h y v ä s i s ä i l m a n l a a t u I AQ Camfil Farr Segmenttiesite S F S- E N 1 3 7 7 9: 2 0 0 7 U u s i s i s ä i l m a s t a n d a rd i Camfil Farr puhdasilmaratkaisut
S F S-E N 1 3 7 7 9:2 0 0 7 ympäristö, ilman laatu ja terveys Valokuva: Lennart Nilsson Pakokaasuhiukkasia (näkyvät kuvassa keltaisina) on kulkeutumassa keuhkoputkien kautta keuhkorakkloihin (kuvassa violetteina). Nykymaailma on hyvin erilainen paikka kuin maailma vielä 50 vuotta sitten. Yksi tärkeä ero entiseen on se, että hengittämämme ilma sisältää nyt entistä enemmän ja entistä useammanlaisia saasteita. Vaikka osa saasteista on peräisin luonnosta, suurin osa niistä on ihmisen oman toiminnan tulosta. Vuosittain valmistetaan miljardeja tonneja erilaisia synteettisiä kemikaaleja, joita ei esiinny luonnossa. Erilaisia kemikaaleja on kymmeniätuhansia. Kemikaaleja pääsee ilmakehään sekä niiden valmistuksen että käytön aikana, ja ne voivat kulkeutua erittäin kauas. Ne ovat väistämättä osa elämäämme. Elämäntapamme (työmme ja vapaa-ajan toimintamme) vuoksi vietämme yhä enemmän aikaa sisätiloissa. Rakennusten ilmastointijärjestelmät altistavat meidät jatkuvasti ulkoilman sisältämille hiukkasille ja kaasuille. Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa hiukkasiin (pöly) ja molekyyleihin (kaasut). Hiukkaset kulkeutuvat kehoon ja hengitysjärjestelmään hengitysilman mukana. Kaasut ja molekyylimuodossa olevat saasteet pääsevät kehoon samalla tavalla, mutta ne pystyvät tunkeutumaan keuhkojen lisäksi myös verenkiertoon ja sitä myötä koko elimistöön. Vaikka yksittäiset hiukkaset ja molekyylit ovat näkymättömiä, saasteet näkyvät selvästi esimerkiksi pakokaasuina, tehtaiden savupiipuista nousevina päästöinä, autojen nostattamana pölynä sekä tupakansavuna. Saasteille altistumisen vaikutukset ihmisiin on tunnettu jo jonkin aikaa. Yleisimmistä terveysoireista, kuten päänsärystä, silmien kutinasta ja työtehon heikkenemisestä käytetään muun muassa nimitystä "Sick Building"-oireyhtymä. Tuskin missään tutkimuksessa on toistaiseksi pystytty määrittämään tarkasti erikokoisiin hiukkasiin ja molekyyleihin liittyviä toksikologisia haittoja. Voidaan kuitenkin kiistattomasti todeta, että hengitysilman saasteilla on suora yhteys hengityselinten oireisiin, lisääntyneeseen ensiapupalvelujen tarpeeseen, astmaan, sairaalahoitoa vaativiin kroonisiin obstruktiivisiin keuhkosairauksiin ja jopa lasten keuhkojen kasvuhäiriöihin (1, 2). Näiden seikkojen vuoksi saasteiden terveysvaikutuksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Yhdessä Euroopan komission kanssa toimiva CAFÉ (Clean Air for Europe) ryhmä on jo todennut, ettei karkeille eikä hienoille hiukkasille (PM 10, PM 2,5) todennäköisesti ole olemassa sellaista turvallista pitoisuutta, jolla ei olisi terveysvaikutuksia (1). Yksiselitteisten tietojen puuttuessa viranomaiset ja lainsäätäjät, kuten Euroopan komissio, pyrkivät suojelemaan meitä haitoilta suosimalla mahdollisimman käytännönläheisiä toimintatapoja. Muiden kuin asuinrakennusten ilmanvaihtoa koskeva uusi eurooppalainen standardi SFS-EN 13779:2007 on esimerkki tästä. Standardi määrittää erilaisia luokituksia ulkoilman laadulle ja sopivalle sisäilman laadulle sekä lisäksi myös ilmansuodattimille, joita tulisi käyttää haluttaessa siirtyä luokasta toiseen. 1,T. Sandstrom, D. Nowak ja L. Van Bree. Health effects of coarse particles in ambient air: messages for research and decision-making. Eur Respir J 2005;26:187 188. 2,Gaudeman WJ, Avol E, Gillians F, et al. The effect of air pollution on lung development from 10 to 18 years of age. N Engl J Med 2004; 351:1 057 1 067. 2
S F S-E N 1 3 7 7 9:2 0 0 7 uusi eurooppalainen sisäilmastandardi Uusi eurooppalainen standardi SFS-EN 13779:2007 pyrkii takaamaan miellyttävän ja terveellisen sisäilman kaikkina vuodenaikoina siten, että asennusja käyttökustannukset pysyvät hyväsyttävällä tasolla. Standardi on voimassa kaikissa jäsenmaissa. Siinä määritetään hyvän sisäilman laadun saavuttamiseksi vaadittavat suodattimien erotusasteet, huomioiden myös ulkoilman laatu kyseisessä tilanteessa. Ulkoilma on jaettu viiteen luokkaan. Tasolla ODA 1 ilma on puhdasta lukuun ottamatta tilapäisiä saasteita, kuten siitepölyä, kun taas tasolla ODA 3 ilmassa on suuria pitoisuuksia Ulkoilmaluokat ja epäpuhtauspitoisuudet sekä kaasuja että hiukkasia. Hiukkasilla tarkoitetaan kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten kokonaismäärää ilmassa. Useimmissa ulkoilmaa koskevissa ohjeissa käytetään yhä termiä PM 10 (hiukkasen halkaisija enintään 10 µm). Terveydensuojelun kannal-ta tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota paljon tätä pienempiin hiukkasiin. Kaasumaisilla saasteilla tarkoitetaan CO 2 -, CO-, NO 2 -, SO 2 - ja VOC-pitoisuuksia. Seuraavassa taulukossa esitetään näiden yhdisteiden tyypilliset pitoisuudet ulkoilmassa sekä määrän luokittelutapoihin liittyviä suosituksia. Ilman laadun kuvaus Pitoisuustasot* Ulkoilman luokka CO 2 CO NO 2 SO 2 PM 10 (ppm) (mg/m 3 ) (µg/m 3 ) (µg/m 3 ) (µg/m 3 ) Maaseutualueet, ei merkittäviä päästölähteitä 350 < 1 5 35 < 5 < 20 ODA 1 Pienet kaupungit 400 1 3 15 40 5 15 10 30 ODA 2 Kaupunkien keskustat 450 2 6 30 80 10 50 20 50 ODA 3 * Useimpien Euroopan kaupunkien päivittäiset pitoisuudet on nähtävissä Internetistä. Huomaa, että useimmissa kaupungeissa normaalitasona pidetty hiukkaspitoisuus onkin todellisuudessa ODA 3 luokan tasolla (heikko ulkoilman laatu). Maailman terveysjärjestö on määrittänyt tavoitteen hiukkaspitoisuuden (PM10) vuosittaisen keskiarvon alentamiselle arvon 40 µg/m 3 alle. Tavoitetta ei vielä ole saavutettu. Toisin sanoen useimmat eurooppalaiset viettävät suurimman osan ajastaan alueilla, joilla ulkoilman laatu on ODA 3 tasolla. Voidaan todeta, että asianmukainen ilmansuodatus on erittäin tärkeää terveyden kannalta. Uusi standardi jakaa sisäilman laadun neljään luokkaan, joista luokassa IDA 4 sisäilman laatu on heikoin ja luokassa IDA 1 paras. Eräs perinteinen mutta rajoittunut tapa sisäilman laadun määrittämiseen on hiilidioksiditasojen tutkiminen. Hiilidioksidia (CO 2 ) muodostuu ihmisen uloshengityksessä. Hiilidioksidin määrä on hyvä ilmanvaihdon tehokkuuden mittari mutta ei ilmaise absoluuttista ilmanlaatua. Toinen yleinen tapa on määrittää ulkoilmamäärä kutakin tilassa oleskelevaa henkilöä kohti. Tällaisia arvoja käytetään usein ilmanvaihtojärjestelmän kapasiteettia mitoitettaessa. Seuraavassa taulukossa esitetään tyypillisiä CO 2 -tasoja sekä suositeltavat ulkoilmamäärät, joiden avulla saavutetaan eri sisäilman laadun tavoitetasot. Huomaa, ettei kummassakaan menetelmässä oteta huomioon ulkoilman mukana rakennukseen kulkeutuvia hiukkasia ja kaasumaisia saasteita. Sisäilman laadun luokitus ja tavoitetasot Luokka Kuvaus CO2-pitoisuus ulkoilman tasoa Ulkoilmamäärä korkeampi (ppm) (m 3 /h/henkilö) Tyypillinen alue Tyypillinen savuton tila IDA 1 Hyvä sisäilman laatu 400 >54 IDA 2 Tyydyttävä sisäilman laatu 400 600 36 54 IDA 3 Välttävä sisäilman laatu 600 1000 22 36 IDA 4 Heikko sisäilman laatu > 1000 < 22 Tyypillisiä pakokaasuhiukkasia, jotka ovat pysähtyneet Camfil Farrin lasikuitusuodattimeen. Samantyyppisiä hiukkaskasaumia näkyy Lennart Nilssonin valokuvassa sivulla 2. Valokuva: Camfil Farr 3
suosituksia Standardin SFS-EN 13779:2007 mukaisia suosituksia suodattimen valintaan Kun ulkoilman laatu on luokiteltu, SFS-EN 13779 määrittää selkeästi suodatinluokan, jota on käytettävä halutun sisäilman laadun saavuttamiseksi. Suodatinluokat on määritetty standardin EN 779:2002 mukaisesti. SFS-EN 13779 standardin mukaan kelvollisen sisäilman laadun (IDA 1 tai IDA 2) saavuttaminen kaupunkiympäristössä edellyttää F9-luokan päätesuodattimen käyttöä. Lisäksi kaasumaiset molekyyliepäpuhtaudet on suodatettava pois kaasusuodattimella (GF). SFS-EN 13779:2007 standardin mukaiset suodatinsuositukset Ulkoilman laatu Sisäilman laatu (Indoor Air Quality, IAQ) IDA 1 (hyvä) IDA 2 (tyydyttävä) IDA 3 (välttävä) IDA 4 (heikko) Saastetaso ODA 1 F9 F8 F7 F5 ODA 2 F7 + F9 F6 + F8 F5 + F7 F5 + F6 ODA 3 F7 + GF + F9 F7 + GF + F9 F5 + F7 F5 + F6 Taulukko viittaa eurooppalaisen standardin SFS-EN 13779:2007 liitteeseen A3, Use of Air Filters (Ilmansuodattimien käyttö). Kaupunkiympäristössä suositellaan käytettävän molekyylisuodatinta (kaasusuodatinta). Tällaista suodatinta kannattaa käyttää myös alueilla, joilla ulkoilman laatuluokka on ODA 3. Kaasusuodattimen jälkeen tulee asentaa F8- tai F9-luokan hiukkassuodatin. Hygieniasyistä kannattaa käyttää kaksiportaista hiukkassuodatusta: ensimmäisessä portaassa vähintään F5 mutta mieluiten F7 toisessa portaassa vähintään F7 mutta mieluiten F9 jos suodatusportaita on vain yksi, vähimmäisvaatimuksena on F8. Kiertoilmaa käytettäessä järjestelmä on suojattava käyttämällä vähintään F5-luokan suodatinta. Tällöin tulisi käyttää samaa suodatinluokkaa kuin ulkoilman suodatuksessa. Tulo- ja poistoilmajärjestelmät kannattaa suojata vähintään F5-luokan suodattimella. Käytettävästä suodatinluokasta riippumatta erotusaste ei saa laskea määritettyjen arvojen alapuolelle. Tarkista aina suodattimen erotusaste ilman sähköstaattista varausta. Se ilmoitetaan aina, kun suodatin on testattu voimassa olevan virallisen eurooppalaisen standardin EN 779:2002 (korvaa standardin EN 779) mukaisesti. Suodattimien vaihtoväliä valittaessa tulee taloudellisten näkökohtien lisäksi ottaa huomioon myös hygienianäkökohdat. Vaihtoaika kussakin suodatusportaassa määräytyy sen mukaan, mikä seuraavista (loppupainehäviö, asennuksesta kulunut aika tai käyttötuntimäärä) toteutuu ensin: Ensimmäisen portaan suodattimet: 2 000 käyttötuntia, enintään yksi vuosi asennuksesta tai loppupainehäviön saavuttaminen. Toisen ja kolmannen portaan suodattimet: 4 000 käyttötuntia, enintään kaksi vuotta asennuksesta tai loppupainehäviön saavuttaminen. Poisto- ja kiertoilmasuodattimet: 4 000 käyttötuntia, enintään kaksi vuotta asennuksesta tai loppupainehäviön saavuttaminen. Jotta vältettäisiin mikrobikasvustot, laitos tulee suunnitella siten, että suhteellinen kosteus on aina enintään 90 prosenttia ja että keskimääräinen suhteellinen kosteus kolmen päivän jaksolla on alle 80 prosenttia kaikissa järjestelmän osissa suodattimet mukaan lukien. Kaasusuodattimien painehäviö ei muutu normaalikäytössä. Koska standardissa SFS-EN 13779:2007 ei ole asiasta tarkkaa ohjetta, Camfil Farr suosittelee vaihtamaan kaasusuodattimet (molekyylisuodattimet) 5 000 käyttötunnin jälkeen, viimeistään kuitenkin vuoden kuluttua asennuksesta. 4
c a m f i l fa r r i n rat k a i s u t camfil farr -tuotteita hyvän sisäilman saavuttamiseksi Kiinteät hiukkasmaiset epäpuhtaudet Jotta haitalliset hiukkaset voidaan hallita tehokkaasti, standardi SFS-EN 13779:2007 suosittelee F7- ja F9-luokan suodattimien käyttöä. Camfil Farr, jolla on yli 50 vuoden kokemus ilmansuodatuksesta, suosittelee ilmanvaihtojärjestelmiin seuraavia hiukkassuodattimia: Hi-Flo F7 F9 Paras valinta esisuodattimeksi alhainen käytönaikainen painehäviö ja pitkä käyttöikä. Paras mahdollinen ilmankäsittelylaitteiden puhtaus ja hygienia. Hyvä suojaus jälkisuodattimille ja LCC -kustannukset ovat optimaaliset. Opakfil Green F9 Järkevä ratkaisu jälkisuodattimeksi, mikä eliminoi yli 95 prosenttia kaikista yli 0,4 mikrometrin kokoisista hiukkasista. Kanaviston ja päätelaitteiden hygienia säilyy. Ecopleat-G F5 F8 Kun asennustila on rajallinen; myös vanhempien laitteiden modernisointiin. Voit korvata minkä tahansa G3- tai G4 -suodattimen Ecopleat-G F6- tai F7-suodattimella. Kaasumaiset molekyyliepäpuhtaudet Lähes kaikki molekyyliset epäpuhtaudet ovat erityisen haitallisia: rikkidioksidi (SO 2 ), typen oksidit (NO X ), polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH -yhdisteet) sekä haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Standardissa SFS-EN 13779 suositellaan kaupunkiympäristöihin molekyylisuodatinta (kaasusuodatinta), johon on yhdistetty F8- tai F9 -luokan hiukkassuodatin. Standardin mukaisesti Camfil Farr suosittelee seuraavia suodattimia: Citycarb Jämäkkä kompaktimallinen yhdistelmäsuodatin (F7 + aktiivihiili + F7) tarjoaa tehokkaan sekä kaasu- että hiukkassuodatuksen yksiportaisiin järjestelmiin tai esim. vanhan pussisuodattimen tilalle. City-Flo Hiukkas- ja molekyylitason yhdistelmäsuodatus yhdistyvät City-Flo -pussisuodattimessa. Tuote soveltuu erinomaisesti kaikkiin kaupunkialueiden sovelluksiin. Vaihda City-Flo esim. vanhan pussisuodattimen tilalle ilman erillisiä asennuskustannuksia. Citysorb Citysorb -suodatin tarjoaa tehokkaan molekyylisuodatuksen. Tämä suodatin soveltuu kaupunkiympäristöihin, joissa on paljon kaasumaisia epäpuhtauksia, sekä asennuksiin, joissa on erillinen hiukkassuodatus (vähintään F7-luokan Hi-Flo- tai Opakfil -suodatin). Gigacheck molekyylisten epäpuhtauksien mittausmenetelmä Gigacheck on kätevä ja taloudellinen tapa arvioida kaasumaisten epäpuhtauksien pitoisuudet ilmassa. Mittauslaite määrittää haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC), rikkidioksidin (SO 2 ), typpidioksidin (NO 2 ) ja otsonin (O 3 ) tasot tarvittaessa samanaikaisesti.
Camfil Farr...on maailman johtava yritys puhdasilmatekniikan ja energiatehokkaiden ilmansuodatinratkaisujen alalla, ja sillä on tuotekehittelyä, tutkimustyötä ja paikallisia edustajia Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Tuotamme korkealaatuisia laitteita ja palveluita, jotka auttavat asiakkaitamme kehittämään omat toimintonsa kestävämmiksi, energiatehokkaammiksi ja tuottavammiksi. Oma kestävyysvisiomme on globaali lähestymistapa, jossa yhdistyvät huoli ihmisistä, ympäristönsuojelu ja liiketaloudellinen tehokkuus. Camfil Farr on mukana YK:n Global Compact -ohjelmassa ja noudattaa kestävän kehityksen raportoinnin GRI-ohjeistusta. Camfil Farr, Sweden Finnish ed2. 100116 / Printer: Trosa Tryckeri AB 71627, Sweden, Certified according to ISO 9001 and ISO 14001 Camfil Oy Ruukinmestarintie 11 02330 ESPOO www.camfilfarr. com Puhelin: (09) 8190 380 e-mail: info@camfil.fi Telefax: (09) 8190 3830 Finnish edition no.2/2010-01-16