Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto
Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn. Vastausprosentti oli 37 %. Kyseessä on kolmas Kuntauudistuspuntari -kysely. Kyselyiden tarkoituksena on mitata kuntien edustajien näkemyksiä kuntauudistuksesta ja kuntien tulevaisuudesta. Ensimmäinen Kuntauudistuspuntari toteutettiin joulukuussa 2011 ja toinen huhtikuussa 2012.
Kuvio 1. Vastaajat kunnan koon ja sijainnin mukaan, lukumäärät, n=124. 70 60 50 52 70 60 50 42 60 40 30 32 40 30 20 10 21 12 7 20 10 8 14 0 0
Kuvio 3. Vastaajat kuntakokoluokittain Kuntakokoluokka (tilanne 31.12.2011) Vastanneiden lukumäärä % vastanneista (n=124) % kuntaryhmän vastaajista Alle 5000 as. (n=148) 52 42 % 35 % 5001-10000 as. (n=85) 32 26 % 38 % 10001-20000 as. (n=47) 21 17 % 45 % 20001-50000 as. (n=37) 12 10 % 32 % Yli 50000 as. (n=19) 7 6 % 37 % Yhteensä 124 100 % 37 %
Kuvio 2. Vastaajat maakunnan mukaan, lukumäärät, n=124. Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 1 2 3 3 4 4 6 6 7 7 7 8 8 8 10 12 12 16 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Kuvio 4. Vastaajat maakunnittain Maakunta Vastanneiden lukumäärä % vastanneista (n=124) % maakunnan kunnista Etelä-Karjala 1 1 % 10 % Etelä-Pohjanmaa 8 6 % 42 % Etelä-Savo 3 2 % 18 % Kainuu 7 6 % 78 % Kanta-Häme 4 3 % 36 % Keski-Pohjanmaa 4 3 % 50 % Keski-Suomi 6 5 % 26 % Kymenlaakso 3 2 % 43 % Lappi 7 6 % 33 % Pirkanmaa 10 8 % 45 % Pohjanmaa 6 5 % 38 % Pohjois-Karjala 8 6 % 57 % Pohjois-Pohjanmaa 12 10 % 35 % Pohjois-Savo 12 10 % 57 % Päijät-Häme 2 2 % 18 % Satakunta 7 6 % 33 % Uusimaa 8 6 % 29 % Varsinais-Suomi 16 13 % 57 % Yhteensä 124 100 % 39 %
Kuvio 5. Arvioita kuntauudistuksen tarpeellisuuteen liittyvistä väittämistä, % -jakaumat kaikkien vastaajien kesken, n=124. Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on välttämätöntä 8% 10% 82% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä (2013-2016) 64% 19% 18% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (2017-2024) 40% 39% Kuntarakenneuudistus on välttämätön ratkaisu kuntien taloudellisiin ongelmiin 58% 27% Kuntarakenneuudistus on välttämätön yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi 54% 18% 28% Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin 64% Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin 18% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä, jos ko. kunta täyttää kriisikunnan kriteerit 31% 16% 53% Pakollinen kuntien välinen yhteistyö on hyväksyttävää kansalaisten palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi 31% 48% Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa (esim. piirikunta) on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin 26% 16% 58% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kuvio 6. Kuntauudistus on tarpeellinen lyhyellä aikavälillä (2013-2016), %-jakaumat, vertailu Kuntauudistuspuntarien kesken. Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä (2013-2016) PUNTARI 1 (n=618) 66% 11% 23% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä (2013-2016) PUNTARI 2 (n=475) 69% 12% 20% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä (2013-2024) PUNTARI 3 (n=124 ) 64% 19% 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kuvio 7. Kuntauudistus on tarpeellinen pitkällä aikavälillä (2017-2024), % -jakaumat, vertailu Kuntauudistuspuntarien kesken. Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (2017-2024) PUNTARI 1 (n=618) 41% 42% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (2017-2024) PUNTARI 2 (n=475) 40% 38% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (2017-2024) PUNTARI 3 (n=124) 40% 39% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kuvio 8. Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin, % -jakaumat, vertailu Kuntauudistuspuntarien 2 ja 3 välillä. Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin PUNTARI 2 (n=475) 23% 20% 58% Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin PUNTARI 3 (n=123) 64% Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin PUNTARI 2 (n=475) 29% Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin PUNTARI 3 (n=124) 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Kuvio 9. Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin, %-jakaumat maakunnittain, n=124. Etelä-Pohjanmaa (n=8) Etelä-Savo (n=3) 67% Kainuu (n=7) 29% Kanta-Häme (n=4) 75% Keski-Pohjanmaa (n=4) Keski-Suomi (n=6) Kymenlaakso (n=3) 67% Lappi (n=7) 86% Pirkanmaa (n=10) 30% 20% Pohjanmaa (n=6) 67% Pohjois-Karjala (n=9) 78% 22% Pohjois-Pohjanmaa (n=12) 67% 8% Pohjois-Savo (n=12) Päijät-Häme (n=2) 100% Satakunta (n=7) 29% Uusimaa (n=8) 38% Varsinais-Suomi (n=16) 69% 19% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100% Yksi kunta Etelä-Karjalasta vastasi kyselyyn. Tämä vastaus on yhdistetty Pohjois-Karjalan vastauksiin.
Kuvio 10. Arvioita kuntauudistuksesta ja kuntarakennelakiluonnoksesta, %-jakaumat kaikkien vastaajien kesken, n=124. Uusilla valtuustoilla on riittävästi aikaa vastata lausuntopyyntöön (7.3.2013 mennessä). 61% 10% 29% Palvelu- ja väestöpohjakriteeri soveltuu hyvin selvitysvelvollisuuden osoittamiseen oman kuntani osalta. 62% 24% Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta kunnan väestöpohjan on hyvä olla vähintään noin 20 000 asukasta. 40% 8% 52% Työpaikkaomavaraisuus- ja työssäkäyntikriteerit soveltuvat hyvin selvitysvelvollisuuden osoittamiseen oman kuntani kannalta. 59% 26% Alueeltamme löytyy luonteva yhdyskuntarakenteen kokonaisuus. 39% 19% 42% Selvitysvelvollisuutta osoittavat kriteerit jättävät riittävästi tilaa alueellisten erilaisuuksien huomioon ottamiselle. 68% Selvitysvelvollisuutta osoittavat kriteerit vauhdittavat kuntarakenteen muutosta alueellani. 54% 22% 24% Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen linjaukset ovat riittävät lausunnon antamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta. 85% 7% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100%
Kuvio 11. Arvioita kuntauudistuksesta ja kuntarakennelakiluonnoksesta, %-jakaumat kaikkien vastaajien kesken, n=124. Kuntien yhteistyö on kuntamme näkökulmasta todennäköisempi vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen kuin kuntien yhdistyminen. 11% 8% 81% Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilötyöryhmä tukee kuntien päätöksentekoa kuntarakenneselvitysten valmistelussa ja laatimisessa. 61% 27% 11% Mielestäni on tarpeellista, että ministeriö seuraa yhdistymisavustusten käyttöä ja tarvittaessa takaisinperii niitä. 32% 43% Mielestäni on hyvä, että yhdistymisavustuksia voi käyttää vain kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen, palvelujen tuottavuuden parantamiseen ja uuden kunnan talouden parantamiseen. 20% 55% Yhdistymisavustusten porrastus on riittävän suuri kannustamaan kuntia monikuntaliitoksiin. 55% 31% Mielestäni on tarpeellista, että valtioneuvosto voi päättää erityisen kuntajakoselvittäjän esityksestä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevasta kuntajaon muuttamisesta kohteena olevien kuntien vastustuksesta huolimatta. 34% 20% 47% Selvityskumppaneiden hakemiseen on annettu kunnille riittävästi aikaa (30.11.2013 mennessä). 43% 41% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100%
Kuvio 12. Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta kunnan väestöpohjan on hyvä olla vähintään noin 20 000 asukasta, %-jakaumat kunnan koon mukaan, n=124. yli 50000 (n=7) 29% 20001-50000 (n=12) 42% 58% 10001-20000 (n=21) 10% 24% 19% 5001-10000 (n=32) 16% 9% 31% 19% alle 5000 (n=52) 10% 35% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kuvio 13. Työpaikkaomavaraisuus- ja työssäkäyntikriteerit soveltuvat hyvin selvitysvelvollisuuden osoittamiseen oman kuntani kannalta, %-jakaumat kunnan sijainnin mukaan, n=124. Yli 50 km 35% 22% 20% 10% 20-50 km 36% 12% 2% Alle 20 km 7% 7% Maakuntakeskus 63% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kuvio 14. Alueeltamme löytyy luonteva yhdyskuntarakenteen kokonaisuus, %-jakaumat kunnan sijainnin mukaan, n=124. Yli 50 km (n=60) 22% 20-50 km (n=42) 38% 2% Alle 20 km (n=14) 7% 43% Maakuntakeskus (n=8) 75% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kuvio 15. Selvitysvelvollisuutta osoittavat kriteerit jättävät riittävästi tilaa alueellisten erilaisuuksien huomioon ottamiselle, %-jakaumat maakunnittain, n=124. Etelä-Pohjanmaa (n=8) 63% Etelä-Savo (n=3) 100% Kainuu (n=7) 71% Kanta-Häme (n=4) Keski-Pohjanmaa (n=4) 100% Keski-Suomi (n=6) 83% Kymenlaakso (n=3) 67% Lappi (n=7) 29% Pirkanmaa (n=9) 56% 11% Pohjanmaa (n=6) Pohjois-Karjala (n=9) 78% 11% 11% Pohjois-Pohjanmaa (n=11) 73% 9% 18% Pohjois-Savo (n=12) Päijät-Häme (n=2) 100% Satakunta (n=7) 71% Uusimaa (n=8) 63% Varsinais-Suomi (n=16) 75% 19% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100% Yksi kunta Etelä-Karjalasta vastasi kyselyyn. Tämä vastaus on yhdistetty Pohjois-Karjalan vastauksiin.
Kuvio 16. Selvitysvelvollisuutta osoittavat kriteerit vauhdittavat kuntarakenteen muutosta alueellani, %-jakaumat maakunnittain, n=124. Etelä-Pohjanmaa (n=8) 38% Etelä-Savo (n=3) 67% Kainuu (n=7) 29% Kanta-Häme (n=4) 75% 0% Keski-Pohjanmaa (n=4) Keski-Suomi (n=6) Kymenlaakso (n=3) 67% Lappi (n=7) 86% Pirkanmaa (n=9) 60% 20% 20% Pohjanmaa (n=6) 83% Pohjois-Karjala (n=9) 22% 44% Pohjois-Pohjanmaa (n=11) Pohjois-Savo (n=12) Päijät-Häme (n=2) 100% Satakunta (n=7) 29% Uusimaa (n=8) Varsinais-Suomi (n=16) 63% 31% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100% Yksi kunta Etelä-Karjalasta vastasi kyselyyn. Tämä vastaus on yhdistetty Pohjois-Karjalan vastauksiin.
Kuvio 17. Kuntien yhteistyö on kuntamme näkökulmasta todennäköisempi vaihtoehto sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen kuin kuntien yhdistyminen, %-jakaumat maakunnittain, n=122. Etelä-Pohjanmaa (n=7) 86% Etelä-Savo (n=3) 67% Kainuu (n=7) 100% Kanta-Häme (n=4) 75% Keski-Pohjanmaa (n=4) 100% Keski-Suomi (n=6) 67% Kymenlaakso (n=3) 67% Lappi (n=6) 83% Pirkanmaa (n=10) 10% 90% Pohjanmaa (n=6) 83% Pohjois-Karjala (n=9) 22% 78% Pohjois-Pohjanmaa (n=12) 8% 92% Pohjois-Savo (n=12) 58% Päijät-Häme (n=2) 100% Satakunta (n=7) 29% 71% Uusimaa (n=8) 75% Varsinais-Suomi (n=16) 6% 6% 88% 0% 10% 20% 30% 40% 60% 70% 80% 90% 100% Yksi kunta Etelä-Karjalasta vastasi kyselyyn. Tämä vastaus on yhdistetty Pohjois-Karjalan vastauksiin.
Kuvio 18. Palvelu- ja väestöpohjakriteeri soveltuu hyvin selvitysvelvollisuuden osoittamiseen oman kuntani osalta, %-jakaumat kunnan koon mukaan, n=124. yli 50000 (n=7) 29% 20001-50000 (n=12) 42% 58% 10001-20000 (n=21) 10% 24% 19% 5001-10000 (n=32) 16% 9% 31% 19% alle 5000 (n=52) 10% 35% 8% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kuvio 19. Arvioita kuntauudistuksesta käytävän keskustelun luonteesta, %-jakaumat kaikkien vastaajien kesken, n=124. Vilkasta 37% 30% Vähäistä Faktoihin perustuvaa 31% 44% Mielikuviin perustuvaa/populistista Konsensushenkistä 36% 23% 40% Ristiriitoja aiheuttavaa Kunnan etua ajavaa Poliittisia ryhmiä kokoavaa 42% 26% 46% 32% Muita etuja (puolue, kylä ym.) ajavaa Poliittisia ryhmiä hajottavaa Kuntien välistä yhteistyötä rakentavaa/vahvistavaa 28% Kuntien välisiä jännitteitä lisäävää Ennakoivaa 39% 31% 31% Tähän päivään keskittyvää Luottamushenkilölähtöistä 37% 42% Viranhaltijalähtöistä Vahvasti sitoutunutta 32% 26% 42% Heikosti sitoutunutta 0% 20% 40% 60% 80% 100%