuvan haitan pitää olla pysyvä tai pitkäaikainen. Kuljetuspalveluina ja niihin liittyvinä saattajapalveluina myönnetään vaikeavammaiselle henkilölle vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan tai lähikuntien alueelle. Niiden lisäksi järjestetään välttämättömät työhön ja tutkintoon johtavaan opiskeluun liittyvät matkat, joita myönnetään hakijan tarpeen mukaan. Käyttämättä jääneitä matkoja ei voi siirtää seuraavalle kuukaudelle. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ovat toissijaisia moneen muuhun lakiin nähden. Tämän vuoksi matkoja ei voi käyttää esim. sairaala-, terveyskeskus, poliklinikka ja kuntoutusmatkoihin, joihin voi saada korvauksen sairasvakuutuslain nojalla Kelasta. Jokapäiväiseen elämään kuuluvia matkoja ovat Huittisten alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalveluja myönnettäessä Huittisten lähikunniksi katsotaan Kokemäki, Köyliö, Punkalaidun, Sastamala, Säkylä ja Loimaa. Lähialuetta kauemmaksi ulottuvat yksittäiset matkat eivät pääsääntöisesti kuulu vammaispalvelulain tarkoittamiin jokapäiväisen elämän matkoihin.
5 Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelupäätös on henkilökohtainen. Kuljetuspalvelupäätöstä tehtäessä otetaan huomioon hakijan yksilölliset tarpeet ja olosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Erityistarpeet arvioidaan annettujen selvitysten pohjalta. Yksilöllisiä tarpeita ovat esimerkiksi avustamiseen, terveydentilaan tai kommunikointiin liittyvät asiat. Vammaispalvelulain periaatteiden mukaisesti palvelun olisi luotava vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan asiointi-, harrastus- ja virkistystoimintaan. Sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja voi myöntää asiakkaalle oikeuden kuljetuspalveluun liittyvään saattajalisään tai invataksin käyttöoikeuden silloin, kun henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee enemmän apua taksinkuljettajalta päästäkseen kotoa autoon ja autosta kohteeseen tai takaisin. Asiakkaan tulee esittää lisäpalvelun tarpeesta luotettava selvitys. Saattajalisää ei myönnetä tavaroiden kantamiseen. Asiakkaan tulee olla valmiina lähtöön sovittuna aikana. Taksikuljettaja avustaa autoon nousussa, matkan aikana ja tarvittaessa määränpäässä sisätiloihin siirryttäessä. Mikäli asiakas tarvitsee apua normaalia taksipalvelua enemmän ja hänelle on myönnetty saattajalisä eikä asiakkaalla ole muuta saattajaa, kuljettaja voi laskuttaa kaupungilta saattajalisää 5 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. lnvataksikuljetuksissa avustamislisä sisältää asiakkaan saattamisen ja avustamisen. Saattajalisän lisäksi matkakustannuksiin ei saa sisältyä avustamistehtävän ajalta muita lisäkustannuksia esim. taksin odotuskustannuksia. Asiakkaalle annetusta avusta voidaan periä vain saattajalisä tai avustamislisä. Asiakas maksaa kuljettajalle omavastuun ja kuljettaja laskuttaa loppuosan kunnalta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Omavastuuna peritään linja-autotaksan mukainen maksu, jolloin omavastuun suuruus riippuu kuljetun matkan pituudesta. Hinnasto löytyy osoitteesta www.matkahuolto.fi. Asiakkaalla saa olla mukana saattaja, josta maksua ei peritä. Alle 18- vuotiaalta kuljetuspalvelun käyttäjältä peritään matkahuollon taulukon mukainen lapsen taksa. Alle 7-vuotiaalta ei peritä omavastuuosuutta. Matkan päätyttyä kuljettaja antaa asiakkaalle kuitin tehdystä matkasta. Kuitista näkyy peritty omavastuu sekä mahdollinen saattaja- tai avustamislisä. Kuljetuspalvelumatka on yhdensuuntainen matka lähtöosoitteesta määränpäähän. Matka on aina tehtävä suorinta reittiä. Lyhyt pysähdys esim. kirjeen jättämiseksi postilaatikkoon sallitaan. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia varten (esim. apteekissa, kaupassa tai pankissa käynti) päättää yhdensuuntaisen matkan. Paluu lähtöosoitteeseen tai toiseen osoitteeseen on uusi yhdensuuntainen matka. Pelkkä autolla ajeleminen ei täytä kuljetuspalveluna myönnettävän asiointi- ja virkistäytymismatkan ehtoja. Yli 65-vuotiaille pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja voidaan myöntää, jos laitoksen antamat kuljetuspalvelut eivät ole riittäviä ja sopivia. Kuljetuspalveluja voidaan myöntää vammaispalveluasetuksessa säädettyä määrää vähemmän, mikäli hakija ei katso tarvitsevansa täyttä 18:aa matkaa tai jos hänen kuljettamiseensa käytettävän auton hankintaan on myönnetty vammaispalvelulain mukaista taloudellista tukea tai autoveronpalautusta (ks. kohta 3.1.1.). Osoitteen tai kotikunnan muuttuminen tulee ilmoittaa sosiaalikeskukseen. Kotikunnan muuttuessa kuljetuspalvelua haetaan uudesta kotikunnasta. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirryttäessä tarve kuljetuspalveluihin selvitetään uudestaan. Invataksi = auto, joka täyttää kaluston esteettömyyttä koskevat, taksiliikennelain (217/2007) 2 :n 6 kohdan mukaiset vaatimukset
6 Saattajalisä = kuljettaja avustaa asiakasta varsinaisen ajotehtävän ulkopuolella siten, että tästä aiheutuu olennaista lisätyötä, esim. hakee asiakkaan asunnosta ja vie matkan päättyessä asuntoon. Avustamislisä a) = asiakas tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää autoa, joka täyttää kaluston esteettömyyttä koskevat, taksiliikennelain (217/2007) 2 :n 6 kohdan mukaiset vaatimukset (Valtioneuvoston asetus 460/2013 6 3 b mom.) b) Porrasveto = asiakas tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää autoa, joka täyttää kaluston esteettömyyttä koskevat, taksiliikennelain (217/2007) 2 :n 6 kohdan mukaiset vaatimukset sekä asiakasta lisäksi vedetään käsivoimin tai erityisen CE- merkityn porraskiipijän avulla rakennuksen sisällä olevissa portaissa (Valtioneuvoston asetus 460/2013 6 3 b mom.) Porrasveto edellyttää sitä, ettei asiakas pääse määränpäähänsä ilman vähintään neljän (4) portaan yhtäjaksoista porrasvetoa. 2.1.2 Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut Sosiaalihuoltolain (SHL 20 ja 21 sekä SHA 9 ) mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu pääasiassa iäkkäille tai muille sairaille tai vammaisille henkilöille, jotka eivät pysty käyttämään julkisia kulkuvälineitä, mutta jotka eivät ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat ensisijaisia vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin nähden, mikäli ovat riittäviä ja sopivia asiakkaan tarpeisiin nähden. Ne ovat tarveharkintaisia ja määrärahasidonnaisia. Tarkemmat ohjeet Sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista ja myöntämisperusteista saa Huittisten kaupungin avopalveluohjaajalta. 2.2 Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminta (VPLB ja Sb ) Vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnalla tarkoitetaan kodin ulkopuolella järjestettyä toimintaa, jolla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä sekä edistetään sosiaalista verkostoitumista. Päivätoimintaa myönnettäessä vaikeavammaisiksi katsotaan ne, joilla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Vammaiselle henkilölle tarkoitetun päivätoiminnan tarve kirjataan henkilön palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmaa tehtäessä arvioidaan yksilöllinen tarve siten, että vaikeavammainen henkilö voi mahdollisuuksien mukaan osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin. Päivätoimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan vain osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy. Lain perusteluissa kunnille on jätetty harkintavaltaa palvelujen määrän suhteen. Vaikeavammaisten lakisääteinen päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta eikä siitä makseta työtoimintarahaa. Asiakas maksaa itse päivätoimintakeskuksen määrittelemän ateriakorvauksen. Tarvittavat päivätoimintamatkat myönnetään vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksen yhteydessä. Päivätoimintamatkojen osalta asiakkaalta voidaan periä vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden omavastuuosuuden suuruinen asiakasmaksu. Vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa järjestetään siinä tapauksessa, että asiakas ei ole oikeutettu saamaan päivätoimintaa jonkun muun lain nojalla (esim. kehitysvamma- tai mielenterveyslaki). Asiakkaan oikeus päivätoimintaan ensisijaisen lain perusteella selvitetään aina ensin.
7 2.4 Asunnon muutostyöt (VPL 8, VPA 12 ) Kunta korvaa vaikeavammaisille henkilöille asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset silloin, kun hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee niitä vakituisessa asunnossaan ja sen välittömässä lähiympäristössä päivittäisistä toiminnoista suoriutuakseen. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu ja esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Lain mukaan voidaan korvata ainoastaan henkilön vakituiseen asuntoon tehtävät muutostyöt. Vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä ei ole tarkoitettu asunnon peruskorjaukseen, eikä muutostöinä tehdä peruskorjauksiksi laskettavia töitä. Peruskorjaukseen voi hakea korvausavustusta kaupungin tekniseltä palvelukeskukselta. Asunnon muutostöiden tarpeellisuuden arvioi vammaispalvelun työntekijä kotikäynnin tehtyään. Muutostöitä varten v o i d a a n pyytää myös lausunto joko toimintaterapeutilta, fysioterapeutilta tai kuntoutusohjaajalta. Jos hakijalla ei ole muuta asiakkuutta vammaispalvelussa, pitää hänen toimittaa lääkärinlausunto, josta käy ilmi vamman tai sairauden laatu ja sen mahdolliset vaikutukset kotona selviytymiseen. Muutostöinä korvataan vain vammasta tai sairaudesta johtuvat välttämättömät muutostyöt. Vammaispalvelun työntekijä tai joissakin tapauksissa asiakas pyytää muutostöistä kustannusarviot. Kustannusten tulee olla kohtuullisia ja korvaus myönnetään vamma ja sairaus huomioon ottaen edullisimman toteuttamistavan mukaan. Suurempien muutostöiden suunnittelussa ja tarjouspyynnöissä vammaispalvelun työntekijä käyttää apunaan teknisen palvelukeskuksen asiantuntijaa tai ostopalveluna rakennusalan asiantuntijaa. Muutostyö tilataan v ammaispalvelun kautta. Asiakkaan tulee hankkia kirjallinen lupa muutostöihin asunnon omistajalta ja taloyhtiöltä ennen kuin muutostyöt voidaan aloittaa. Asiakas valvoo asunnon muutostöiden toteuttamista. Henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehtäviä välttämättömiä asunnonmuutostöitä ovat esim. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen / wc:n laajentaminen / rakentaminen sekä vastaavat muut asunnossa suoritettavat välttämättömät rakennustyöt. 2.5 Asunnon välineet ja laitteet (VPL 8 ja VPA 13 ) Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä niitä tarvitsee suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asiakkaan tulee hankkia taloyhtiöltä tai asunnon omistajalta lupa välineiden tai koneiden asentamiseen. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Hissejä kustannetaan asuinrakennukseen vain, jos asunto muuten on vammaiselle henkilölle sopiva eikä muita ratkaisuja asumisen turvaamiseksi ole tai ne ovat kustannuksiltaan suuremmat.
8 2.6 Palveluasuminen (VPL 8 ja VPA 10-11 ) Palveluasumisella ja siihen liittyvillä palveluilla ja tukitoimilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestetään palvelutalossa tai muussa avopalveluyksikössä tai mahdollisuuksien mukaan vammaisen henkilön kotona. Palveluasumista myönnettäessä selvitetään aina ensin mahdollisuus toteuttaa asumispalvelut sosiaalihuoltolain mukaan. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. Palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Kyseessä on aina yksilöllinen palvelukokonaisuus. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei kunnalla ole, mikäli henkilö on jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Palveluasumisessa tarvittavat avustajapalvelut voidaan toteuttaa kotihoidon, omaishoidontuen ja/ tai henkilökohtaisen avustajan avulla. Palveluasuminen ja siihen liittyvät välttämättömät erityispalvelut ovat asiakasmaksulain 4 5 kohdan mukaan maksuttomia. Palveluasumisen erityiskustannuksista voidaan kuitenkin periä maksu silloin, kun henkilö saa niihin korvausta muun kuin vammaispalvelulain nojalla (esim. Liikennevakuutuslaki). Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista järjestetään, mikäli ensisijaisen lain säädännön mukaiset palvelut eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia. Ennen palvelu asumispäätöstä asiakkaalle voidaan osoittaa paikka asumiskokeiluun asumistarpeen selvittämiseksi. Asumiskokeiluun kunnalla ei ole erityistä järjestämisvelvollisuutta. 2.7 Henkilökohtainen apu (VPL 8, 8c-8d. VPA 16 ) Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on mahdollisuus määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta. Henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämistapa on edelleen korvata vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta aiheutuvat kustannukset lakisääteisine maksuineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Lisäksi pienten tuntimäärien ollessa kyseessä kaupunki voi hankkia vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Tarkemmin henkilökohtaisen avun myöntämisen periaatteet määritellään vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ohjeissa.
9 3. Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet VPL9 ja VPA 17-19 3.1 Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet 3.1.1 Autoavustus ja autoon tulevat lisälaitteet Taloudellista tukea auton hankintaan ja vamman vaatimiin auton lisälaitteisiin sekä auton välttämättömiin muutostöihin voidaan myöntää silloin, kun vaikeasti liikuntavammainen henkilö ei voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Avustusta myönnettäessä etusijalla ovat työssäkäyvät ja opiskelevat vammaiset henkilöt, ne vaikeavammaiset, jotka ajavat itse autoa ja tarvitsevat liikkumisessaan apuvälineitä ja ne perheet, joissa on vammainen lapsi, joka ei sairautensa, vammansa tai apuvälinetarpeensa vuoksi pysty kulkemaan joukkoliikennevälineissä perheen mukana. Autoavustushakemus tulee jättää vammaispalveluihin viimeistään 6 kk kuluessa kustannusten syntymisestä. Taloudellista tukea laskettaessa otetaan huomioon vanhasta autosta saatava hinta ja mahdollinen autoveronpalautus. Taloudellinen tuki on yleensä 50 % nettokustannuksista, enimmäiskorvauksen ollessa kuitenkin pääasiassa 5000 euroa. Enimmäiskorvausta käytetään perusteena silloin, kun se on välttämätöntä kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Pääsääntöisesti avustusta ei myönnetä alle viisi (5) vuotta vanhan auton vaihtamiseen tai jos edellisestä myönteisestä autoavustuspäätöksestä on kulunut alle viisi (5) vuotta. Auton vaihtoon, lisälaitteisiin ja muutostöihin voidaan myöntää tukea vain, kun syynä on vammasta johtuvan haitan ja/tai apuvälinetarpeen olennainen muuttuminen. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon vanhan auton käyttökunto. Tarvittaessa pyydetään myös auton kuntoisuusarvio. Autoon tarvittavat vamman kannalta välttämättömät lisälaitteet ja niiden muutostyö korvataan kokonaan. Korvattavia lisälaitteita ovat esimerkiksi ajohallintalaitteet, vakionopeudensäädin, sekä pyörätuolin nostolaite. Auton vakiovarusteisiin kuuluvia lisälaitteita ei korvata erikseen. 3.1.2 Kodinkoneet ja muut koneet ja laitteet Tavanomaisia kodinkoneita ei pääsääntöisesti myönnetä. Kodinkoneen korvaaminen on tarkoituksenmukaista ainoastaan silloin, kun vammainen henkilö ei ilman konetta pysty huolehtimaan omatoimisesti kotitöistä tai osasta niitä. Olennaista on siten, että kodinkone on henkilön vamman tai sairauden vuoksi välttämätön. Kodinkoneisiin myönnettävä taloudellinen tuki on 50 % vammaiselle aiheutuneista kustannuksista. Muita koneita ja laitteita myönnettäessä käytetään harkintaperusteena ennen kaikkea sitä, miten laite tai kone helpottaa vammaisen henkilön selviytymistä normaaleista elämän toiminnoista omatoimisesti. Muiden koneiden ja laitteiden hankkimiseen myönnetty tuki kattaa 50 % laitteen hankintahinnasta. 3.2 Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti.
10 Sopeutumisvalmennusta tuetaan rajoitetusti määrärahojen puitteissa siten, että välttämätön yksilöllinen sopeutumisvalmennus on ensisijaista. Sopeutumisvalmennusta järjestetään vammaiselle henkilölle ja/tai hänen omaiselleen yksilöllisenä tai kurssimuotoisena. 3.4 Ylimääräiset vaate- ja ravintokustannukset Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jos kustannukset johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Ylimääräisiä ravintokustannuksia voidaan korvata, jos vammainen henkilö joutuu käyttämään erityisravintovalmisteita pitkäaikaisesti ja säännöllisesti ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia. Hakijan tulee antaa selvitys ylimääräisistä kustannuksista ja tarvittaessa osoittaa tarve lääkärintodistuksella.