1 10.11.2009
Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009
Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa ja globaalissa toimintaympäristössä Arvioida niiden tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden, indikaattoreiden ja vertailujen avulla Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehittämissuuntia 3 10.11.2009
Valmistelu Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemian pääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet, edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista, opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiön pääjohtaja Työryhmä Kolme tilaustyötä; tieteelliset toimikunnat järjestivät yhteensä 25 työpajaa Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti Hyväksytty Akatemian hallituksen kokouksessa 25.8.2009 4 10.11.2009
Sisältö I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA 1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat 2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys 3 Suomi tieteen maailmankartalla 4 Tiede yhteiskunnassa II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA 1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus 2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus 3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus 4 Terveyden tutkimus III KEHITTÄMISSUUNNAT 5 10.11.2009
Tutkimusjärjestelmän kehityksen pitkät linjat Perusrakenteiden kehittäminen 1960 70-luku Teknologinen kehittäminen 1980-luku Tietoperustaisen yhteiskunnan kehittäminen 1990-luku Vakiinnuttaminen 2000-luvun alkupuoli Rakenteellinen kehittäminen 2005- - Tehokkuus ja vaikuttavuus - SHOKit - Yliopistolaki - Sektoritutkimus - Innovaatiojärjestelmä 6 10.11.2009
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b. 7 10.11.2009
Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys inhimilliset voimavarat Suomessa on ylivoimaisesti eniten T&K-henkilöstöä (/työlliset) maailmassa Suomessa on ylivoimaisesti eniten EU-maista tohtoreita 25 34-vuotiaitten ikäluokan työllisistä: uusien tohtoreiden vuotuinen määrä on kaksinkertaistunut 1993 2008 Suomalaiset väittelevät edelleen iäkkäinä: vain luonnontieteissä ja tekniikassa on väittelyikä laskenut hieman viimeisten 15 vuoden aikana Tasa-arvotavoitteet on saavutettu tekniikkaa lukuun ottamatta 8 10.11.2009
9 10.11.2009 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECDmaissa* vuosina 2002 ja 2007. Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators. *Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla. a Vuoden 2003 tiedot. b Vuoden 2005 tiedot. c Vuoden 2006 tiedot.
10 10.11.2009 Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina 1995 2008. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.
Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys rahoitus Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa tutkimusta ja selvitystä rahoitusrakenteen vinoutumat? Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus 50 60 prosenttia yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun ottamatta Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarve suuri 11 10.11.2009
Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Akatemia tilannut analyysit Vetenskapsrådetilta, joka on kehittänyt analyysimenetelmiä Tuloksellisuus tieteellisten julkaisujen määrinä: kehitys suotuisaa 1980-luvun puolivälistä 2000-luvulle, viimeisten kolmen vuoden aikana lähtenyt laskuun Suomen julkaisuosuus maailman julkaisuista kasvoi kymmeniä vuosia Osuuden kasvu taittui 2000-luvulla ja osuus on pienentynyt vuodesta 2001 lähtien (nyt hieman yli 0,6 %) 12 10.11.2009
13 10.11.2009 Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina 1985 2008. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suhteellinen viittausindeksi kuvaa tutkimustoiminnan näkyvyyttä ja tieteellistä vaikuttavuutta, indeksiä käytetään yleisesti laadun mittarina Viittausindeksin voimakas kasvu Suomessa1990-luvun alkupuolella, kehittynyt siitä lähtien OECD:n keskiarvon tuntumassa Pohjoismaisessa vertailussa Suomen ja Ruotsin kehitys 2000-luvulla merkittävästi Norjaa ja Tanskaa heikompaa 14 10.11.2009
15 10.11.2009 Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maiden suhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina 1985 2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.
Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suomen suhteellinen viittausindeksi ei muuttunut kaudesta 1995 1997 kauteen 2005 2007 Suomi 8. maailmassa 1995 1997 ja 13. kaudella 2005 2007 Kaikkien muiden maiden paitsi Suomen ja Yhdysvaltojen viittausindeksi kasvoi Suurimmat kasvut: Kiina, Intia, Luxemburg ja Turkki 16 10.11.2009
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän suhteelliset viittausindeksit kausilla 1995 1997 ja 2005 2007. Lähde:Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009. * OECD:n ulkopuoliset maat. 17 10.11.2009
Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluu siihen 10 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella 2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 9. vuosina 1995 1997 sijalle 12. Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluu siihen 1 prosenttiin maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella 2005 2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa sijalta 10. vuosina 1995 1997 sijalle 15. 18 10.11.2009
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneen prosenttiin julkaisuista kausilla 1995 1997 ja 2005 2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009. 19 10.11.2009 * OECD:n ulkopuoliset maat.
OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista kausilla 1995 1997 ja 2005 2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009. 20 10.11.2009 * OECD:n ulkopuoliset maat.
Suomi tieteen maailmankartalla Aasian nousu, globaalit työmarkkinat ja tutkijaliikkuvuuden rakenteiden muutos Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen poikkeuksellisen vähäistä Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut laskussa koko 2000-luvun Ulkomaisten jatkotutkinto-opiskelijoiden määrän jatkuva kasvu; suomalaisten tohtoriopiskelijoiden opiskelu ulkomailla vähentynyt 2000-luvun ajan 21 10.11.2009
22 10.11.2009 Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25 64-vuotiaasta henkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006. Lähde: OECD 2008b.
23 10.11.2009 Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina 1995 2007. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..
24 10.11.2009 Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa vuosina 1995 2007. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.
Suomi tieteen maailmankartalla EU-maiden merkitys olennainen suomalaisten yhteisjulkaisemisessa (55 % kaikesta, Yhdysvaltain kanssa 14 %) Pohjoismaisen yhteistyön merkitys huomattava yhteisjulkaisemisessa 1990-luvulla EU-instrumenttien käyttö merkittävä suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymisessä Tärkeä huomio: Suomen osallistuminen nyt EU:n tasolla koordinoituihin ohjelmiin yllättävän vähäistä 25 10.11.2009
26 10.11.2009 Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärät kaudella 2003 2007. Aineiston käsittely Pajek-karttaohjelmalla ja Inkscape-ohjelmalla. Lähteet:Thomson Reuters databases; Vetenskapsrådet 2009; International Research Cooperation in the Nordic Countries. Report 2 from NORIA-net Nordic Bibliometrics Network (painossa)
27 10.11.2009 Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin (osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti). Lähde:Euroopan komissio (European Commission 2008)
Tiede yhteiskunnassa Kiinnitettävä huomiota tutkijoiden rekrytointipohjaan ja nuorten halukkuuteen lähteä tutkijan uralle Suomalaisilla erittäin hyvät tiedot luonnontieteellisistä perusasioista Luottamus tiedeinstituutioihin on hyvin vahvaa Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidencebased policy) merkitys: vahvistettava hallinnon (ministeriöiden) halua ja kykyä Vaikuttavuuskehikko tehty, indikaattorit työn alla 28 10.11.2009
Kuinka suurta tuottamusta tuntee yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan (%). Kyselytutkimus suomalaisille vuonna 2007, vastaajia 1 078. Lähde: Tiedebarometri 2007 29 10.11.2009
Yleisarvio ja kehittämissuunnat T&K-investoinnit/BKT koko 2000-luvun samalla korkealla tasolla T&K-rahoituksen selkein ja vakain painopiste on ollut tohtorikoulutuksen määrä Tieteellisen vaikuttavuuden ja laadun mittareiden kehitys: kasvu pysähtynyt, Pohjoismainen vertailu hyödyllinen jatkoa ajatellen Rahoituksessa ja politiikassa vahvaa soveltavaan tutkimukseen kannustamista Infrastruktuurit rapistuneet Tutkimusryhmien rakenne Tutkimusjärjestelmän kansainvälistymisen vaatimattomuus Tutkimusympäristöjen dynamiikka 30 10.11.2009
Yleisarvio ja kehittämissuunnat Tarvitaan strategista pohdintaa ja kehittämistyötä: - tutkimuksen perusedellytykset - yliopistojen tutkimuksen ohjausjärjestelmä - tutkimuksen fragmentoitumisen vähentäminen - kilpaillun tutkimusrahoituksen uudistaminen Tarvitaan kansallinen tiedestrategia: - kehittämisen tavoitteet ja instrumentit 10 vuoden aikajänteellä - kaikki vastuulliset tahot mukana - eri tahojen keinojen ja resurssien yhteensovittaminen 31 10.11.2009
Kansainvälistymisen haasteet Laadun kohottaminen perustavoite Yliopistojen kannustimia kansainvälistymiseen lisättävä Tutkijakoulujen kansainvälistäminen FiDiPro-ohjelman vahvistaminen ja laajentaminen Nuoria tieteellisiä lahjakkuuksia Suomeen Aktiivisempi osallistuminen EU:n tasolla koordinoituihin ohjelmiin: Akatemian kannustus 32 10.11.2009
Tohtorikoulutus ja tutkijanura Tohtorikoulutuksen ennakoinnit Väittelyiän merkittävä alentaminen Tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen Akatemian rahoituksessa kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö painoarvoltaan tärkeämmiksi Tutkimusryhmien rakenne: painopiste jatko-opiskelijoista senioritutkijoihin 33 10.11.2009
Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö Luovat ja kilpailukykyiset tutkimusympäristöt tiedepolitiikan perustehtävä Akatemia arvioi uusia rahoitusmuotoja: pitkäjänteisyys ja joustavuus Senioritutkijoiden asema keskeisenä menestystekijänä Liikkuvuus organisaatioiden ja tieteenalojen välillä Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö molempien vahvuuksien pohjalta SHOKit toimialojen radikaalin uudistamisen välineinä 34 10.11.2009
Tutkimuksen infrastruktuurit Kansallisessa infrastruktuurikartassa arvioidut investoinnit 2016 mennessä Tieteellisten infrastruktuurien koordinoitu rahoitusjärjestelmä Infrastruktuuritoimikunta Akatemian yhteydessä luonteva ratkaisu Tutkimuksen laatu keskeistä 35 10.11.2009
Tiede yhteiskunnassa Koulutusjärjestelmän ja tutkimusjärjestelmän tarkastelu yhtenäisenä kokonaisuutena Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan periaatteet ja käytänteet: tutkimustiedon käyttö ja ministeriöiden tieteellinen asiantuntemus Sektoritutkimus: tieteelliseen tutkimukseen perustuva asiantuntemus tutkimuslaitoksissa Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus edelleen innovaatiotoiminnan suorituskyvyn avain Tutkimuksen vaikuttavuus: laatu, verkottuminen ja eri tahojen osallisuus 36 10.11.2009