PÄÄTÖS Nro 25/07/2 Dnro Psy-2006-y-182 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kivinevan turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostaminen, Pulkkila Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET... 3 SELVITYS TUOTANTOLOHKOJEN 1 6 VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLISUUK- SISTA... 3 Lohkojen 1 6 tuotantopinta-alat vuoden 2006 lopussa ja poistumaennuste... 3 Vesiensuojelun tehostamismahdollisuudet tuotannosta poistuneita alueita käyttäen lohkoilla 1 6... 4 Laattakuivatukseen perustuvan tuotantomenetelmän käyttäminen lohkoilla 1 6... 5 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Hakemuksesta kuuleminen... 6 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 6 KÄSITTELYRATKAISU... U 6 PÄÄASIARATKAISU... 6 RATKAISUN PERUSTELUT... 7 Käsittelyratkaisun perustelut... 7 Pääasiaratkaisun perustelut... 7 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 8 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 8 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 8 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 8 KÄSITTELYMAKSU...8 U Ratkaisu... 8 Perustelut... 8 Oikeusohje... 8 MUUTOKSENHAKU... 9
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon 22.12.2006 saapuneessa hakemuksessa esittänyt suunnitelman Pulkkilan kunnassa sijaitsevan Kivinevan turvetuotantoalueen vesiensuojelun tehostamiseksi. ASIAN KÄSITTELYN AIEMMAT VAIHEET Ympäristölupavirasto on 23.1.2004 päätöksellään nro 4/04/2 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Pulkkilan kunnassa sijaitsevalla Kivinevalla, 35,3 ha:n suuruisen lisäalueen (tuotantolohko 7) kuntoonpanoon turvetuotantoa varten ja vesien johtamiseen 177,6 ha:n alalta Naarastenojan ja Lamujoen kautta Siikajokeen sekä 317,8 ha:n alalta Myllyojan, Leuanjärven ja Leuanojan kautta Siikajokeen. Tuotantoala on yhteensä 495,4 ha. Päätöksen lupamääräyksen 1 kolmannen kappaleen mukaan luvan saajan oli selvitettävä mahdollisuudet vesiensuojelun tehostamiseen laskeutuksen varaan jäävien tuotantolohkojen osalta. Selvitys oli toimitettava hakemusasiana ympäristölupavirastolle 31.12.2004 mennessä. Ympäristölupavirasto on 10.5.2005 antamallaan päätöksellä nro 24/05/2 määrännyt Vapo Oy:n tehostamaan Kivinevan turvetuotantoalueen tuotantolohkojen 9 ja 10 vesien käsittelyä hakemuksessa esitetyllä tavalla sekä esittämään lisäselvityksiä tuotantolohkojen 1 6 vesien käsittelyn tehostamiseksi ja lisännyt lupapäätöksen nro 4/04/2 lupamääräykseen 1 seuraavat määräykset: "Kivinevan turvetuotantoalueen tuotantolohkoilta 9 ja 10 johdettavien vesien puhdistusta on tehostettava rakentamalla 11.12.2004 päivätyn hakemussuunnitelman liitteen 2 "Virtaamansäätöpato 1, mitoitustaulukko" ja liitteen 3 "Virtaamansäätöpato 2, mitoitustaulukko" mukaiset virtaamansäätöpadot hakemussuunnitelman liitteenä 1 olevasta piirustuksesta "Kivineva, suunnitelmakartta" MK 1:10 000 ilmeneviin kohtiin. Virtaamansäätöpadot on rakennettava ja otettava käyttöön 30.9.2005 mennessä. Luvan saajan on selvitettävä mahdollisuudet käyttää tuotannosta poistuneita alueita lohkojen 1 6 vesiensuojelun tehostamiseen tai, mikäli vesiensuojelun tehostaminen ei ole mahdollista, on esitettävä selvitys laattakuivatukseen perustuvan tai jonkin muun tuotantomenetelmän käyttämisestä lohkojen 1 6 tuotantotoiminnan loppuun saattamisen nopeuttamiseksi ja tuotantotoiminnan lopettamiseksi. Selvitykset on toimitettava hakemusasiana ympäristölupavirastolle 31.12.2006 mennessä." SELVITYS TUOTANTOLOHKOJEN 1 6 VESIENSUOJELUN TEHOSTAMISMAHDOLLI- SUUKSISTA Lohkojen 1 6 tuotantopinta-alat vuoden 2006 lopussa ja poistumaennuste Lohkojen 1 6 tuotantoala vuoden 2006 lopussa on yhteensä 147,0 ha. Tuotannosta on poistunut tähän mennessä 91,7 ha.
4 Lohkojen 1 6 pinta-alat vuoden 2006 lopussa Lohko Alkuperäinen pinta-ala Tuotannosta poistunut Tuotannossa Aumaalueet Tuotannossa yhteensä 1 37,1 23,3 13,8 1,3 15,1 2 25,3 12,1 13,2 0,0 13,2 3 22,9 8,1 14,8 0,0 14,8 4 40,6 12,1 28,5 1,2 29,7 5 63,8 23,0 40,8 7,2 48,0 6 38,0 13,1 24,9 1,3 26,2 Yhteensä 227,7 91,7 136,0 11,0 147,0 Lohkojen 1 6 vedet johdetaan alapuoliseen vesistöön kahta eri reittiä. Lohkon 1 vedet ja osa lohkon 3 vesistä johdetaan tuotantoalueen eteläosasta Naarastenojaan. Tuotantoala Naarastenojaan laskevalla osalla on yhteensä 25,4 ha. Lohkojen 2, 4, 5 ja 6 vedet sekä osa lohkon 3 vesistä johdetaan tuotantoalueen pohjoisosasta Myllyojaan. Tuotantoala Myllyojaan laskevalla osalla on yhteensä 121,6 ha. Tähän mennessä toteutuneet poistumat ovat olleet aiemman lupakäsittelyn yhteydessä esitetyn poistumaennusteen mukaiset. Koko Naarastenojaan laskevan alueen (25,4 ha) arvioidaan poistuvan tuotannosta 1 2 vuoden kuluessa. Myllyojaan laskevalta osalta seuraavan 1 2 vuoden aikana arvioidaan tuotannosta poistuvan ainakin lohkot 2 ja 3. Lohkoilla 4, 5 ja 6 tuotantoala pienenee vuosittain merkittävästi, ja tuotanto päättyy lohkolla 5 noin kolmen vuoden kuluessa. Pisimpään tuotannossa tulevat olemaan nykyiset auma-alueet (11 ha) sekä lohkojen 4 ja 6 paksuturpeisimmat alueet (noin 10 15 ha), joilla tuotanto jatkuu arviolta 4 6 vuotta. Koska turvetuotanto riippuu sääoloista, on loppumisajankohtaa mahdotonta määritellä täsmällisemmin. Vesiensuojelun tehostamismahdollisuudet tuotannosta poistuneita alueita käyttäen lohkoilla 1 6 Vesiensuojelun tehostaminen tuotannosta poistuneita alueita käyttäen tarkoittaisi käytännössä tuotantoalueelle perustettavaa ruokohelpikosteikkoa, joka toimisi ns. kasvillisuussuodattimena pintavalutuskentän tavoin. Hakija ei ole pitänyt sellaisen perustamista Kivinevalle teknis taloudellisesti mahdollisena seuraavista syistä: 1. Jäljellä oleva tuotantoaika Pääosa lohkojen 1 6 tuotantoalasta poistuu ennusteen mukaan seuraavien 1 3 vuoden kuluessa. Pisimmilläänkin tuotanto jatkuu noin 6 vuotta 20 25 ha:n alalla. Nykytietämyksen mukaan vesienkäsittelyrakenteeksi tarkoitetun ruokohelpikosteikon rakentamiseen täytyy varata vähintään kaksi sulaa vuotta, sillä helpialueella jouduttaisiin suorittamaan tarkentavia maastomittauksia, rakentamaan penkereitä ja tasaamaan pintoja. Kaivettujen massojen olisi annettava asettua ja ruokohelvelle tulisi antaa riittävästi aikaa kasvaa, juurtua sekä tihentyä. Näin ollen helpikosteikko voisi teoriassa olla toiminnassa aikaisintaan tuotantokaudesta 2009 alkaen ja ehtisi toimia enintään neljä tuotantokautta, mikäli rakennustyöt aloitettaisiin kesällä 2007.
5 2. Kustannukset Kivinevan tapauksessa alueen korkeussuhteet eivät mahdollistaisi vesien luontaista johtamista ruokohelpikentälle, vaan kyseeseen tulisi pumppaamon rakentaminen. Kentän rakentamiskustannukset olisivat tämän vuoksi varovaisestikin arvioiden noin 40 000 50 000, mitä jäljellä olevaan tuotantoaikaan ja turvemäärään nähden on pidettävä kohtuuttoman suurena investointina. 3. Alueiden hallinta Pisimpään tuotannossa olevat lohkot 4, 5 ja 6 sijaitsevat lähes kauttaaltaan hakijan vuokraamilla mailla, joilla vuokranmaksu perustuu joko ko. alueelta tuotetun tai myydyn turpeen määrään. Hakija ei voi rakentaa tällaisille alueille esimerkiksi ruokohelpikenttää sopimatta siitä maanomistajan kanssa. On mahdollista, että maanomistajalta ei edes saataisi suostumusta rakentamiseen. Ottaen huomioon lohkojen 1 6 tuotantopinta-alan nopean vähenemisen, tuotannon arvioidun keston, mahdollisen ruokohelpikosteikon toteutuksesta kaivutöineen syntyvän vesistökuormituksen ja rakentamiseen kuluvan ajan sekä ruokohelpikosteikosta saatavan lyhytaikaisen hyödyn, hakija on katsonut, ettei ruokohelpikosteikon rakentamiseen ole edellytyksiä. Laattakuivatukseen perustuvan tuotantomenetelmän käyttäminen lohkoilla 1 6 Kivinevan tukikohdan viereen, lohkon 4 länsireunaan on vuoden 2005 aikana rakennettu noin 4 ha:n suuruinen asfalttipäällysteinen laatta. Laatalla ehdittiin käsitellä vuonna 2005 yksi satokierto. Varsinaisesti laattatuotanto käynnistyi keväällä 2006. Kivinevan laatalla on tavoitteena vuosittain käsitellä märkäturvetta noin 32 000 m³ ja tuottaa polttoainetta noin 21 000 MWh. Suunniteltu tuotantomäärä vaatii nostoalaa Kivinevalla turvepaksuudesta riippuen noin 5 15 ha vuotta kohden. Laatalle tuotetaan turvetta ensisijaisesti sitä lähinnä sijaitsevilta ja pisimpään tuotannossa olevilta lohkoilta 4 ja 6, sekä jatkossa mahdollisesti myös lohkolta 1. Laattakuivatukseen perustuvan tuotantomenetelmän toiminnan periaatteet sekä ympäristövaikutukset Kivinevalla on kuvattu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle 7.4.2005 tehdyssä ilmoituksessa kestopäällysteisen turpeen käsittely- ja varastointikentän rakentamisesta Kivinevan turvetuotantoalueelle (hakemuksen liite 2). Laattakuivatukseen perustuvan tuotantomenetelmän lisäksi Kivinevan lohkoilla 1 6 jatketaan perinteistä jyrsinturvetuotantoa normaalisti, paitsi vuosittain po. menetelmän vaatimalla alalla pienennettynä. Käyttämällä yhtäaikaisesti laattakuivatusmenetelmää ja perinteistä jyrsinturvetuotantoa, tuotantotehokkuus lisääntyy ja saadaan nopeasti tuotettua Kivinevalta vesiensuojelullisesti perustason mukaisin rakentein (laskeutusaltaat) varustetut alueet pois ja siirrettyä alueet jälkikäyttövaiheeseen.
6 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Ympäristölupavirasto on 4.1.2007 pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Pulkkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausuntoa hakemuksen johdosta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että uusi laattakuivatukseen perustuva tuotantomenetelmä tehostaa ja nopeuttaa tuotantoa eikä aiheuta ainakaan lisää kuormitusta. Ympäristökeskus on katsonut, että tässä tapauksessa kun tuotantopinta-alaa on jäljellä enää vähän, vesiensuojelun tehostaminen voidaan tehdä hakijan esittämällä tavalla. 2. Siikalatvan ympäristöpalvelut Siikalatvan ympäristöpalvelut on Pulkkilan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että hakijan esittämät selvitykset ovat riittävät ja laattakuivatuksen käyttäminen jyrsinturvetuotannon ohella takaa vesiensuojelullisesti ja ympäristön kannalta parhaan tuloksen. Ympäristöpalvelut on vaatinut, että laattakuivatusta käytetään nimenomaan tuotantolohkoilta 1 6 nostettavan turpeen kuivatukseen. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU Ympäristölupavirasto on kuulutusmenettelyä noudattamatta pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta ja Pulkkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kivinevan turvetuotantoalueen tuotantolohkojen 1 6 loppuvaiheen kuivattamiseen hakijan esityksen mukaisesti ja lisää lupapäätöksen nro 4/04/2 lupamääräykseen 1 ja luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskevaan päätöksen osioon seuraavat määräykset: Lupamääräys 1 Tuotantolohkojen 1 6 tuotantotoiminnan loppuun saattamisen nopeuttamiseksi on jyrsinturvetuotannon ohella käytettävä laattakuivatukseen perustuvaa tuotantomenetelmää 21.12.2006 päivätystä hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.
7 Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma tuotantolohkojen 1 6 toiminnan lopettamisen edellyttämistä ympäristönsuojelua koskevista toimista ja tuotantoalueen jälkihoidosta. Hakemukseen on liitettävä esitys toiminnan lopettamisen jälkeisestä tarkkailusta sekä niiden toiminnan päättymisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta, joista luvan saaja on vastuussa. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristölupaan sisältyvän lupamääräyksen täsmentämistä koskevasta hakemuksesta lausunnon ympäristönsuojelulain 36 :ssä mainituilta viranomaisilta. Asiassa annettu ratkaisu ei vaikuta ympäristönsuojelulain 37 :n tarkoittamalla tavalla muiden oikeuteen tai etuun. Ympäristönsuojelulain 38 :n 1 momentin säännös tiedottamisesta koskee varsinaista ympäristölupahakemusta. Ympäristönsuojelulain 38 :n 3 momentin mukaan kuulemisesta ja asian vireilläolosta ilmoittamisesta on muutoin voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Asia saadaan hallintolain 34 :n 2 momentin 5) kohdan mukaan ratkaista asianosaista kuulematta, jos kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta. Pääasiaratkaisun perustelut Hakija on ympäristölupaviraston 10.5.2005 antaman päätöksen nro 24/05/2 mukaisesti esittänyt selvityksen Kivinevan turvetuotantoalueen tuotantolohkojen 1 6 vesiensuojelun tehostamismahdollisuuksista tuotannosta poistuneita alueita hyväksikäyttäen sekä laattakuivatukseen perustuvan tuotantomenetelmän käyttämisestä tuotantolohkoilla 1 6. Selvityksen mukaan tuotantolohkojen 1 6 vesiensuojelua ei ole jäljellä oleva tuotantoaika, kustannukset ja alueiden hallinta huomioon ottaen mahdollista tehostaa tuotannosta poistuneita alueita hyväksikäyttäen. Sen sijaan Kivinevan tuotantolohkon 4 länsireunaan on vuoden 2005 aikana rakennettu noin 4 ha:n suuruinen asfalttipäällysteinen laatta märkäturpeen kuivattamiseksi. Laattakuivatusmenetelmän avulla voidaan tehostaa tuotantolohkojen 1 6 tuotantotoimintaa ja nopeuttaa tuotannon loppuun saattamista. Ympäristölupavirasto pitää hakijan esittämää selvitystä riittävänä. Selvityksen mukaan laattakuivatusmenetelmä ei lisää vesistökuormitusta nykyisestään, vaan tuotannon tehokkuuden lisääntyessä suon elinkaari lyhenee ja kokonaiskuormitus oletettavasti vähenee. Menetelmän avulla saadaan nopeasti tuotettua Kivinevalta vesiensuojelullisesti perustason mukaisin rakentein varustetut alueet (tuotantolohkot 1 6) loppuun ja siirrettyä alueet jälkikäyttövaiheeseen. Näin ollen hakijan esitystä tuotantolohkojen 1 6 loppuvaiheen kuivattamisesta on pidettävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisena Kivinevan olosuhteet huomioon ottaen. Ympäristölupaviraston päätöksen nro 4/04/2 mukaan luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2012 jälkeen, mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Nyt esite-
tyn selvityksen mukaan tuotantotoiminta päättyy lohkoilla 1 6 viimeistään kuuden vuoden kuluttua. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on tarpeen esittää selvitykset lohkojen 1 6 tuotantotoiminnan lopettamisesta, jotta nämä alueet saadaan tuotantotoiminnan loppumisen jälkeen siirrettyä mahdollisimman nopeasti jälkihoidon ja jälkikäytön piiriin. 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 2. Siikalatvan ympäristöpalveluiden vaatimuksen osalta todetaan, että laattakuivatusta käytetään pääasiaratkaisusta ilmenevästi tuotantolohkojen 1 6 tuotantotoiminnan tehostamiseen ja tuotannon loppuunsaattamisen jouduttamiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 36, 38 3 momentti, 43 1 momentti ja 55 3 momentti Hallintolaki 34 2 momentti 5) kohta KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 577,50 euroa. Perustelut Kysymyksessä on jäljempänä mainitun asetuksen liitteen mukainen muu ympäristölupa-asia, jonka käsittelymaksu on 38,50 /h. Käsittelymaksu peritään 15 tunnin työajan mukaan. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Urpo Myllymaa Paavo Liimatta Anna-Maria Karppinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupaviraston johtaja Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Anna- Maria Karppinen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. A-MK/es Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 28.3.2007, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 040 690 182; telekopio 020 490 6499 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.