Kuinka kunta voi edistää biotaloutta? Kokemuksia työuralta Energiametsä, loppuseminaari Oulu 1
Kuka? Kaarina Daavittila, hallintotieteiden maisteri ja ekonomi Suorittanut kaksi tilintarkastaja-auktorisointia ( lepäämässä ) JHTT ja HTM Työkokemus Kuntajohtajana yli 13 vuotta Ylikiimingin jayli-iin kuntaliitosselvitystyö Vihanti ja Jalasjärvi (tal.vaikeudet) selvitysryhmien pj Kuntaliitosverkostotyö (Kuntaliitto), Arttu-tutkimusryhmässä, kuntajakoselvittäjien verkostotyö etc. Kunnankamreeri, sote talouspäällikkö 6 vuotta Elinkeinoasiamies 2 vuotta Tilintarkastaja 7 vuotta (kunnat, kuntayhtymät, yhtiöt, valtion toimeksiannot, sisäinen tarkastus, johtamisen kehittäminen, sisäisen valvonnan erityistehtävät, Eu ja kansallinen toiminta) Yrittäjä, taloushallinto ja johtaminen, yritysten kehittämistehtävät, yli 10 vuotta Vakuutusyhdistyksen toimitusjohtaja (osa-aikainen) n. 3 vuotta Maalaistalon emäntä kohta 40 vuotta Nyt yrittäjä Daavittila Oy ja neuvonantajana Senior Advisor nimikkeellä Inspira Oy (Kuntarahoituksen tytäryhtiö, rahoituksen ja talouden asiantuntija) 2
Tasapainoinen kunta - Elinvoiman eväät Elinvoiman kori Palvelujen kori 3 Kaarina Daavittila Senior Advisor
Työuralla kohdalle sattuneet vaikeat rakennemuutoksen kunnat Palvelujen kori valtionosuusriippuvainen Kuntapalvelujen kokonaisuutta ollut pakko uudistaa Muutosvastarintaa, poliittistakin veivausta Toteutettu eri malleja, tehostamista, kilpailuttamista, johtamisen kehittämistä, Talous saatu tasapainoon, henkilöstö pääosin innostunut muutoksesta Elinvoimakori hiipumassa tai merkittäviä uhkia Teollistaminen Hallipolitiikkaa muotialoja oli kokeiltu kaikissa työuran kunnissa Matkailu Luontoon nojaava rakenne Luonnonvarat Luonnonvarojen irroittaminen ja jalostus Maansiirto- ja kuljetusala Koulutetun työvoiman saatavuus? Kainuu 1990-2000: Laajat suojeluohjelmat järkyttivät elinvoimaa, ei toipunut Ylikiimingissä heräsi idea kunnan tonttikaupan kylkiäisestä: Polttopuupalsta 4
Pudasjärvellä päätettiin pärjätä Otettiin käyttöön luovuus ja rohkeus, vallitsi luja poliittinen johtajuus ja hyvä ilmapiiri Uusi, elinvoimainen, ennakkoluuloton Pudasjärvi Kuppi nurin, menneeseen ei tuijoteta, muiden mielestä mahdoton olosuhde on meille mahdollisuus Keskityttiin siihen, mitä meillä on Jos jossain asiassa/olosuhteissa ihminen voi onnistua, miksei siis onnistuu meillekin => laaja pinta-ala = rikkaus 5
Pudasjärven metsät Pitäjän kokonaispinta-ala noin 580 000 hehtaaria Pinta-alasta valtio omistaa vajaa puolet, yksityiset, yhtiöt, seurakunta ym. toisen puolen. Metsänomistajia reilut 3000 Metsätaloudenmaa (metsät ja suot) noin 500 000 hehtaaria, 60 hehtaaria/asukas Puuta metsissä noin 28 milj./m3 =n. 60 m3/ha 3200 m3/asukas = n.70 rekkakuormaa Suomessa keskimäärin noin 5 ha ja 400m3/ suomalainen. Pudasjärven kaikkien metsien arvo noin 450 milj. euroa 51 000 euroa/asukas 6
Pudasjärven metsät Pudasjärvellä Vuotuiset hakkuut Yksityismetsistä Valtion metsistä euroa/asukas 500 000-600 000 m3 300 000 400 000 m3 noin 200 000 m3 Yhteensä lähes 1,5 rekkakuormaa asukasta kohden vuodessa. noin 2000 euroa/asukas Metsien kasvu 1 milj. m3/v Kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin nähden. = hakkuumääriä olisi mahdollista ja pitäisikin nostaa 20-30% vuodessa!!!. Vuosittain Pudasjärveltä hakatun puuston arvo noin 17milj. Yksityismetsistä hakatun puuston kantorahatulo 10-11milj. Lisäksi valtio maksaa alueelle noin 2 milj. verottomia kemera (kestävän metsätal. Rahoitustukea, luku vuodelta 2011) 7
Pudasjärven metsät Metsien suora työllistävä vaikutus (metsäorganisaatioiden, koneyritysten yms. työllistämä määrä). (luvut 2012) Toimistohenkilöitä 5 Toimihenkilöitä ja yo tutkinnolla n.40 kone/automiehiä n.150 työmiehiä 70-80 yhteensä suoraan metsästä saa palkkansa 250-300 henkilöä, kerrannaisvaikutuksineen noin 500. Puunjalostusteollisuus, Kontio, Profin, muut, yhteensä 300, kerrannaisvaikutuksineen noin 500-600. 8
Ympäristön- ja luonnonsuojelu Erilaisia suojelualueita on Pudasjärven pinta-alasta noin 15%, työllistää suoraan jossain määrin, matkailuelinkeino hyödyntää. Matkailuelinkeino Matkailutulo Pudasjärvellä vuonna 2009 noin 42 miljoonaa euroa/v (selvitys 2011), yhtä paljon kuin muilla Oulunkaaren kunnilla yhteensä. Työllistämisvaikutus Pudasjärvellä vajaa 500 hlötyövuotta, josta kansallispuiston osuus tuolloin noin 10 % (metsähallituksen ilm.). 9
2000-luvulla yhä vahvemmin noussut esille uudistuvien ja havumetsän merkitys globaalin ilmasto-ongelman ratkaisussa Eduskunnan, hallitusten ja ministeriöiden tutkimuksia, politiikkaohjelmia, selontekoja, maaseutupoliittisia ohjelmia, puun käytön lisäämistä Pudasjärvellä vahvistui käsitys luonnonvarojen merkityksestä työpaikkojen ja ansaintamahdollisuuksien löytämisessä, ihmisten arjessa. Kehittämishankkeet suunnattiin niin, että olemassa olevat vahvuudet ovat keskiössä BioYty BioYty.docx Hirsirakentamisen ekologisia vaikutuksia -tutkimushankehirsikorttelihanke loppuraportti_netti.pdf Logistiikan kehittämishankkeet Lämpöyrittäjyyshankkeet, Oulunkaaren yhteiset hankkeet 10
Pudasjärven kuntasuunnitelman päivitys 2010 2011 Käynnistettiin kuntasuunnittelussa laaja prosessi, yli 1000 kuntalaista osallistui. Nojattiin globaaleihin ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin käytännössä. Mitä muutosvirtoja? Kunnan toimitilojen sisäilmaongelmat puhuttivat Haluttiin parempia toimitiloja, lapset ja nuoret keskiössä, koulujen kuntasuunnitelmariihessä opettajat nostivat esiin hirsikouluidea Oltiin saatu tutkimustietoa hirsirakentamisen ekologisista vaikutuksista, ylivertainen, vanha materiaali, moderniin suunnitteluun yhdistäminen tavoitteena Samanaikaisesti aktivoiduttiin hajautetun energiatuotannon mahdollisuuksista sekä Oulunkaaren että Pudasjärven omia uudistuvan energian käytön edistämiseen tähtääviä hankkeita 11
Hankkeettodeksi: 1. Hirsirakentaminen Miksi uskottiin moderniin hirsirakenteeseen? Tutkimushanke Sisäilmaongelmat Paikallinen yrittäjyys 12
PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE, 2009 2012 KARHUKUNNAS -Lähdettiin selvittämään uusien energiatehokkuusmääräysten vaikutuksia hirsitalotehtaiden tulevaisuuteen -2012 käyttöön kokonaistehokkuustarkastelu, yksittäisten rakenneosien lämmönläpäisykyvyn merkityksen tarkastelusta kokonaistarkasteluun -Haettiin objektiivista tietoa hirsitalojen ekologisuudesta tulevia normiuudistuksia varten 13
Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat 14
Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät: Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin Matti Alasaarela 15
Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana 10 % 0 % KÄYTTÖ NYKYINEN RAKENNUSKANTA RAKENTAMINEN 2010 NORMIEN MUKAAN RAKENNETUT PASSIIVI JA NOLLAENERGIATALOT RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN- KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK- SESTA Lähde Metla: Mikko Viljakainen 16
Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa Daavittila (punaiset Oy/Inspira katkoviivat). Oy 17
Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä 1.8 kg CO2 1.3 kg O2 Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla. 0.5 kg C =1 kg puuta Matti Alasaarela 18
SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT 1500 150000 1000 100000 M J /s e in ä -m 2 500 0-500 -1000-1500 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä CO2-eq g/seinä-m 2 50000 0-50000 -100000 betonielementti täystiili tiiliverhottu puuverhottu hirsiseinä -2000-2500 uusiutumaton kokonaisenergiankulutus -200000 Energiankulutus MJ/m2-150000 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti, 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet 19
Pudasjärven hirsikorttelihanke, kaksi toimistorakennusta ja asuntoja. Suomalaiset hirsitalotehtaat ovat rakentaneet pääasiassa ulkomaille näyttäviä, toimivia ja turvallisia hirsikokonaisuuksia 20
22
Toimistorakennuksia Pudasjärvellä 23
Huono rakennuskanta oli nujertaa koko kunnan talouden ja toiminnan Hyödynnettiin hirsitutkimushankkeen tuloksia nopeasti 24
Pikku-Paavalin päiväkoti, 1300 m2, sadalle lapselle, valmistui Kindergarden syyskuu 2013, 1200 hinta m2noin 3 milj. euroa Toteutettiin perinteisellä tavalla, arkkitehtikilpailu, voittaja Janne Pihlajaniemi, Arkkitehdit M3, hirret kilpailutettiin erikseen 25
26
27
Seuraavaksi lähdettiin pohtimaan uuden hirsikoulukampuksen rakentamismahdollisuutta Tutkittiin soveltuuko hirsi? Mikä paikka Tekes tuki kilpailuttamismenettelyä kilpailullinen neuvottelumenettely 10000 m2, 800 oppilasta Elinkaarimalli Kilpailutus päättynyt Rakennustyö 01.2014 07.2016 Tavoitteena edistää hirsirakenteen käyttämistä julkisessa rakentamisessa Elinkaaren jatkaminen muuntuvuus 28
Kouluinvestoinnin koko ja poistuvat toimitilat vertailussa Nykyisellään taajamassa yhteensä n. 19000 m2 Kurenalan koulukompleksi n. 5300 m2 Rimminkangas koulukokonaisuus n 11000 m2 Lukio 2700 m2 Käyttökulut yhteensä 1,1 milj euroa vuodessa Tasearvot yhteensä 7,2 milj euroa (alaskirjattava) Purkukustannus 1,8 milj euroa Toivoton taloustilanne, kriisikuntauhka, miten ratkaistaisiin loppumaton kierre = kyseessä Pirullinen ongelma (tutk. Zimmerman), tunne siitä, että Kesyjä ongelmia ei olekaan Tilalle rakennetaan yksi uusi rakennuskokonaisuus 9700 m2, tavoite 700-800 oppilasta, kaikki koulumuodot + kans opisto ja samalla harrastetilat. Todettiin olevan ainut ratkaista tilanne ja päästä pirullisesta ongelmasta = 100 omakotitaloa käsittävä hanke 29
Vanhat ratkaisut eivät auta Etsitty uusia toimintatapoja ja ratkaisuja, Tekes halusi tukea innovatiivista ja uutta luovaa mallia, julkisen rakentamisen tason nostaminen, tavoite elinkaari ainakin 150 vuotta, tilojen terveellisyys, muunneltavuus, kotimaisen työn ja kotimaisen rakennusteollisuuden avataan päätöksentekoa varten uutta ratkaisua Tavoitteena kustannusten hallinta Osaamisen vahvistaminen Nojataan ammatillisesti vahvaan tutkimukseen ja asiantuntemukseen 30
Hirsirakennuksen painuman väitetään olevan ongelma Nykyiset hirsirakennukset laskeutuvat ja elävät oleellisesti vähemmän kuin menneen ajan ilmakuivatut, yhdestä puusta tehdyt hirsirakennukset. Arkkitehtien ja teknisen suunnittelun välistä yhteistyötä tarvitaan, mutta ennakkoluulot ja pelkotilat haittaavat Hirsirakenteen luullaan rajoittavan arkkitehtuuria, luulo johtuu tietämättömyydestä eikä perustu tosiasioihin. Kyseessä on taitolaji! 31
Paloturvallisuuskysymyksiä pidetään peikkona Massiivipuurakenteena hirsirakennus kestää rankarakenteista huomattavasti paremmin palokuormaa. Paksut hirsiseinät osastoivat paloa hyvin estävät palon etenemistä 32
Hirsiseinä ääneneristävyyttä epäillään Pudasjärven kokemusten mukaan päiväkodin lepohuoneiden äänieristysvaatimukset on pystytty täyttämään, Myös hirsikampussuunnitelmissa pystytään vaatimukset täyttämään Päiväkodin äänimaailma on pehmyt, kokemukset erinomaiset 33
Miksi hirrestä julkisia rakennuksia Massiivihirsi seinärakenteena ratkaisu sisäilmaongelmiin!? (seinän sisään ei synny mikrobeille ja homeille otollisia olosuhteita) Hirsi on paikallinen, kotimainen raaka-aine, kansallisvarallisuuden käyttö, työpaikat ja metsärahat kotimaahan, metsän uusiutuminen, hiilinielu, jne Ihminen viihtyy ja rauhoittuu hirsirakennuksessa Hyvällä hirsiarkkitehtuurilla voidaan luoda ympäristö, jossa tulevat sukupolvet viihtyvät ja jota voi ylpeänä esitellä vierailleen Suomen julkisten rakennusten elinkaari vähintään samalla tasolle Euroopan maiden kanssa 34
PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU TERVEELLINEN, ÄLYKÄS JA MUUNTUVA OPPIMIS-, HARRASTE-JA SIVISTYSYMPÄRISTÖ-HANKE Hankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa sellainen oppimisympäristö -jolla voidaan vaikuttaa siellä olevien ihmisten hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja oppimismotivaatioon -sekä pidentää rakennusten elinkaarta ja mahdollistaa elinkaarenaikainen muunneltavuus. 35
PUDASJÄRVEN HIRSIKOULU Koulukampus toteutetaan hirsirakenteisena. Vastaavan suuruista, noin 10.000 k-m2:n suuruista hirsikoulukampusta ei ole toteutettu aiemmin missään. Hirsirakenteeseen ollaan päätymässä siksi, että hirsi on luonnonmateriaali ja luo jo sellaisenaan hyvät mahdollisuudet terveelliselle rakentamiselle. Hirsirakennetta puoltavat lisäksi mm seuraavat tekijät; Hirsirakentaminen on tutkitusti ekologisin tapa rakentaa Puu materiaalina on hyvä lähtökohta terveelliselle huoneilmalle Nykyiset hirsirakennukset pystytään rakentamaan nollaenergiatasoisiksi. Uudessa koulukampuksessa halutaan selvittää käytännössä hirsirakentamisen yhteyttä terveelliseen huoneilmaan, viihtyisyyteen ja opiskelumotivaatioon. Hirsirakenteinen koulukampus suunnitellaan 2020-luvun oppimisympäristö-vaatimuksia vastaaviksi yhteistyössä Aalto Yliopiston kanssa. Oppimisympäristö varustetaan tulevaisuuden huipputeknologialla. Rakennettavassa kohteessa halutaan selvittä millaisilla teknisillä ratkaisuilla hirsirakentaminen täyttää sekä ääneneristävyyden, että paloturvallisuuden vaatimukset. Rakenteet suunnitellaan siten, että niillä voidaan turvata siellä oleskelevien ihmisten turvallisuus mahdollisimman hyvin erilaisissa häiriötilanteissa. 36
Hirsirakenteisella oppimisympäristöllä (tila-atmosfäärillä) atmosfäärillä) pyritään vaikuttamaan edellä kuvattuihin tavoitteisiin mm seuraavilla toimenpidekokonaisuuksilla valaistusolosuhteiden hyödyntäminen. Hirsi heikosti heijastavana pintana mahdollistaa valon säätelyn (lisäämisen/vähentämisen) pimeinä aikoina ilman heijasteita. Valon säätelyllä pyritään luomaan miellyttävä, virkistävä ja hyvinvointia vahvistava vaikutus. Hirsirakenteisen tilan akustiset ominaisuudet luovat mahdollisuuden pehmeän ja rauhallisen äänimaailman luomiseen oppimistilassa. Hirsi päärakennusmateriaalina yhdistetään muihin käytettäviin materiaaleihin siten, että ne tukevat hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Myös seinien/tilojen muuntelumahdollisuus tarpeen ja ryhmäkoon mukaan mahdollistetaan. Hirsirakenteisten tilojen huoneilman laatua ohjataan älykkäällä järjestelmällä, joka tunnistaa kulloisenkin käyttäjäryhmän, ulkoilmaolosuhteet ja huomio hirren kosteutta tasaavan ja hirren termisen massan vaikutuksen huoneilman laatuun ja energiankulutukseen. Hirsi luonnonraaka-aineena on myös tunnetasolla positiivinen, lämmin ja puhdas materiaali. Se houkuttelee pintojen koskettelemiseen (lämpö, miellyttävyys, luonnollisuus). Tavoitteena on hyödyntää tätä hirren ominaisuutta terveyttä ja hyvinvointia vahvistavalla tavalla. 37
2. Hajautettu energiantuotanto Taustaa: Kunnan talous- ja toimintakuuri, talouden perusteiden korjaaminen, pidettiin mielessä kaksi koria Rankka kouluverkon saneeraus 2009, 6+1 sivukoulua suljettiin Koulut myytiin joko kyläyhdistyksille tai yksityisille toimijoille Useita hankkeita uudistuvan energian mahdollisuuksista, realistiset vaihtoehdot vahvistuivat Etsittiin uusia toimijoita, metsäalan toimijat ja maataloustoimisto olivat aktiivisia elinkeinotoimen ohella, hankkeet auttoivat 38
Välittömiä tuloksia Kunta luopui osittain omasta energiatuotannosta (teknisen toimen palveluiden kilpailutus avasi silmiä ja mahdollisuuksia) Syntyi Pudasjärven Energiaosuuskunta lämmön tuotantoon, raaka-ainetoimittajia osuuskunnalle useita Energiaosuuskunta kunnan sopimuskumppani ja vastuullinen toimija Aittojärven koulu, Hirvaskosken koulu, Lakarin koulu, teollisuusalue useita isoja kiinteistöjä Kussakin oma lämpölaitos, kilpailutuksen tuloksena sama toimija kaikissa Kilpailutettiin kukin erikseen, hakkeella Sarakylässä yksityinen lämpöyrittäjä, hakkeella Sarakylän koulu Pudasjärven kaupungin oma lämpölaitos käyttää haketta ja purua + turvetta, uudistuvaa yli 95 % (10 MW+5 MW) Pudasjärven kaupungin lämmitysöljyn käyttö putosi 10 vuodessa 90 % ( ennen 1 milj. l/v, nyt 0,1 milj.litraa, ovat poistuvia rakennuksia) Myös muut innostuivat: Iso-Syötteen hotelli: omistajayrittäjä siirtyi sähkölämmityksestä hakkeeseen Jongun kyläyhdistys osti Paukkerin koulun, uudisti lämmitysjärjestelmän hakkeelle 39
3. Metsä-ja energia-alan yrittäjäosaamisen edistäminen Käytännön yhteistyö tärkeiden toimijoiden kanssa: Vapo, Biowatti, Oulun Energia, Turveruukki, metsäalan asiantuntijat, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys, Metsähallitus, metsäyhtiöt Yhteistyössä em. Toimijoiden kanssa koulutusta yrittäjien ja työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi Terminaalihankkeita Edistettiin yrittäjien yhteistyötä Metsätoimijoiden keskittyminen Hirsikunnaalle oli työvoitto, jossa Metsähallituksen ja Metsäkeskuksen aktiivisuus ratkaisi> metsäalan imago nousi! Vuosittain Metsäpäivä, metsäalan toimijat ja kaupunki yhteistyössä, äijät innostuivat, markkinaa ja makkaraa, asiaa metsäelinkeinoista, metsänomistuksesta, puurakentamisesta. Alan yritykset mukana. Lehdistö noteerannut näkyvästi. Yhteismetsähanke, kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä. Maisemahakkuut taajaman ympärillä lisäsivät positiivista ilmettä 40
41
42
Paljon kiitoksia! Ota yhteyttä: kaarina.daavittila@daavittila.fi tai kaarina.daavittila@inspira.fi Puh: 0408266588 43