Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun akateeminen komitea 13.6.2012 Muutos 28 21.5.2013 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö 1. TARKOITUS 1 Tarkoitus Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön tarkoitus on turvata akateemisen yhteisön jäsenten yhtenäinen ja tasapuolinen kohtelu ja oikeusturva. Sääntöjä sovelletaan koko korkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jollei jäljempänä toisin mainita. 2. TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2 Tutkinnot Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toimii taideteollisella ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Taideteollisella koulutusalalla voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona taiteen kandidaatin tutkinto 2) ylempänä korkeakoulututkintona taiteen maisterin tutkinto 3) jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto. Teknistieteellisellä koulutusalalla voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto 2) ylempinä korkeakoulututkintoina arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto 3) jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Tässä tutkintosäännössä jäljempänä tarkoitetaan alemmalla korkeakoulututkinnolla vain alempaa yliopistollista korkeakoulututkintoa ja ylemmällä korkeakoulututkinnolla vain ylempää yliopistollista korkeakoulututkintoa. 3 Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Taiteen ja tekniikan kandidaatin, taiteen maisterin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Koulutusohjelmalla voi olla useita suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutusohjelmalla on johtaja, joka vastaa koulutuksen kehittämisestä, opetussuunnitelman toteuttamisesta ja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisestä. 1
Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot on kuvattu liitteessä 1. 4 Siirtyminen suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa Sekä taiteen kandidaatin että taiteen maisterin tutkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa maisterin tutkintoon johtavat opinnot kandidaatin tutkinnon suoritettuaan. Laitos voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta opinto-oikeuden taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ennen taiteen kandidaatin tutkinnon suorittamista, jos opiskelijalla on korkeintaan 20 opintopistettä suorittamatta kandidaatin tutkinnostaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa eikä opiskelija muutoin voisi aloittaa maisterin tutkinnon opintojaan ilman viivettä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Päätöksen opintooikeuden myöntämisestä tekee maisterin tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. 5 Koulutusohjelman vaihto korkeakoulun sisällä Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää oikeus vaihtaa koulutusohjelmaa korkeakoulun sisällä. Opiskelijan tulee liittää hakemukseen henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta käy selville miten opiskelija on suunnitellut suorittavansa tutkinnon uudessa koulutusohjelmassa sekä muut vastaanottavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen edellyttämät liitteet. Luovuttava koulutusohjelma tekee merkinnän henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan vaihdosta keskustelujen perusteella. Koulutusohjelman vaihtamisen edellytys on, että opiskelija on osoittanut koulutusohjelmassa opiskelua varten tarvittavan osaamisen ja motivaation sen koulutusohjelman opintojen suorituksilla, johon hän hakee vaihtoa, sekä mahdollisilla muilla vastaanottavan laitoksen edellyttämillä tavoilla. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija luopuu opinto-oikeudestaan aiempaan koulutusohjelmaan. Jos koulutusohjelman vaihto hyväksytään, aiemman ohjelman opinnot pyritään sijoittamaan mahdollisimman suurelta osalta uudessa koulutusohjelmassa suoritettavaan tutkintoon. Koulutusohjelman vaihtamisesta tekee päätöksen vastaanottavaa koulutusohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. Mitä edellä on määritetty koulutusohjelman vaihdosta, koskee myös suuntautumisvaihtoehdon vaihtamista. Koulutusohjelman vaihtaminen ei koske Aaltoohjelmia eikä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmien välistä vaihtoa. 6 Tohtorin tutkinnon tutkimusalat Tohtoriohjelman tutkimusalat on kuvattu liitteessä 2. Korkeakoulun tohtoriohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Tutkimusalan vaihto edellyttää, että tohtorinkoulutusneuvosto hyväksyy tohtorikoulutettavan uuden tutkimussuunnitelman ja että vastaanottava laitos sekä tutkimusala puoltavat vaihtoa. 2
3. TUTKINTOVAATIMUKSET Alempien korkeakoulututkintojen tavoitteet 7 Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, taideteollisen alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seurantaan; 2)taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun ja tutkimuksellisiin työskentelytapoihin; 3) valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja jatkuvaan oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 8 Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle 1) koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja niiden lisäksi taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Alempien korkeakoulututkintojen rakenteet 9 Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Kieli- ja viestintäopintojen kokonaisuus 15 op Taide- ja teoriaopintojen kokonaisuus 25 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 95 120 op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Sivuainekokonaisuus tai vapaasti valittavat opinnot 20 45 op, määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. 3
Taiteen kandidaatin opinnäyte on laajuudeltaan 10 opintopistettä. Taiteen kandidaatin opinnäytteen yhteydessä suoritetaan opinnäyteseminaari, joka sisältyy 10 opintopisteen laajuiseen opinnäytteeseen. Taiteen kandidaatin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. 10 Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Perusopintojen moduuli 80 op Ohjelman yhteisten opintojen moduuli 20 op Kolme perusmoduulia 20+20+20 op Vapaasti valittavat opinnot 10 op Kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvasta kandidaatintyöstä 10 op Tekniikan kandidaatin opinnäytteestä annetaan erillinen ohje. Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet 11 Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteena on 1) antaa opiskelijalle taideteollisen alan ammattitehtävien edellyttämä vaativa teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito; 2) antaa edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen 3) antaa valmius itsenäisesti hoitaa vaativia taideteollisen alan asiantuntemusta edellyttäviä tehtäviä; 4) valmistaa taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä 5) antaa hyvä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin. 12 Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen sekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä 6) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. 4
Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY (7.9.2005) mukaiset vaatimukset (liite 3). Ylempien korkeakoulututkintojen rakenteet 13 Taiteen maisterin tutkinnon rakenne Taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vähintään 80 opintopistettä syventäviä opintoja. Syventäviin opintoihin kuuluu 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu opinnäyteseminaari. Syventävien opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin tutkintoon kuuluu vapaasti valittavia tai sivuaineopintoja 20 40 opintopistettä. Valinnaisten ja sivuaineopintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain ja määritellään opetussuunnitelmassa. Taiteen maisterin opinnäytteestä on annettu erillinen ohje. 14 Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen rakenne Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä. Tutkintoihin kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: Tieteen metodiikan opinnot 10 op Kolme moduulia, joista vähintään yksi on oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi on perusmoduuli 20+20+20 op Vapaasti valittavat opinnot 20 op Diplomityö 30 op Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Aalto-yliopiston korkeakoulujen tai muiden yliopistojen kanssa yhteistyönä toteutetun koulutusohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä 1 momentissa esitetystä. Tällöin opetus voidaan järjestää myös moduuleista poikkeavalla tavalla. Diplomityöstä on annettu erillinen ohje. Kieliopinnot 15 Kieliopinnot alemmassa korkeakoulututkinnossa Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu: 3 opintopistettä äidinkielen opintoja 3 opintopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja 6 opintopistettä vieraan kielen opintoja 5
Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tulee suorittaa: 3 opintopistettä suomen tai ruotsin kielen opintoja 6 opintopistettä vieraan kielen opintoja Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu: Koulusivistyskielen suullinen ja kirjallinen kielitaito osoitetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä kypsyysnäytteellä sekä kandidaatin työn suullisella esittämisellä ja opponoinnilla. 2 opintopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja 3 opintopistettä vieraan kielen opintoja Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tulee suorittaa: 3 opintopistettä vieraan kielen opintoja 2 opintopistettä muita kieliopintoja 16 Kieliopinnot ylemmässä korkeakoulututkinnossa Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Muutoin kieliopinnot tulee suorittaa pykälän 15 mukaisesti ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen lisäksi. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksenä saaneiden taiteen maisterin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulee suoritta kieliopintoja 6 opintopistettä yhdessä kielessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulee suorittaa kieliopintoja 3 opintopistettä yhdessä kielessä. 17 Kypsyysnäyte Kypsyysnäyte suoritetaan sekä alemmassa että ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja opiskelijan koulusivistyskielen (suomen tai ruotsin) kielen taitoa. Jos kielitaito on osoitettu alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen yhteydessä ja siitä on merkintä tutkintotodistuksessa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan sekä opiskelijan, joka on osoittanut kielitaidon alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen yhteydessä, tulee osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan. Kypsyysnäyte suoritetaan tällöin suomen, ruotsin tai englannin kielellä. 6
Tekniikan lisensiaatin, taiteen, tekniikan ja filosofian tohtorin tutkinto 18 Tohtorin tutkinnon tavoitteet Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Taideteollisella koulutusalalla tutkinnon tavoitteena voi momenttien 1-3 lisäksi olla se, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusaloilla tavoitteena voi momenttien 1-3 lisäksi olla se, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa. 19 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; sekä 2) laatia lisensiaatintutkimus. 20 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtoriohjelmaan otetun opiskelijan tulee 1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. 21 Tohtorin tutkinnon rakenne Taiteen tohtori Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä sekä väitöskirja. Opintojen rakenne on seuraava: 1. yleiset tutkijankoulutusopinnot 14 18 op 2. tutkimusalan opinnot 14 16 op 3. omaa tutkimustyötä tukevat opinnot 26 32 op Tohtoriohjelmaan hyväksyttävälle voidaan määrätä esitietovaatimuksia tai muita täydentäviä opintoja. Jos tohtoriohjelmaan hyväksytty on suorittanut aiemmin taiteen tai muun alan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, vaadittavien opintojen laajuuden vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. Väitöskirjasta on annettu erillinen ohje. 7
Tekniikan ja filosofian tohtorin tutkinnot Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä sekä väitöskirja. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee: 1) suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tieteelliseen työskentelyyn valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista ja tutkimustiedon välittämistä (5-15 op); 2) perehtyä laajemmin ja syvällisemmin kuin peruskoulutuksessa johonkin tutkimusalaan (30-40 op); sekä 3) perehtyä vähintään yhteen opinnäytetyön tekemistä tukevaan aihealueeseen (10-20 op). Tohtoriohjelmaan hyväksyttävälle voidaan määrätä esitietovaatimuksia tai muita täydentäviä opintoja. Jos tohtoriohjelmaan hyväksytty on suorittanut aiemmin tekniikan tai muun alan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, vaadittavien opintojen laajuuden vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. Väitöskirjasta on annettu erillinen ohje. 4. OPETUSSUUNNITELMAT 22 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelma tulee laatia niin, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinto yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa. Opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain. 23 Vahvistetun opetussuunnitelman muuttaminen Opetuksesta vastaavan tahon tulee ilmoittaa opetussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista välittömästi muutostarpeen havaittuaan korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluihin. Vahvistettuun opetussuunnitelmaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia opetuksesta vastaavan laitoksen johtajan päätöksellä. Vähäisenä muutoksena ei pidetä muutosta opintojen laajuuteen, ajoitukseen, osaamistavoitteisiin, olennaiseen sisältöön, opetusmenetelmiin, opetuskieleen tai arvosteluasteikkoon. 5. ILMOITTAUTUMINEN YLIOPISTOON 24 Läsnä olevaksi ilmoittautuminen ensimmäisenä lukuvuonna taiteen kandidaatin tai maisterin opintoihin Taiteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyn tulee ilmoittautua läsnä olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna. Poissaolevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vain erityisestä syystä, joka voi olla varusmies- tai siviilipalvelu, äitiys- ja vanhempainvapaa tai sairaus. Oikeutta ilmoittautua poissaolevaksi on haettava kirjallisesti. 8
6. OPINNOT 25 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille on ilmoittauduttava etukäteen kurssin ilmoittautumisaikana korkeakoulun määräämällä tavalla. Poikkeavista ilmoittautumisajoista ja -tavoista ohjeistetaan tarkemmin opetussuunnitelmassa. Viimeistään kurssi-ilmoittautumisen alkaessa ilmoitetaan, kuinka monta opiskelijaa kurssille voidaan ottaa. Opetussuunnitelmassa ilmoitetaan, missä järjestyksessä opiskelijat otetaan, jos kaikki ilmoittautuneet eivät mahdu kurssille. Mikäli muuta ottamisjärjestyksen perustetta ei ole ilmoitettu, etusijalla ovat ne korkeakoulun opiskelijat, joilla opinnot kuuluvat koulutusohjelman pakollisiin tai vaihtoehtoisiin opintoihin ja muilta osin kurssin paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan kurssille, jolle hän on ilmoittautunut, hänen tulee peruuttaa osallistumisensa ennen kurssin ilmoittautumisajan päättymistä. 26 Tentit Korkeakoulussa järjestetään opintoihin liittyviä yleisiä tenttejä. Lukukauden tenttipäivät julkaistaan ennen lukukauden alkamista. 27 Opintosuorituksen kieli Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Korkeakoulussa voi suorittaa ylemmän perustutkinnon ja jatkotutkinnon englannin kielellä sen mukaan kuin koulutusohjelman perustamisen yhteydessä on päätetty. Korkeakoulu voi käyttää opetuksessa suomen ja ruotsin lisäksi myös muita kieliä. Kun opetuskieli on englanti, opiskelijalta edellytetään opintosuorituksen antamista pääsääntöisesti englanniksi. Opiskelijalla on oikeus kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä sekä vieraalla kielellä luennoidusta kurssista asianomaista kieltä. Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä tenttikysymykset molemmilla kotimaisilla kielillä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää korkeakoulu. 28 Kurssien järjestäminen Kurssit on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintojaan. Kurssin tarkat arvosteluperusteet tulee ilmoittaa opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa. Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. 9
Uusintasuorituksen suoritustapa voi olla eri kuin ensimmäisessä suorituksessa. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika. Opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Mikäli kurssi suoritetaan loppu- tai harjoitustyöllä, on tämä työ mahdollista palauttaa kahtena seuraavana opetussuunnitelman mukaisena jälkipalautuspäivänä. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Laajoista kursseista annetaan osaopintosuorituksia kurssin etenemisen mukaisesti. Osaopintosuoritukset ovat voimassa siihen asti, kunnes kurssi seuraavan kerran järjestetään. Osaopintosuorituksia voidaan lukea hyväksi muihin kursseihin kurssin vastuuhenkilön harkinnan mukaisesti. Kurssien suorituksessa tulee huomioida, että suoritus tulee tehtyä vaadittuna aikana tasapuolisen arvostelun mahdollistamiseksi. 7. OPINTOJEN OHJAUS 29 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelija laatii yhdessä koulutusohjelman johtajan tai hänen määräämänsä henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka perusteella hän suorittaa opintojaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Muiden kuin koulutusohjelman opintoihin kuuluvien opintojen saattaminen osaksi tutkintoa edellyttää niiden hyväksymistä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman opintojen alkaessa. Suunnitelman vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. 30 Opintojen ohjaaja Jokaisella opiskelijalla on tutoropettaja, jonka tehtävä on tukea ja ohjata opiskelijaa opinnoissaan ja seuraa opintojen etenemistä. Tohtoriohjelmassa johtaja vahvistaa yhden tutkimusalan professoreista opiskelijan jatkoopintojen vastuuprofessoriksi ja tohtorinkoulutusneuvosto määrää opiskelijalle vähintään yhden ohjaajan. 8. HARJOITTELU 31 Harjoittelu Koulutusohjelmat voivat sisällyttää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon pakollisen tai vapaaehtoisen työharjoittelun. Harjoittelusta määrätään tutkintovaatimuksissa. 10
Mahdollisuudesta sisällyttää tutkintoon työharjoittelua päätetään opetussuunnitelmassa. Harjoittelusta ja sen sisällöistä sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. 9. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI 32 Opintosuorituksen voimassaolo Kurssin suoritus vanhenee, kun sen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Kurssia ei voi sisällyttää tämän jälkeen tutkintoon automaattisesti. Kurssin hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja mahdollisista täydentävistä suorituksista päättää koulutusohjelman johtaja opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene. 33 Opintosuoritusten arvosteluasteikko Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5. Perustellusta syystä opintosuorituksissa voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Taiteen ja tekniikan kandidaatin opinnäyte, taiteen maisterin opinnäyte ja arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin diplomityö arvioidaan 0-5 asteikolla. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty-hylätty -asteikolla. Lisensiaatin tutkimus ja väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty. 10. OPISKELIJAPALAUTE 34 Opiskelijapalaute Opetuksesta kerätään palautetta järjestelmällisesti. Palautetta käytetään opetuksen kehittämiseen. Opiskelijalla on oikeus antaa palautetta kaikista korkeakoulun järjestämistä kursseista sekä opinnäytteensä ohjauksesta. Palautteen antaminen kuuluu osana kaikkiin korkeakoulun järjestämiin kursseihin ja opinnäytteiden ohjauksiin. 11. SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 35 Siirtymäsäännökset Taideteollista alaa koskevat siirtymäsäännökset Ennen 1.8.2011 opintonsa aloittaneet alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ja jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat saavat 31.7.2015 saakka suorittaa tutkinnon aiempien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tohtorin väitöskirjan arvosteluasteikkoa sovelletaan niiden opinnäytteiden arvosteluun, jotka jätetään tarkastettavaksi 1.1.2012 alkaen. Sitä ennen tarkastettavaksi jätetyt väitöskirjat arvostellaan ennen 1.8.2011 voimassa olleella asteikolla. 11
Teknillistieteellistä alaa (arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuria) koskevat siirtymäsäännökset Tällä tutkintosäännöllä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusalojen osalta kumottavaa Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännön opinnäytteitä koskevia määräyksiä noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin kunnes erilliset opinnäyteohjeet on annettu. 12. KUMOTTAVAT SÄÄNNÖT 36 Kumottavat säännöt: Tämä tutkintosääntö kumoaa 1.8.2011 voimaan tulleen Taideteollisen korkeakoulun tutkintosäännön ja arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusalojen opiskelijoiden osalta 31.12.2011 voimassa olleen Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännön. 12
Liite 1 Koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Taideteollisen koulutusalan koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot Korkeakoulussa on seuraavat taiteen kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat: 1) elokuvataiteen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: - dokumentaarinen elokuva - elokuva- ja televisiokäsikirjoitus - elokuva- ja televisiotuotanto - elokuvaleikkaus - elokuvaohjaus - elokuvaus - elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu 2) lavastustaiteen koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: - elokuva- ja televisiolavastus - näyttämölavastus - pukusuunnittelu 3) keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma 4) sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma 5) tekstiilitaiteen koulutusohjelma 6) teollisen muotoilun koulutusohjelma 7) vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma 8) kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma 9) graafisen suunnittelun koulutusohjelma 10) valokuvataiteen koulutusohjelma Korkeakoulussa on seuraavat taiteen maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdot: 1) elokuvataiteen maisteriohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: - dokumentaarinen elokuva - elokuva- ja televisiokäsikirjoitus - elokuva- ja televisiotuotanto -elokuvaleikkaus - elokuvaohjaus - elokuvaus - elokuvaäänitys ja äänisuunnittelu 2) lavastustaiteen maisteriohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: - elokuva- ja televisiolavastus - näyttämölavastus - pukusuunnittelu 3) uuden median maisteriohjelma - suuntautumisvaihtoehdot New Media ja Game Design 5) Master s Degree Programme in Sound in New Media 13
6) Taiteiden ja suunnittelun muotoilun maisteriohjelma 7) tilasuunnittelun maisteriohjelma 8) kalustesuunnittelun maisteriohjelma 9) tekstiilitaiteen maisteriohjelma 10) teollisen muotoilun maisteriohjelma 11) vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen maisteriohjelma 12) visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma 13) Master s Degree Programme in Creative Business Management 14) Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma 15) Master s Degree Programme in epedagogy Design 16) graafisen suunnittelun maisteriohjelma 17) valokuvataiteen maisteriohjelma 18) kuvataiteiden maisteriohjelma 19) Master s Degree Programme in Environmental Art 20) visuaalisen journalismin maisteriohjelma 21) Taiteen kuratoinnin ja näyttelypedagogiikan maisteriohjelma Arkkitehtuurin koulutusalan koulutusohjelmat 1) arkkitehtuurin koulutusohjelma 2) maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma Aalto-yliopiston yhteiset maisteriohjelmat Aalto-yliopiston yhteisiä maisteriohjelmissa tutkinnon voi suorittaa seuraavasti: 1) Master s Degree Programme in Creative Sustainability - Taiteen maisterin tutkinto - Arkkitehdin tutkinto 2) Master s Degree Programme in International Design Business Management - Taiteen maisterin tutkinto Liite 2 Tutkimusalat Taideteollisen koulutusalan tutkimusalat 1) elokuvataide, Film and Television 2) graafinen suunnittelu, Graphic Design 3) lavastustaide, Scenography 4) muotoilu, Design 5) nykytaide, Contemporary Art, 6) taidekasvatus, Art Education 7) uusi media, New Media 8) valokuva, Photography 9) visuaalinen kulttuuri, Visual Culture 14
Teknistieteellisen koulutusalan tutkimusalat 1) Arkkitehtuurin historia ja teoria, Arkitekturens historia och teori, History and Theory of Architecture 2) Rakennussuunnittelu, Byggnadsplanering, Building Design 3) Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu, Samhälls- och stadsplanering, Urban Planning and Design 4) Maisema-arkkitehtuuri, Landskapsarkitektur, Landscape Architecture Liite 3 EU-direktiivi 2005/36/EY (7.9.2005) (Intossa: into.aalto.fi > Taiteiden ja suunnitelun korkeakoulu > Opintojen ja opiskelun säännöstö) 15