1 Nimi, kotipaikka ja toimialue ja Helsingin kaupungissa 12 160 2 Kalastusalueen tehtävät 3 Kalastusalueen toimielimet ja vastuu

Samankaltaiset tiedostot
PYHTÄÄN KALASTUSALUEEN PYTTIS FISKEOMRÅDE OHJESÄÄNTÖ

INKOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

UTSJOEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ 1 (6 )

JOROISTEN KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

HELSINKI-ESPOON KALASTUSALUEEN OHJESÄÄNTÖ

PYÖTSAAREN MAAOSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SOMAKISS ry:n säännöt

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

Miksi säännöt tulisi uudistaa?

Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

PAIMENSELÄN LANSSIN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

SUOMEN RAVITSEMUSTIETEEN YHDISTYS RY FÖRENINGEN FÖR NÄRINGSLÄRA I FINLAND RF Ehdotus sääntömuutokseksi

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry SÄÄNNÖT

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Avustavien Erotuomareiden Valioerotuomarikerho ry:n (AVEK ry) säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Suomen luolaseuran säännöt

a) laatii meriteknisen teollisuuden toimintaedellytyksiä koskevat yhteiset kannanotot sekä tiedottaa näistä,

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

TOIMINTASÄÄNNÖT. I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus.

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Osakaskunnan päätöksenteko

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus

PESÄPUU ry Säännöt

2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT hyväksytty syyskokouksessa osoite c/o Maija Lipponen, Juhonkyläntie 26 D Sotkamo

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

Slovenia-seuran säännöt

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Audiovisuaalisen Ammattiviestinnän Toimialaliitto - AVITA r.y ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

SUOMEN DIABETESLIITTO RY DIABETESYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT. Käsitelty Suomen Diabetesliiton liittohallituksessa

1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELI JA TOIMINTA-ALUE

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

Kalatalousalueiden 1. kokous

1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Ukkohallan Keilaajat (ry).

Stansvikin kyläyhdistys ry:n

- 1(5) SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Suomen Clydesdale- ja Shirehevosyhdistys, ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Jakkukylän kyläyhdistys ry:n säännöt

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Transkriptio:

1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Kalastusalueen nimi on Sipoon kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Sipoon kunta. Kalastusalueen rajat on vahvistettu 12 päivänä syyskuuta 1985, Uudenmaan kalastuspiirin annetulla päätöksellä nro 165/31 Uuk, ja muutettu Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 31.5.1988, jonka Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut 6.4.1989, Dnro 1067. Kalastusalueeseen kuuluvat liitteenä olevassa kartassa rajatulla alueella olevat vesialueet, ja jotka sijaitsevat Sipoon kunnassa ja Helsingin kaupungissa. Ne ovat pinta-alaltaan yhteensä n. 12 160 13.074 hehtaaria. Kalastusalueen kieli on ruotsi ja suomi. Kiistakysymyksissä ruotsinkielinen teksti on pätevä. 2 Kalastusalueen tehtävät Kalastusalueen tehtävänä on toimialueellaan kalatalouden edistäminen, kalastuslain 1 :ssä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen, kalastuslain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä ja tässä ohjesäännössä mainittujen tehtävien hoitaminen sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman toteutumisen seuranta. Kalastusalueen tehtävänä on myös kalastusalueen jäsenten kalastusalueelle antamien toimeksiantojen toteuttaminen. 3 Kalastusalueen toimielimet ja vastuu Kalastusalueen toimielimiä ovat kokous, kalastusalueen hallitus ja isännöitsijä. Kalastusalueen toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan heidän toimiessaan tämän lain mukaisessa hallinto- ja valvontatehtävässä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Hallinto- ja valvontatehtävässä noudatetaan hallintolakia (434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja kielilakia (423/2003). Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) Kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii kalastuslain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla. Näissä asioissa on noudatettava, mitä hallintolaissa (434/03), ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään viranomaisista. 4 Kalastusalueen jäsenet ja asiantuntijat Kalastusalueen jäseniä ovat osakaskunnat, vesialueen omistajat, kalastusalueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja kalastusalueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt siten kuin niistä kalastusasetuksessa on säädetty. 5 Kalastusalueen jäsenet ja kokousedustajien valinta Alueen kokoukseen jäsenet saavat lähettää edustajia seuraavasti: 1) Kalastusalain 3 :n nojalla kalastuskuntana toimiva osakaskunta, jonka vesialue on vähintään 50 hehtaaria, saa lähettää yhden edustajan, (26.6.2009/522 1) osakaskunta, jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria, saa lähettää yhden edustajan; 2) 1 kohdassa tarkoitetut, osakaskuntiin kuulumattomat, vähintään 50 hehtaarin suuruisen vesialueen omistajat saavat kukin lähettää yhden edustajan, (26.6.2009/522) 2) osakaskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin suuruisten vesialueiden omistajat saavat kukin lähettää yhden edustajan; 3) muiden kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen vesialueiden omistajat saavat rekisterikylittäin lähettää yhden yhteisesti valitsemansa edustajan; 4) paikalliset ammattikalastajajärjestöt saavat lähettää kukin yhden edustajan; ja virkistyskalastajia edustavat järjestöt saavat lähettää yhteensä kaksi edustajaa. (26.6.2009/522) 5) virkistyskalastajia edustavat alueelliset järjestöt saavat kukin lähettää yhden edustajan. Kukin taho valitsee edustajansa omien sääntöjensä ja päätöstensä mukaisessa järjestyksessä. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 1 mom. 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen järjestöjen luettelon enintään viideksi vuodeksi kerrallaan (26.6.2009/522.

Kohdan 3) edustajat valitaan vaalikokouksessa, jonka kutsuu koolle kalastusalueen hallitus. Kutsu vaalikokoukseen annetaan asianomistajille tiedoksi julkisella kuulutuksella Sipoon kalastusalueen virallisella ilmoitustaululla vähintään 14 vurokautta ennen kokousta. Sipoon kunnassa. Ilmoitus, vaalikokouksen kuulutuksen nähtävänä olemisesta, on lisäksi julkaistava vähintään 7 vuorokautta ennen kokousta Borgåbaldetissa ja Sipoon sanomissa paikkakunnalla yleisesti leviävissä päivälehdissä. Tunnetuille ääniokeutetuille voidaan lähettää henkilökohtainen kutsu kirjeitse tai sähköpostitse. Kuulutuksessa on mainittava kokouspaikka ja -aika, missä ja milloin äänioikeutettujen luettelo pidetään nähtävillä, miten äänioikeutettujen luetteloon kohdistetut huomautukset voidaan tehdä, sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkastettu pöytäkirja pidetään asianomistajille nähtävillä. Äänioikeus kokouksessa on kaikilla vesien omistajilla, joiden kokonaisomistus Sipoon kalastusalueella on alle 50 hehtaaria. Kalastusalue laatii äänioikeutettujen luettelon, joka perustuu maarekisterin/kiinteistörekisterin tietoihin. Äänioikeutettujen luettelo on pidettävä nähtävillä Sipoon kunnantoimistossa, sen ajan, jolloin vaalikokouskuulutus on julkipantuna. Äänioikeutettujen luetteloon kohdistuvat huomautukset on vahvistettava maarekisteriotteella/kiinteistörekisteriotteella, lainhuutotodistuksella, taikka hiljattain laaditulla kauppakirjalla. Milloin raja yksityisen vesialueen ympäri on käyty, on vesialueen omistajalla vaalikokouksessa, vesialueen koosta ja niiden lukumäärästä riippumatta yksi ääni. Vaali suoritetaan rekisterikylittäin läsnä olevien kylän vesien omistajien taikka näiden valtuutettujen edustajien nimenhuudolla. Jokaisella vesien omistajalla on yksi ääni jokaisessa kylässä, jossa hän omistaa vettä. Jos kylän vesien omistajien yksinkertainen enemmistö on valinnut edustajansa etukäteen, merkitään tämä valinta pöytäkirjan, muussa tapauksessa suoritetaan vaali nimenhuudolla. Vaali suoritetaan suljetuin lipuin, jos joku sitä vaatii. Vaalikokouksessa valitaan edustaja neljän vuoden toimikautta varten. Rekisterikylän vesien omistajilla on kuitenkin täysi oikeus vaihtaa edustajaa ja ilmoittaa vaihdosta kalastusalueelle, jolloin ilmoituksen tulee olla kalastusalueen ylläpitämän kylän äänioikeutettujen luettelon mukaisen, yksinkertaisen enemmistön allekirjoittama. Milloin rekisterikylässä on vain yksi tai kaksi äänioikeutettua vedenomistajaa, merkitään pöytäkirjaan ketkä ovat oikeutettuja asettamaan edustajan, jota tulee kutsua kalastusalueen kokoukseen. Vaalikokouksessa puhetta johtaa kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, joka on määrätty huolehtimaan kokouksen järjestämisestä. Puheenjohtajan tulee itse pitää tai omalla vastuullaan antaa pitää pöytäkirjaa, johon merkitään läsnä olevat vesialueen omistajat. Edelleen pöytäkirjassa on mainittava tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä tapahtuneet äänestykset ja vesialueiden omistajien niissä antamat äänet. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden vesialueiden omistajain valitseman pöytäkirjantarkastajan tarkistettava. Tarkistuksen jälkeen pöytäkirja on pidettävä vesialueiden omistajien nähtävänä neljäntoista (14) päivän aikana siinä paikassa ja alkaen siitä päivästä, josta on tiedotettu. Jos yli 50 hehtaarin suuruisen vesialueen käsittävä osakaskunta, ei ole järjestäytynyt, osakaskunnalla kuitenkin on oikeus nimittää edustajaa kalastusalueen kokoukseen, yhteisaluelain 7 (758/89, muutos 686/2000) mukaan.

Kokousedustajan on osoitettava kalastusalueen kokoukselle valtuutuksensa pöytäkirjanotteella, valtakirjalla tai muulla luotettavalla tavalla. 6 Kalastusalueen kokouksen tehtävät Kalastusalueen kokouksen tehtävänä on: 1) ratkaista kalastuslain 11 :n 3 momentissa, 16 :n 3 momentissa, 26 :n 2 ja 4 momentissa, 32 :n 2 ja 3 momentissa, 37 :n 2 momentissa, 43 :ssä, 46 :n 1 momentissa, 79 ja 81 :ssä, sekä 35 :n 2 momentissa tarkoitetut asiat. 2) vahvistaa kalastusalueen ohjesääntö ja sen muutos; 3) valita kalastusalueen hallituksen jäsenet; 4) vahvistaa kalastusalueen vuotuinen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelma sekä vuotta pitempää aikaa koskeva toimintasuunnitelma; 5) päättää kalastusalueen tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä 6) päättää kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätöksen oikaisemisesta. Seuraavat kohdassa 1) mainituista asioista siirretään kalastusalueen hallituksen ratkaistavaksi: Käyttö- ha hoitosuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen (kalastuslain 79 ja 81 ). 7 Kalastusalueen kokoukset ja koollekutsuminen Kalastusalueen kokous on pidettävä kerran vuodessa huhtikuun loppuun mennessä. Kokoukset kutsuu koolle kalastusalueen hallitus. Kalastusalueen kokouksen koollekutsu on lähetettävä kirjallisesti, vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta, jokaiselle tiedossa olevalle jäsenelle, tai hänen kalastusalueelle ilmoittamalle edustajalle. Kalastuslain 73 :n 3 kohdassa mainittujen jäsenten osalta kutsu on lähetettävä rekisterikylittäin valituille tiedossa oleville edustajille. Kokouskutsu on julkaistava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta, Sipoon kalastusalueen ilmoitustaululla ja tarvittaessa Virallisessa Lehdessä. Samassa ajassa on tieto kokouksesta toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmään. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka, käsiteltävät asiat, missä ja milloin kokouksen asiakirjat ovat nähtävinä sekä missä ja milloin kokouksen tarkastettu pöytäkirja on asianomaisten nähtävänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun kalastusalueen kokous on niin päättänyt, kalastusalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään kymmenesosa kalastusalueen jäsenistä määrätyn asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti pyytää hallitukselta, tai se on tarpeen kalastuslain 85 :ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten. Jos kalastusalueen toiminta on ollut keskeytyneenä, tai siltä puuttuu toimihenkilöitä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikö huolehtii kalastusalueen kokouksen koollekutsumisesta näissä säännöissä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. 8 Kalastusalueen varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, kaksi pöytäkirjantarkistajaa ja kaksi ääntenlaskijaa; 2) todetaan äänioikeutetut edustajat;

3) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus; 4) hyväksytään kokouksen työjärjestys; 5) esitetään hallituksen kertomus kalastusalueen toiminnasta edelliseltä vuodelta ja päätetään sen hyväksymisestä; 6) esitetään tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto ja vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös; 7) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimihenkilöille; 8) päätetään toimintatuloksen vaatimista toimenpiteistä; 9) määrätään hallituksen jäsenten, tilintarkastajien, kalastusalueen toimihenkilöiden sekä muut mahdolliset palkkiot; 10) valitaan kalastusalueen hallituksen erovuoroisten tilalle 3 jäsentä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi sekä tarvittaessa uudet jäsenet eroa pyytäneiden tai pysyvästi estyneiden tilalle. 11) valitaan kalastusalueen hallituksen jäsenistä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi; 12) valitaan kaksi henkilöä ja heille varamiehet tilintarkastajaa tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa; 13) vahvistetaan kuluvaa vuotta varten toimintasuunnitelma, sekä vuotta pidemmäksi aikaa varten toimintasuunnitelma; Toimintasuunnitelmat voivat olla samassa asiakirjassa 14) vahvistetaan kuluvaa kalenterivuotta varten talousarvio; 15) päätetään kalastuslain 89 a ja 91 :n 1 momentin mukaan vesialueiden omistajille kuuluvien varojen jaosta; 16) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallituksen kalastusalueen kokoukselle esittämät asiat. 9 Äänimäärä ja äänestysmenettely Kalastusalueen kokouksessa on kullakin jäsenellä taikka jäsenen edustajalla yksi ääni. Yksi edustaja voi valtakirjan nojalla toimia useamman erikseen edustajan asettamiseen oikeutetun jäsenen edustajana ja käyttää heille kuuluvaa äänivaltaa kokouksessa. Kalastusalueen kokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin päättä. Asioiden käsittelyn pohjana on kalastusalueen hallituksen esitys. Kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella sen jälkeen, kun asia on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, asia katsotaan päätetyksi esityksen mukaisesti. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava tehdyt ehdotukset joita ei kannatuksen puutteessa oteta äänestettäväksi ja ehdotukset joista on äänestettävä. Äänestys toimitetaan julkisesti. Vaali suoritetaan vaadittaessa suljettuna lippuäänestyksenä. Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen sen mielipiteen, jonka puolesta on annettu yli puolet äänistä, taikka äänten mennessä tasan sen mielipiteen jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt, paitsi vaalissa arpa. Jos päätöksen tekemiseen tarvitaan määräenemmistön kannatus, on puheenjohtajan ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista. Milloin asia koskee käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymistä vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista kalastusalueen jäsenistä. Jollei ehdotusta saada edellä mainitulla ääntenenemmistöllä hyväksytyksi, ehdotus on alistettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön vahvistettavaksi. 10 Kalastusalueen hallitus Kalastusalueen kokous valitsee hallituksen johon kuuluu 9 jäsentä, joista kalastusalueen kokous valitsee yhden hallituksen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.

Kalastuslain (1355/93) mukaisesti ensimmäisen kerran valittavan kalastusalueen hallituksen jäsenistä 1/3:n osalta toimikausi on yksi vuosi, 1/3:n osalta kaksi vuotta ja 1/3:n osalta kolme vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Jos jäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljelle olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes. Hallituksen kokouksissa johtaa puhetta hallituksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Muutoin noudatetaan asian käsittelyssä mitä näiden sääntöjen 9 ja 18 :ssä on määrätty. Hallitus voi tarvittaessa asettaa valiokuntia. 11 Kalastusalueen hallituksen tehtävät Kalastusalueen hallituksen tehtävänä on: 1) ratkaista kalastuslain16 :n 2 momentissa ja 45 :ssä mainitut asiat; 2) valmistella kalastusalueen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panna kalastusalueen päätökset täytäntöön; 3) kalastusalueen ja viranomaisen päätösten ja määräysten tiedoksianto; 4) edustaa kalastusaluetta ja käyttää sen puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisten luona 5) huolehtiminen tämän lain mukaisesta kalastuksen valvonnasta ja kalastuksenvalvojien asettamisesta sekä kalastusalueelle kuuluvista muista käytännön asioista; 6) ottaa ja erottaa kalastusalueen toimihenkilöt, ja 7) huolehtia alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman laadinnasta, hyväksymisestä ja seurata sen toteutumista, ja tarvittaessa muuttaa sitä; ja 8) muut kalastusalueen kokouksen määräämät tehtävät. 12 Kalastusalueen isännöitsijä Kalastusalueen hallitus nimeää isännöitsijän. Isännöitsijän tehtävänä on hallituksen valtuuttamana: 1) hoitaa kalastusalueen juoksevat asiat 2) hoitaa jäsenrekisteri 3) hoitaa kalastusalueen raha-asiat, kirjanpito ja yhteydenpito veroviranomaisiin 4) valmistella ja esitellä hallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat 5) valmistella hallitukselle kalastusalueen kokouksessa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön kalastusalueen päätökset sekä tiedottaa kalastusalueen ja viranomaisten päätöksistä 6) hoitaa kalastusalueen hallituksen isännöitsijälle määräämät muut tehtävät Tässä ohjesäännössä hallitukselta isännöitsijälle siirretyistä tehtävistä tehdään hallituksen ja isännöitsijän välinen erillinen tehtäviensiirtosopimus. 13 Pöytäkirja ja tiedoksiannot Kalastusalueen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat edustajat, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkistajien tarkistettava ja varustettava tarkistusmerkinnällä mahdollisine huomautuksineen, mikäli pöytäkirjaa ei valmiiksi kirjoitettuna julki lueta kokouksen päätteeksi.

Kalastusalueen virallinen ilmoitustaulu on osoitteessa: Iso Kyläntie 18, Nikkilä. Kalastusalueen asiakirjat ovat nähtävinä Sipoon kunnan vapaa-ajantoimistossa osoitteessa: Iso Kyläntie 18, Nikkilä ja lähetetään asianomaiselle pyynnöstä, mikäli materiaali voidaan kopioida A-4 kokoiselle paperille. Asiakirjojen esilläpito kerrotaan myös kuulutuksissa kalastusalueen ilmoitustaululla ja Virallisessa Lehdessä. Kalastusalueen antamien päätösten tiedoksiantamisessa ja pöytäkirjan nähtävillä pidosta on noudatettava mitä kalastuslain 77a :ssä, kalastusasetuksen 55 ja 56 :ssä, hallintolaissa (434/03), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja kielilaissa (423/2003) säädetään. 14 Toimihenkilöt Kalastusalueella voi olla valan tehneitä tai vastaavan vakuutuksen antaneita kalastuksenvalvojia tai kalastuksenvalvojia jotka ovat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän hyväksymiä tutkinnon suorittanieta virallisia kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka kalastusalueen hallitus ottaa toimeen ja vapauttaa tehtävistään. Kalastusalueen toimihenkilöinä toimivat isännöitsijä, 1-10 kalastuksenvalvojaa, ja tarvittaessa tilapäisiä toimihenkilöitä. Toimihenkilöille maksetaan sopimuksella hallituksen kanssa, talousarvion kehyksiä noudattaen.. 15 Kirjanpidon perusteet Toiminta- ja tilikausi Kalastusalueen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Kalastusalueen hallitus vastaa kirjanpidosta. Kirjanpito hoidetaan kirjanpitolain mukaan, kuitenkin niin, että kalastusalue ottaa huomioon kalastuslaissa mainitut poikkeukset ja erittelyt sekä asianomaisten viranomaisten antamat ohjeet. Kalastusalueen tilit ja vuosikertomus sekä muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajien tarkastettavaksi 15. maaliskuuta helmikuuta mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle ennen kalastusalueen kokouksen koollekutsumista helmikuun loppuun menneessä. 16 Päätöksen oikaiseminen ja muutoksenhaku Päätökseen, on liitettävä valitusosoitus, siten kun hallintolaissa (434/03) sekä 14 :ssä hallintolainkäyttölaissa (586/96) säädetään Se, jonka oikeutta kalastusalueen kokouksen tai kalastusalueen hallituksen päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmää. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikköä vaatia kalastusalueen kokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, taikka on lain, asetuksen tai kalastusalueen ohjesäännön vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty. Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisun pyytäjä hakea päätökseen muutosta, valittamalla 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta, maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään muutoksen hausta hallintoviranomaisten päätökseen. Valitusviranomainen voi päättää, että ennen asian lopullista ratkaisemista valituksenalainen päätös saadaan pannan täytäntöön heti, jos siihen on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta käsittelee niin ikään kalastusalueen päätöksestä tehdyt hallintolainkäyttölaissa (586/96) 59 pykälässä tarkoitetut kantelut. Muutoin on ylimääräisestä muutoksenhausta kyseisiin päätöksiin voimassa, mitä sanotussa laissa säädetään.

Jos käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksyminen on alistettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön päätettäväksi, saa se jonka oikeutta kalatalousyksikön päätös koskee, hakea muutosta valittamalla, maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivalta maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. 17 Nimen kirjoittaminen Kalastusalueen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin, tai yhdessä muun hallituksen jäsenen tai isännöitsijän kanssa. Tämän ohjesäännön 12 :ssä tarkoitetussa tehtävien siirtosopimuksessa mainitaan ne tapaukset, joissa isännöitsijä voi toimia yksin kalastusalueen nimen kirjoittajana. 18 Ohjesäännön muuttaminen Kalastusalueen ohjesääntöä voidaan muuttaa, jos päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa läsnä olevista jäsenistä. Kokouksen muuttama ohjesääntö tulee esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän maaseutuelinkeinopiirin vahvistettavaksi. Mikäli kalastusalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalastusalueen kokous miten kalastusalueen omaisuus jaetaan tai käytetään. Muilta osin noudatetaan kalastuslakia (286/82 sekä 1355/93) muutoksineen ja kalastusasetusta (1116/82 sekä 1356/93) muutoksineen, sekä niiden nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Kalastusalueen kokouksen 19. päivänä marraskuuta 1994 hyväksymä. Kalastusalueen kokouksen 1. päivänä huhtikuuta 1995, 5. päivänä huhtikuuta 2003, 17 päivänä huhtikuuta 2004 ja 28.4.2010 täydentämä. Sipoon kalastusalueen puolesta ---------------------------------- --------------------------------- Henrik Gahmberg Gabriella Lindholm hallituksen puheenjohtaja isännöitsijä